EPV BIOTURVE Oy. HALKONEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EPV BIOTURVE Oy. HALKONEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 EPV BIOTURVE Oy HALKONEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy

2 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YVA TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet, pohjavesialueet ja muinaismuistokohteet Vesistö Ympäristöriskit TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Kalatalousmaksu/-velvoitteet Muut toimenpiteet KORVAUKSET HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT ASIANOSAISISTA... 32

3 LIITTEET Liite 1. Hakemussuunnitelmassa esitettyjen arvioiden perusteet.

4 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI - hakija Halkonevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan hakija on EPV Bioturve Oy. EPV Bioturve Oy on EPV Energia Oy:n tytäryhtiö, joka on perustettu maaliskuussa 2008 turvaamaan kotimaisen polttoaineen saatavuutta Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien lämmitykseen käytettäville lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksille. Alkuvuosina yhtiön toiminta keskittyy energiaturve tuotantoon soveltuvien maa-alueiden hankintaan. Yhtiön tavoitteena on aloittaa turvetuotanto vaiheittain. Vaasan käyttöpaikkavaihtoehdossa polttoaine käytetään Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevalla Vaskiluoto 2 voimalaitokseen rakennettavalla kaasutuslaitoksella. Kaasutuslaitos kytketään osaksi nykyistä voimalaitoskattilaa. Kaasutuslaitoksen termisessä prosessissa valmistetaan kaasua turpeesta ja biopolttoaineista. Kaasutuslaitoksen rakentamisen tavoitteena on vaihtaa voimalaitoksen polttoaineena käyttämästä kivihiilestä merkittävä osa kotimaisiin, uusiutuviin polttoaineisiin. Laitoksen polttoaineteho on 140 MW. Voimalaitoksen tuotanto vaihtelee vuosittain mm. sähkön markkinatilanteesta riippuen. Laitos on viime vuosina tuottanut lähes 90 % Vaasan kaukolämmön tarpeesta. Kaasutuslaitoksen rakentamisen myötä polttoaineiden osuudet muuttuisivat nykytilanteesta siten, että turpeen ja biopolttoaineiden osuus polttoaineiden kokonaisenergian määrästä olisi %. Arvioidut vuotuiset polttoainemäärät kaasutinlaitoksen ollessa käytössä noin tuntia vuodessa ovat: kivihiili t/a (vaihteluväli % polttoainemäärästä) sekä turve ja biopolttoaineet t/a (vaihteluväli 0 30 % polttoainemäärästä). Kaasutuslaitoksen mahdollisia biopolttoaineita ovat muun muassa puu-, metsä- ja kantohakkeet, ruokohelpi, olki, puru, kutterilastu ja kuori. Eri polttoaineiden osuudet voivat vaihdella käyttötilanteiden ja biopolttoaineiden saatavuuden mukaan. Näiden polttoaineiden lisäksi kaasutuslaitoksella käytetään pieniä määriä kevyttä ja raskasta polttoöljyä käynnistys- ja häiriötilanteissa. Seinäjoen käyttöpaikkavaihtoehdossa polttoaine käytetään Seinäjoella sijaitsevan Seinäjoen voimalaitoksella (SEVO). Voimalaitoksen pääpolttoaineet ovat turve ja puu. Voimalaitoksella tuotetaan Seinäjoen kaupungin tarvitsema kaukolämpö ja noin 1 % Suomen sähköenergian kulutuksesta. Laitoksen polttoaineteho on 325 MW, sähköteho 125 MW ja kaukolämpöteho 100 MW. Voimalaitos on käyttänyt käynnistymisestään (syksy 1990) vuoden 2007 loppuun kotimaisia polttoaineita 35 TWh, mistä turpeen osuus on ollut noin 93 % ja puun osuus noin 7 %. Nykyisestä polttoainekäytöstä puupolttoaineiden osuus on %. Voimalaitoksen turvepolttoaineen vuosittainen kulutus edellyttää ha tuotannossa olevaa tuotantoalaa. Tuotantosuot sijoittuvat Seinäjoen ympäristökuntiin km etäisyydelle voimalaitoksesta. Tuotannossa on turvetyömaata, joiden alat vaihtelevat ha välillä. Tuotantoalue on käytössä vuotta. Halkonevan tuotantoalueella on paikoin suon pinnassa heikosti maatunutta rahkaturvetta. Ko. pintakerroksesta tuotettu turve käytetään mahdollisesti kuivikkeena. Kuiviketuotanto kestää muutaman vuoden. 1

5 Hakijan postiosoite on: EPV Bioturve Oy Frilundintie VAASA Hankkeesta voi pyytää tietoja toimitusjohtaja Timo Oravalta EPV Bioturve Oy (puh ), sähköposti - hanke ja sen sijainti EPV Bioturve Oy suunnittelee Seinäjoen kaupungin alueella sijaitsevan Halkonevan kunnostamista turvetuotantoon. Alueelle suunnitellun turvetuotantosuon sarka-ala on 117,9 ha. Suon auma-alueiden ala on 6,3 ha. Hanke sijaitsee noin 10 km Seinäjoen keskustasta luoteeseen. Hanke sijaitsee karttalehden alueella. Hankkeen sijainti on esitetty piirustuksessa (hakemuksen liite 2). Hankkeen tuotantoala sijoittuu osittain hakijan hallussa olevalle alueelle. Tilojen Kullaanniemi ja Halkoneva kauppa on sovittu tehtäväksi myöhemmin. Korpela tilan kanssa on sovittu tilusvaihdosta myöhemmin. Alueen (lohkot 1-4) vedet laskevat pelto-ojituksen kautta Kyrönjokeen. 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YVA Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava (1. maakuntakaava/2005) on vahvistettu ympäristöministeriössä. Maakuntakaavan muutos (Lapuan Honkimäki) on vahvistettu ympäristöministeriössä Uusi Maakuntakaavan Vaihekaava I -tuulivoima on vireillä. Kuvassa 2 esitetty voimassa oleva Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Halkonevan ympäristössä. 2

6 KUVA 1: Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaava Halkonevan alueelta (http://www.epliitto.fi/). Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole merkintöjä. Hankealueen länsipuolella on kalliokiviaineksen ottamisalueen merkintä. Matkailun vetovoima-alue Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson ja Lapuanjokilaakson matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien suunnittelussa tulee hyödyntää jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja -kohteet, kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö. 3

7 Maaseudun kehittämisen kohdealue Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja maiseman kulttuuri- kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden- ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden. yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Kalliokiviainesten ottamisalue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kalliokiviaineksen ottamisalueet. Suositus: Suosituksena on, että kalliokiviainesten ottamisen tulee perustua koko muodostumaa koskevaan suunnitelmaan. Jätteenkäsittelyalue / osatoiminto Suunnittelumääräys: Alue on varattu seudullista / maakunnallista jätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen yhtä tai useampaa osatoimintoa varten. Alueen suunnittelussa tulee huolehtia siitä, ettei osatoimin noilla aiheuteta vaaraa pohjavesien likaantumisesta tai ympäristön pilaantumisesta. Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa. Merkinnän kuvaus: Yleisen ulkoilutoiminnan kannalta tärkeä ulkoilun runkoreitti. Voimajohto 400 kv / 220 kv / 110 kv Teollisuus- ja varastoalue Kylä Suunnittelumääräys: Kylien suunnittelun tulee tukea kyläkuvan eheyttämistä. Syöttövesijohto tai siirtoviemäri Merkintöjen kuvaus: Merkinnöillä osoitetaan olemassa olevat maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät syöttövesijohdot (vj) ja siirtoviemärit (jv) sekä vedenottamot. 4

8 Syöttövesijohdon tarve Radan sähköistämistarve Turvetuotantovyöhyke Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. tt-2 -Karvianjoen valuma-alue (36) tt-2 -Kyrönjoen valuma-alue (42) tt-2 -Lapuanjoen valuma-alue (44) tt-2 -Ähtävänjoki (47) vesistövaikutukset Halkoneva kuuluu turvetuotantovyöhykkeeseen tt-2. 3 TOIMINTA 3.1 Yleiskuvaus toiminnasta - kuntoonpano Halkonevan tuotanto aloitetaan kunnostamalla suo turvetuotantokuntoon. Kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä). Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet (sarkaojien allassyvennykset ja sihtiputket sekä putkipadot kokoojaojiin). Halkonevan tuotantosuunnitelma koostuu seuraavista kokonaisuuksista: - turvetuotantokentät - tuotantoalueen kuivatus - kulkuyhteydet tuotantoalueella - turpeen varastointi - vesiensuojelu - palontorjunta Turvetuotantokentät on suunnitelmissa sijoitettu alueille, joiden turvepaksuus on vähintään 1,5 m. Halkonevan tuotantoalue on jaettu neljään tuotantolohkoon. Tuotantosuunnitelmissa tuotantokenttien kuivatus tehdään sarkaojilla, jotka kaivetaan tuotantoalueelle 20 m välein. Sarkaojaston kuivatusvedet kerätään kokoojaojiin. Kokoojaojilla tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaille. Laskeutusaltaiden alapuolelta vedet johdetaan pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Pintavalutuskenttä toimii ympärivuotisesti. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamolla. Tuotantoalueen kuivatuksessa Halkonevan tuotantoalueen ympärille on tuotantosuunnitelmissa sijoitettu eristysojat, joilla johdetaan tuotantoalueen ympäristön valumavedet tuotantoalueen ja tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden ohi. 5

