Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Transkriptio

1 Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

2 Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet Vesistöketjut 3. 1.

3 Vanajavesi

4 Esimerkki:Vanajavesi

5 Vanajavesi Kokonaisfosfori (P kok ) Näytteenottopiste kg P/vrk kg P/vrk/km 2 Keskipitoisuus (µg/l) min - max (µg/l) NOP 1 0,2 0, NOP 2 0,9 0, NOP 3 0,5 0, Reittivesi/Vanaja: Kaukovaluma-alue >90% tot.p (lähde: Piepponen) Latvavesi/Katumajärvi: Kaukovaluma-alue 47% tot.p (lähde: Jutila) NOP 4 0,2 0, NOP 5 0,2 0, NOP 6 0,8 0, NOP 7 2,4 0, NOP 8 2,9 0, NOP 9 0,8 0, NOP 10 0,6 0, NOP 11 0,5 0, NOP 12 0,9 0, NOP 13 0,8 0, NOP 14 0,1 0, NOP 15 2,7 0, NOP 16 2,7 0, NOP 17 6,2 0, NOP 18 (Kaukovaluma) 346,7 0, Ryhmä 1 8 0, Ryhmä , Ryhmä 3 5 0, Lähivaluma-alue 23 6,3 Kaukovaluma-alue , ,0

6 Valuma-aluella on (todennäköisesti) ratkaisu Järvi on valuma-alueensa (ja sen historian ja nykykäytön) tulos Rehevöityminen pitkän ravinnekuormitushistorian seuraus; pistekuormitus pääosin kurissa, hajakuormitusta vaikea suitsia Kiintoaine- ja humuskuormitus voi olla paikallisesti merkittävää Valuma-aluelähtöinen tarkastelu välttämätöntä; lähivaluma-alue ja kaukovaluma-alue; roolit vaihtelevat latva- ja reittivesissä. Vuodenaikainen ja vuosien välinen kuormitusvaihtelu suurta. Sisäisen kuormituksen arvioinnin ja vähentämisen vaikeus.

7 Veden laatu vs. kuormitusmäärä (aineisto: KVVY)

8 Pintavesien ekologinen tila 2013 Latvavedet keskimäärin paremmassa kunnossa kuin alajuoksun vedet Järvet keskimäärin paremmassa kunnossa kuin joet Paikalliset haitat Ongelmien kokeminen Rehevöityminen Vesien rakentaminen -> nousuesteet Orgaanisen aineksen kertyminen

9 Maatalousvaikutukset (savihiukkaset) kohtaa metsätalousvaikutukset (humus)

10 Ravinnekuormituksen vähentäminen, eroosion ja kiintoainekuormituksen vähentäminen Hajakuormituksen (maa- ja metsätalous, taajamien hulevedet) vesiensuojelutoimet Suojavyöhykkeet/-kaistat, monivuotiset nurmet, luonnonhoitopellot, peltojen kasvipeitteisyys, kosteikot, laskeutusaltaat, eroosiosuojaus, pohjapatosarjat, uoman vaihtelevuuden palauttaminen Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelutoimet (?!): ennaltaehkäisy! Ravinteiden kemiallinen saostaminen purovesissä Hulevesien pidättäminen esim. altaisiin

11 Valuma-alueen vesiensuojelumenetelmät Hyvä rakenne pienentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta alapuolisiin vesiin mutta vaikuttaa myös positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden ravinteiden pidätyskyky vaihtelee paljon. Virtaaman nopeus, ylläpito/huolto, maalaji Linnustovaikutukset ++ Kalat ++ Kalat vs. linnut (ravintokilpailu) Muut eläimet ja kasvit

12 Pohjapatosarja, uoman monipuolistaminen

13 Tulvatasanne Suojavyöhyke Eroosiosuojaus

14 Kosteikko Pintavaluntaa - kasvipeitteisyys Hulevesiratkaisut

15 Hajakuormituksen vähentämisen hankaluuksista Leudot talvet -> maa ei roudassa -> eroosio voimakasta Valtaosa kuormituksesta tulee sulamispiikin aikana (keväällä) -> kasvillisuus ei sido ravinteita Kyntäminen tms. maanmuokkaus -> eroosio lisääntyy Ei kyntöä -> Fosforin kertyminen maaperän pintaosiin kasvillisuuden Hienojakoinen maa-aines laskeutuu hitaasti -> altaiden toimivuus? Liukoiset aineet, DOC ja epäorgaaniset ravinteet Tavoitellaanko kiintoaineen vai ravinteiden poistoa? Toimenpiteen vaikutusten ennustaminen vaikeaa, esim. ravinteiden pidätysprosentti

16 Lopuksi yhteenvetona: Kaikki vesistöt ja niiden valuma-alueet ovat yksilöitä. Valuma-alueen kunnostussuunnittelu ei ole rakettitiedettä, mutta jokainen tapaus tulee räätälöidä kohteelle sopivaksi. Luonnontieteen lisäksi hyvä suunnittelija ottaa huomioon sosiaaliset tekijät; maanomistajan suhtautuminen ratkaisee rakentamisen!

17 Kiitos!