ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 70/06/2 Dnro Psy-2004-y-198 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 70/06/2 Dnro Psy-2004-y-198 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kivinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kärsämäki Vapo Oy PL OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Kuntoonpano... 5 Kuntoonpanosuunnitelma... 5 Vesiensuojelurakenteet... 6 Kuntoonpanotöiden järjestys ja aikataulu... 7 Tuotteet ja tuotanto...7 Vesien käsittely... 7 Poltto- ja voiteluaineet... 9 Liikenne Työmaan liikennejärjestelyt Työmaaliikenne Toiminnan lopettaminen Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöhallintajärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin...11 Veden laatu ja määrä Päästöt Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia...14 Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kalatalous Maaperä ja pohjavesiolot Melutilanne ja liikenne Muut elinkeinot ja toiminnot Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus virkistyskäyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Pölyn vaikutus Melun ja tärinän vaikutukset Muut vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailu Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Biologinen ja kalataloudellinen tarkkailu... 27

3 Raportointi Ohjelman voimassaolo Laadunvarmistus POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Muut riskit ja häiriötilanteet Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU... U 37 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU U Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Kivinevan kunnostamiseen turvetuotantoa varten sekä turpeen nostoon Kivinevan tuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Noin 90 ha:n laajuisella Kivinevan turvetuotantoalueella on tarkoitus aloittaa jyrsinturpeen tuotanto. Kivineva sijaitsee Kärsämäen kunnan Kärsämäen kylässä noin 7,5 kilometriä Kärsämäen taajamasta lounaaseen valtatien 58 luoteispuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kivinevan suunniteltu turvetuotantoalue on kokonaan hakijan omistuksessa. Hakija on tehnyt ojasopimukset laskuojan alueesta Kärsämäen kunnan Kärsämäen kylässä sijaitsevien tilojen Puuromaa RN:o 101:10 ja Lehtoranta RN:o 106:3 omistajien kanssa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan karttaluonnokseen on merkitty yli 150 ha:n turvetuotantoaluevaraukset. Pienemmät kaavaan sisältyvät turvetuotantoaluevaraukset on luetteloituna Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Kivineva sisältyy kyseiseen luetteloon. Kivinevan lähialueella ei ole kaavamerkintöjä. Kivinevan länsipuolella on Hankilannevan turvetuotantoalue ja kaakkoispuolella energiahuollon kannalta tärkeä turvetuotantoon soveltuva suoalue (EO-T -aluevaraus). Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunnon ( ) mukaan lainvoiman helmikuussa 2005 saaneessa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kivinevaa ei ole merkitty turvetuotantoalueeksi. Alueella ei ole voimassa muuta kaavaa, jolloin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edis-

5 tämään kaavan toteutumista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutumista. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus Hakijan tarkoituksena on kuntoonpanna Kivinevan alue energiatuotantoa varten. Kivinevan turvetuotannolla korvataan Haapaveden ympäristön ja Keski-Pohjanmaan käyttökohteiden hankinta-alueella jo tuotannosta poistuneita pinta-aloja. Turve soveltuu käytettäväksi myös Vapo Voima Oy:n Haapavedelle rakennettavalla voimalaitoksella ja pellettitehtaan raakaaineeksi. Alueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen mittapadon kautta perattavaan laskuojaan ja edelleen Luonuanojaan ja noin 6 kilometrin päässä suolta Pyhäjokeen. Tuotanto alueella kestää noin 25 vuotta. Kuntoonpano Kuntoonpanosuunnitelma Kivinevan tuotantosuunnitelma koostuu seuraavista kokonaisuuksista: turvetuotantokentät tuotantoalueen kuivatus kulkuyhteydet tuotantoalueella turpeen varastointi vesiensuojelu palontorjunta. Turvetuotantokentät on suunnitelmissa sijoitettu alueille, joiden turvepaksuus on vähintään 1,0 m. Kivinevan tuotantoalue on jaettu viiteen tuotantolohkoon. Tuotantosuunnitelmissa tuotantokenttien kuivatus tehdään sarkaojilla, jotka kaivetaan tuotantoalueelle 20 metrin välein. Sarkaojaston vedet kerätään kokoojaojiin, jotka on sijoitettu sarkaojaston alapäähän yleensä kohtisuoraan sarkaojastoa vasten. Kokoojaojilla tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaille. Laskeutusaltaista vedet nostetaan pumppaamalla putkea pitkin pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän kautta vedet kulkeutuvat mittapadon kautta alapuoliseen laskuojaan. Kivinevan tuotantoalueen ympärille on tuotantosuunnitelmissa sijoitettu eristysojat, joilla johdetaan tuotantoalueen ympäristön valumavedet tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Tuotantoalueilla tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla tuotantokaluston kulkureiteille rummut ojien ylityskohtiin. Sarkaojien alapäihin sijoitetaan päisteputket kulkuyhteyksien vuoksi, mutta myös niiden yhteyteen tehtävien vesiensuojelurakenteiden (lietteenpidättimet) vuoksi. Tuotantoalueen palontorjuntaa varten tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 :n kokoiset paloaltaat. Paloaltaille tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla

6 rummut paloaltaiden ja tuotantoalueen välisiin ojiin. Tuotantokentiltä tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuotantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Kivinevan tuotantosuunnitelmassa on kolme auma-aluetta tuotetun turpeen varastointiin. Yhdelle auma-alueelle rakennetaan raskaan kuljetuskaluston kestävät tiet, joiden kautta turve kuljetetaan rekkakalustolla tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Aumatie rakennetaan Kivinevan eteläpuoliselta metsäautotieltä. Kivinevan muut kaksi auma-aluetta ovat talvikuljetusaumoja, joilta turve kuljetetaan talviteiden kautta Kivinevan eteläpuoliselle metsäautotielle ja edelleen käyttökohteeseen. 6 Vesiensuojelurakenteet Kivinevan tuotantoalueelle tehdään seuraavat vesiensuojelurakenteet: sarkaojiin lietesyvennykset ja lietteenpidättimet kokoojaojiin putkipadot kaksi laskeutusallasta pumppaamo ja pintavalutuskenttä. Kivinevan tuotantoalueen lasku- ja kokoojat sekä laskeutusaltaat tehdään turvetuotannon vesiensuojeluohjeistossa esitettyjen mitoitusarvojen mukaan. Myös virtaamansäätöpadot tehdään mitoitusohjeiden mukaisesti. Sarkaojien lietteenpidättimillä ja lietesyvennyksillä pidätetään kiintoainetta sarkaojaan. Kokoojaojien putkipadoilla pidätetään ylivirtaama tuotantoalueen ojastoon ja samalla laskeutetaan kiintoainesta ojastoon. Laskeutusaltailla pidätetään kiintoainesta. Pintavalutuksella saadaan kiintoaineen pidätyksen lisäksi poistettua vesistä liukoisia ravinteita. Laskeutusaltaan ohjeelliset mitoitusarvot Mitoitustekijä Mitoitusvaluma Virtausnopeus Viipymä Pintakuorma Valuma-alue Lietetila Ohjearvo 3 l/s ha alle 0,01 m/s 1 h alle 1 m/h ha vähintään 4 m 3 /ha Kivinevan tuotantoalueen pintavalutuskentän ominaisuudet ala 3,9 ha valuma-alue 90 ha valuma-alueesta tuotantoaluetta 84,3 ha ala valuma-alueesta 4,3 % ala tuotantoalueesta 4,6 % pituuskaltevuus 0,4 % Pintavalutuskentän ojat tukitaan kentän rakennusvaiheessa.