9 Tuotantoalueilla tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla tuotantokaluston kulkureiteille rummut ojien ylityskohtiin. Sarkaojien alapäihin sijoitetaan rummut (päisteputket) kulkuyhteyksien vuoksi, mutta myös niiden yhteyteen tehtävien vesiensuojelurakenteiden vuoksi. Tuotantoalueen palontorjuntaa varten tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 kokoiset paloaltaat. Paloaltaille tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla rummut paloaltaiden ja tuotantoalueen välisiin ojiin. Tuotantokentiltä tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuotantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Halkonevan tuotantosuunnitelmassa on viisi auma-aluetta tuotetun turpeen varastointiin. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan raskaan kuljetuskaluston kestävä tie, jonka kautta turve kuljetetaan rekkakalustolla tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan tiet tuotantoalueen itäpuolella kulkevalta metsäautotieltä. Tuotantosuunnitelmassa esitetään Halkonevan tuotantoalueelle tehtäväksi seuraavat vesiensuojelurakenteet: - sarkaojissa sarkaoja-altaat (lietesyvennys) ja sihtiputkirakenne (lietteenpidättimet) - kokoojaojissa virtaamansäätöpadot - kaksi laskeutusallasta - pintavalutuskenttä (ympärivuotinen toiminta, pumppaamo) Sarkaojien lietteenpidättimillä ja lietesyvennyksillä pidätetään kiintoainetta sarkaojaan. Kokoojaojien putkipadoilla pidätetään ylivirtaama tuotantoalueen ojastoon ja samalla laskeutetaan kiintoainesta ojastoon. Laskeutusaltailla pidätetään kiintoainesta. Pintavalutuksella saadaan kiintoaineen pidätyksen lisäksi poistettua kuivatusvesistä liukoisia ravinteita. Halkonevan kuntoonpanosuunnitelman piirustukset on esitetty hakemuksen liitteessä 2. - tuotannon aloitus Hankkeen tarkoitus on kunnostaa Halkoneva turvetuotantoon ja tuottaa alueelta jyrsinpolttoturvetta hakijan Vaasan ja Seinäjoen voimalaitoksen polttoainehuoltoon. Halkonevan tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2013/2014, jolloin tuotantoalueen ympärille kaivettaisiin eristysojat ja tuotantoalueelle rakennettaisiin ensin keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) ja tämän jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Tuotantoalueen pinta valmisteltaisiin kesinä 2014 ja pinta-alat eriteltyinä Halkonevan tuotantoalueen pinta-ala on 117,9 ha (sarka-ala) ja auma-alueiden ala on 6,3 ha. Laskeutusallas-, pumppaamo- ja tukikohta-alueen ala on 2,5 ha. Pintavalutuskentän ala on 6,1 ha. - tukikohdan sijainti, tuotannon laatu, tuotantomenetelmät, tuotantopäivien määrä Halkonevan tukikohta alue sijaitsee tuotantoalueen lounaispuolella aumatien varrella. Halkonevan turvetuotanto tulee olemaan jyrsinturvetta. Tuotantoalueilta jyrsitty ja kuivatettu turve kerätään ja varastoidaan viidelle auma-alueelle. Aumoista turve kuljetetaan talvikautena voimalaitoksen käyttöön. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla. Turve kuljetetaan voimalaitokselle rekoilla. 6

10 Ojien kaivutyöt tehdään talvella. Tuotantoalueen pinta pyritään muokkaamaan riittävästi peruskuivalla alueella ojaston kaivun jälkeen seuraavana kesäkautena. Suunnitellusta turvetuotantoalueesta osaa aluetta voidaan joutua peruskuivattamaan yhden kesän. Turvetuotantotoiminta Halkonevalla tapahtuu tuotantoalueen sisällä. Turvetuotannon meluhaitat ja pölypäästöt rajoittuvat tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Turvetuotantokaluston huollosta ja alueella toimimisesta syntyvä jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. - tuotetut määrät ja suunnitellut vuosituotantomäärät Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta keskimäärin MWh vuodessa. Tuotanto tapahtuu toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. - turpeen käyttö Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta hakijan Vaasan ja Seinäjoen voimalaitoksen käyttöön. - turpeen kuljetusmäärät Tuotantoaikana liikenne on tuotantoalueen huolto- ja työmatkaliikennettä pääosin henkilöautoilla arviolta 5-10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen, jolloin tuotantoalueelta ajetaan turve Seinäjoelle. Tuotetun turpeen ajo Seinäjoelle kestää yhdellä autolla 3-4 kuukautta (tuotettu turvemäärä tonnia, kuormia 3-4 kpl vuorokaudessa Seinäjoelle ja kuormassa 40 tonnia). Kuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan, jolloin muu liikenne on keskimääräistä vähäisempää. - tuotannon kesto Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. - alueen tai lohkojen jälkihoito ja -käyttö Tuotannon loputtua alueella alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Jälkikäyttömuotona alueella tullee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. 3.2 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Halkonevan vedet johdetaan tuotantoalueen eteläosaan sijoittuville laskeutusaltaille ja edelleen pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan peltoalueen ojien kautta Kyrönjokeen. Kuivatusvedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja sihtiputkella. Putkipatojen avulla virtaamahuippuja varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Pintavalutuskenttä on toiminnassa ympärivuotisesti. Vedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamolla. Halkonevan tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2013/2014, jolloin tuotantoalueen ympärille kaivettaisiin eristysojat ja tuotantoalueelle 7

11 rakennettaisiin ensin keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät) ja tämän jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Tuotantoalueen pinta valmisteltaisiin kesinä 2014 ja Turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta pienennetään oikein suunnitelluilla vesiensuojeluratkaisuilla ja kunnostuksen sekä vesiensuojelurakenteiden hoitotoimenpiteiden ajoituksella. Halkonevan kunnostuksesta tehdään talvella ojaston kaivutyöt. Kuntoonpano tehdään seuraavassa järjestyksessä: 1. Tehdään eristysojat lietesyvennyksineen. 2. Rakennetaan keskitetyt vesiensuojelujärjestelyt (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä). 3. Tehdään laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän yläpuolinen osuus laskuojista. 4. Rakennetaan kokoojaojat. 5. Tehdään sarkaojitus ja asennetaan samalla ylivirtaaman pidättämiseksi putkipadot. Vesiensuojelujärjestelyt ovat toimintakunnossa tuotantokentän pinnan muokkausvaiheessa. Kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen metsäojiin. Ojien ja laskeutusaltaiden puhdistus tuotantovaiheessa ajoitetaan valuman huippujen ulkopuolelle. Halkonevan tuotantoalueen lasku- ja kokoojat kaivetaan Turvetuotannon vesiensuojeluohjeistossa (1996) esitettyjen mitoitusarvojen mukaan. Halkonevan kuivatussuunnitelmassa on käytetty eristys- ja laskuojina vanhoja jo olemassa olevia metsäojia siellä, missä se on ollut mahdollista. - pintavalutuskenttä Pintavalutuskentän toimivuutta on tutkittu vuosina toteutetussa Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen -projektissa (Ihme ym. 1991a). Parhaiten toimineella pintavalutuskentällä keskimääräinen poistuma oli sarkaojitusvaiheessa kesä-lokakuussa vuosina taulukon 1 mukainen. Tutkimustulosten mukaan oikein suunnitellulla pintavalutuskentällä voidaan kuivatusvesistä pidättää myös liukoisia orgaanisia aineksia ja ravinteita. Tutkimuksen (Ihme ym. 1991a) perusteella hyvin toimineen pintavalutuskentän tulee täyttää seuraavat ehdot: - pintavalutuskentän koko tulee olla vähintään 2 % siihen kohdistuvan valuma-alueen alasta. - veden tulee jakautua kentälle tasaisesti. - kentän tulee olla mahdollisimman luonnontilainen. - oikovirtauksia ei saa esiintyä. - turvepaksuuden tulee olla kentän kohdalla yli 1 m. - turvekerroksen tulee olla tasapaksu ja homogeeninen. - turvelajin tulisi olla vähän maatunutta rahkaturvetta Nykyisin pintavalutuskentän alaksi suositellaan vähintään 3,8 % sen valuma-alueen alasta. 8

12 TAULUKKO 1: Pintavalutuskentän toimivuus eri aineiden poistajana kuivatusvesistä. AINE Poistuma % Kiintoaine COD Mn Kok.N epäorg.n NH 4 -N NO 3 -N ) Kok.P PO 4 -P Fe ) Pintavalutuskentältä on vapautunut ajoittain ravinteita. Kuivatusvedet johdetaan Halkonevan pintavalutuskentälle laskeutusaltaiden kautta. Pintavalutuskenttien yläpuolisiin laskeutusaltaisiin jää osa kiintoaineesta. Kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pumppukuivatus toimii myös virtaamien tasaajana. Halkonevan pintavalutuskentän ominaisuudet on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2: Halkonevan tuotantoalueen pintavalutuskentän ominaisuudet. Halkoneva Pv-kentän ala Pv-kentän valuma-alue Pv-kentän valuma-alueesta tuotanto(sarka)aluetta Pv-kentän ala valuma-alueesta Pv-kentän ala tuotantoalueesta Pv-kentän pituuskaltevuus Pv-kentällä metsäojia 6,1 ha 132 ha 118 ha 4,6 % 5,1 % 0,4 % ei ojitusta 9

13 KUVA 2: Halkonevan pintavalutuskenttäsuunnitelma. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Pintavalutuskentällä ei ole metsäojia. Turvepaksuus kentällä on 2,0-3,9 m. Pintavalutuskentän tutkimus- ja suunnitelmatiedot on esitetty liitteessä 4. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ojaa pitkin ja jaetaan tasaisesti kentälle (kuva 2). Pintavalutuskenttä ympäröidään pengerryksellä, jotta varmistetaan vesien kulkeutuminen pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentän alaosassa on keräilyallas, josta pintavalutuskentän kautta suotautuneet vedet virtaavat mittapadon kautta peltoalueelle vievään ojaan. Halkonevan pintavalutuskentän mitoitus 4,6 % valuma-alueesta ylittää mitoitussuosituksen (3,8 % valuma-alueesta). Pintavalutuskenttien mitoituksen ja ominaisuuksien perusteella pintavalutuskenttien voi arvioida toimivan hyvin. - Halkonevan kuntoonpanovaiheen kuormitus Taulukoissa 3 ja 4 on laskettu Halkonevan kuntoonpanovaiheen kuormitus Kyrönjokeen. Kuormitus on laskettu selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista, Pöyry Oy (2009) esitettyjen ominaiskuormituslukujen mukaan. Laskelman ominaiskuormitusluvut on esitetty hakemuksen liitteessä 1. 10

14 TAULUKKO 3: Arvio Halkonevan kuntoonpanovaiheen (brutto ja netto) kuormituksesta (kg/a) 1. ojitusvuotena. BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) NETTO (kg/vuosi) Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Pohjois-Suomi Etelä-Suomi TAULUKKO 4: Arvio Halkonevan kuntoonpanovaiheen (brutto ja netto) kuormituksesta (kg/a) 2 ja sitä seuraavina kuntoonpanovuosina. BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) NETTO (kg/vuosi) Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Halkonevan tuotantovaiheen kuormitus Taulukossa 5 on laskettu Halkonevan brutto- ja nettovuosikuormitus (kg/v) alapuoliseen vesistöön. Kuormitus on laskettu selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista, Pöyry Oy (2009) esitettyjen ominaiskuormituslukujen mukaan. Laskelman ominaiskuormitusluvut on esitetty hakemuksen liitteessä 1. TAULUKKO 5: Arvio Halkonevan tuotantovaiheen vuotuisesta brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/v). BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) NETTO (kg/vuosi) Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Laskelmassa on oletettu kuivatusvedet käsiteltävän ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Yleisesti tarkasteltuna vuosien väliset vaihtelut turvesoiden kuormituksessa ovat suuria. Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvainen valuntaoloista. Ylivalumatilanteissa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavastikin keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Kesän kuivana aikana valunta saattaa loppua tuotantoalueelta kokonaan, jolloin myöskään kuormitusta ei synny. Halkonevan käytettävällä pumppukuivatuksella voidaan tasoittaa virtaamahuippuja vesien ojastoon varastoinnin avulla. 11

15 Turvetuotannon nettokuormituksella käsitetään turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Nettokuormitus saadaan vähentämällä alueelta muutenkin vesistöön tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma) suon bruttokuormituksesta. Halkonevan tuotantovaiheen kuormitus on arvioitu Halkonevan pintavalutuskentän 118 ha tuotantoalalla. Alueella käytetään pumppukuivatusta, jolloin rankkasateen aikainen suuri vesimäärä ei purkaudu alueelta välittömästi. Ylivaluntatilanteessa vettä varastoidaan tuotantoalueen ojastoon, josta se pumpataan viiveellä eteenpäin. Pumpun käyttö tasoittaa valuntaa. Turvetuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotantoalueen ohi alapuoliseen vesistöön. Eristysojien kuormitus on normaalia suometsäalueen kuormitusta. Kuormitusarvion Etelä-Suomen Pohjois-Suomea korkeampaan typpikuormitukseen vaikuttaa osaltaan Etelä-Suomessa ilmasta tuleva suurempi typpilaskeuma; Etelä- Suomessa sadevedessä on keskimäärin 1000 µg/l typpeä ja Pohjois-Suomessa 680 µg/l typpeä (Pöyry 2009). Luonnontilaisen suoalueen humuskuormitus (CODMn) on g/ha d (keskimäärin 199 g/ha d, n=5). Turv la olevien metsäalueiden keskimääräinen humuskuormitus on 325 g/ha d (n=12) käsittelemättömillä alueilla ja 290 g/ha d (n= 12) käsitellyt alueet. Turvetuotantoalueiden keskimääräinen humuskuormitus on tuotantovaiheessa 325 g/ha d (kesäaika, n=193 kpl) ja kunnostusvaiheessa 380 g/ha d (kesäaika, n=32) (Pöyry Oy, Turvetuotannon humuskuormitus ja humus vesistöissä 2012 ja TASO-hanke: Turvetuotannon kuormitus, 2011). Em. arvoilla laskettuna hankkeen CODMn kuormitus on taulukon 6 mukainen. TAULUKKO 6: Arvio Halkonevan vuotuisesta CODMn kuormituksesta (kg/v) eri käyttövaiheissa. BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) NETTO (kg/vuosi) Luonnontilainen suo Kunnostus Tuotanto Luonnontilainen Kunnostus Tuotanto suo Luonnontilaisena suona hankealueen CODMn-kuormitus on kg/v. Halkonevan kunnostusvaihe turvetuotantoon aiheuttaa kg/v kuormituslisäyksen. Tuotantovaiheen kuormituslisäys on kg/v. 3.3 Pöly, melu ja liikenne Symo Oy (2007) on laatinut turvetuotannon turvepölyn leviämiselle arviolaskelman. Lähtötietona turvetuotannon vaikutuksia arvioitaessa on tuotantoalueille laadittu satokierron tuotantoaikataulut, joiden aikana jokainen työvaihe tehdään tuotantoalueella vähintään kerran. Aikatauluja laadittaessa on arvioitu kunkin työvaiheen ajallinen kesto lohkoilla (pinta-ala, laitemäärä, ajonopeus, ajomäärä sarkaa kohti) ja jyrsöksen kuivumisajat (vrk-aika, turvelaatu) työvaiheiden välillä. Leviämislaskelmilla arvioidaan turvetuotantotoiminnan välittömiä vaikutuksia lähialueen (alle 800 m) ilmanlaatuun (hakemussuunnitelman liite 1). 12

16 Eri työvaiheiden toimintatunnin aikaiset PM10-pölypitoisuudet alittavat 50 µg/m³ tason avoimessa maastossa yli 250 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta pääosalla työvaiheista. Tarkastelun mukaan PM10-pitoisuuksien 24 tunnin pitoisuuslisä on alle 50 µg/m³ tasolla (ohjearvo) avoimessa maastossa kaikissa työvaiheissa 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta (hakemussuunnitelma liite 1). Halkonevalla lähin asutus sijoittuu 420 m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueella ei ole arvioiden perusteella pölyvaikutuksia asutukselle. Mallitarkastelut ja ympäristössä tehdyt kontrollimittaukset osoittavat, että turvetuotannon aiheuttama melu ei muodosta merkittävää ympäristöhaittaa. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle asetetut ohjearvot eivät ylity tuotantokentän ulkopuolella (Niskanen 1998, Yli-Pirilä et al. 2001, Poikolainen & Ristolainen 2001). Tuotantoalueen henkilöstö suojautuu melulta henkilökohtaisin suojaimin. Symo Oy:n (2007) mittausten mukaan jyrsinturvetuotantoon liittyvissä työvaiheissa melutaso voi ylittää alle 150 m etäisyydellä 55 db(a) tason avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa (hakemussuunnitelman liite 1). Kentän kunnostukseen liittyvissä työvaiheissa (tasausruuvi ja kunnostusjyrsintä) melutaso voi ylittää 55 db(a) alle 350 m etäisyydellä olevissa kohteissa samoin avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa (SYMO 2007). Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Jos melulähde ja kuulijat sijaitsevat matalalla ja maasto niiden välissä on korkea, maksimoituu maavaimennus, kasvillisuusvaimennus ja estevaimennus. Halkonevalla lähin asutus sijoittuu 420 m tuotantoalueesta. Hankkeella ei ole jo riittävän etäisyyden vuoksi meluvaikutuksia asutukselle. - liikenteen kuljetusreitti, kuljetusajankohdat, liikennemäärät Halkonevan tuotantoalueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on noin tonnia. Halkonevan länsipuolen Välimaantieltä ja pohjoispuolen Kumurinmaantien rakennetaan pistotiet tuotantoalueen aumoille. Turve kuljetetaan tuotantoalueen aumoilta Kumurinmaantien sekä Välimaantien ja Seinäjoentien (tie nro 18) kautta Vaasan tai Seinäjoen voimalaitoksille. Yksityistien käytöstä tullaan sopimaan tiekunnan kanssa. 3.4 Varastointi ja jätteet - poltto- ja voiteluaineet Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohta-alue sijaitsee Halkonevan tuotantoalueen lounaisosassa aumatien varrella. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Halkonevan tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tullaan tekemään perustettavalla tukikohta-alueella, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta 13