7 Kivinevan vesiensuojelutekniikan rakentamiskustannukset ovat yhteensä euroa. Vuotuiset käyttö- ja hoitokustannukset ovat noin euroa. Lisäksi Kivinevan turvetuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailukustannukset tulevat olemaan noin euroa. 7 Kuntoonpanotöiden järjestys ja aikataulu Kivinevan kuntoonpanotyöt on tarkoitus aloittaa talvella 2005/2006, jolloin tuotantoalueen ympärille kaivetaan eristysojat ja rakennetaan vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat, pumppaamo ja pintavalutuskenttä). Seuraavaksi tehdään sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Ojituksen yhteydessä asennetaan samalla putkipadot ylivirtaaman pidättämiseksi. Ojaston kaivutyöt tehdään pääosin talvella. Tuotantoalueen pinta valmistellaan kesällä/syystalvella Tuotanto on tarkoitus aloittaa kesällä Tuotteet ja tuotanto Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta keskimäärin m³ vuodessa. Alueelta voidaan tarvittaessa tuottaa myös palaturvetta. Tuotanto tapahtuu pääosin huhti syyskuun välisenä aikana. Tarvittaessa tuotantoa voidaan harjoittaa myös muuna aikana vähäisessä määrin helmi maaliskuussa. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräily aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitoksille pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Vesien käsittely Kivinevan vedet johdetaan sulan maan aikana sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta laskuojaan ja edelleen Luonuanojan kautta Pyhäjokeen. Jäätyneen maan aikana vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta. Ylivalumien aikaisten kuormitushuippujen leikkaamiseksi ja kiintoaineen ojastoihin pidättymisen tehostamiseksi kokoojaojiin asennetaan kaksi virtaamansäätöpatoa. Turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta pienennetään oikein suunnitelluilla vesiensuojeluratkaisuilla ja kunnostuksen sekä vesiensuojelurakenteiden hoitotoimenpiteiden ajoituksella. Vesiensuojelurakenteet ovat toimintakunnossa tuotantokentän pinnanmuokkausvaiheessa. Vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen mittapadon kautta laskuojaan. Ojien ja laskeutusaltaiden puhdistus tuotantovaiheessa ajoitetaan valuman huippujen ulkopuolelle. Kivinevan kuivatussuunnitelmassa on käytetty eristys- ja laskuojina vanhoja, jo olemassa olevia metsäojia siellä, missä se on ollut mahdollista.

8 8 Sarkaojien vesiensuojelurakenteet Turvetuotantoalueelle kaivetaan 20 metrin välein sarkaojat, joilla tuotantoalue kuivatetaan. Sarkaojastoa käytetään kuivatuksen lisäksi myös laskeutusaltaiden tapaan kiintoaineen pidätykseen sekä rankkasateiden aikaisten vesimäärien pidättämiseen tuotantoalueen ojastoon. Sarkaojien päihin asennetaan päisteputket. Päisteputkilla saadaan kulkuyhteydet työkoneille ja myös veden pidätys sarkaojastoon valuntahuippujen aikana ja kiintoaineen laskeutus. Päisteputken eteen kaivetaan sarkaojan lietesyvennys. Sarkaojien päisteputkien lietesyvennysten puoleisiin päihin asennetaan erilliset lietteenpidättimet. Pidättämien avulla parannetaan lietesyvennyksen ja sarkaojan lietteenpidätyskykyä. Sarkaojan lietesyvennys ja lietteenpidätin toimivat hyvin kiintoaineen pidättäjänä. "Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen" -projektin yhteydessä saatiin joillakin siiviläputkimalleilla poistettua vedestä kiintoainetta %, kun sarkaojassa oli myös lietesyvennys. Tutkimuksessa siiviläputki toimi hyvin varsinkin silloin, kun kiintoainepitoisuudet olivat suuria. Tuotantoaikana sarkaojien lietesyvennysten toimintaa tarkkaillaan ja lietetila tyhjennetään tarvittaessa, viimeistään syksyllä. Liete nostetaan altaan viereiselle tuotantosaralle kuivumaan ja tuotetaan jyrsinturpeeksi. Lietesyvennyksiä ei tuotannon loppuvaiheessa kaiveta heikosti koossa pysyviin pohjamaalajeihin niiden vaikean puhdistettavuuden ja mahdollisen lisäkuormituksen vuoksi. Valunnan säätö Valunnan säädöllä pidätetään ylivirtaamia sarka- ja kokoojaojastoon. Kasvattamalla viipymää saadaan pienennettyä tuotantoalueen kuormitusta. Selvitysten mukaan ylivalumien merkittävä pienentäminen edesauttaa turvekentältä sateen aikana erodoituneen turpeen laskeutumista. Suurin osa kiintoaineen eroosiosta tapahtuu rankkasateen alkuvaiheessa, jolloin padottamalla vettä sarkaojissa sateen alkuvaiheessa voidaan tehostaa kiintoaineen laskeutumista. Simulointimallin avulla on arvioitu, että voimakkaan sateen aikana jopa 88 % irtoavasta kiintoaineesta on mahdollista pidättää sarkaojastoon. Kiintoaineen pidättäminen vähentää myös ravinnekuormitusta, sillä merkittävä osa ravinteista on sitoutuneena turvehiukkasiin. Padotuksessa vesi varastoutuu patolaitteen yläpuolelle kokoojaojaan ja sarkaojastoon. Laskeutusaltaat Turvetuotantoalueen vesien puhdistamiseen ympärivuotisesti käytetään koko tuotantoalueella laskeutusaltaita. Laskeutusallastekniikalla erotetaan vedessä olevia hiukkasia painovoimaa hyväksi käyttäen. Laskeutusaltaat toimivat läpivirtaustekniikalla, joten veden tulee viipyä altaassa niin kauan, että siinä olevat hiukkaset ehtivät se-