17 hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. - jätteiden määrä, kannot ja muu puuaines, sijoittaminen ja käsittely Halkonevan turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet kg/v - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet kg/v - akkuromua 30 kg/2 v - teräsromua - mahdollisesti aumamuovia Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteessä Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) - paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Halkonevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn on suunniteltu seuraavat vesiensuojelurakenteet: - sarkaojien lietesyvennykset - sarkaojien lietteenpidättimet - valunnan säätö kokoojaojissa jakamalla tuotantoalue valuntalohkoihin putkipadoilla (3 kpl). - laskeutusaltaat (2 kpl) - pintavalutuskenttä (pumppaamo, ympärivuotinen toiminta) - eristysojat ja eristysojien lietealtaat. Halkonevalla voidaan toteuttaa ja saada toimiviksi suunnitelman mukaiset sarkaojarakenteet, virtaaman säätörakenteet, laskeutusaltaat sekä pintavalutuskenttä, eristysojat ja eristysoja-altaat. Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja sarkaojarakenteilla lisättynä pintavalutuskentällä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. - ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Halkonevan kuntoonpano ja turvetuotanto toteutetaan ko. toiminnan osaavilla toiminnanharjoittajilla. EPV Bioturve Oy tulee suorittamaan turvetuotannon tarkkailua ja valvontaa urakoitsijoiden suhteen ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Toiminnan tarkkailu tullaan toteuttamaan kohdassa 4 (Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu) esitetyn mukaisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantotoiminta tehdään kohdassa 3 (Toiminta) mukaisesti. Halkonevan kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään kuntoonpanoon ja turvetuotantoon liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa. 14

18 4 TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 4.1 Tuotantoalueen nykytila Halkonevalla on tehty kasvillisuus ja linnustokartoitus vuonna Kartoitusraportti on hakemuksen liitteessä 5. Halkonevan kasvillisuusselvityksessä alueelta ei löytynyt uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja eikä uhanalaisia luontotyyppejä. - kasvillisuus Halkonevan alue on suurimmalta osaltaan oliogotrofista lyhytkorsirämettä. Selvitysalueet jakaantuvat kolmeksi eri suotyypiksi, jotka ovat oligotrofinen (karu) lyhytkorsiräme (OILkR), variksenmarjarahkaräme (VaRaR) ja kanervarahkaräme (KaRaR). Halkonevan länsiosassa variksenmarjarahkaräme on muuttunut kuivemmaksi ojituksen vuoksi ja on siksi suotyypiltään variksenmarjarahkarämemuuttuma. - linnusto Halkonevan pesimälinnustossa ei ole erityisesti suojeltavia tai luonnonsuojeluasetuksella valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja. Halkonevalla havaittiin suomalaisissa tai kansainvälisissä suojeluluokituksissa mainittuja lajeista kapustarinta, liro, kuovi, teeri ja keltavästäräkki. Halkonevan lintulajisto oli harvapuustoisella ja paikoin varsin märälle suolle tyypillinen. Halkonevalla ei ollut erityistä merkitystä lintujen kevätmuuton aikaisena levähdys- tai ruokailualueena, vaikka suon pohjoisosassa oli toukokuun lopussa useita kymmenien neliömetrien laajuisia vesilampareita. Halkonevan pohjoisosan pesimälinnusto koostui kahdeksasta lajista, joiden kokonaisparimääräksi tuli 21. Runsaslukuisimmat lajit ovat metsäkirvinen (yhdeksän paria), niittykirvinen (neljä paria) ja kapustarinta (kolme paria). Halkoneva keskiosan koealalta löytyi seitsemän pesimälajia. Lajisto ja lintutiheys olivat samaa luokkaa, kuin pienillä eteläpohjaisilla soilla keskimäärin. Runsaslukuisimmat lajit olivat metsä- ja niittykirvinen, joita molempia pesi alueella kolme paria. Muita lajeja alueella pesi vain yksittäispareina. Koealalla on paikoin tiheähköä mäntyrämettä, mikä selittää avosoiden lajien (mm. kahlaajat) vähäisyyden. Halkonevan laskenta-alueita rajaavat maastotyypit ovat joko ojitettuja mäntyrämeitä, luonnontilaista nevaa, voimakkaasti käsiteltyjä talousmetsiä tai peltoa. Reuna-alueiden lintutiheys oli melko alhainen ja lajisto koostui pääasiassa metsien peruslinnuista (runsaslukuisimpia lajeja metsäkirvinen ja pajulintu). Keskiosan laskenta-alan ja Vaasantien väliin jäävällä luonnontilaisessa suolla havaittiin soilla tai niiden läheisyydessä pesivistä lajeista sinisuohaukka, liro ja kalalokki. Suojelun kannalta Halkonevan alueen merkittävimmät pesimälajit ovat kapustarinta, liro, kuovi ja keltavästäräkki. Kapustarinta on Etelä-Pohjanmaalla luonnontilaisten soiden peruslintu, jonka parimäärät vaihtelevat alle 100 ha:n suuruisilla soilla useammin 1-5:n välillä. Liro on varsinkin märillä soilla melko tavallinen, mutta pesivänä kapustarintaa vähälukuisempi. Kuoveja Etelä-Pohjanmaan soilla pesii harvakseltaan. Keltavästäräkki on kosteikkoalueiden pesimälintu, joka on taantunut Etelä- ja Keski-Suomessa 1990-luvulta lähtien. 15

19 - liito-orava, saukko, viitasammakko ja rämeristihämähäkki, Halkonevan alueelta tarkistettiin liito-oravan esiintyminen. Hankealueella ei ole liitooravalle soveliasta elinympäristöä. Hankealueen reunoilta havaittiin kaksi mahdollista elinympäristöä. Maastotarkastuksessa lajia tai sen esiintymisen jälkiä ei havaittu. Saukolle soveliasta elinpiiriä ei ole hankealueella (liite 5). Hankealueelta selvitettiin viitasammakon ja rämeristihämähäkin esiintyminen. Ko. lajeja ei havaittu hankealueella (liite 5). - lampareet Viitasammakon selvitysajankohtana Halkonevalla oli puolenkymmentä avovesilamparetta/-rimpeä. Suo oli hyvin märkä myös lumensulamisvesien vuoksi. Myöhemmin kesällä suurin osa lampareista kuivui, ja avovettä oli jäljellä enää yhdessä noin 10 m²:n suuruisessa rimmessä. Ilmeisesti vesilampareiden tilapäisestä luonteesta johtuen suolta ei tavattu tavallisia sammakoita, viitasammakoita tai sammakonkutua (liite 5). 4.2 Asutus ja maankäyttö - tuotantoalueen sijainti Halkonevan tuotantoalue sijaitsee noin 10 km Seinäjoen keskustasta luoteeseen. Hanke sijaitsee karttalehden alueella. Hankkeen sijainti on esitetty piirustuksessa (hakemuksen liite 2). - tuotantoalueen lähiympäristön kuvaus Halkoneva rajautuu lännessä ja pohjoisessa moreenimaastoon. Muualla suoalue rajautuu pääasiassa turvepohjaisiin peltoihin. Halkonevan länsi- ja pohjoispuolella kulkevat metsäautotiet. Halkonevan luoteispuolella on Varrasjärvi. - lähialueen asutus ja kaivot Lähin asutus sijaitsee Halkonevan länsipuolella 420 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Muilta osin suunniteltua tuotantoaluetta asutus sijoittuu yli 500 m etäisyydelle tuotantoalueesta. Hankealueen etelä- ja pohjoispuolella ei ole asutusta. - voimajohdot, virkistysalueet Halkonevan länsi- ja eteläpuolella kulkevat voimajohdot. Länsipuolen voimajohto sijoittuu lähimmillään 40 m etäisyydelle tuotantoalueen (sarkojen) reunasta. Eteläpuolen voimajohto sijoittuu noin 600 m etäisyydelle tuotantoalueesta. - tiet, radat Halkonevan pohjoispuolella kulkee Viitikko-Varrasjärvi metsäautotie, länsipuolella Välimaantie ja eteläpuolella Seinäjoentie (tie nro 18). 16

20 - vaikutukset asutukseen ja maankäyttöön (mm. pöly melu ja liikenne) Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Meluavimmat jyrsinturpeen tuotantovaiheet voivat aiheuttaa 55 db:n melutason ylittymisen metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Suon kunnostukseen liittyvät työvaiheet voivat avoimessa maastossa ja melun leviämisen kannalta otollisissa olosuhteissa aiheuttaa 55 db:n melutason ylittymisen 350 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Turvetuotannosta aiheutuva laskeutuvan pölyn haitta voi ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turvetuotannosta aiheutuva laskeutuvan pölyn haitta voi ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. PM10-pitoisuuksien 24 tunnin pitoisuuslisä jää alle 50 µg/m³ tasolla (ohjearvo) avoimessa maastossa 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hankealueella ei ole esitetyillä haitta-alueilla asutusta. Halkonevan länsipuolella lähin asutus sijaitsee 420 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. - muut turvetuotantoalueet ja muu toiminta (viljely, elinkeinotoiminta) lähialueilla Halkonevaa ympäröivä alue on maa- ja metsätalous käytössä. Hankealueen lounaispuolella on Louhikon Sikako Oy:n tuotantorakennus. Hankealueen länsipuolella on maa-aineksen ottoalueita. 4.3 Suojelukohteet, pohjavesialueet ja muinaismuistokohteet Halkonevan lähin luonnonsuojelualue on Nättypiin suojelualue (AMO100525), joka sijaitsee Halkonevan lounaispuolella noin 3,5 km päässä tuotantoalueen reunasta. Halkonevan itäpuolelle noin 6 km päähän sijoittuu Järvinevan metsä (FIO800146) luonnonsuojelualue. Halkonevan länsipuolelle noin 4,5 km päähän sijoittuu Kivistönmäen (nro ) pohjavesialue ja pohjoispuolelle noin 5,5 km päähän sijoittuu Koivulakson (nro ) pohjavesialue (kuva 3). 17

21 Natura aluemaiset kohteet Soiden suojeluohjelma Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Vanhojen metsien suojeluohjelmat Pohjavesialueet KUVA 3: Halkonevan lähimmät luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet (Lähde: Herttatietokanta). 18

22 Halkonevan lähin muinaismuistokohde on Nurminiemen muinaismuistojäännös, joka sijaitsee Halkonevan eteläpuolella noin 4,5 km päässä (kuva 4). Muinaisjäännökset, pistemäiset kohteet, maanpäällinen KUVA 4: Halkonevan lähimmät muinaismuistokohteet. (Lähde: Hertta-tietokanta). 4.4 Vesistö - vesistöalue Halkoneva sijaitsee Kyrönjoen (42) vesistöalueen, Kyrönjoen keskiosan (42.02) Sitkoskosken (42.024) valuma-alueella (liite 2, piirustus ). Vedet purkautuvat Halkonevan suoalueelta reittiä pelto-ojitus, Kyrönjoki. - virtaamatiedot Pelto-ojituksen valuma-alue laskussa Kyrönjokeen on 18,5 km². Kyrönjoen valuma-alue pelto-ojituksen laskun jälkeen on 3883,42 km². 19

23 TAULUKKO 7: Arvioidut virtaamatiedot. Valuma Pelto-ojitus laskussa Kyrönjokeen Kyrönjoki peltoojituksen laskun jälkeen km² 18,5 3883,42 (l/s km ²) (m³/s) (m³/s) Keskivirtaama 6,2 0,1 24 Kevään keskiylivirtaama 60 1,1 233 Kesäkauden keskiylivirtaama 35 0,6 135 Kesän keskialivirtaama (30 vrk) 0,5 0,01 2,0 Talven keskialivirtaama (30 vrk) 0,7 0,01 2,7 Virtaama-arviot perustuvat Kainastonluoman seurantatietoihin (Seuna 1982). Kainastonluoman valuma-alueesta on peltoa 27 %, suota 20 % ja puustoa keskimäärin 53 m³ hehtaarilla. Kyrönjoen vesistöalueen ylivirtaama HQ 528 m³/s, keskivirtaama MQ 43 m³/s, alivirtaama NQ 2,3 m³/s (http://www.ymparisto.fi/). - Varrasjärvi Varrasjärvi sijaitsee Halkonevan luoteispuolella. Halkonevan hankealueen vedet laskevat nykyisin suo-ojituksen kautta itään ja etelään peltoalueiden kuivatusojiin ja edelleen Kyrönjokeen. Aivan hankealueen luoteiskulman suo-ojituksen vedet laskevat nykyisin ojan kautta Varrasjärveen. Hankkeessa hankealueen luoteiskulman eristysojan vedet on ohjattu Varrasjärveen. Eristysoja kerää vedet ojittamattomalta suoalueelta ja hankealueen pohjoispuoliselta metsäalueelta. Hankealueen pohjoispuolisella osalla eristysojaan tulevia hankealueen pohjoispuolen metsäalueen vesiä voidaan ohjata joko Varrasjärven suuntaan tai nykyiseen suuntaan kohti Kyrönjokea. Halkonevan hankkeessa ei johdeta tuotantoalueen vesiä Varrasjärveen. Hankkeessa ei myöskään pienennetä tai huononneta Varrasjärven valuma-aluetta. - peltoalueen laskukanava, Munakan pumppaamo Halkonevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan peltoalueen kuivatusojaan, joka laskee Halkonevan eteläpuoleisen peltoalueen halki Munakan pumppaamolle Kyrönjokivarteen. Munakan pumppaamolla keskimääräinen veden laatu on ollut vuosina alla olevan taulukon mukainen. Vesi on ollut hyvin rehevää, rautapitoista ja hapanta. TAULUKKO 8: Veden laadun keskiarvot vuosien havainnoista Munakan pumpaamolla. MUNAKKA pumppaamo Kok.fosfori Fosfaatti Kok.typpi Ammonium Nitriittinitraatti ph Sameus Rauta Sähkönjohtavuus µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU µg/l ms/m Keskiarvo , n

24 - Kyrönjoki Koko Kyrönjoen valuma-alueen maankäyttö on erittäin intensiivistä ja Kyrönjoen joillakin osavaluma-alueilla voi peltojen osuus olla jopa 60 % (Rautio ym. 2009) (kuva 5). Ravinnekuormituksen lisäksi vesistöalueeseen kohdistuu merkittävä kiintoainekuormitus. Ongelmia veden laadulle keväisin ja syksyisin tuovat myös keskija alajuoksun happamat alunamaat. KUVA 5: Eri maankäyttömuotojen osuus Kyrönjoen valuma-alueesta (Nuotio 2008). Kyrönjoen fosfori- ja typpipitoisuudet ovat korkeita. Myös kiintoainepitoisuudet ovat ajoittain hyvin korkeita. Kyrönjoesta mitattujen virtaamien ja pitoisuuksien perusteella vuosien keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 110 μg/l ja typpipitoisuus μg/l. Vuosien väliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Fosforipitoisuudet ovat olleet laskussa, mutta typpipitoisuuksissa on lievää nousua (kuva 6). (Rautio ym. 2009: Ehdotus Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuoteen 2015). 21

25 KUVA 6: Kyrönjoen (Skatila) ravinnepitoisuuden vuosiarvot sekä keskivirtaamat vuosina (Hertta-rekisteri, 2007). (Rautio ym. 2009). - kokonaisfosfori ug/l -kokonaistyppi ug/l - kiintoaine mg/l - kemiallinen hapenkulutus CODMn mg/l - sähkönjohtavuus ms/m - ph KUVA 7: Kyrönjoen veden laadun havainnot vuosikeskiarvoina Havaintopaikkana Skatila (vp 9600) 22

26 KUVA 8: Kyrönjoen vesistötöiden tarkkailuun kuuluvien vesinäytteenottopaikkojen sijainti ja vesimuodostumat. (Kyrönjoen vesistötyöt, velvoitetarkkailu vuonna 2011). Kyrönjoen alaosalla Skatilassa ja suistossa Tottesundissa vesi oli vuonna 2011 hyvin hapanta (ph 5,5) huhti- ja toukokuun vaihteessa ja Skatilassa lisäksi syys-lokakuun vaihteessa. ph-arvo oli Nikkolassa yleensä suurempi kuin Seinäjoen oikaisu-uoman alaosalla Kiikussa tai pengerrysalueen alaosalla Malkakoskella. ph:n minimiarvon havaintopaikkojen väliset erot olivat vuonna 2011 tavanomaista pienemmät. Kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuudet olivat vuonna 2011 suurimmat keväällä. Kiintoainepitoisuus oli Nikkolassa yleensä samalla tasolla kuin Skatilassa, mutta fosforipitoisuus yleensä laski alavirtaan päin. Typpipitoisuus sitä vastoin yleensä kasvoi Nikkolasta alavirtaan päin. Kiintoainepitoisuuden keskiarvo oli vuonna 2011 Nikkolassa selvästi suurempi kuin edeltävänä vuonna (kuva 9). Fosforipitoisuuden keskiarvo oli vuonna 2011 hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna kaikilla paikoilla. Typpipitoisuuden keskiarvo oli vuonna 2011 suurempi kuin edeltävänä vuonna muilla paikoilla paitsi Kiikussa (kuva 9) (Kyrönjoen vesistötyöt, velvoitetarkkailu vuonna 2011). 23