9 dimentoitua altaan pohjalle. Laskeutusaltaisiin johdetaan vain tuotantoalueen vesiä. Kivinevalla käytetään kahta laskeutusallasta. Laskeutusallas toimii pääasiassa kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden pidättäjänä. Laskeutusaltailla pystytään roudattomana aikana poistamaan kiintoaineesta %. Ravinteiden pidätyskyky on laskeutusaltailla parhaimmillaan %:n luokkaa. Kunnostusvaiheen aikaista kiintoainekuormitusta vähennetään kaivamalla laskeutusaltaat ennen kokoojaojien kaivua. Kelluvan kiintoaineen pidättämiseksi ja laskeuttamiseksi laskeutusaltaisiin asennetaan pintapuomit. Laskeutusaltaat tyhjennetään kerran vuodessa syksyllä tai tarvittaessa altaiden lietetilan täyttyessä. Altaista poistettava liete nostetaan altaiden viereen pengerrettyihin lietealtaisiin. Lietealtaissa lietteen annetaan kuivua. Kuivumisen jälkeen liete voidaan siirtää tuotantoalueelle ja tuottaa jyrsinturpeeksi. 9 Pintavalutuskenttä Vedet johdetaan pintavalutuskentälle laskeutusaltaiden kautta. Pintavalutuskentän yläpuoliseen laskeutusaltaaseen jää osa kiintoaineesta. Samalla laskeutusaltaat toimivat virtaamien tasaajina. Tuotantoalueen vedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Pintavalutuskentän yläreunassa vedet jaetaan reikäputkella tasaisesti suotautumaan kentälle. Pumppaamo ja pintavalutuskenttä ovat toiminnassa sulan maan ajan. Pintavalutuskentän mitoituksen ja ominaisuuksien perusteella pintavalutuskentän voidaan arvioida toimivan hyvin. Eristysojien vesiensuojelurakenteet Kivinevan turvetuotantoalue ympäröidään eristysojilla, joilla johdetaan ympäristön valumavedet tuotantoalueen ohi. Eristysojiin kaivetaan lietealtaat ennen laskua laskuojiin. Lietealtaisiin sedimentoituu kiintoainetta. Eristysojien vedenlaatu ei poikkea metsäojien vedenlaadusta. Eristysojien lietealtaat tyhjennetään tarvittaessa altaiden lietetilan täyttyessä. Liete nostetaan viereiselle tuotantoalueelle kuivumaan tai levitetään lietealtaan viereen. Eristysojiin ei tule tuotantoalueen vesiä, joten lietealtaisiin kertyy lietettä eristysojien mahdollisen uomaeroosion kautta lähinnä uoman kaivun jälkeisenä aikana. Poltto- ja voiteluaineet Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohtaalue sijaitsee Kivinevan aumatielenkin varressa. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä.

10 10 Liikenne Työmaan liikennejärjestelyt Kivinevan eteläpuoliselta metsäautotieltä rakennetaan aumatielenkki tuotantoalueen eteläreunan auma-alueelle. Metsäautotien kautta turve kuljetetaan kantatie 58:lle ja edelleen käyttökohteisiin Fortum Power And Heat Oy:n Haapaveden ja Kokkolan voimalaitoksille sekä mahdollisesti Alholmens Kraftin Pietarsaaren voimalaitokselle. Muut kaksi auma-aluetta ovat talvikuljetusaumoja, joiden turve kuljetetaan talviteiden kautta Kivinevan eteläpuoleiselle metsäautotielle ja metsäautotien kautta edelleen kantatie 58:lle. Työmaaliikenne Tuotantoaikana liikenne on henkilöautoilla tapahtuvaa tuotantoalueen huolto- ja työmatkaliikennettä, jonka määrä on arviolta 5 10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen, jolloin tuotantoalueelta ajetaan turve käyttökohteisiin. Kuljetuksia voidaan tieolosuhteiden puolesta suorittaa myös ympärivuotisesti. Tuotetun turpeen ( m³) toimittaminen vaatii noin 400 täysperävaunukuormaa ja toimittaminen kestää noin kuukauden. Toimitusaikana lastausta ja kuljetuksia hoidetaan ympärivuorokautisesti. Toiminnan lopettaminen Tuotannon loputtua alueelta poistetaan turvetuotantoon liittyvä kalusto ja rakenteet. Jälkikäyttömuotona alueella tullee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. Tuotantoalueen jälkihoidosta tehdään suunnitelma ja hakemus lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kivinevan suunniteltu vesien puhdistus täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koko ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Kivinevan kuntoonpano ja turvetuotanto teetetään toiminnan osaavilla urakoitsijoilla. Vapo Oy tulee suorittamaan kuntoonpanon ja turvetuotannon tarkkailua ja valvontaa urakoitsijoiden suhteen sekä antamaan koulutusta ja opastusta ympäristöluvan määräysten täyttämiseksi ja ympäristöasioiden hoidossa. Toiminnan tarkkailu ja tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantotoiminta tehdään hakemuksen mukaisesti. Hakijan mukaan Kivinevan toiminnassa sovelletaan kaikilta osin parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS ISO ja SFS ISO

11 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Järjestelmän määräaikaistarkastus tehdään ulkoisen arvioijan toimesta puolen vuoden välein. 11 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Veden laatu ja määrä Turvetuotantoalueelta purkautuvan veden laatua ja määrää on seurattu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden kuormitustarkkailussa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoilta lähteneen veden keskimääräinen laatu vuosina COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine (mg/l) (µg/l) (µg/l) (µg/l) (mg/l) Talvi ,8 Kevät ,2 Kesä ,2 Syksy ,3 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tuotantovaiheen tarkkailusoilta (pintavalutuskentälliset suot) vuosien tarkkailussa lähteneen veden keskimääräinen laatu kesäaikaan oli 40 mg/l COD Mn, 72 μg/l kok.p, 34 μg/l PO 4 -P, μg/l kok.n, 79 μg/l NO 2+3 -N, 206 μg/l NH 4 -N ja 6,3 mg/l kiintoainetta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailuun kuuluneiden tuotantovaiheen kaikkien tarkkailusoiden valuma-arvojen vuosien keskiarvo oli Mq 2,7 l/s km 2, NQ 2,1 l/s km 2 ja Hq 108 l/s km 2. Päästöt Kivinevan kuntoonpanovaiheen kuormitus eri vuodenaikoina on laskettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen turvetuotantosoiden yhteistarkkailun vuosien keskimääräisen ominaiskuormituksen perusteella. Tarkkailussa on mukana sekä pintavalutuskentällä että laskeutusaltailla varustettuja tuotantoalueita. Esitetyt kuntoonpanovaiheen kuormitukset ovat bruttomääräisiä.

12 12 Kivinevan kuntoonpanovaiheen kuormitus eri vuodenaikoina Ala Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn (ha) (kg/d) (kg/d) (kg/d) (kg/d) Talvi 90 0,10 5,9 5,0 114 Kevät 90 0,14 4,8 21,2 131 Kesä 90 0,04 1,3 5,9 41 Syksy 90 0,03 1,4 1,9 26 Kivinevan kuormitus on kuntoonpanovaiheessa suurinta keväällä. Kuormitus pienenee selvästi kesällä ja syksyllä. Talviaikaisessa kuntoonpanon kuormituksessa typpikuormitus on kevätajan kuormituksen tasolla. Talviajan osalta kuntoonpanovaiheen kuormituslaskelma perustuu vain kahden talven havaintoihin (vuodet 2002 ja 2003), jolloin mitatuissa ominaiskuormituksissa oli hyvin suuri ero. Kivinevan tuotantovaiheen kuormitus eri vuodenaikoina on laskettu alla olevassa taulukossa. Kesäaikainen kuormitus on laskettu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen pintavalutuskentällä varustettujen turvetuotantosoiden yhteistarkkailun vuosien keskimääräisen ominaiskuormituksen perusteella. Muiden vuodenaikojen kuormitus on laskettu Lumiaavan vuosien 2001 ja 2003 tarkkailutulosten perusteella. Lumiaavalla on käytössä laskeutusaltaat. Kivineva tuotantovaiheen kuormitus eri vuodenaikoina BRUTTO Ala Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn (ha) (kg/d) (kg/d) (kg/d) (kg/d) Talvi 90 0,014 1,22 3,6 2,2 Kevät 90 0,101 7,38 33,3 50,5 Kesä 90 0,054 1,31 4,7 29,2 Syksy 90 0,054 7,56 10,2 41,8 NETTO Ala Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn (ha) (kg/d) (kg/d) (kg/d) (kg/d) Talvi 90 0,001 0,94 2,3 0 Kevät ,60 30,4 0 Kesä 90 0,027 0,88 1,3 8,7 Syksy 90 0,032 7,02 8,1 9,2 Laskelman mukaan Kivinevan kesäaikainen nettokuormitus on 0,027 kg/d kokonaisfosforia ja 0,88 kg/d kokonaistyppeä. Kiintoainekuormitus on 1,3 kg/d ja COD Mn -kuormitus 8,7 kg/d. Bruttomääräinen kuormitus on ravinteiden osalta lähes kaksinkertainen ja kiintoaineen ja humusaineiden osalta kolminkertainen. Vuositasolla tarkasteltuna kevään ja syksyn kuormitus on selvästi korkeampi kuin kesäajan kuormitus. Nettokuormituksessa tosin näkyy luonnonhuuhtouman suurien arvojen vaikutuksesta myös 0-tason nettokuormitusta. Vuosikuormitusaskelma perustuu yhden suon havaintoihin kahtena vuotena, joten laskettua kuormitusta voidaan tarkastella lähinnä suuntaa antava. Kesäajan brutto- ja nettokuormitus perustuu pitkän aikavälin laa-

13 jaan seuranta-aineistoon, jonka perusteella voidaan esittää tuotantoalueen keskimääräistä kuormitusta. Kivinevan kesäaikaisen ylivirtaamatilanteen aiheuttama bruttokuormitus alapuoliseen vesistöön on laskelman mukaan 0,18 kg/d kok.p, 5,7 kg/d kok.n, 24 kg/d kiintoainetta ja 109 kg/d COD Mn. Hetkellisessä ylivirtaamatilanteessa bruttokuormitus on laskelman mukaan 3 4-kertainen keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna. Kivinevan pumppaamolla ja virtaamansäätörakenteilla voidaan leikata ylivalumien aihauttamia kuormitushuippuja, joten edellä oleva kuormitusarvio voi olla liian suuri. 13 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Hanke ei aiheuta päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Tuotantokaluston tarvitsemat polttoainesäiliöt sijoitetaan tukikohta-alueille ja niitä tarkkaillaan tuotantokaluston tankkauksen yhteydessä. Kivinevan läheisyydessä ei ole vedenhankinnassa hyödynnettäviä pohjavesialueita. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisesta tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Ilman laadun ohjearvoissa ( ) ei ole määritelty pölyn laskeumalle enimmäissuositustasoa. Luonnollisen taustalaskeuman tasona pidetään 1 g/m²/kk. Aikaisemmin on yli 10 g/m²/kk suuruista kokonaislaskeumaa on pidetty selvästi likaavana. Vapo Oy on vuosina suorittanut pölymittauksia tuotantoalueillaan. Perusaineisto koostuu yhteensä 840:stä tuotantokaudella tehdystä laskeumamittauksesta. Aineiston pohjalta on laadittu kuvaaja, jolla esitetään, kuinka suuri turvetuotannosta tuotantokaudella tuleva lisälaskeuma voi epäedullisissa oloissa olla. Kuvaaja on laadittu luokittelemalla aineisto mittausetäisyyden mukaan ja poistamalla aineistosta kustakin etäisyysluokasta ¾ pienemmistä havainnoista (kuvaajassa mukana vain suurimmat havainnot). Suurimpiin havaintoihin keskittyvän tutkimusaineiston mukaan turvepöly voi yksin aiheuttaa vanhan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m²/kk) ylittäviä laskeumia vielä noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Etäisyys ei kuitenkaan yksin vaikuta pölyn määrään, vaan hyvin maatunut turvelaatu, auma-alueen läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä ja vastaavasti vähän maatunut turve, tuotantokentän suojainen sijainti ja tiheä reunapuusto vähentävät haitan esiintymistä. Melu ja tärinä Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttama melu voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilan-

14 teesta ja säästä riippuen. Turvetuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä hyvin paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Toimitusvaiheen aikana eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään työmaa kerrallaan. Tietyn suon varastot puretaan yleensä yhden, korkeintaan kahden kuukauden kuluessa. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Jos melulähde ja kuulijat sijaitsevat matalalla ja maasto niiden välissä on korkea, maksimoituu maavaimennus, kasvillisuusvaimennus ja estevaimennus. Nykyisin turvetuotantoalueiden lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelulain nojalla annettua 55 db:n (päiväaikainen klo 7 22 keskiäänitaso) ja 50 db:n (yöaikainen klo keskiäänitaso) ulkoäänitasoja. Aikaisemmat mallitarkastelut sekä ympäristössä tehdyt kontrollimittaukset osoittavat, että turvetuotannon aiheuttama melu ei aiheuta merkittävää ympäristöhaittaa. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ylity tuotantokentän ulkopuolella. Kaikkein meluisempien työvaiheiden (kentän kunnostustoimet, palaturpeen keräys) aikana päiväajan 55 db:n ohjearvo voi ylittyä metrin etäisyydellä ja yöajan 50 db:n ohjearvo noin 500 metrin etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Ohjearvon ylittyminen voidaan estää kehittämällä työkoneita vähemmän meluaviksi sekä jaksottamalla töitä pidemmälle ajalle. Tuotantoalueen henkilöstö suojautuu melulta henkilökohtaisin suojaimin. 14 Jätteet Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteille rakennetaan katos ja asianmukaiset keräysastiat. Jäteöljyt ja öljyiset jätteet kerätään ja säilytetään jäteöljysäiliöissä ja astioissa katoksessa. Tuotantokalustosta kertyvät romuakut kerätään katokseen. Alueen ongelmajätteiden poiskuljettamisesta ja hävittämisestä tehdään sopimus ongelmajäteyrityksen kanssa. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Kivineva sijaitsee Pyhäjoen (54) vesistöalueen Haapajärven alueen (54.03) Luonuanojan valuma-alueella (54.037). Luonuanojan valuma-alue on 82,59 km². Pyhäjoen valuma-alue on Luonuanojan laskun jälkeen noin km². Alueen luonto ja suojelukohteet Kivineva sijaitsee luode kaakko-suuntaisessa moreenimaastossa. Kivinevan etelä- ja luoteispuolella on Mataranmäki ja koillispuolella Puukkomäki. Kivinevan lounaispuolella on Varpurämeen suoalue ja itäpuolella Luonuanojan varsi, jonne on raivattu laajoja peltoalueita. Kivinevan kaakkois-

15 puolella on soistunutta moreenimaastoa, jonka halki kulkee valtatie 58. Valtatieltä 58 lähtee metsäautotie, joka kulkee Kivinevan suoalueen eteläpuolitse. Metsäautotieltä tulee tienhaara Kivisuon länsipuolelle. Alueen mineraalimaat ovat metsätalouskäytössä ja kangasmetsän peitossa. Alueen metsiä on uudistettu voimakkaasti. Osa alueen metsistä on eri ikäisissä taimistovaiheissa. Vedet purkautuvat Kivinevan alueelta metsäojituksen ja peltoalueen halki kulkevan ojan kautta Luonuanojaan. Luonuanojan varrella on peltoalueita ojan ylä-, keski- ja alaosalla. Luonuanojan valuma-alueesta huomattava osa on suota tai soistumaa, joka on pääosin metsäojitettu. Luonuanojan alaosaan laskevan Hankilanojan kautta laskevat Hankilannevan 87 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen vedet. Kivinevalla on tehty suokasvillisuus- ja maisemaselvitys heinäkuussa Selvityksen mukaan Kivineva voidaan luokitella Suomen suoaluevyöhykejaossa Pohjanmaan aapasoihin. Suunnittelualueen suotyypit ovat pääosin oligotrofisia rämemuuttumia ja turvekankaita. Suon ojittamattomalta keskialueelta löytyy vielä luonnontilassa säilyneitä oligotrofisia nevoja, nevarämeitä sekä rahkarämeitä. Suunnittelualueesta noin ¾ on metsäojitettua ja puustoa kasvavaa suota. Alueen keskiosassa on avoimempia suotyyppejä, jotka ovat pääosin säilyneet luonnontilaisina. Avosuoaluetta ympäröivissä ja alueen poikki itä länsi-suunnassa kulkevan ojan välittömässä läheisyydessä ojituksen vaikutus näkyy kuitenkin puuston elpyneenä kasvuna. Kivinevan kartoitusalueella ei havaittu uhanalaisia, rauhoitettuja tai harvinaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia suotyyppejä. Kivinevan alueella ei sijaitse luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia vesistöjä. Kivinevan linnustoa on selvitetty tehdyllä laskennalla. Selvityksen mukaan alueella tavatut pesivät lintulajit ovat Pohjois-Pohjanmaan avoimilla soilla tavanomaisia. Alueella tavatuista direktiivilajeista silmälläpidettävien erityisvastuu- ja indikaattorilajien listoille kuuluvista lajeista huolimatta tutkittu suo on alueellisesti tavanomaisen lajistonsa, suolintujen vähäisen parimäärän ja ojituksen vuoksi pääosin muuttuneen luonnontilansa vuoksi linnustoltaan alueellisesti vähämerkityksinen. 15 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Kivinevan kaakkoispuolella on kantatie 58. Kivinevaa lähinnä oleva asutus sijoittuu kantatien varteen sekä Kivinevan itäpuolelle Luonuanojan varren peltoalueille. Lähin asutus sijaitsee metrin etäisyydellä Kivinevan tuotantoalueesta. Kivinevan tuotantoalueen vedet johdetaan metsäojaan. Metsäojan varressa ei ole asutusta Kivinevan laskun alapuolella. Luonuanojan varressa on peltoalueiden reunoilla asutusta. Metsäojan laskun kohdalla on kaksi taloa noin metrin etäisyydellä Luonuanojasta. Metsäojan laskusta noin metriä alavirtaan on Luonuanojan varressa vapaa-ajan/vakituisessa asuinkäytössä olevia rakennuksia.

16 16 Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kivinevan suunnitellun tuotantoalueen alapuolisesta laskuojasta (metsäojasta) sekä Luonuanojasta metsäojan laskun ylä- ja alapuolelta on otettu Kivinevan turvetuotantohankkeeseen liittyen ennakkotarkkailuna vesinäytteet Kivinevan alapuolisen laskuojan (metsäoja) ja Luonuanojan (metsäojan laskun ylä- ja alapuolelta) vedenlaatu otetuissa näytteissä Luonuanoja alapuoli Laskuoja (metsäoja) Luonuanoja yläpuoli COD Mn (mg O 2 /l) Kok-P (μg/l) PO 4 -P (μg/l) Kok-N (μg/l) NO 3+2 -N (μg/l) NH 4 -N (μg/l) Kiintoaine (mg/l) 6,0 5,6 4,8 ph 6,38 6,28 6,36 Fe (μg/l) Luonuanojan ja metsäojan vesi on ravinteikasta sekä humus- ja rautapitoista. Erityisesti fosforipitoisuus on korkea. Typpipitoisuus on lähinnä tummien humusvesien tasolla. Metsäojan vedenlaatu on veden ravinteisuuden osalta hieman parempi kuin Luonuanojan. Veden humusainepitoisuus on metsäojassa hieman korkeampi kuin Luonuanojassa. Luonuanojan kiintoainepitoisuus lisääntyy hieman alavirran puolella. Luonuanojan alaosalla on Pyhäjoen yhteistarkkailuun liittyvä vedenlaadun havaintopaikka, josta on otettu näytteitä (n=40) vuosina Luonuanojan vesi on ollut väriltään tummaa sekä erittäin fosfori- ja rautapitoista sekä sameaa. Veden kiintoainepitoisuus on ollut korkea. Veden typpipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus ovat olleet suhteellisen alhaisia verrattuna muuhun vedenlaatuun. Yleiskuvaus vedenlaadusta Pyhäjoessa Pyhäjoen vedenlaatu on parhaimmillaan vesistön yläjuoksulla sijaitsevassa Pyhäjärvessä. Pyhäjärven vesi on väriltään melko kirkasta, vähähumuksista ja ravinnetasoltaan pääasiassa lievästi rehevää. Pyhäjärven Junttiselällä vedenlaadussa on selvä vertikaalinen vaihtelu, sillä järvivettä raskaammat jätevedet painuvat syvänteen pohjaan aiheuttaen kerrostuneisuuskautena hapen puutetta ja ravinne- ja metallipitoisuuksien kasvua. Alempana jokiuomassa vedenlaatu heikkenee pääasiassa sivujokien tuoman heikompilaatuisen veden seurauksena. Pyhäjoen vedenlaatu Luonuanojan laskussa Pyhäjoessa on tarkkailtu vedenlaatua Luonuanojan laskun yläpuoliselta pisteeltä Py113 vuodesta 1972 alkaen ja alapuoliselta pisteeltä Py105

17 vuodesta 1987 alkaen. Tarkkailupiste Py113 sijaitsee 6,2 km Luonuanojan laskun yläpuolella ja piste Py105 2,5 km Luonuanojan laskun alapuolella. Pyhäjoen happitilanne on ollut keskimäärin hyvä. Veden ph on ollut 6 7. Väri on ollut keskimäärin mgpt/l, COD Mn mg/l ja sameus 5,8 ilmentäen humuspitoisia vesiä. Pyhäjoen ravinnepitoisuudet ovat olleet lähinnä rehevien vesien tasoa (fosforipitoisuus keskimäärin hieman alle 50 µg/l ja typpipitoisuus µg/l)). Fosforipitoisuudessa on ollut suurta vaihtelua. Veden ravinteisuus, väri ja humusainepitoisuus ovat olleet hieman korkeammat Pyhäjoen alapuolisella tarkkailupisteellä kuin ylemmällä tarkkailupisteellä. Kiintoainepitoisuudessa tilanne on ollut päinvastoin. Pyhäjokeen laskevan Luonuanojan vedenlaatu on ollut Luonuanojan alaosan havaintopaikalla selvästi heikompaa kuin Pyhäjoen. Luonuanojan yläosan veden fosforipitoisuus on lokakuussa 2004 otetun näytteen perusteella selvästi alhaisempi kuin alaosan keskimäärin tai heinä- ja elokuussa 2004 otetuissa Pyhäjoen yhteistarkkailussa otetuissa näytteissä. Typpipitoisuus on ollut yläosalla hieman korkeampi kuin alaosalla. Humusainepitoisuus on yläosan havainnossa korkeampi (49 mg/l) kuin alaosalla keskimäärin (28 mg/l). Tosin Luonuanojan alaosalla on kesän 2004 näytteissä ollut mg/l tason humusainepitoisuuksia. Kiintoainepitoisuus on Luonuanojan alaosalla ollut keskimäärin 38 mg/l ja yläosan havainnossa 6 mg/l:n tasolla. Alaosalla on kiintoaineen osalta muutamia korkeita havaintoja; yleensä kiintoainepitoisuus on ollut Luonuanojan alaosalla 22 mg/l. Edellä olevassa vertailussa Luonuanojan yläosalta on vain yksi havaintokerta. 17 Luonuanojan ja Pyhäjoen veden hygieeninen laatu Pyhäjoen vesistötarkkailussa veden hygieenistä laatua on seurattu määrittämällä fekaalisten koliformisten bakteerien tiheydet alueellisen tarkkailun yhteydessä heinäkuussa ja elokuussa. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 41/1999 mukaisesti uimaveden laatuvaatimuksena on fekaalisten koliformisten bakteerien osalta alle 500 kpl/100 ml. Elokuussa 2001 Luonuanojan fekaalisten koliformisten bakteerien määrä oli havaintopaikalla Luo kpl/100 ml ja Pyhäjoen havaintopaikan Py kpl/100 ml. Kalatalous Luonuanojan kalastoa on selvitetty sähkökoekalastuksella vuosina 1989 ja Selvitykset liittyvät Hankilannevan turvetuotantoalueen kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun. Pyhäjoella on tehty kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailua. Luonuanoja Vuonna 1989 sähkökoekalastus tehtiin 3.8. Luonuanojassa kalastettiin Hankilanojan laskukohdan ylä- ja alapuolisella alueella. Hankilanojan yläpuolisella alueella kalastettiin 55 metrin pituisella alueella. Uoma oli noin 0,4 metrin syvyinen. Leveys vaihteli 1 1,5 metrin välillä. Alueelta ei saatu lainkaan saalista. Hankilanojan alapuoliselta alueella kalastettiin 60 metrin pituisella alueella. Uoman oli 2 3 metrin levyinen ja uoman keskiosa yli 2 metrin syvyinen. Alueelta saatiin saaliiksi kolme särkeä (18,8 cm/75 g,

18 18 cm/64 g ja 12,5 cm/20 g) ja yksi hauki (41,8 cm/386 g). Alueen kalatiheydet olivat alhaisia ja lajisto oli tyypillinen reheville, kuormitetuille vesille. Veden pinta oli sähkökoekalastusten aikaan melko alhaalla. Selvityksen mukaan on todennäköistä, että kalamäärät ovat jonkin verran suurempia veden ollessa korkeammalla. Kevätaikaan hauki nousee Luonuanojaan ja sitä ympäröiville alueille kudulle. Vuonna 1992 Luonuanojan sähkökoekalastus tehtiin Tutkimusselostuksessa Luonuanojan todetaan olevan 2 3 metrin levyinen ja uoman keskiosan kesäaikana noin 1,5 metrin syvyinen. Ojassa ei ole koskialueita. Ojan rannat ovat jyrkät ja tulvien huuhtomat. Ojan pohjalla oli savea ja yksittäisiä kiviä (kivien koko noin 4 dm³). Tehdyssä sähkökoekalastuksessa ei saatu saalista. 18 Pyhäjoki Pyhäjoen kalastustarkkailussa tehtiin vuonna 1999 sähkökoekalastus, jolla pyrittiin selvittämään virta-alueiden kalastoa ja lähinnä arvokkaampien lajien poikasten esiintymistä. Pyhäjoen sähkökoekalastusaloista Kivinevan hanketta lähin sijaitsee Luonuankoskessa Luonuanojan laskupaikan yläpuolella. Luonuankosken alapuolella seuraava sähkökoekalastuspaikka oli Haapavedellä noin 27 km Luonuankosken alapuolella. Luonuankosken sähkökoekalastus tehtiin heinäkuun lopulla Valtalajeina saaliissa esiintyivät kivennuoliaiset ja kivisimput. Luonuankoskesta on edellinen sähkökoekalastus tehty vuonna 1987, jolloin Luonuankoskesta tavattiin kaksi- ja kolmikesäisiä taimenia noin 1 kpl/aari. Havaitut taimenet olivat todennäköisesti istukkaita. Vuoteen 1987 verrattuna Luonuankoskella kivisimppu- ja särkitiheyksissä ei ollut tapahtunut suurtakaan muutosta. Kivennuoliaisen tiheys oli sen sijaan kasvanut Luonuankosken koealalla huomattavasti. Muita lajeja koealalla esiintyi edelleen satunnaisesti. Luonuankosken koealalta vuonna 1999 sähkökalastuksessa saadut lohet olivat pääasiassa peräisin Pappilankosken Luonuankosken alueelle kesäkuussa 1999 tehdyistä istutuksista. Koealalta saatiin lisäksi suurempikokoisia lohia, jotka mitä ilmeisimmin olivat edellisenä syksynä istutettuja. Kalatiheydet lajeittain Luonuankosken koealalla vuonna 1999 ja vuonna 1987 Luonuankoski kalatiheys Laji Kpl/aari kpl/aari Harjus 0,0 0,0 Taimen 0,0 6,2 Merilohi (<8cm) 0,6 0,0 Merilohi (8-15 cm) 7,9 0,0 Hauki 1,3 0,0 Mutu 0,0 0,0 Särki 3,1 1,1 Made 0,0 1,0 Ahven 0,0 0,0 Kivisimppu 12,4 10,6 Kivennuoliainen 130,7 18,5

19 Vuonna 2001 Luonuankosken läheisyydessä tehtiin kalastushaastattelu koskien 15 taloutta. Kalastustietoa saatiin viideltä taloudelta. Kalastus oli varsin vähäistä ja yleisimmin lapsiperheiden harrastamaa satunnaista ongintaa. Vain yhdellä talouksista oli kalastuksella ja saaliilla merkitystä kotitaloudessa. Luonuankoskessa kalastaneiden haastateltujen saalis koostui pääasiassa hauesta. Ahven, särki ja kirjolohi olivat satunnaisempia saaliskaloja. Pyhäjoen Luonuankoskessa kalastaneiden talouksien saalis lajeittain ja pyydyksittäin 19 Pyydys Pyydystä käyttäneitä talouksia Hauki (kg) Ahven (kg) Särki (kg) Kirjolohi (kg) Yhteensä (kg) Katiska Heittovapa ,5 7,5 Onki Yhteensä ,5 27,5 Osuus (%) Useiden Luonuankosken läheisyydessä haastateltujen talouksien mielestä vedenlaatu on Pyhäjoessa viime vuosina parantunut. Kaksi taloutta oli havainnut kasvillisuuden kuitenkin selvästi lisääntyneen Luonuankoskessa viime vuosina. Normaalista poikkeavia kalastukselle aiheutuvia haittoja ei haastatteluissa ilmennyt. Pyhäjoen yläosan Vitikonkoskelta alkaen koealojen kalabiomassat (g/aari) kasvoivat vuoden 1999 sähkökalastuksessa Mieluskoskelle saakka noin kolminkertaiseksi. Biomassan kasvuun vaikuttivat etenkin särki, jonka tiheydet olivat Haapaveden alapuolella huomattavia, sekä kivennuoliainen ja satunnaiset kalalajit. Arvokkaiden virtakutuisten lajien osuudet tiheyksissä ja etenkin biomassoissa olivat merkittäviä ainoastaan Kärsämäkijokisuun alapuolella Pappilan- ja Luonuankosken koealoilla sekä Annosen ja jokisuun Ruukinkosken koealoilla. Sähkökalastustulosten perusteella Pyhäjoen pääuoman koskipaikkojen runsaimmat kalalajit olivat Kärsämäen kohdalla kivennuoliainen ja kivisimppu. Kivisimpputiheydet pysyivät vakaina joen keski- ja alajuoksulla ja myös kivennuoliainen oli useilla koealoilla runsaslukuisin laji. Sen sijaan joen keskivaiheilla Haapakosken ja Saukkokosken välisellä alueella särjen yksilötiheydet kasvoivat. Sähkökalastustulokset olivat samansuuntaiset myös joen alaosan koekalastuspaikoilla. Mututiheyksien pienentyminen ja särkikannan runsastuminen vuosista 1987 ja 1995 viittaavat Haapakosken alapuolisen joen rehevöitymiseen Maaperä ja pohjavesiolot Kivineva rajoittuu luode kaakko-suuntaiseen soistuneeseen moreenimaastoon. Kivinevan pinta on 107,5 110 metrin tasolla. Alueella ei ole yhdyskuntien pohjavedenhankintaan soveliaita alueita. Lähin pohjavesialue on noin 7 km Kivinevalta itään Kärsämäen taajaman eteläpuolella.

20 20 Melutilanne ja liikenne Kivinevan etelä- ja länsipuolella on metsäautotiet. Tiet ovat metsätalouteen liittyvän liikenteen sekä syksyisin virkistyskäyttöliikenteen (metsästys ja marjastus) käytössä. Muut elinkeinot ja toiminnot Kivinevan ympäristön mineraalimaa- ja suoalueet ovat metsätalouskäytössä. Suoalueet on metsäojitettu. Kivinevan itäpuolinen Luonuanojan varsi on raivattu peltoalueiksi, jotka ovat edelleen pääosin viljelykäytössä. Muut kuormittavat toiminnat Luonuanjoen valuma-alueen alaosalle johdetaan myös Hankilannevan 87 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen vedet. Pyhäjoen valuma-alueella oli vuonna 2004 turvetuotannossa yhteensä ha (josta Vapo Oy:n osuus oli ha) ja kuntoonpanossa 25 ha. Lisäksi tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli 294 ha ja jälkikäytössä 646 ha. Hakijan hallussa olevasta tuotantopinta-alasta yli 80 % oli vuonna 2004 tehostetun vesiensuojelun piirissä. Ympäristöhallinnon Perämeri Life-tietokannan mukaan valtaosa Pyhäjoen alueen vesistöihin tulevasta ravinnekuormituksesta on peräisin maa- ja metsätaloudesta ja haja-asutuksesta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Hakemuksessa ei ole arvioitu toiminnan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan hankkeelle ei ole luonnonsuojelullisia esteitä. Vaikutus pintavesiin Kivinevan turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttamia ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäyksiä alapuolisessa vesistössä on arvioitu valumaja kuormitusarvojen perusteella.

21 Kivinevan turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys alapuolisessa vesistössä tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa sekä kesän ylivalumatilanteessa 21 F (km²) Kok.P (ug/l) Kok.N (ug/l) Kiintoaine (mg/l) COD Mn (mg/l) LUONUANOJA metsäojan laskussa 7 kesän keskiarvo (BRUTTO) ,2 1,2 kesän keskiarvo (NETTO) 1 37 alle 0,1 0,4 kesän ylivaluma (BRUTTO) 1,7 54 0,2 1 LUONUANOJA ennen laskua Pyhäjokeen 82,59 kesän keskiarvo (BRUTTO) 0,8 20 alle 0,1 0,5 kesän keskiarvo (NETTO) 0,4 14 alle 0,1 0,1 kesän ylivaluma (BRUTTO) 0,6 19 alle 0,1 0,4 PYHÄJOKI Luonuanojan laskun jälkeen kesän keskiarvo (BRUTTO) 0,04 1 0,004 0,02 kesän keskiarvo (NETTO) 0,02 0,7 0,001 0,007 kesän ylivaluma (BRUTTO) 0,03 1 0,004 0,02 Kivinevan turvetuotanto näkyy laskelman mukaan alapuolisessa Luonuanojassa hyvin lievästi kohonneina typpi- ja fosforipitoisuuksina. Luonuanojassa osa laskelman kuormituksesta pidättyy noin 5 km:n pituiseen uomaan. Kivinevan laskennallista kuormitusta ei voi erottaa taustakuormituksesta Luonuanojan laskussa Pyhäjokeen. Turvetuotannon vaikutus Luonuanojan vedenlaatuun Pyhäjoen vuoden 2001 yhteistarkkailuraportissa on laskettu ravinnekuormituksen vaikutus sivujokien ravinnepitoisuuksiin jokisuilla. Laskelmassa sivujokien virtaamat laskettiin käyttämällä valumana Pyhäjoen valumaalueen heinä elokuun 2001 keskimääräistä valumaa 1,3 l/s km². Laskelman todetaan kaikkiaan yliarvioivan kuormituksen vaikutusta, koska laskennassa kuormitus siirretään sellaisenaan jokisuulle, mutta käytännössä ravinteet osittain sitoutuvat ja sedimentoituvat jokiuomassa. Turvetuotannon kuormituksen vaikutukset laskettiin sekä brutto- että nettokuormituksilla. Laskelman mukaan turvetuotannon osuus Luonuanojan ainevirtaamista kokonaisfosforin osalta nettokuormituksena on 0,1 % ja kokonaistypen osalta 1,6 %. Laskelmassa Luonuanojan valuma-alueelle sijoittuva tuotantoala on 87 ha. Kivinevan tuotantoala on 84 ha, joten suuruusluokkana Kivinevan kuormituksen jälkeen turvetuotannon osuus Luonuanojan fosforivirtaamasta olisi 0,2 % ja typpivirtaamasta 3 %.

22 Turvetuotannon laskennallinen kuormitus ja kuormituksen osuus ainevirtaamista sekä kuormituksen aiheuttama pitoisuuslisä Luonuanojan suulla heinä elokuussa vuonna Pitoisuus Ainevirtaama Turvetuotannon kuormitus Turvetuotannon kuormitusosuus ainevirtaamasta Turvetuotannon aiheuttama pitoisuuslisä P N P N P N P N P N (µg) (µg) (kg/d) (kg/d) (kg/d) (kg/d) (%) (%) (µg) (µg) Netto ,7 8,8 0,0 0,1 0,1 1, Brutto ,7 8,8 0,01 0,2 0,2 2, Turvetuotannon vaikutus Pyhäjoen vedenlaatuun Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna turvetuotantosuota, joista yhdellä ei ollut tuotantoa. Tuotantokuntoista pinta-alaa oli kaikkiaan lähes ha, josta tuotannossa oli ha. Turvetuotannon osuus koko vesistöalueen pinta-alasta oli 1,2 %. Turvetuotannon yhteistarkkailua toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella keskitetysti. Turvetuotannon bruttokuormituksessa vuosina on ollut varsin vähän vaihtelua, mutta nettokuormitus on vaihdellut huomattavasti. Erot nettokuormituksessa eri vuosien välillä johtuvat suuresta vaihtelusta käytetyissä luonnonhuuhtouman arvoissa. Luonnonhuuhtouma on laskettu Vitmaojan virtaama- ja vedenlaatutietojen perusteella. Turvetuotannon kuormitus Pyhäjoen valuma-alueella kesäaikana (touko syyskuu) vuosina Vuosi Soita Ala Bruttokuormitus Nettokuormitus COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine (ha) (kg/d) (kg/d) (kg/d) (kg/d) (kg/d) (kg/d) (kg/d) (kg/d) , , , , , , , , Keskiarvo , , *) , , *) Pyhäjoen yhteistarkkailu vuonna 2003 Pyhäjoen vuoden 2001 yhteistarkkailuraportissa laskettiin JOP-mallilla turvetuotannon kuormituksen pitoisuusvaikutuksia Pyhäjoen pääuomassa. Laskennassa otettiin huomioon valuman vaikutus kuormituksiin. Laskennalliset fosforikuormituksen vaikutukset pääuomassa jäivät mitättömän pieniksi (0,0 0,2 µg/l). Turvetuotannon typpikuormituksen laskennallinen vaikutus pääuomassa oli joen yläosalla hyvin vähäinen ja keski- ja alaosalla µg/l.

23 23 Vaikutus virkistyskäyttöön Kivinevalta Luonuanojaan laskevan metsäojan varressa ei ole asutusta. Luonuanojavarressa on peltoalueiden reunassa kolme vakituisesti asuttua taloa ja yksi kesäkäytössä oleva talo. Luonuanojan nykyistä vedenlaatua luonnehtivat laajat pelto- ja metsäojitusalueet. Kivinevan tuotantoalueen vaikutus Luonuanojan vedenlaatuun ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin on vähäinen. Luonuanoja virtaa Kivinevan länsipuoleisten peltoalueiden asutuksen jälkeen asumattomien metsä- ja peltoalueiden halki Pyhäjokeen. Vaikutus kalatalouteen Luonuanoja on alueen metsäojituksien ja peltoalueiden vesiä kokoava uoma. Uomaa on kaivettu Luonuanojan varren kuivatusjärjestelyjen yhteydessä. Ojan kalatiheydet ovat alhaisia ja lajisto (särki, hauki) on tyypillistä reheville, kuormitetuille vesistöille. Kevätaikainen hauen kutunousu lisää ojan kalatiheyksiä. Ojan vesi on hajakuormituksen ja suoperäisen valumaalueen vaikutuksesta hyvin ravinteikasta, tummaa sekä humus- ja rautapitoista. Luonuanojan kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Kivinevan turvetuotannon vaikutus Luonuanojan vedenlaatuun on vähäinen eikä muuta Luonuanojan kalataloudellista arvoa. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Kivineva rajoittuu soistuneeseen moreenimaastoon. Kivinevan läheisyydessä ei ole varsinaisia harjumuodostumia, jotka ovat tärkeitä pohjavesialueita ja joilla on merkitystä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta. Alueen lähistöllä ei myöskään ole kaivoja tai muuta pohjaveden käyttöä. Vähäisestä pohjaveden muodostumisesta johtuen alueella ei ole tiedossa virtaamiltaan tai luonnonarvoiltaan merkittäviä lähteitä. Pölyn vaikutus Turvetuotannosta aiheutuva laskeutuvan pölyn haitta voi ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hankealueella asutus sijoittuu metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Hankealueella ei ole häiriintyvää asutusta haittaetäisyyksillä. Melun ja tärinän vaikutukset Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Meluavimmat työvaiheet, käytettäessä yhtä aikaa useampia koneita, voivat aiheuttaa 55 db:n melutason ylittymisen metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ja yöajan 50 db:n melutason ylittymisen noin 500 metrin etäisyydellä. Hankealueella asutus sijoittuu metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Hankealueella ei ole häiriintyvää asutusta haittaetäisyyksillä. Tuotantoalueelle suuntautuva liikenne ei kulje asutusalueiden tiestöjen kautta. Kivinevan auma-alueelle rakennetaan tieyhteys (aumatielenkki) suoalueen eteläpuolelta kulkevalta metsäautotieltä. Muilta tuotantoalueelle suunnitelluilta auma-alueilta turve kuljetetaan talviteiden kautta Kivinevan eteläpuo-