27 KUVA 9: Kyrönjoen kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuuden keskiarvo vuosina ). Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kuvassa 8. (Kyrönjoen vesistötyöt, velvoitetarkkailu vuonna 2011). Kyrönjoen ravinnekuormitus on pääosin peräisin peltoviljelystä. Kyrönjoen pääuoman kokonaisfosforikuormituksesta 60 % muodostuu maataloudesta ja seuraavaksi eniten luonnonhuuhtoumasta (16 %) ja haja-asutuksesta (11 %) (kuva 10). Typpikuormituksessa maatalouden kuormitusosuus on pienempi ja luonnonhuuhtouman ja yhdyskuntien kuormitusosuus suurempi kuin fosforikuormituksessa (kuva 11). 24

28 KUVA 10: Kyrönjoen laskennallinen fosforikuormitus ja sen jakautuminen (Nuotio 2008: Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa). 25

29 KUVA 11: Kyrönjoen laskennallinen typpikuormitus ja sen jakautuminen (Nuotio 2008: Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa). 26

30 Kyrönjoen pääuoman keskeiset kysymykset vesienhoidon toimenpideohjelmassa ovat maaperän happamuus, hajakuormitus, rakenteelliset muutokset, tulvat ja säännöstely. Kyrönjoen veden laatu ja vesien tila on eri puolella valuma-aluetta erilainen riippuen niistä tekijöistä, jotka voimakkaammin vaikuttavat vesistön tilaan. Pääuomassa vaikuttavat hajakuormitus, vaellusesteet, tulvat ja tulvasuojelutoimenpiteet (säännöstely, padot ja patoaltaat) voimakkaasti joen tilaan. Lisäksi maaperän happamuus heikentää määrätyissä hydrologisissa tilanteissa kuivatustoimenpiteiden takia vesistön tilaa erittäin voimakkaasti (Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelma). Kyrönjoen valuma-alueella oli vuonna 2007 toiminnassa 67 turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on ha. Yksittäisen tuotantokentän keskimääräinen pinta-ala on siis noin 100 ha ja soiden koko vaihtelee välillä ha (Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus). Turvetuotantoalueiden osuus joen kokonaiskuormituksesta on muutaman prosentin luokkaa (kuvat 10 ja 11). Kyrönjoen valuma-alueella on runsaasti vanhoja turvetuotantoalueita, joiden kuivatusvesien käsittely on puutteellista. Tuotantoalasta osa poistuu tuotannosta vuoteen 2015 mennessä ja vastaavasti uusia tuotantoalueita otetaan käyttöön. Vuoteen 2015 mennessä kaikille toiminnassa oleville turvetuotantoalueille on rakennettu pintavalutuskentät, kuivatusvesien kemiallinen käsittely tai muu soveltuva kuivatusvesien käsittelymenetelmä. Kyrönjoen vesiensuojelun toimenpideohjelman mukaan turvetuotannossa pintavalutuksella ja kasvillisuuskentillä voidaan periaatteessa vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta tavoitteiden mukaisesti (50-70%), jos ja kun myös perustoimenpiteet (sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat) ovat kunnossa kaikilla alueen turvetuotantoalueilla. Näillä lisätoimenpiteillä turvetuotannon kuormituksen vähentämistavoite voitaneen saavuttaa vuoteen 2015 mennessä (kuva 12), kun myös kaikki perustoimenpiteet ovat toteutuneet. Halkoneva edustaa Kyrönjoen valuma-alueen uusia tuotantoalueita. Halkonevan vesiensuojelurakenteet ovat Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaiset. 27

31 KUVA 12: Arvio vuoteen 2015 mennessä tehtäväksi esitettyjä toimenpiteiden vaikutuksesta Kyrönjoen fosforikuormitukseen (Rautio ym. 2009). - Kyrönjoen pääuoman ekologinen luokittelu Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan ihmistoiminnan voidaan todeta vaikuttaneen merkittävästi pääuoman ala- ja keskiosan (Malkakosken alapuoli) veden tilaan. Vaikutukset näkyvät kalaluokittelussa, pohjaeläinluokittelussa, veden ravinne- ja klorofyllipitoisuudessa sekä ph-arvoissa. Hajakuormitus ja osin myös pistekuormitus (asutuksen jätevedet) ovat tehneet joesta rehevän. Malkakosken alapuolisessa Kyrönjoessa on useita kalojen vaellusesteitä ja muutenkin joen luonnontilaa on osin muutettu pengertämällä ja ruoppaamalla. Pitkämön ja Kyrkösjärven lyhytaikaissäännöstelyn vaikutukset ovat vaihtelevia. Vesistötöiden seurauksena kevään ylivirtaama on muuttunut melko paljon. Happamuushaittoja esiintyy alueella vuosittain ja 5-10 vuoden välein on sattunut laajamittaisia kalakuolemia. Toimenpideohjelmassa annetaan seuraava arvio vesistönosan luokitteluksi: ekologinen luokka: välttävä, kemiallinen tila hyvää huonompi. Lisäksi maaperän happamuuden, veden phmittausten ja satunnaisten veden metallipitoisuuksien perusteella myös alaosan sivujoet eli Lehmäjoki ja Orismalanjoki ovat kemiallisesti hyvää huonommassa tilassa (Rautio ym. 2009). Pääuoman yläosalla (Malkakosken yläpuoli) ei ole koskia, eikä nykyistä ekologista vedenlaatu-luokitusta voida käyttää. Kyrönjoen yläosan veden laatu ja ekologinen tila on selvästi ihmistoiminnan vaikutusten alainen. Tämä näkyy ravinne- ja klorofyllipitoisuudessa, ph-arvoissa sekä pitkien suvantojaksojen alusveden happipitoisuudessa. Hajakuormitus, maaperän happamuus ja osin myös asutuksen jätevedet vaikuttavat veden tilaan. Jokialue on lähes kokonaisuudessa rakennettu ja Pitkämön ja Kyrkösjärven lyhytaikaissäännöstelyn vaikutus on selkeä. Toimenpideohjelmassa annetaan seuraava arvio vesistönosan luokitteluksi: ekologinen luokka: huono ja kemiallinen luokka hyvä. 28

32 - ravinnekuormituksen vähentämistavoitteiden toteutus turvetuotannon osalta Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on ravinnekuormituksen vähentämisen lisätoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia tarkasteltu erikseen kahdella Kyrönjoen osaalueelle. Osa-alueet ovat Kyrönjoen pääuoma sekä Kyrönjoen sivujoet (Kauhajoki, Jalasjoki ja Seinäjoki). Toimenpideohjelmassa päädyttiin tähän aluejakoon, koska Kyrönjoen pääuomassa hyvän ekologisen tilan suurin este on maaperähappamuus ja Kyrönjoen sivujokia haittaa erityisesti rehevyys ja kiintoainekuormitus. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa suositellaan turvetuotannon vesiensuojelurakenteeksi Kyrönjoen pääuoman alueella ensisijaisesti pintavalutusta ja kasvillisuuskenttää. Kemiallinen käsittely on toissijaisesti suositeltava menetelmä. Halkonevan hankkeessa tuotantoalueelle suunnitelluista vesienkäsittelyrakenteista pintavalutuskenttä on vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen pääuoman alueelle ensisijaisesti suositeltu vesienkäsittelymenetelmä. Hankkeen toteutus ko. menetelmällä on vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen ja hankkeen toteutus ei tällöin vaaranna vesienhoidon tavoitteita Kyrönjoella. - kalasto ja kalastus Hallinnollisessa kalastusaluejaottelussa Kyrönjoki kuuluu Kyrönjoen vesistön kalastusalueeseen. Kyrönjoen kalastusalueen isännöitsijä on Marko Paloniemi (Huhtalantie 2, Seinäjoki). Kalastusoikeuden haltija on Kyröjoessa Hangasnevan laskun kohdalla Ylistaron kalastusseura ry, puh.joht. Seppo Isosaari. Kyrönjoen vapaa-ajan kalastusta on selvitetty (Tapio Keskinen 2005: Kyrönjoen kalastustiedustelut 2003) joki- ja suistoalueella. Selvitys tehtiin postitse lähettämällä tiedustelulomakkeet kotitalouksille. Tiedustelun peruskehikkojoukkona olivat Kyrönjoen varren kotitaloudet ja vapa-ajan asunnot. Joen läheisyydessä sijaitsevat kunnat ovat otoksessa mukana kokonaan ja muista jokivarren kunnista postinumeroalueen mukaan jokea lähimpänä olevat alueet. Otantasuhdetta säädettiin väestömäärän suhteessa. Tiedusteluja lähetettiin kaikkiaan 3100 kotitaloudelle. Koko jokialueelta tiedustellun vastasi 1900 kotitaloutta. Vastanneista kotitalouksista kalastusta oli harjoittanut 179 kotitaloutta (9,4 %). Selvityksen osa-alue B käsittää Malkakosken ja Ilmajoen välisen alueen. Kalastustiedustelun perusteella alueella arvioidaan harjoittavan kalastusta 1074 henkilöä 678 ruokakunnasta. Kalastuksesta on ongintaa/pilkintää 78 %, läänikohtaisella vieheluvalla kalastavia 17 %, kalastusluvalla (kalastusalueen ja koskialueen luvat) kalastavia on 2 % ja osakkaita/omistajia 4 %. Kalastus keskittyy kesäaikaan kesäelokuulle, jolloin kalastuspäiviä on keskimäärin 3-4 päivää kuukaudessa ruokakuntaa kohden. Alueella suurimmat pyyntiponnistukset olivat katiskapyynnissä (1489 kalastuskertaa), viehekalastuksessa (1485 kalastuskertaa) ja onginnassa/pilkinnässä (3662 kalastuskertaa). Alueen keskisaalis on ruokakunnalla 8,8 kg. Keskihajonta saaliissa on 20,6 kg kalastaneilla ruokakunnilla. Vapaa-ajan kalastajien saalis on yhteensä kg. Alueen tärkeimmät saaliskalat olivat ahven (1850 kg) ja hauki (1769 kg). Särkisaalis oli 1070 kg. Kiiskiä saatiin 153 kg, lahnaa 890 kg, säynettä 13 kg, salakkaa 175 kg, madetta 71 kg taimenta 13 kg, kirjolohta 26 kg ja kuhaa 38 kg. 29

33 TAULUKKO 9: Tärkeimpien lajien saalis (kg) tärkeimpien pyydysten osalta. verkko koukku katiska viehe onki/pilkki <33 mm ahven särki lahna hauki made kirjolohi Tärkeimmät pyydykset olivat katiska, viehe ja onki/pilkki (taulukko 9). Pääosa haukisaaliista saatiin vieheellä. Ahvensaalis saatiin pääosin ongella/pilkillä, katiskalla ja vieheellä. Suurimmat ahven- ja haukiyksikkösaaliit (taulukko 10) saatiin verkolla. (Keskinen 2005). TAULUKKO 10: Tärkeimpien lajien yksikkösaalis (g/koentakerta tai pyyntipäivä). verkko koukku katiska viehe onki/pilkki <33 mm ahven särki lahna hauki made kirjolohi Vuonna 2011 verkkokoekalastuksen Kitinojan (Kyrönjoen keskiosa) kappalemääräinen yksikkösaalis koostui ahvenesta 10,5 kpl/verkkosarja/vrk, särjestä 9,5 kpl/verkkosarja/vrk kiiskestä 6 kpl/verkkosarja/vrk, lahnasta 4 kpl/verkkosarja/vrk, salakasta 3 kpl/verkkosarja/vrk ja hauesta 0,5 kpl/verkkosarja/vrk. Särkikalojen %-osuus oli 49 %. Ahven oli runsasmassaisin saaliskala 1043 g/verkkosarja/vrk. Lahnan massamäärä oli 817 g/verkkosarja/vrk, särjen 463 g/verkkosarja/vrk ja hauen 106 g/verkkosarja/vrk. Särkikalojen osuus oli 52 %. Vuonna 2011 verkkokoekalastuksen kappalemääräinen yksikkösaalis oli tarkkailupaikoista pienin Kitinojalla ja suurin Seinäjoen Viitalassa (Kyrönjoen vesistötyöt, velvoitetarkkailu vuonna 2011). Vuonna 2011 poikasnuotan yksikkösaaliit olivat pienimmät Kitinojalla (Kyrönjoen keskiosa) ja suurimmat Österfjärdenillä. Kitinojalla valtaosa saaliista oli ahventa, kun taas Österfjärdenillä (suisto) lahnaa ja särkeä oli runsaasti. Vuonna 2011 saaliit jäivät edellisvuosiin verrattuna vaatimattomiksi Kitinojalla ja Peuralassa, kun sitä vastoin Voitilassa saaliit olivat ennätysmäiset ja Österfjärdenillä suurempi saalis saatiin ainoastaan vuonna Ahvenen keskipituus oli Kitinojalla 0,5-0,8 cm suurempi kuin muilla paikoilla. Ahvenen keskipituus oli Kitinojalla muita paikkoja suurempi myös vuosina 2006, 2008, 2009 ja 2010 (Tolonen 2008, Tolonen & Salmelin 2012). Voi olla, että ahvenen kasvu on Kitinojalla nopeaa yksilöiden vähälukuisuuden ja vähäisen ravintokilpailun vuoksi (Kyrönjoen vesistötyöt, velvoitetarkkailu vuonna 2011). 30

34 - turvetuotannon vaikutus Seuraavassa on tarkasteltu Halkonevan kuivatusvesien vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Tarkastelu keskittyy vesistön kannalta kriittiseen kesäaikaan. Halkonevan turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttamia ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäyksiä alapuolisessa vesistössä on arvioitu edellä esitettyjen valuma- ja kuormitusarvojen perusteella. Laskelmassa arvioidaan Halkonevan turvetuotantoalueen vaikutusta alapuolisessa vesistössä tapahtuviin ainepitoisuuden muutoksiin tarkasteluajanjaksona. Arvio on tehty laskemalla tarkastelukohdassa vesistössä kulkevan virtaaman ainepitoisuuksien kohoamista tuotantoalueelta tulevan kuormituksen johdosta. Kyrönjokeen purkautuvat Halkonevan tuotantoalueen kuivatusvedet 118 ha tuotantoalalta (sarka-ala). Ympäröivältä valuma-alueelta tulevana keskivalumana on tuotantokaudella kesäajalta käytetty arviota kesän keskivalumasta kesä-syyskuun jaksolta (7 l/s km 2 ) (Sovellettu hydrologia 1986). Tuotantoalueen keskivalumana on käytetty samaa keskivaluntaa kuin ympäröivillä alueilla. TAULUKKO 11: Arvio Halkonevan tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Kyrönjoessa keskimääräisessä virtaama- ja kuormitustilanteessa. Valuma Kiinto Kok.P Kok.N aine l/s km2 mg/l µg/l µg/l PINTAVALUTUSKENTTÄ Kesän keskiarvo (netto) 7 0,002 0,01 0,5 Kyrönjoessa Halkonevan kuormituksen vaikutuksia ei voi erottaa (taulukko 11). Halkonevan tuotantoalueen (netto) ominaiskuormitustaso on Etelä-Suomen keskimääräisellä kuormitustasolla 15 kg/v km² kokonaisfosforia ja 670 kg/v km² kokonaistyppeä ja Pohjois-Suomen kuormitustasolla 7 kg/v km² kokonaisfosforia ja 206 kg/v km² kokonaistyppeä. Etelä-Suomen Pohjois-Suomea korkeampaan typpikuormitukseen vaikuttaa osaltaan Etelä-Suomessa ilmasta tuleva suurempi typpilaskeuma; Etelä-Suomessa sadevedessä on keskimäärin 1000 µg/l typpeä ja Pohjois- Suomessa 680 µg/l typpeä (Pöyry 2009). Halkonevan ympäristön kokonaisfosforin hajakuormitus on tasolla kg/v km² ja kokonaistypen hajakuormitus kg/v km². Halkonevan turvetuotantoalueen fosforikuormitustaso on alhaisempi ja typpikuormitustaso samaa luokkaa kuin Halkonevan ympäristön hajakuormitustaso. 4.5 Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan (jyrsintä, turpeen kuivatus ja turpeen ajo aumoihin). Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti tuotantoalueelta lähtevän 31

35 virtaaman suuruus. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasianministeriön antaman ohjeen mukaan (Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta, annettu ). Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Turvesoiden tarkkailu on esitetty hakemuksen liitteessä 7. 6 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET 6.1 Kalatalousmaksu/-velvoitteet Halkonevan alapuolisilla peltoalueen ojilla ei ole kalataloudellista merkitystä. 6.2 Muut toimenpiteet Hakija sopii alueen yksityisteiden käytöstä turvekuljetuksiin. 7 KORVAUKSET Halkonevan alapuolisessa pelto-ojituksessa ja Kyrönjoessa Halkonevan turvetuotannon kuormitus ei muuta vesistön laatua. Halkonevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. 8 HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT ASIANOSAISISTA Halkonevan rekisterikartta ja omistajatiedot on esitetty liitteessä 3. Oulussa Planora Oy Seppo Mäkäräinen FK 32

36 LIITE 1. Hakemussuunnitelman arvioiden perusteet (ominaiskuormitustiedot, pöly- ja melukuormitustiedot ). Hakemussuunnitelman kohta päästöjen laskentaperusteet Halkonevan kuormitusta on laskettu selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista, Pöyry Oy (2009) esitettyjen ominaiskuormituslukujen mukaan. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen alueen pintavalutuskentällisten kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus. Tarkkailutulokset ovat vuosilta TAULUKKO 1: Pintavalutuskentällisten kuntoonpanovaiheen turvesoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset ensimmäisenä kuntoonpanovuonna. (Pöyry, Vapo Oy, Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa, 2009). 33

37 TAULUKKO 2: Pintavalutuskentällisten kuntoonpanovaiheen turvesoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset 2. ja sitä seuraavina kuntoonpanovuosina. (Pöyry, Vapo Oy, Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa, 2009). Taulukossa 3 on esitetty pintavalutuskenttien keskimääräiset ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina. Pohjois-Suomessa vuosivalunta on ollut Etelä-Suomea suurempi, mutta veden laatu tarkkailutulosten perusteella toisaalta hieman parempi. Pintavalutuskenttien ominaiskuormitukset ovat Pohjois-Suomessa hieman pienempiä kuin Etelä-Suomessa. 34

38 TAULUKKO 3: Pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden keskimääräiset ominaiskuormitukset v n= kohteiden lukumäärä. (Pöyry, Vapo Oy, Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa, 2009). Hakemussuunnitelman kohta 3.3 sivu 14 - päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Ilman laadun ohjearvoissa ( ) ei ole määritelty pölyn laskeumalle enimmäissuositustasoa. Luonnollisen taustalaskeuman tasona pidetään 1 g/m²/kk. Aikaisemmin on yli 10 g/m²/kk suuruista kokonaislaskeumaa pidetty selvästi likaavana. Vapo Oy on vuosina suorittanut pölymittauksia tuotantoalueillaan. Perusaineisto koostuu yhteensä 840:stä tuotantokaudella tehdystä laskeumamittauksesta. Aineiston pohjalta on laadittu kuvaaja (kuva 1), jolla esitetään kuinka suuri turvetuotannosta tuotantokaudella tuleva lisälaskeuma voi epäedullisissa oloissa olla. Kuvaaja on laadittu luokittelemalla aineisto mittausetäisyyden mukaan ja poistamalla aineistosta kustakin etäisyysluokasta ¾ pienemmistä havainnoista (kuvaajassa mukana vain suurimmat havainnot). Ko. suurimpiin havaintoihin keskittyvän tutkimusaineiston mukaan turvepöly voi yksin aiheuttaa vanhan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m²/kk) ylittäviä laskeumia vielä noin 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Etäisyys ei kuitenkaan yksin vaikuta pölyn määrään, vaan hyvin maatunut turvelaatu, auma-alueen läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä ja vastaavasti vähän maatunut 35

EPV BIOTURVE Oy. VOITONNEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA

EPV BIOTURVE Oy. VOITONNEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA EPV BIOTURVE Oy VOITONNEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 7.2.2013 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 TOIMINTAA KOSKEVAT

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY. ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA

EPV BIOTURVE OY. ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA EPV BIOTURVE OY ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 11.2.2011 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE...

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY. MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA

EPV BIOTURVE OY. MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA EPV BIOTURVE OY MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 3.2.2011 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 2 3

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Ohraneva, Kauhava... 1 Kampinneva, Lapua... 2 Haisuneva, Lapua... 3 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 4 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 5 Isokerusneva,

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

Hangasnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Lapua

Hangasnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Lapua Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 40/2013/1 Dnro LSSAVI/47/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Hangasnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016

PÄÄTÖS. Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016 PÄÄTÖS Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016 ASIA HAKIJA HAKEMUS Kotanevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Lisätiedot

KUOPION ENERGIA Oy. PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA

KUOPION ENERGIA Oy. PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA KUOPION ENERGIA Oy PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 19.2.2015 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI...

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua ja Kauhava

Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua ja Kauhava Etelä-Suomi Päätös Nro 20/2010/3 Dnro ESAVI/31/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2010 ASIA HAKIJA Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Konosensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka

Konosensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka Itä-Suomi Päätös Nro 90/2012/1 Dnro ISAVI/119/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2012 ASIA HAKIJA Konosensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka Kuopion Energia

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Kylysuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka

Kylysuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka PÄÄTÖS Nro 91/2012/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/121/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2012 ASIA HAKIJA Kylysuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka Kuopion Energia

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2013/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2013

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2013/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2013 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2013/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2013 ASIA HAKIJA Paskalannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Alavieska ja Ylivieska

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 5.4.2013 larissa.heinamaki@iki.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.lansi@avi.fi Dnro

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2014 Julkaisu B:55 ISBN 978 951 766 207 9 ISSN 1239 0607 Etelä Pohjanmaan liitto 2014 2 (149) RAPORTTI

Lisätiedot

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m L ä n s i - Päätös Nro 57/2011/1 Dnro LSSAVI/197/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 ASIA HAKIJA Meranevan turvetuotantoa a koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

Laidinsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos, Pielavesi ja Iisalmi

Laidinsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos, Pielavesi ja Iisalmi Itä-Suomi Päätös Nro 3/2016/1 Dnro ISAVI/2216/2015 Annettu julkipanon jälkeen 27.1.2016 ASIA Laidinsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos, Pielavesi ja Iisalmi HAKIJA Kuopion Energia Oy PL 105

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 00131 HELSINKI DNRO: 329/1/09 (25.3.2010)

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Turvetuotannon valvonnasta

Turvetuotannon valvonnasta Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaari ja kansalaistapaaminen Jyväskylä 16-17.3.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksen sisältö 1. Yleistä valvonnasta ja valvonnan keinoista 2. Turvetuotanto

Lisätiedot

Kotanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa,

Kotanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 141/2013/1 Dnro LSSAVI/20/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 5.9.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Kotanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Laihia

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Suoniemensuon ja Martinsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Karstula

Suoniemensuon ja Martinsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Karstula Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 18/2014/1 Dnro LSSAVI/108/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2014 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suoniemensuon ja Martinsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Karstula Vapo

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Kyrönjoen vesistötyöt Velvoitetarkkailu vuonna 2011

Kyrönjoen vesistötyöt Velvoitetarkkailu vuonna 2011 RAPORTTEJA 44 2012 Kyrönjoen vesistötyöt Velvoitetarkkailu vuonna 2011 MIKA TOLONEN Kyrönjoen vesistötyöt Velvoitetarkkailu vuonna 2011 MIKA TOLONEN RAPORTTEJA 44 2012 KYRÖNJOEN VESISTÖTYÖT VELVOITETARKKAILU

Lisätiedot

ISO JÄNNESUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TURVERUUKKI OY 2014. Kansikuva: Iso-Jännesuon jyrsin- ja kasvuturveaumat 4.9.2014 (Turveruukki Oy)

ISO JÄNNESUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TURVERUUKKI OY 2014. Kansikuva: Iso-Jännesuon jyrsin- ja kasvuturveaumat 4.9.2014 (Turveruukki Oy) ISO JÄNNESUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TURVERUUKKI OY 2014 Kansikuva: Iso-Jännesuon jyrsin- ja kasvuturveaumat 4.9.2014 (Turveruukki Oy) 1(31) SISÄLTÖ 1 ASIA... 3 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN

Lisätiedot

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 91/12/1 Dnro PSAVI/35/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2012

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 91/12/1 Dnro PSAVI/35/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2012 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 91/12/1 Dnro PSAVI/35/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2012 ASIA HAKIJA Patasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 76/12/1 Dnro PSAVI/368/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.7.2012

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 76/12/1 Dnro PSAVI/368/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.7.2012 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 76/12/1 Dnro PSAVI/368/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.7.2012 ASIA HAKIJA Honkanevan turvetuotantoalueen lisäalueen ympäristölupa ja aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten

Lisätiedot

Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus, Ilmajoki

Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus, Ilmajoki Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 167/2011/1 Dnro LSSAVI/349/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2011 ASIA HAKIJA Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Salanteennevan turvetuotannon ympäristölupa, Alajärvi

Salanteennevan turvetuotannon ympäristölupa, Alajärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 190/2012/1 Dnro LSSAVI/65/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Salanteennevan turvetuotannon ympäristölupa, Alajärvi Aimix osk Patamanperäntie

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI LIUHTARIN KAUPUNGINOSA VANHAN PAUKUN KULTTUURIKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KAUPUNGIN KESKUSVARASTOALUEEN IDEASUUNNITTELU

LAPUAN KAUPUNKI LIUHTARIN KAUPUNGINOSA VANHAN PAUKUN KULTTUURIKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KAUPUNGIN KESKUSVARASTOALUEEN IDEASUUNNITTELU LAPUAN KAUPUNKI LIUHTARIN KAUPUNGINOSA VANHAN PAUKUN KULTTUURIKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KAUPUNGIN KESKUSVARASTOALUEEN IDEASUUNNITTELU KORTTELI 843 - VANHAN PAUKUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Keski-Suomessa

Lisätiedot

Mahlanevan turvetuotannon ympäristölupa, Ilmajoki ja Jalasjärvi

Mahlanevan turvetuotannon ympäristölupa, Ilmajoki ja Jalasjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 34/2013/1 Dnro LSSAVI/309/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Mahlanevan turvetuotannon ympäristölupa, Ilmajoki ja Jalasjärvi Vaskiluodon

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 1/2011/1 Dnro ISAVI/20/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

Lausunto Vapo Oy:n Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta

Lausunto Vapo Oy:n Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta Tekninen ja ympäristölautakunta 4 14.01.2014 Lausunto Vapo Oy:n Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta 237/07.071/2013 Tekninen ja ympäristölautakunta 4 Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

2 (27) Toiminta. Tuotannon arvioidaan kestävän 35 vuotta.

2 (27) Toiminta. Tuotannon arvioidaan kestävän 35 vuotta. Etelä-Suomi Päätös Nro 211/2015/2 Dnro ESAVI/9061/2014 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2015 ASIA Summansuon turvetuotannon ympäristölupa, Hamina HAKIJA PJ-Turve Oy Palosentie 382 46710 SIPPOLA HAKEMUS

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/12/1 Dnro PSAVI/305/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2012

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/12/1 Dnro PSAVI/305/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2012 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/12/1 Dnro PSAVI/305/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2012 ASIA HAKIJA Hangassuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen sekä tuotannon lopettamiseen

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot