A. AHLSTRÖM KIINTEISTÖT Oy. HAUKISUO (Ulvila) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A. AHLSTRÖM KIINTEISTÖT Oy. HAUKISUO (Ulvila) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 A. AHLSTRÖM KIINTEISTÖT Oy HAUKISUO (Ulvila) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy

2 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YVA Maakuntakaavat Ulvilan yleiskaavat TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Sulfaattimaat Suojelukohteet, pohjavesialueet ja muinaismuistokohteet Vesistö Ympäristöriskit TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Kalatalousmaksu/-velvoitteet Muut toimenpiteet KORVAUKSET TOIMINNAN JA / TAI TÖIDEN ALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT ASIANOSAISISTA... 32

3 LIITTEET Liite 1. Hakemussuunnitelmassa esitettyjen arvioiden perusteet.

4 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI - hakija Haukisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan hakija on A. Ahlström Kiinteistöt Oy. A. Ahlström Kiinteistöt Oy on A. Ahlström Osakeyhtiön liiketoimintasiirrosta syntynyt yhtiö, jonka liiketoiminta jakautuu kiinteistö-, metsä ja palveluliiketoimintaan. Yhtiöllä on maata metsätalouskäytössä noin hehtaaria. Metsät sijaitsevat pääosin Länsi-Suomessa. Yhtiön historia juontaa juurensa vuoteen A. Ahlström Kiinteistöt Oy on sukuyhtiö ja sen kotipaikka on Noormarkussa, Porissa. Hakijan postiosoite on: A. Ahlström Kiinteistöt Oy Laviantie NOORMARKKU Toimitusjohtaja: Peter Ahlström Hankkeesta voi pyytää tietoja metsänhoitoesimies Kaarlo Peltomaa, A. Ahlström Kiinteistöt Oy (puh ), sähköposti kaarlo.peltomaa@a-ahlstrom.fi ja metsäjohtaja Timo Viinamäki, A.Ahlström Kiinteistöt Oy (puh ), sähköposti timo.viinamaki@a-ahlstrom.fi. Hakemussuunnitelman laatijan yhteystiedot ovat: Planora Oy Seppo Mäkäräinen PL OULU puh sähköposti: seppo.makarainen@planora.fi - hanke ja sen sijainti A. Ahlström Kiinteistöt Oy suunnittelee Ulvilan kaupungin alueella sijaitsevan Haukisuon kunnostamista turvetuotantoon. Alueelle suunnitellun turvetuotantosuon sarka-ala on 49,4 ha. Suon auma-alueiden ala on 4,1 ha. Hanke sijaitsee noin 23 km Ulvilan keskustasta itään. Hanke sijaitsee karttalehden alueella. Hankkeen sijainti on esitetty piirustuksessa (hakemuksen liite 2). Alueen vedet laskevat Haukiojan kautta Sääksjärveen. Sääksjärvi laskee Kauvatsanjokeen, joka laskee Puurijärven kautta Kokemäenjokeen. 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YVA 2.1 Maakuntakaavat Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010). Kuvassa 1 on esitetty voimassa oleva Satakunnan maakuntakaava Haukisuon ympäristössä. Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä Haukisuon hankealueen välittömässä läheisyydessä. 1

5 KUVA 1: Satakunnan vahvistettu maakuntakaava ja Haukisuon hankealueen sijainti kaava-alueella ( Haukisuon hankealueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu kaavan merkintöjä. Maakuntakaavan kaavamerkintöjen (kuva 1) selitykset: Suojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain tai muun lainsäädännön nojalla suojellut tai suojeltavat suojelualueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöön mahdollisesti vaikuttavista merkittävistä suunnitelmista ja hankkeista tai ennen vallitsevia olosuhteita merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee luonnonsuojelusta vastaavalle alueelliselle ympäristöviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suojelumääräys: Alueella ei saa toteuttaa sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka voivat oleellisesti vaarantaa tai heikentää alueen suojeluarvoja. Tärkeä yhdystie / kokoojakatu Merkinnällä osoitetaan yhdystiet ja vastaavat kokoojakadut. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Arvokas geologinen muodostuma Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaat geologiset muodostumat. Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaat kallioalueet. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomion alueella olevat maa-aineslain tarkoittamat maisema- ja luonnonarvot sekä mahdollisten maisemavaurioiden korjaustarve. Matkailun kehittämisvyöhyke 2

6 Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Suunnittelumääräys: Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Merkinnällä osoitetaan merkittävät luontomatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet, joihin kohdistuu luontomatkailun, luonnon virkistyskäytön, ulkoilu-ym. reitistöjen sekä luonnonsuojelun kehittämis- ja yhteensovittamistarpeita. Ulkoilureitin yhteystarve Merkinnällä osoitetaan merkittävien ulkoilureittien yhteystarpeet. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla on turvattava ulkoilureitin yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus. Virkistysalue Merkinnällä osoitetaan ulkoilun, retkeilyn ja virkistyskäytön kannalta merkittävät alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen virkistyskäytön ja virkistyskäytön kehittämisedellytysten turvaamiseen. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joihin liittyy erityisiä kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvoja. - Satakunnan vaihemaakuntakaava 1, maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Satakunnan tuulivoimatuotantoalueita käsittelevä vaihemaakuntakaava 1 on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Haukisuon hankealueen läheisyydessä ei ole tuulivoimatuotantoalueen merkintöjä. KUVA 2: Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ja Haukisuon hankealueen sijainti kaava-alueella ( Haukisuon hankealueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu kaavan merkintöjä. 3

7 Vaihemaakuntakaavan kaavamerkinnän (kuva 2) selitys: Tuulivoimaloiden alue (tv1) Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat tuulivoimatuotannon alueiksi. Merkintään sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. - Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti (MH/126 ) käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnan. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 teemana on energiantuotanto; turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Satakunnan maakuntahallitus on päättänyt asettaa hyväksyä vaihekaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston ja asettaa aineiston nähtäville (Lähde: - Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2014 ja 2015 Satakuntaliiton kaavoituskatsauksen raporteissa vuosilta 2014 ja 2015 ei ole esitetty merkintöjä Haukisuon hankealueella (Lähde: Ulvilan yleiskaavat Ulvilan kaupungin hyväksytyissä tai vireillä olevissa yleiskaavoissa ei sijaitse merkintöjä Haukisuon hankealueella (Lähde: 3 TOIMINTA 3.1 Yleiskuvaus toiminnasta - kuntoonpano Haukisuon tuotanto aloitetaan kunnostamalla suo turvetuotantokuntoon. Kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä). Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet (sarkaojien allassyvennykset ja sihtiputket sekä putkipadot kokoojaojiin). Haukisuon tuotantosuunnitelma koostuu seuraavista kokonaisuuksista: - turvetuotantokentät - tuotantoalueen kuivatus - kulkuyhteydet tuotantoalueella - turpeen varastointi 4

8 - vesiensuojelu - palontorjunta Turvetuotantokentät on suunnitelmissa sijoitettu alueille, joiden turvepaksuus on vähintään 1,5 m. Haukisuon tuotantoalue on jaettu viiteen tuotantolohkoon. Tuotantosuunnitelmissa tuotantokenttien kuivatus tehdään sarkaojilla, jotka kaivetaan tuotantoalueelle 20 m välein. Sarkaojaston kuivatusvedet kerätään kokoojaojiin. Kokoojaojilla tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaille. Laskeutusaltaiden alapuolelta vedet johdetaan pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Pintavalutuskenttä toimii ympärivuotisesti. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Tuotantoalueen kuivatuksessa Haukisuon tuotantoalueen ympärille on tuotantosuunnitelmissa sijoitettu eristysojat, joilla johdetaan tuotantoalueen ympäristön valumavedet tuotantoalueen ja tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Tuotantoalueelle tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla tuotantokaluston kulkureiteille rummut ojien ylityskohtiin. Sarkaojien alapäihin sijoitetaan rummut (päisteputket) kulkuyhteyksien vuoksi, mutta myös niiden yhteyteen tehtävien vesiensuojelurakenteiden vuoksi. Tuotantoalueen palontorjuntaa varten tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 kokoiset paloaltaat. Paloaltaille tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla rummut paloaltaiden ja tuotantoalueen välisiin ojiin. Tuotantokentiltä tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuotantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Haukisuon tuotantosuunnitelmassa on kuusi auma-aluetta tuotetun turpeen varastointiin. Tuotantoalueen etelä-, länsi- ja itäosan aumoille rakennetaan raskaan kuljetuskaluston kestävä tie, jonka kautta turve kuljetetaan rekkakalustolla tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Aumalle 1 rakennetaan tie tuotantoalueen lounaispuolella kulkevalta Välisuontieltä. Aumoille 2-5 rakennetaan tiet tuotantoalueen länsipuolella kulkevalta Lapakallion metsätieltä. Aumalle 6 rakennetaan tie tuotantoalueen kaakkoispuolella kulkevalta metsäautotieltä. Tuotantosuunnitelmassa esitetään Haukisuon tuotantoalueelle tehtäväksi seuraavat vesiensuojelurakenteet: - sarkaojissa sarkaoja-altaat (lietesyvennys) ja sihtiputkirakenne (lietteenpidättimet) - kokoojaojissa virtaamansäätöpadot - kaksi laskeutusallasta - pintavalutuskenttä (ympärivuotinen toiminta, pumppaamo) Sarkaojien sarkaoja-altailla ja sihtiputkilla pidätetään kiintoainetta sarkaojaan. Kokoojaojien virtaamansäätöpadoilla pidätetään ylivirtaama tuotantoalueen ojastoon ja samalla laskeutetaan kiintoainesta ojastoon. Laskeutusaltailla pidätetään kiintoainesta. Pintavalutuksella saadaan kiintoaineen pidätyksen lisäksi poistettua kuivatusvesistä liukoisia ravinteita. Haukisuon kuntoonpanosuunnitelman piirustukset on esitetty hakemuksen liitteessä 2. - tuotannon aloitus Hankkeen tarkoitus on kunnostaa Haukisuo turvetuotantoon ja tuottaa alueelta ensisijaisesti kasvu- ja ympäristöturvetta sekä toissijaisesti jyrsinpolttoturvetta. Haukisuon tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2018/2019, jolloin tuotantoalueen ympärille kaivettaisiin eristysojat ja tuotantoalueelle rakennettaisiin ensin 5

9 keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) ja tämän jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Tuotantoalueen pinta valmisteltaisiin kesinä 2018 ja pinta-alat eriteltyinä Haukisuon tuotantoalueen pinta-ala on 49,4 ha (sarka-ala) ja auma-alueiden ala on 4,1 ha. Laskeutusallas-, pumppaamo- ja tukikohta-alueen ala on noin 2,5 ha. Pintavalutuskentän ala on 3,2 ha. - tukikohdan sijainti, tuotannon laatu, tuotantomenetelmät, tuotantopäivien määrä Haukisuon tukikohta alue sijaitsee tuotantoalueen länsipuolella aumalle 2 kulkevan tien varrella ja auman 4 itäpuolella. Haukisuon turvetuotanto tulee olemaan ensisijaisesti kasvu- ja ympäristöturvetta sekä toissijaisesti jyrsinpolttoturvetta. Tuotantoalueilta jyrsitty ja kuivatettu turve kerätään ja varastoidaan kuudelle auma-alueelle. Aumoista turve kuljetetaan talvikautena käyttökohteeseen. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla. Turve kuljetetaan käyttökohteeseen rekoilla. Ojien kaivutyöt tehdään talvella. Tuotantoalueen pinta pyritään muokkaamaan riittävästi peruskuivalla alueella ojaston kaivun jälkeen seuraavana kesäkautena. Suunnitellusta turvetuotantoalueesta osaa aluetta voidaan joutua peruskuivattamaan yhden kesän. Turvetuotantotoiminta Haukisuolla tapahtuu tuotantoalueen sisällä. Turvetuotannon meluhaitat ja pölypäästöt rajoittuvat tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Turvetuotantokaluston huollosta ja alueella toimimisesta syntyvä jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotanto tapahtuu yleensä toukokuun puolivälin ja elokuun lopun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan käyttökohteeseen pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. - alueen käyttö Alueelta tuotetaan ensisijaisesti kasvu- ja ympäristöturvetta sekä toissijaisesti jyrsinpolttoturvetta. - turpeen kuljetusmäärät Tuotantoaikana liikenne on tuotantoalueen huolto- ja työmatkaliikennettä pääosin henkilöautoilla arviolta 5-10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen, jolloin tuotantoalueelta ajetaan turve käyttökohteeseen. Tuotetun turpeen ajo käyttökohteeseen kestää yhdellä autolla 1,5-2 kuukautta (tuotettu turvemäärä tonnia, kuormia 3-4 kpl vuorokaudessa käyttökohteeseen). Kuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan, jolloin muu liikenne on keskimääräistä vähäisempää. - tuotannon kesto Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. 6

10 - alueen tai lohkojen jälkihoito ja -käyttö Tuotannon loputtua alueella alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Tuotantoalueen mahdollisia jälkikäyttömuotoja voivat olla alueen soistaminen, vesittäminen, luontainen kasvittuminen ja maa- ja/tai metsätalouskäyttö tai näiden yhdistelmät. 3.2 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Haukisuon vedet johdetaan tuotantoalueen eteläosaan sijoittuville laskeutusaltaille ja edelleen pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan Haukiojan kautta Sääksjärveen. Sääksjärvi laskee Kauvatsanjokeen joka laskee Puurijärven kautta Kokemäenjokeen. Kuivatusvedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja sihtiputkella. Putkipatojen avulla virtaamahuippuja varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Pintavalutuskenttä on toiminnassa ympärivuotisesti. Vedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta pienennetään oikein suunnitelluilla vesiensuojeluratkaisuilla ja kunnostuksen sekä vesiensuojelurakenteiden hoitotoimenpiteiden ajoituksella. Haukisuon kunnostuksesta tehdään talvella ojaston kaivutyöt. Kuntoonpano tehdään seuraavassa järjestyksessä: 1. Tehdään eristysojat lietesyvennyksineen. 2. Rakennetaan keskitetyt vesiensuojelujärjestelyt (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä). 3. Tehdään laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän yläpuolinen osuus laskuojista. 4. Rakennetaan kokoojaojat. 5. Tehdään sarkaojitus ja asennetaan samalla ylivirtaaman pidättämiseksi putkipadot. Vesiensuojelujärjestelyt ovat toimintakunnossa tuotantokentän pinnan muokkausvaiheessa. Kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen metsäojiin. Ojien ja laskeutusaltaiden puhdistus tuotantovaiheessa ajoitetaan valuman huippujen ulkopuolelle. Haukisuon tuotantoalueen lasku- ja kokoojat kaivetaan Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 2015 esitettyjen mitoitusarvojen ja periaatteiden mukaisesti. Haukisuon kuivatussuunnitelmassa on käytetty eristys- ja laskuojina vanhoja jo olemassa olevia metsäojia siellä, missä se on ollut mahdollista. - pintavalutuskenttä, ojitettu Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöministeriö 2015) on kuvattu pintavalutuskentän toimintaa ja rakenteita seuraavasti. Haukisuon pintavalutuskentällä on kolme ojaa. Uutta turvetuotantoa ohjataan ojitetuille alueille, mistä syystä luonnontilaista suoaluetta ei välttämättä löydy vesienkäsittelyäkään varten. Siksi käytössä on myös ojitetuille alueille rakennettuja pintavalutuskenttiä. Taulukossa 1 on ojitettujen kenttien tuotantovaiheen keskimääräiset puhdistustehot (%). Teho on laskettu ylä- ja alapuolisten mitattujen 7

11 pitoisuuksien erona. Taulukossa 2 on keskimääräiset lähtevän veden vuosipitoisuudet. TAULUKKO 1: Keskimääräinen puhdistusteho tuotantovaiheessa eri vuodenaikoina ojitetuilta pintavalutuskentiltä vuosina (Pöyry : Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys). n= vuodenaikakeskiarvojen lukumäärä. TAULUKKO 2: Veden laadun vuosikeskiarvo tuotantovaiheen ojitetuilta pintavalutuskentiltä vuosina lukumäärä. Ojitetun kentän pinta-ala tulee olla vähintään 5 % valuma-alueesta eli jonkin verran ojittamattomalle pintavalutuskentälle asetettua mitoitusarvoa suurempi. Jos pintavalutuskenttä joudutaan perustamaan jo ojitetulle suolle, tulee veden nopea virtaus kentän läpi alueella sijaitsevia vanhoja ojia pitkin estää mahdollisimman tehokkaasti. Ojia pitkin tapahtuvan läpivirtauksen estäminen/hidastaminen tehostaa etenkin kiintoaineen pidättymistä kentälle. Lisäksi vesi tulee saada virtaamaan mahdollisimman laajalle alueelle kentällä sijaitsevaan turvekerrokseen, missä veden puhdistumiseen johtavat kemialliset ja biologiset prosessit pääasiassa tapahtuvat. Kuten ojittamattomalle suolle, myös ojitetulle suolle rakennetun pintavalutuskentän puhdistusteho on sitä parempi, mitä paremmassa kontaktissa puhdistettava vesi on kentän turvekerroksen kanssa. Ojitetun pintavalutuskentän toimivuuden edellytys on ojien tukkiminen. Ojat voidaan tukkia joko kokonaan tai voidaan käyttää ojatukoksia. Maa-aineksia tukoksiin ei tule ottaa alueella olevien vanhojen ojien välisiltä ojittamattomilta suopinnoilta, koska näiden rikkominen voi aiheuttaa alueelle lisää oikovirtauksia. Rakenne tulee lisäksi suunnitella siten, etteivät sillä sijaitsevat ojat ole puhdistettavan veden virtaussuunnan mukaisia. Mikäli näin ei voida tehdä, voidaan käyttää erilaisia ohjaus-, penger- tai patorakenteita estämään veden virtaus ojien kautta kentän läpi. Käytännössä on todettu, että luonnonmateriaali, kuten ruokohelpipaali, on tukosaineena toimivin, joten esimerkiksi vanerilevyjä ei kannata käyttää. Ojatukosten tekemiseen ei ole saatavilla tarkkoja ohjeita, joten tukkiminen on tehtävä aina tapauskohtaisesti huolellisesti. Muuten ojitetun pintavalutuskentän käytännön toteutuksessa voidaan soveltaa pintavalutuskentän rakennusohjeita. Mittakaivon viereen ei saa asentaa ylivuotoputkea. Ojitetut pintavalutuskentät kierretään säännöllisesti penkkoja myöten oikovirtausten havaitsemiseksi ja penkkojen pysyvyyden varmistamiseksi. 8

12 Ojatukosten pysyvyys tarkastetaan ja korjataan tarvittaessa. Penkereiden sortumat ja oikovirtaukset korjataan. Haukisuon kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle laskeutusaltaiden kautta. Pintavalutuskenttien yläpuolisiin laskeutusaltaisiin jää osa kiintoaineesta. Kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pumppukuivatus toimii myös virtaamien tasaajana. Haukisuon pintavalutuskentän ominaisuudet on esitetty taulukossa 3. TAULUKKO 3: Haukisuon tuotantoalueen pintavalutuskentän ominaisuudet. Haukisuo Pv-kentän ala Pv-kentän valuma-alue Pv-kentän valuma-alueesta tuotanto(sarka)aluetta 3,2 ha 60 ha 52 ha Pv-kentän ala valuma-alueesta 5,0 % Pv-kentän ala tuotantoalueesta 5,7 % Pv-kentällä metsäojia Tukitaan Kaltevuus 0,31 % Korkeusero 0,77 m Turvepaksuus noin 0,4-1,9 m KUVA 3: Haukisuon pintavalutuskenttäsuunnitelma ilmakuvakartalla (ilmakuvan kuvausvuosi 2015). Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Pintavalutuskentällä sijaitsevat metsäojat tukitaan. Turvepaksuus kentällä on noin 0,4-1,9 m. 9

13 KUVA 4: Haukisuon pintavalutuskenttäsuunnitelma maastokartalla. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Pintavalutuskentällä sijaitsevat metsäojat tukitaan. Turvepaksuus kentällä on noin 0,4-1,9 m. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ojaa pitkin ja jaetaan tasaisesti kentälle (kuvat 3 ja 4). Pintavalutuskenttä ympäröidään pengerryksellä, jotta varmistetaan vesien kulkeutuminen pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentän alaosassa on pieni keräilysyvennys, josta pintavalutuskentän kautta suotautuneet vedet virtaavat mittapadon kautta Haukiojaan. Haukisuon pintavalutuskentän mitoitus 5,0 % valuma-alueesta on mitoitussuosituksen mukainen. Haukisuon kentän mitoituksen ja ominaisuuksien perusteella voidaan arvioida, että Haukisuolle on rakennettavissa toimiva pintavalutuskenttä - Haukisuon kuntoonpanovaiheen kuormitus Taulukossa 4 on laskettu Haukisuon kuntoonpanovaiheen brutto- ja nettovuosikuormitus (kg/v) alapuoliseen vesistöön. Kuormitus on laskettu selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella (Pöyry Oy 2016) esitettyjen ominaiskuormituslukujen mukaan. Laskelmassa on käytetty Länsi- Suomen ojitettujen pintavalutuskenttien tarkkailutulosten ominaiskuormituksia. TAULUKKO 4: Arvio Haukisuon kuntoonpanovaiheen (brutto ja netto) kuormituksesta (kg/a). BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) NETTO (kg/vuosi) Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn

14 - Haukisuon tuotantovaiheen kuormitus Taulukossa 5 on laskettu Haukisuon tuotantovaiheen brutto- ja nettovuosikuormitus (kg/v) alapuoliseen vesistöön. Kuormitus on laskettu selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella (Pöyry Oy 2016) esitettyjen ominaiskuormituslukujen mukaan. Laskelmassa on käytetty Länsi- Suomen ojitettujen pintavalutuskenttien tarkkailutulosten ominaiskuormituksia. TAULUKKO 5: Arvio Haukisuon tuotantovaiheen vuotuisesta brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/v). BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) NETTO (kg/vuosi) Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Laskelmassa on oletettu kuivatusvedet käsiteltävän ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Yleisesti tarkasteltuna vuosien väliset vaihtelut turvesoiden kuormituksessa ovat suuria. Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvainen valuntaoloista. Ylivalumatilanteissa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavastikin keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Kesän kuivana aikana valunta saattaa loppua tuotantoalueelta kokonaan, jolloin myöskään kuormitusta ei synny. Haukisuolla käytettävällä pumppukuivatuksella voidaan virtaamansäätöpatojen lisäksi tasoittaa virtaamahuippuja vesien ojastoon varastoinnin avulla. 3.3 Pöly, melu ja liikenne - liikenteen kuljetusreitti, kuljetusajankohdat, liikennemäärät Haukisuon tuotantoalueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on noin tonnia. Haukisuon lounaispuolen Välisuontieltä rakennetaan pistotie tuotantoalueen aumalle 1. Haukisuon länsipuolen Lapakallion metsätieltä rakennetaan pistotiet tuotantoalueen aumoille 2, 3, 4 ja 5. Haukisuon kaakkoispuolen metsäautotieltä rakennetaan pistotie tuotantoalueen aumalle 6. Tuotantoalueen aumoilta 1-5 turve kuljetetaan Välisuontien ja Lapakallion metsätien kautta Tampereentielle (tie nro 11) ja edelleen käyttökohteeseen. Tuotantoalueen aumalta 6 turve kuljetetaan metsäautotien ja Sääksjärventien (tie nro 12939) kautta Tampereentielle (tie nro 11) ja edelleen käyttökohteeseen. 3.4 Varastointi ja jätteet - poltto- ja voiteluaineet Haukisuolla käytetään työkoneissa polttoainetta noin litraa ja voiteluöljyä noin 67 litraa. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohta-alue sijaitsee Haukisuon tuotantoalueen länsipuolella aumalle 2 kulkevan tien varrella ja auman 4 itäpuolella. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. 11

15 Haukisuon tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tullaan tekemään perustettavalla tukikohta-alueella, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. - jätteiden määrä, kannot ja muu puuaines, sijoittaminen ja käsittely Haukisuon turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet kg/v - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet kg/v - akkuromua 20 kg/2 v - teräsromua - mahdollisesti aumamuovia Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteessä Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) - paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Haukisuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn on suunniteltu seuraavat vesiensuojelurakenteet: - sarkaojien sarkaoja-altaat (lietesyvennykset) - sarkaojien sihtiputket (lietteenpidättimet) - valunnan säätö kokoojaojissa jakamalla tuotantoalue valuntalohkoihin virtaamansäätöpadoilla (2 kpl) - laskeutusaltaat (2 kpl) - pintavalutuskenttä (pumppaamolla vesien nosto kentälle, ympärivuotinen toiminta) - eristysojat ja eristysojien lietealtaat. Haukisuolla voidaan toteuttaa ja saada toimiviksi suunnitelman mukaiset sarkaojarakenteet, virtaaman säätörakenteet, laskeutusaltaat sekä pintavalutuskenttä, eristysojat ja eristysoja-altaat. Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja sarkaojarakenteilla lisättynä pintavalutuskentällä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. - ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Haukisuon kuntoonpano ja turvetuotanto toteutetaan ko. toiminnan osaavilla toiminnanharjoittajilla. Ympäristöluvan haltija tulee suorittamaan turvetuotannon tarkkailua ja valvontaa urakoitsijoiden suhteen ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Toiminnan tarkkailu tullaan toteuttamaan kohdassa 5 (Toiminnan ja sen vaikutusten 12

16 tarkkailu) esitetyn mukaisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantotoiminta tehdään kohdassa 3 (Toiminta) mukaisesti. Haukisuon kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään kuntoonpanoon ja turvetuotantoon liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa. 4 TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 4.1 Tuotantoalueen nykytila Haukisuon hankealue on suurimmaksi osaksi ojitettu. Hankealueen lähiympäristö on metsätalouskäytössä. - kasvillisuusselvitys Haukisuon kasvillisuusselvitys on esitetty hakemuksen liitteessä 5. Alueen kasvillisuusselvityksessä ei havaittu hankealueella uhanalaisia tai muutoin huomionarvoisia kasvilajeja tai arvokkaita luontotyyppejä. - pesimälinnusto-, viitasammakko-, päiväperhos-, sudenkorento ja liito-oravaselvitys Pesimälinnusto-, viitasammakko-, päiväperhos-, sudenkorento ja liito-oravaselvitys on hakemuksen liitteessä 5. Selvityksen mukaan Haukisuon tutkimusalueella ei ole sellaisia linnustollisia tai päiväperhosiin liittyviä arvoja, joita tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. Tutkimusalueen sudenkorentolajisto oli suoalueiden osalta varsin tavanomaista ja niukkaa. Tutkimusalueella ei havaittu viitasammakkoa maastotöiden aikana. Viitasammakon soidinhavaintoja ei myöskään tehty, eikä rantavyöhykkeillä havaittu viitasammakon kutua. Selvityksen mukaan näin ollen lajia ei tarvitse huomioida erityisesti hankkeen jatkosuunnittelussa. Alueella ei havaittu liitooravalle soveliasta elinympäristöä (liite 5). 4.2 Asutus ja maankäyttö - tuotantoalueen sijainti Haukisuon tuotantoalue sijaitsee noin 23 km Ulvilan keskustasta itään. Hanke sijaitsee karttalehden alueella. Hankkeen sijainti on esitetty piirustuksessa (hakemuksen liite 2). - tuotantoalueen lähiympäristön kuvaus Haukisuo rajoittuu moreenimaastoon. Haukisuo on suurimmaksi osaksi ojitettu, ja se kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1 ( Suo on tutkittu vuonna 1976 (GTK, 1976). Haukisuon hankealue on suurimmaksi osaksi ojitettu (kuvat 5 ja 6). 13

17 KUVA 5: Haukisuon hankealueen sijoittuminen (ruskea viiva) ja ojittamaton alue (sininen viiva) maastokartalla. Haukisuon hankealue on suurimmaksi osaksi ojitettu. Haukisuon hankealueen itäpuolelle sijoittuu 2 ha ojittamaton alue. Haukisuon hankealueen pohjoispuolen lohkojen 1-2 välistä kulkee sähkölinja. 14

18 KUVA 6: Haukisuon hankealueen sijoittuminen (ruskea viiva) ja ojittamaton alue (sininen viiva) ilmakuvalla (ilmakuvan kuvausvuosi 2015). Haukisuon hankealue on suurimmaksi osaksi ojitettu. Haukisuon hankealueen itäpuolelle sijoittuu 2 ha ojittamaton alue. Haukisuon hankealueen pohjoispuolen lohkojen 1-2 välistä kulkee sähkölinja. - lähialueen asutus ja kaivot Lähin asutus sijaitsee Haukisuon koillispuolella 470 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Muilta osin asutus sijaitsee m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta (liite 2, piirustus A). - voimajohdot, virkistysalueet Haukisuon pohjoispuolella hankealueen lohkojen 1 ja 2 läpi kulkee sähkölinja. Sähkölinja kulkee myös Haukisuon hankealueen itäpuolella lähimmillään 200 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. 15

19 - tiet, radat Haukisuon länsipuolella kulkee Lapakallion metsätie, lounaispuolella Välisuontie, kaakkoispuolella metsäautotie, itäpuolella Sääksjärventie (tie nro 12939) ja pohjoispuolella Tampereentie (tie nro 11). - vaikutukset asutukseen ja maankäyttöön (mm. pöly, melu ja liikenne) Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Meluavimmat jyrsinturpeen tuotantovaiheet voivat aiheuttaa 55 db:n melutason ylittymisen metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Suon kunnostukseen liittyvät työvaiheet voivat avoimessa maastossa ja melun leviämisen kannalta otollisissa olosuhteissa (avoin maasto ja tuuli asutuksen suuntaan) aiheuttaa hetkellisesti 55 db:n melutason ylittymisen 350 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Turvetuotannosta aiheutuva laskeutuvan pölyn haitta voi ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. PM10-pitoisuuksien 24 tunnin pitoisuuslisä jää alle 50 µg/m³ tasolla (ohjearvo) avoimessa maastossa 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hankealueella ei ole esitetyillä haitta-alueilla asutusta. Haukisuon koillispuolella lähin asutus sijaitsee 470 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Jyrsinturpeen tuotantovaiheiden ei arvioida aiheuttavan meluhaittoja asutukselle. Suon kunnostuksen työvaiheet (tasausruuvi ja kunnostusjyrsintä) ovat lyhytaikaisia kestoltaan ja ne tehdään tarpeen mukaan kerran vuodessa eikä joka vuonna. - muut turvetuotantoalueet ja muu toiminta (viljely, elinkeinotoiminta) lähialueilla Haukisuota ympäröivä lähialue on metsätalouskäytössä. 4.3 Sulfaattimaat Haukisuon pohjamaalajit ovat GTK:n suotutkimustietojen mukaan savi, hiekka, moreeni ja sora. Haukisuolla ei havaittu hapanta sulfaattimaata (kuva 7). Haukisuolla on ennakkotulkinnan mukaan hyvin pieni/pieni sulfidisedimenttien esiintymisriski (kuva 8). 16

20 KUVA 7: Happamien sulfaattimaiden esiintyminen Haukisuon hankealueella ( KUVA 8: Arvio happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyydestä Haukisuon hankealueella ( 17

21 4.4 Suojelukohteet, pohjavesialueet ja muinaismuistokohteet Haukisuon lähin luonnonsuojelualue on Rimpisuo-Siikelisuo-Särkisuo-Kiimasuon (SSO02005) soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva luonnonsuojelualue (kuva 9), joka sijaitsee Haukisuon pohjoispuolella noin 1 km:n etäisyydellä suunnitellun tuotantoalueen reunasta. Haukisuon ja suojelualueen välissä kulkee valtatie 11. Haukisuon hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen. Haukisuon länsipuolelle noin 7 km:n etäisyydelle sijoittuu Levanpellon (nro ) pohjavesialue (kuva 9). Haukisuon lähin kiinteä muinaismuistokohde on Myllymäki muinaismuistojäännös, joka sijaitsee Haukisuon länsipuolella noin 6,4 km etäisuudellä tuotantoalueesta (kuva 9). Natura aluemaiset kohteet Soiden suojeluohjelma Rakennettu kulttuuriympäristö 1993 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjavesialueet Muinaisjäännökset, pistemäiset kohteet, maanpäällinen. KUVA 9: 4.5 Haukisuon lähimmät luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet sekä muinaismuistokohteet (Hertta-tietokanta). Vesistö - vesistöalue Haukisuo sijaitsee Kokemäenjoen (35) vesistöalueen, Sääksjärven (35.152) valumaalueella (liite 2, piirustus ). Vedet purkautuvat Haukisuon turvetuotantoalueelta Haukiojan kautta Sääksjärveen. Sääksjärvi laskee Kauvatsanjokeen, joka laskee Puurijärven kautta Kokemäenjokeen. 18

22 - virtaamatiedot Haukiojan valuma-alue laskussa Sääksjärveen on 675 ha. Sääksjärven valuma-alue luusuassa on 687,95 km². TAULUKKO 6: Arvioidut virtaamatiedot. Haukioja laskussa Sääksjärveen Sääksjärvi luusua Valuma km² 6,75 687,95 (l/s km ²) (m³/s) (m³/s) Keskivirtaama 10 0,07 7 Kevään keskiylivirtaama Kesäkauden keskiylivirtaama 48 0,3 33 Kesän keskialivirtaama (30 vrk) 0,53 0,004 0,4 Talven keskialivirtaama (30 vrk) 1,27 0,01 1 Virtaama-arviot perustuvat Ikaalisen Katajaluoman (vesistöalue ) seurantatietoihin (Seuna 1982). Katajaluoman valuma-alueesta (11,2 km²) on peltoa 3 %, suota 43 % ja puustoa keskimäärin 45 m³ hehtaarilla. Sääksjärven luusuassa keskivirtaama on ollut 6,9 m 3 /s, keskiylivirtaama 20 m 3 /s ja keskialivirtaama 1,8 m 3 /s. Äärivirtaamat ovat olleet 37 m 3 /s (joulukuussa 2006) ja 0,11 m 3 /s (syyskuussa 1999) ( Varsinais-Suomen ELY-keskus, Päivitetty ). Sääksjärvi on tyypiltään Mh (matalat humusjärvi). Sääksjärven ala on 3318 ha, keskisyvyys 3,7 h, suurin syvyys 9,1 m ja vesitilavuus 123,5 milj. m³ (Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille ). - Haukiojan veden laatutiedot Sääksjärveen Haukijärvestä laskevasta Haukiojasta on otettu hakijan toimesta vesinäytteitä. Tiedot on esitetty raportissa A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n suoalueiden taustakuormitusselvitys 2015 (hakemuksen liite 8): Näytteiden ottopaikka on esitetty kuvassa 12 ja tulokset taulukoissa 7 ja 8. Raportissa todetaan seuraavaa: Pyhäjärvi-instituutti otti vuonna 2014 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n metsäosaston toimeksiannosta vesinäytteet Haukiojasta taustakuormituksen selvittämiseksi. Tavoitteena oli saada käsitys suolta tulevan veden laadusta ja taustakuormituksesta eri virtaamatilanteissa. Vesi oli hapanta, erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat suovesille tyypillisellä tasolla. Sähkönjohtavuus oli luonnonvesille tyypillisellä tasolla. 19

23 KUVA 10: Haukiojan näytepisteen (paikka 4) sijainti kartalla. TAULUKKO 7: Haukiojan (paikka 4) veden laatu muuttujien keskiarvot. TAULUKKO 8: Haukiojan (paikka 4) vesinäytteiden tulokset - Piilijoki veden laatu tiedot Sääksjärveen laskevan Piilijoen keskimääräinen veden laatu on ollut vuosina havaintopaikassa Piilijoki suu taulukon 7 mukainen. Näytekohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 8. Havaintopaikan sijainti on esitetty liitteessä 2 (piirustus ). Piilijoen vesi on rehevää/erittäin rehevää, ruskeaa ja humuspitoista. Typpipitoisuus on hieman korkeampi kuin tyypillisissä humusvesissä. 20

24 Piilijoki suu Kok.fosfori TAULUKKO 9: Fosfaatti fosforina Kok.typpi Veden laadun keskiarvot vuosien havainnoista pisteellä Piilijoki suu. Ammonium typpenä Nitriitti-nitraatti typpenä ph Sameus Rauta Sähkönjohtavuus Hapen kyllästysaste kyll % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU µg/l ms/m mg/l Keskiarvo , , n CODMn - Sääksjärven veden laatu tiedot Sääksjärven havaintopaikan syv va123 keskimääräinen veden laatu on ollut vuosina taulukon 8 mukainen. Näytekohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 8. Havaintopaikan sijainti on esitetty liitteessä 2 (piirustus ). Sääksjärven vesi on hyvin samantyyppistä kuin siihen laskevan Piilijoen vesi. Sääksjärven veden keskimääräisen ravinnepitoisuudet tarkastelujaksolla ovat hieman alhaisemmat kuin Piilijoen veden. Sääksjärvi syv va Kok.fosfori Fosfaatti fosforina TAULUKKO 10: Veden laadun keskiarvot vuosien havainnoista pisteellä Sääksjärvi syv va123. Kok.typpi Ammonium typpenä Nitriitti-nitraatti typpenä ph Sameus Rauta Sähkönjohtavuus Hapen kyllästysaste kyll % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU µg/l ms/m mg/l Keskiarvo , n CODMn Sääksjärven vedenlaadun seurantatulokset vuosilta on esitetty kuvissa KUVA 11: Sääksjärven kokonaisfosfori (1m) (Järviwiki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, ). 21

25 KUVA 12: Sääksjärven kokonaistyppi (1m) (Järviwiki, Varsinais- Suomen ELY-keskus, ). KUVA 13: Sääksjärven klorofylli-a (0-2m) (Järviwiki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, ). KUVA 14: Sääksjärven näkösyvyys (Järviwiki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, ). 22

26 KUVA 15: Sääksjärven happipitoisuus (1m) (Järviwiki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, ). KUVA 16: Sääksjärven happipitoisuus (pohja) (Järviwiki, Varsinais- Suomen ELY-keskus, ). Varsinais-Suomen ELY-keskus ( , päivitetty , kuvaa Sääksjärveä kuvien tietojen mukaan: Sääksjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi vuonna Veden kokonaisfosforipitoisuus on yli kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään, ja etenkin kesäarvot ovat kohonneet huomattavasti luvulla. Suurimmat fosforipitoisuudet on mitattu 2010-luvulla. Ravinteisuuden kasvu johtuu hajakuormituksesta. Järven typpipitoisuuksissa on havaittavissa kasvua erityisesti talvisin. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on myös kasvanut 2000-luvulla. Mitatut pitoisuudet ovat reheville tai erittäin reheville vesille ominaisia. Sääksjärven veden happipitoisuus on ollut pintavedessä yleensä hyvä, mutta kesällä ajoittainen lievä hapen ylikyllästys kertoo runsaasta 23

27 planktonlevätuotannosta. Talvisin alusvedessä esiintyy, ajoittain voimakastakin, hapen vajausta. Veden humuspitoisuus on ollut pitkällä aikavälillä hieman kasvussa. Veden sameus on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien, ja näkösyvyys on alkanut laskea jo 1980-luvulla. Veden happamuutta ilmaiseva ph-arvo on ollut 2000-luvulla kesäisin 6,9 7,6 ja talvisin 6,1 6,9. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut tasaista. Sääksjärven veden ladun tunnusluvut ovat olleet vuosina kokonaisfosfori 52 µg/l ja kokonaistyppi 699 µg/l. Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelmassa vuosille kuvataan Sääksjärveä seuraavasti: Sääksjärvi (3318 ha) on Kauvatsanjoen reitin suurin järvi ja alueen merkittävä virkistyskäyttökohde. Järvi kuuluu pintavesityypiltään mataliin humusjärviin. Järven veden fosforitaso on noussut yli kaksinkertaiseksi 1970-luvun tasoon verrattuna ja on ollut viime vuosina sitäkin suurempi. Ravinteisuuden nopean kasvun varsinainen syy viime vuosina ei ole tiedossa ja se tulisi selvittää. Pitkällä aikavälillä rehevöitymiseen ovat vaikuttaneet valuma-alueella tehdyt toimenpiteet ja järven runsas lomaasutus. Joidenkin vedenlaatumuuttujien osalta selvä heikentyminen on alkanut 2000-luvulla jo ennen vuonna 2006 tehtyä vedenpinnan nostoa. Sääksjärven ekologinen tila on tyydyttävä. Raportista: Satakunnan vesistöt, Käyttö ja kunnostustarpeet, Sari Koivunen, Heli Nukki, Susanna Salokangas, Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, Eura 2006 kuvataan Sääksjärveä seuraavasti: Yleiskuvaus: Kokemäen pohjoispuolella sijaitseva, vesialaltaan 3318 hehtaarin suuruinen Sääksjärvi on syntynyt meteoriitin törmäyksestä 500 miljoonaa vuotta sitten. Järven keskisyvyys on 3,8 metriä ja syvimmät kohdat 8 metriä. Kiikoisjärvi laskee Piilijokea pitkin Sääksjärveen, joka puolestaan purkaa vetensä Sääkskosken ja Kauvatsanjoen kautta Puurijärveen ja aina Kokemäenjokeen. Veden laatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tyydyttävää kun se vielä 1980-luvulla oli hyvää. Rehevöitymiskehitys alkoikin näkyä 1980-luvulla kohonneina fosforipitoisuuksina ja leväkukintoina. Järven tilan heikkeneminen johtuu muun muassa valuma-alueella tehdyistä metsien ja soiden ojituksista sekä vesistöjen perkauksista ja järjestelyistä. Luusuassa tapahtuneiden muutosten vuoksi järvi purkaa vettä enemmän kuin aikaisemmin ja veden korkeus on ollut toivottua alhaisempi. Myös runsas loma-asutus kuormittaa järveä. Käyttö ja merkitys: Järvellä on yli 500 loma-asuntoa ja se onkin yksi Satakunnan suosituimmista kesänviettopaikoista. Yleisiä uimarantoja on kolme, lisäksi yhteisöillä ja yrityksillä on omia uimarantoja. Järvellä harrastetaan kalastusta runsaasti ja sen virkistysarvo on merkittävä. Järven vettä käytetään myös kasteluun järveä ympäröivillä mansikkaviljelmillä. Ongelmat: rehevöityminen, ulkoinen kuormitus, veden korkeus. 24

28 Kunnostus: Sääksjärven vedenpinnan nosto hanketta on ajettu yli 20 vuoden ajan. Järven kunnostussuunnitelma valmistui vuonna 1995 yhteistyössä Kokemäen kaupungin, Sääksjärvi-toimikunnan, Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Lupaa kunnostuksiin haettiin vuonna Luvan hakijana toimii Kokemäen kaupunki. Lupahakemus oli korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä toista kertaa valitusten takia, lopullinen lupapäätös saatiin syksyllä Kunnostussuunnitelman mukaan vedenpinnan nosto suoritetaan rakentamalla pohjapato Sääkskoskeen. Padon yläpuolista matalikkoa perataan tarpeen vaatiessa. Lisäksi Piilijoen suuta on tarkoitus perata. Suunnitelmien mukaan järven keskivedenkorkeus tulee nousemaan 20 senttiä. Merkittävimmin muuttuvat alivedenkorkeudet, jotka nousevat 35 senttiä. Kunnostusta rahoittavat Satakuntaliitto ja Lounais-Suomen ympäristökeskus Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelmasta. Rahoittajina toimivat myös Kokemäen kaupunki ja Sääksjärvirahasto. Kunnostustyöt ajoitetaan vuosille Järvellä on tehty myös ruoppauksia ja vesikasvillisuuden niittoa yksityisten toteuttamina hankkeina. Toimijoita: Kokemäen kaupunki, Sääksjärvi-toimikunta, Sääksjärven kalastusalue (Lähde: Satakunnan vesistöt, Käyttö ja kunnostustarpeet, Sari Koivunen, Heli Nukki, Susanna Salokangas, Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, Eura 2006). - ulkoisen ravinnekuormituksen taso Kuvissa 19 ja 20 on esitetty arvio (VEMALA-malli) ihmisen aiheuttaman fosfori- ja typpikuormituksen jakautumisesta Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueella vuosina sekä suurimpien pistekuormittajien fosfori- ja typpikuormitus VEMALA-mallista voidaan todeta: VEMALA-malli simuloi valuma-alueella syntyvää kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormaa kolmannen jakovaiheen tarkkuudella huomioiden valunnan vaikutuksen kuormitukseen. VEMALA-mallista saadaan erikseen maatalouden, metsätalouden ja haja-asutuksen kuormitus sekä luonnonhuuhtouma ja laskeuma. Luonnonhuuhtoumalla tarkoitetaan maa-alueilta vesistöihin kulkeutuvia ravinteita, jotka huuhtoutuvat maaperästä luontaisesti ilman ihmisen toiminnan vaikutusta. Luonnonhuuhtouman erottaminen on oleellista ihmisen aiheuttaman kokonaiskuormituksen arvioimiseksi eikä sitä täten ole sisällytetty varsinaisiin kuormitusarvioihin. Vuotuisella sadannalla on suhteellisen pienet vaikutukset luonnonhuuhtouman suuruuteen. Sen sijaan maankäyttö lisää eroosioherkkyyttä, ja täten sateisempina vuosina huuhtoutumat voivat lisääntyä huomattavastikin. Suoraan vesistöihin tuleva laskeuma sisältyy osaksi aineiden luonnollista kiertokulkua, osa laskeumasta on taas ihmisen aikaan saamaa. Kuormitusarvioinnissa laskeumaa ei ole arvioituosaksi ihmisen aiheuttamaa kuormitusta, sillä laskeuman osittaminen ihmisen ja luonnollisen kiertokulun kesken on mahdotonta nykyisillä menetelmillä. Vesien pistekuormitusta koskevat tiedot perustuvat VAHTI-rekisteriin tallennettuihin tarkkailutuloksiin vuosilta (Ehdotus Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osaalueen pintavesien toimenpideohjelmaksi vuosille ). 25

29 KUVA 17: Arvio Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen ihmisen aiheuttaman fosforikuormituksen alueellisesta jakautumisesta (VEMALA-malli) ja suurimpien pistekuormittajien fosforikuormitus (VAHTI-rekisteri) (Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille ). 26

30 KUVA 18: Arvio Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen ihmisen aiheuttaman typpikuormituksen alueellisesta jakautumisesta (VEMALA-malli) ja suurimpien pistekuormittajien typpikuormitus (VAHTI-rekisteri) (Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille ). Haukisuon ympäristössä fosforin hajakuormitus on kg/km 2 a tasolla ja typen hajakuormitus kg/km 2 a tasolla. Haukisuon turvetuotannon fosforin ja typen (netto)kuormitustaso (fosforia 21 kg/km 2 a ja typpeä 430 kg/km 2 a) on samaa luokkaa kuin Haukisuon alueen hajakuormituksen taso. Sääksjärveen laskevan Piilijoen ympäristössä hajakuormituksen taso on huomattavasti korkeampi kuin Haukisuon ympäristön ja Haukisuon turvetuotannon nettokuormitustaso. 27

31 Taulukossa 11 on kuvattu tarkemmin Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueella syntyvän kokonaisfosfori- ja typpikuormituksen jakaantuminen eri kuormitustekijöihin. Osa-alueella syntyvän fosforikuormituksen on arvioitu olevan noin 280 t ja typpikuormituksen noin t vuodessa, mikä sisältää Loimijoen osalta koko valumaalueen kuormituksen. Pistekuormituksen tiedot ovat vuosien keskiarvoja ja esimerkiksi Luvian, Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan jätevedenpuhdistamot ovat lopettaneet kyseisten vuosien aikana. Suurin kuormitusosuus on maataloudella. Kuormituksesta toiseksi suurin osuus on luonnonhuuhtoumalla. Turvetuotannon kuormitusosuus on pieni ja jää alhaisemmaksi kuin ilmasta tuleva laskeuman kuormitus. TAULUKKO 11: Eri kuormituslähteiden osuus (%) Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueen valuma-alueiden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormituksesta (Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille ). - turvetuotanto Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueella on Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueilla toiminnassa n. 15 yli 10 ha:n kokoista turvetuotantoaluetta (v. 2013), joista 11 sijaitsee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Alueen yhteenlaskettu tuotantoala on n ha. Tuotantoalueet ovat suurimmaksi osaksi alle 100 ha:n kokoisia, yli 100 ha:n kokoisia tuotantoalueita on neljä. Lisäksi alueella on toiminnassa useita alle 10 hehtaarin turvesoita. Yli 10 ha:n kokoisilla tuotantoalueilla on voimassa olevat ympäristöluvat ja vesienkäsittelynä lähes kaikilla on pintavalutus tai kasvillisuuskenttä. 28

32 Piilijoen valuma-alueella on yksi turvetuotantoalue, jolla vuonna 2013 oli tuotannossa 13 ha (kuva 21). Turvetuotannon toimenpiteet ovat toteutuneet aikataulussa ensimmäisen vesienhoidon suunnittelukauden ( ) aikana. Toiselle vesienhoidon suunnittelukaudelle ( ) turvetuotannolta edellytetään luvanvaraisena ympäristönsuojelulain mukaisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön periaatteen (BEP) soveltamista. Turvetuotantoalueilla BAT määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuotantoalueen erityisolosuhteet sekä jäljellä oleva käyttöikä. Vallitsevan oikeuskäytännön perusteella uusilla tuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat ympärivuotinen pintavalutus, ympärivuotinen kemikalointi tai näiden yhdistelmä. Vanhojen tuotantoalueiden vesiensuojelua pyritään tehostamaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä pintavalutuskentällä. Mikäli pintavalutuskenttää ei voida rakentaa, vesiensuojelua tehostetaan virtaaman säädöllä, kasvillisuuskentällä/kosteikolla, kemikaloinnilla tai yhdistämällä erilaisia vesiensuojeluratkaisuja. Vesiensuojelutoimet ja niiden tehostamistarve ratkaistaan tapauskohtaisesti lupamenettelyn yhteydessä ottaen huomioon myös tuotantoalueen ja sen vaikutusalueen erityispiirteet kuten esimerkiksi Natura-alueet (Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille ). Haukisuon turvetuotantoalueen vesienkäsittely ympärivuotisella pintavalutuskentällä täyttää vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyt vaatimukset turvetuotantoalueen vesienkäsittelystä. KUVA 19: Vesienhoidon keskeiset kysymykset Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueella (Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille ). 29

33 - kalasto ja kalastus Hallinnollisessa kalastusaluejaottelussa Sääksjärvi on merkitty Sääksjärven kalastusalueeseen. Kalatalouden keskusliiton sivuilla ei ole ilmoitettu Sääksjärven kalastusalueen avainhenkilöiden yhteystietoja ( Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä Sääksjärven kalastusalueen (y-tunnus: ) yhteyshenkilöksi on ilmoitettu: Matti Norri, Kauvatsantie 189, Kokemäki ( Hallinnollisessa kalastusaluejaottelussa Kauvatsanjoki, Puurijärvi ja Kokemäenjoki on merkitty Kokemäen-Loimijoen kalastusalueeseen. Kokemäen-Loimijoen kalastusalueen isännöitsijä on Matti Forsman, Risto Rytinkatu 36, Huittinen ( - Sääksjärven kalasto ja kalastus Sääksjärvellä harrastetaan kalastusta runsaasti ja sen virkistysarvo on merkittävä (Satakunnan vesistöt, Käyttö ja kunnostustarpeet, Sari Koivunen, Heli Nukki, Susanna Salokangas, Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, Eura 2006). Satakunnan kalatalouskeskuksen vuonna 1994 laatiman kalatalousselvityksen mukaan Sääksjärvellä harrastetaan kalastusta runsaasti, ja kalastuksella on merkittävä virkistysarvo. Järven arvoa kalavetenä lisää myös sen sijainti lähellä Satakunnan eri väestökeskuksia. Saalistietojen perusteella Sääksjärveä voi pitää tuottoisana, ja kalastuksen tehostaminen nykyisestä on mahdollista. Selvityksen mukaan vedenpinnan nostolla on todennäköisesti positiivinen vaikutus järven tilaan, vaikka yksin tällä toimenpiteellä ei välttämättä päästä tavoiteltuihin tuloksiin (Sääksjärven kunnostus, Kokemäki, Kokemäen kaupunki, lupapäätös nro 49/2004/4). Sääksjärvestä saadaan saaliiksi mm. ahventa, lahnaa ja haukea ( Sääksjärven kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonompaan luokkaan, johtuen ahventen elohopeapitoisuuksista (kaukokulkeuma) (Ehdotus Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelmaksi vuosille ). - turvetuotannon vaikutus Seuraavassa on tarkasteltu Haukisuon kuivatusvesien vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Tarkastelu keskittyy vesistön kannalta kriittiseen kesäaikaan. Haukisuon turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttamia ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäyksiä alapuolisessa vesistössä on arvioitu edellä esitettyjen valuma- ja kuormitusarvojen perusteella. Laskelmassa arvioidaan Haukisuon turvetuotantoalueen vaikutusta alapuolisessa vesistössä tapahtuviin ainepitoisuuden muutoksiin tarkasteluajanjaksona. Arvio on tehty laskemalla tarkastelukohdassa vesistössä kulkevan virtaaman ainepitoisuuksien kohoamista tuotantoalueelta tulevan kuormituksen johdosta. Alapuoliseen vesistöön purkautuvat Haukisuon tuotantoalueen kuivatusvedet 49,4 ha tuotantoalalta (sarka-ala). Ympäröivältä valuma-alueelta tulevana keskivalumana on tuotantokaudella kesäajalta käytetty arviota kesän keskivalumasta kesä-syyskuun jaksolta (8 l/s km²) (Sovellettu hydrologia 1986). Tuotantoalueen keskivalumana on käytetty samaa keskivaluntaa kuin ympäröivillä alueilla. 30

34 TAULUKKO 12: Haukisuon turvetuotantoalueen (netto)kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys vesistössä kunnostusvaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa. Kok.P (ug/l) Kok.N (ug/l) Kiintoaine (mg/l) CODMn (mg/l) Haukioja laskussa Sääksjärveen ,5 1,3 Sääksjärvi luusua 0,1 0,9 0,005 0,01 TAULUKKO 13: Haukisuon turvetuotantoalueen (netto)kuormituksen aiheuttama ravinneja kiintoainepitoisuuksien lisäys vesistössä tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa. Kok.P (ug/l) Kok.N (ug/l) Kiintoaine (mg/l) CODMn (mg/l) Haukioja laskussa Sääksjärveen 3,5 65 0,4 0,3 Sääksjärvi luusua 0,04 0,6 0,004 0,003 Haukisuon turvetuotanto nostaa lievästi Haukiojan veden ravinteisuustasoa. Haukiojan veden ravinteisuustaso jää kuitenkin turvetuotantovaiheessa alhaisemmaksi kuin Sääksjärveen laskevan Piilijoen veden ravinteisuustaso. Turvetuotannon nettovaikutus Haukiojan veden kiintoainepitoisuuteen ja CODMn-arvoon on vähäinen. Haukisuon turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa Sääksjärvessä ovat vähäiset (taulukot 12-13). 4.6 Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan (jyrsintä, turpeen kuivatus ja turpeen ajo aumoihin). Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasianministeriön julkaisun Opas turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta (Sisäasianministeriön julkaisuja 31/2012) mukaan. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Haukisuon tarkkailu on esitetty hakemuksen liitteessä 7. 31

35 6 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET 6.1 Kalatalousmaksu/-velvoitteet Jos hankkeessa määrätään kalataloushaittojen korvaus, niin hakija esittää korvauksen suorittamista kalatalousmaksulla käytettäväksi esim. kalaston istutuksiin alapuoliseen vesistöön. 6.2 Muut toimenpiteet Hakija sopii alueen yksityisteiden käytöstä turvekuljetuksiin. 7 KORVAUKSET Haukisuon alapuolisessa Haukiojassa ja Sääksjärvessä Haukisuon turvetuotannon kuormitus ei muuta vesistön laatua. Haukisuo turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. 8 TOIMINNAN JA / TAI TÖIDEN ALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT Ympäristöluvan lisäksi haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamisluvan hakeminen koskee hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteutusta. Hankkeen vesiensuojelurakenteita ovat pintavalutuskenttä, laskeutusallas ja eristysojat. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereillä. Rakenteiden toiminnalle ja toteutukselle on edullista, kun ne saadaan toteutettua rakentamiselle hyvin soveltuvana ajankohtana ja rakenteet ovat sijautuneet suoalueelle ennen varsinaisten kuivatusvesien johtamista rakenteisiin. Rajoitettu toiminnan aloituslupa edistää vesiensuojelurakenteiden toimintavarmuutta. Rajoitettu toiminnan aloitus ei aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Vesiensuojelurakenteiden toteutuksella aiheutettu kuormitus on vähäistä. Kuormitus on verrattavissa tavanomaisten metsäojien kaivuun liittyvään kuormitukseen. Hakija on valmis asettamaan rajoitettuun toiminnan aloittamislupaan liittyvän vakuuden. 9 HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT ASIANOSAISISTA Haukisuon rekisterikartta ja omistajatiedot on esitetty liitteessä 3. Oulussa Planora Oy Seppo Mäkäräinen FM 32

36 LIITE 1. Hakemussuunnitelman arvioiden perusteet (ominaiskuormitustiedot, pöly- ja melukuormitustiedot ). Hakemussuunnitelman kohta päästöjen laskentaperusteet Kuormitus on laskettu selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella, Pöyry Oy (2016) esitettyjen ominaiskuormituslukujen mukaan. Taulukossa 1 on esitetty Pohjois-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja koko Suomen ojitettujen pintavalutuskentällisten kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus. Tarkkailutulokset ovat vuosilta TAULUKKO 1: Kuntoonpanossa olevien ympärivuotisten ojitettujen pintavalutuskentällisten kohteiden keskimääräiset ominaiskuormitukset n= jaksokeskiarvojen lukumäärä (Pöyry Oy: Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi- Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella, 2016.) 33

37 Taulukossa 2 on esitetty pintavalutuskenttien keskimääräiset ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina Pohjois-Suomessa, Länsi-Suomessa, Itä-Suomessa ja koko Suomessa. TAULUKKO 2: Tuotannossa olevien ympärivuotisten ojitettujen pintavalutuskentällisten kohteiden keskimääräiset ominaiskuormitukset n= jaksokeskiarvojen lukumäärä (Pöyry Oy: Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi- Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella, 2016.) - Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Ilman laadun ohjearvoissa ( ) ei ole määritelty pölyn laskeumalle enimmäissuositustasoa. Luonnollisen taustalaskeuman tasona pidetään 1 g/m²/kk. Aikaisemmin on yli 10 g/m²/kk suuruista kokonaislaskeumaa pidetty selvästi likaavana. 34

38 Vapo Oy on vuosina suorittanut pölymittauksia tuotantoalueillaan. Perusaineisto koostuu yhteensä 840:stä tuotantokaudella tehdystä laskeumamittauksesta. Aineiston pohjalta on laadittu kuvaaja (kuva 1), jolla esitetään kuinka suuri turvetuotannosta tuotantokaudella tuleva lisälaskeuma voi epäedullisissa oloissa olla. Kuvaaja on laadittu luokittelemalla aineisto mittausetäisyyden mukaan ja poistamalla aineistosta kustakin etäisyysluokasta ¾ pienemmistä havainnoista (kuvaajassa mukana vain suurimmat havainnot). Ko. suurimpiin havaintoihin keskittyvän tutkimusaineiston mukaan turvepöly voi yksin aiheuttaa vanhan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m²/kk) ylittäviä laskeumia vielä noin 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Etäisyys ei kuitenkaan yksin vaikuta pölyn määrään, vaan hyvin maatunut turvelaatu, auma-alueen läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä ja vastaavasti vähän maatunut turve, tuotantokentän suojainen sijainti ja tiheä reunapuusto vähentävät haitan esiintymistä (Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi, Turveteollisuusliitto 2002). KUVA 1: Suurimmat pölykertymät eri etäisyyksillä turvetuotantoalueiden ulkorajoista Vapo Oy:n työmailla vuosina Leijumamittaus Leijumalla tarkoitetaan ilmassa leijuvan pölyn määrää (µm/m 3 ). Leijuma voidaan jakaa osiin hiukkaskoon mukaan (TSP, PM10, PM2,5). Kokonaispölystä, jossa mukana ovat kaiken kokoiset partikkelit, käytetään nimitystä TSP. Näkyvä pöly (TSP) aiheuttaa lähinnä viihtyvyyshaittaa. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM10) kutsutaan halkaisijaltaan alle 10 µm kokoisia partikkeleita. Pienhiukkaset tai syvään hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 2,5 µm (PM2,5). Pienhiukkasia ja hengitettäviä hiukkasia, jotka leviävät kauas ja tunkeutuvat hengitysteihin, pidetään haitallisimpina. Vallitsevan käsityksen mukaan luonnossa syntyneet hiukkaset (mm. turvepöly) ovat terveysvaikutuksiltaan vaarattomampia kuin polttoperäiset hiukkaset. 35

39 TAULUKKO 1: Ulkoilman hiukkaspitoisuuksien ohje- ja raja-arvot (VNp 481/96 ja Vna 711/2001). Aine TSP Ohjearvo Tilastollinen määrittely 120 Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Raja-arvo Tilastollinen määrittely 300 Vuoden vuorokausiarvojen 95. prosenttipiste Huom! Raja-arvo poistuu käytöstä Vuosikeskiarvo PM10 70 Kuukauden toiseksi suurin arvo h, sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa 35 kpl Raja-arvot astuvat voimaan Kalenterivuosi PM2,5-hiukkasille ei Suomessa ole annettu ohje- tai raja-arvoa. Ulkoilman epäpuhtauksille on terveydellisin perustein annettu ohje- ja raja-arvot (taulukko 1). Ohjearvolla tarkoitetaan sellaista ilman epäpuhtauspitoisuutta, joiden ylittäminen on todettu haitalliseksi väestön terveydelle tai luonnolle. Ohjearvo ilmaisee ilmansuojelun tavoitteita, mutta ei ole luonteeltaan sitova. Raja-arvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, joka on alitettava määräajassa ja jota ei saa ylittää sen jälkeen, kun se on alitettu. Symo Oy (2007) on laatinut turvetuotannolle turvepölyn leviämiselle arviolaskelman. Lähtötietona turvetuotannon vaikutuksia arvioitaessa on tuotantoalueille laadittu satokierron tuotantoaikataulut, joiden aikana jokainen työvaihe tehdään tuotantoalueella vähintään kerran. Aikatauluja laadittaessa on arvioitu kunkin työvaiheen ajallinen kesto lohkoilla (pinta-ala, laitemäärä, ajonopeus, ajomäärä sarkaa kohti) ja jyrsöksen kuivumisajat (vrk-aika, turvelaatu) työvaiheiden välillä. Leviämislaskelmilla arvioidaan turvetuotantotoiminnan välittömiä vaikutuksia lähialueen (alle 800 m) ilmanlaatuun. Turvepölyn leviämislaskelmissa on käytetty leviämislaskelmien ja kenttämittausten perusteella arvioituja turvetyökoneiden päästökertoimia sekä sääaineistoa (Pyhännän Konnunsuolla vuoden 2000 heinäkuussa tehtyjen säähavainnot ja tuotannon seuranta). Sääaineistosta on valittu päivät, jolloin turvetuotantotoiminta on ollut aktiivista. Vuoden 2000 heinäkuussa oli kolme poutajaksoa, joiden aikana suolla työskenneltiin yhteensä 15 vuorokauden aikana. Mallinnuksen sääolosuhteina käytetään näiden toimintapäivien keskimääräistä säätilaa, jossa tuulen nopeus on 3 m/s, stabiilisuusluokka 2, lämpötila 20 ºC ja sekoituskorkeus 1000 metriä. 36

40 KUVA 2: Eri työvaiheiden aiheuttamat toimintatunnin aikaiset PM10- pölypitoisuudet avoimessa maastossa eri etäisyyksillä pölypäästöalueen reunasta. Laskentaolosuhteet: tuuli 3 m/s (±45º), stabiilisuusluokka 2, lämpötila 20 ºC ja sekoituskorkeus 1000 m (SYMO Oy 2007). Pölypäästöt tuotantoalueen eri osissa on laskettu toimintojen keston ja niiden määrien perusteella. Leviämismalli olettaa tuulen suunnan pysyvän vakiona tunnin ajan, mutta todellisuudessa tuulen suunta ja päästölähteen sijainti vaihtelevat. Näin ollen laskentatuloksista on laskettu keskiarvot, jotka kuvaavat toiminnan aikaista keskimääräistä pitoisuutta tuulen suunnassa (± 45º). Kuvassa 2 on edellä kuvatulla tavalla lasketut toimintokohtaiset työtunnin aiheuttamat PM10-pölypitoisuudet lähialueella tuulen suunnassa. Päästöalueet on määritetty toimintojen työtehojen mukaan, eli esim. jyrsinnällä päästöalueena on 5,5 ha ja käännöllä 9,0 ha. Eri työvaiheiden toimintatunnin aikaiset PM10-pölypitoisuudet alittavat 50 µg/m³ tason avoimessa maastossa yli 250 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta pääosalla työvaiheista. Toimintatuntien aiheuttamat pölypitoisuudet tarkastelupisteissä lasketaan yhteen ja suhteutetaan työaikaan, jolloin tuloksena saadaan tuotannon aiheuttamat vuorokausipitoisuuslisät keskimääräisissä tuotanto-olosuhteissa. Kuvassa 3 on eri työvaiheiden työtunnin aiheuttamat hiukkaspitoisuuslisät vuorokausikausikeskiarvoon tuulen suunnassa avoimessa maastossa eri etäisyyksillä pölypäästöalueen reunasta. Tarkastelun mukaan PM10-pitoisuuksien 24 tunnin pitoisuuslisä on alle 50 µg/m³ tasolla (ohjearvo) avoimessa maastossa kaikissa työvaiheissa 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. 37

41 KUVA 3: Eri työvaiheiden aiheuttamat PM10-vuorokausipitoisuuslisät avoimessa maastossa tuulen suunnassa eri etäisyyksillä tuotantoalueen reunasta. Laskentaolosuhteet: tuuli 3 m/s (±45º), stabiilisuusluokka 2, lämpötila 20 ºC ja sekoituskorkeus 1000m (SYMO Oy 2007). Kuopion yliopisto on mitannut jyrsinturpeen lastauksen pölypäästöjä Pyhännän Konnunsuolla kesällä Turpeen lastaus aumasta rekkaan tapahtuu kauhakuormaajalla. Lastauksesta suurin osa tapahtuu tuotantokauden ulkopuolella. Pölypäästömäärät lastauksessa ovat silminnähden hyvin suuria, mutta pöly ei leviä kauas (Tissari et al. 2000). Turpeen lastauksesta aiheutuvan turvepölyn pitoisuuslisä on suuri aivan lastauspaikan lähettyvillä (alle 200 m), mutta pienenee nopeasti niin, että pitoisuuslisä vuorokausikeskiarvoon 800 metrin etäisyydellä hengitettäville hiukkasille (PM10) on alle 1 µm/m³ (Tissari et al. 2000). Lastauksesta aiheutuva pölypäästö on riippuvainen lastauksen määrästä. Mikäli lastausta tehdään eri puolilla suota ja lastausväli on pitkä, pitoisuuslisä ympäristöön on vähäinen. Myös terveys- ja viihtyvyyshaitat jäävät vähäisiksi. Mikäli lastaus on tiheää, lastauspaikka koko ajan sama ja tuuli on suoraan mahdolliseen haittakohteeseen päin, pitoisuuslisäykset vuorokausikeskiarvoon voivat olla suuriakin. Altistuminen turvepölylle lastauspaikkaa (aumaa) ympäröivän 0,5 km säteisen alueen ulkopuolella on kuitenkin hyvin vähäistä (Tissari et al. 2000). Yleisesti voidaan todeta, että mittausten ja mallilaskelmien tuloksissa esiintyy suurta vaihtelua, joka johtuu toiminnan luonteesta ja siitä, että mittaustuloksia on yksittäisistä työvaiheista vielä liian vähän, jolloin satunaistekijät (sääolot, turpeen kosteus ja maatuneisuus) vaikuttavat tuloksiin. Lisäksi tuloksiin vaikuttaa olennaisesti, tarkastellaanko keskimääräistä tilannetta vai pahinta mahdollista tilannetta. Paikalliset maasto-olot, mm. suon ympäristön avoimuus vaikuttavat myös pölyn leviämiseen. Kun pölyhaitan kriteerinä pidetään hengitettävien hiukkasten ohjearvon (70 µg/m³) tai voimaan astuneen raja-arvon (50 µg/m³) ylitystä, vaikutusalue näyttää ulottuvan korkeintaan muutaman sadan metrin etäisyydelle tuotantokentän reunasta. Haitta ei ole koskaan samalla paikalla jatkuvaa, koska työvaiheen ajoittuminen tiettyyn kohtaan tuotantokentällä on hetkellistä ja pöly kulkeutuu kulloinkin vallitsevan tuulen suuntaan. Pölyhaittaa ei esiinny tuulen yläpuolella. 38

42 - Melu Melu määritellään terveydelle haitalliseksi, ympäristön viihtyisyyttä merkittävästi vähentäväksi tai työntekoa merkittävästi haittaavaksi ääneksi. Ympäristömelulla tarkoitetaan kaikkea ihmisen asuin- ja elinympäristössä esiintyvää melua. Ympäristöä koskevia melutason ohjearvoja on annettu meluntorjuntalain (382/87) nojalla (VNp 993/92) ja terveydensuojelulain (763/94) nojalla. Meluntorjuntalain mukaisia ohjearvoja sovelletaan maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä (taulukko 2). TAULUKKO 2: Terveydensuojelulain (763/94) ja meluntorjuntalain (382/87) nojalla annetut melun ohjearvot (dba). A-äänitaso (db) Päivällä 7-22 Yöllä 22-7 Terveydensuojelulain nojalla annetut ohjearvot Asuinalueet (piha-alueet) Asuinhuoneistot Asuinhuoneet paitsi keittiö Muut tilat ja keittiö Meluntorjuntalain nojalla annetut ohjearvot Asuntoalueet ja hoitolaitokset (45)* Yleisten rakennusten alueet 55 Loma-asunnot, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet * uusilla asuntoalueilla ohjearvo on 45 db Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Jos melulähde ja kuulijat sijaitsevat matalalla ja maasto niiden välissä on korkea, maksimoituu maavaimennus, kasvillisuusvaimennus ja estevaimennus. Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttama melu voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turvetuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä hyvin paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaavat siten liikennemelua. Yleensä loka-huhtikuuhun ajoittuvat toimitusvaiheen aikana eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään työmaa kerrallaan. Tietyn suon varastot puretaan pääsääntöisesti yhden, korkeintaan kahden kuukauden kuluessa. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden (Turveteollisuusliitto ry. 2002; Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi). Mallitarkastelut ja ympäristössä tehdyt kontrollimittaukset osoittavat, että turvetuotannon aiheuttama melu ei muodosta merkittävää ympäristöhaittaa. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle asetetut ohjearvot eivät ylity tuotantokentän ulkopuolella (Niskanen 1998, Yli-Pirilä et al. 2001, Poikolainen & Ristolainen 2001). Tuotantoalueen henkilöstö suojautuu melulta henkilökohtaisin suojaimin. Symo Oy:n (2007) mittausten mukaan jyrsinturvetuotantoon liittyvissä työvaiheissa melutaso ylittää alle 150 m etäisyydellä 55 db(a) tason avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa (kuva 4). 39

43 Kentän kunnostukseen liittyvissä työvaiheissa (tasausruuvi ja kunnostusjyrsintä) melutaso ylittää 55 db(a) alle 350 m etäisyydellä olevissa kohteissa samoin avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa (SYMO 2007). Melun määrään voidaan vaikuttaa koneiden valinnalla, töiden ajoituksella turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä jättämällä kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä asutuksen ja tuotantokentän välille. KUVA 4: Turvetuotantokoneiden hetkelliset 55 db(a) melutasovyöhykkeet avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset (SYMO Oy 2007). 40

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Lupaprosessi ja hyvä hakemus

Lupaprosessi ja hyvä hakemus Lupaprosessi ja hyvä hakemus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus 9.10.2012 Saarijärvi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Raija Aaltonen Lupaprosessi Hakemus vireille Täydentäminen Tiedottaminen Lausunnot,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY. MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA

EPV BIOTURVE OY. MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA EPV BIOTURVE OY MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 3.2.2011 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 2 3

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY. ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA

EPV BIOTURVE OY. ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA EPV BIOTURVE OY ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 11.2.2011 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE...

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ 1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä

Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä 1 2.12.2010 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMAMALLI KERTOELMAOSAN RAKENNE Hakemus Hakemuksen sisältö Tämä malli on tarkoitettu

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017 TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9 maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Ohraneva, Kauhava... 1 Kampinneva, Lapua... 2 Haisuneva, Lapua... 3 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 4 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 5 Isokerusneva,

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8. Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.2013 Esityksen rakenne Yleistä turvetuotannon vesiensuojelusta Turvetuotannon

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee

Lisätiedot

KUOPION ENERGIA Oy. PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA

KUOPION ENERGIA Oy. PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA KUOPION ENERGIA Oy PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 19.2.2015 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI...

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy Laviantie NOORMARKKU

A. Ahlström Kiinteistöt Oy Laviantie NOORMARKKU PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 206/2017/2 Dnro ESAVI/800/2017 Annettu julkipanon jälkeen 29.9.2017 ASIA Haukisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Ulvila HAKIJA A. Ahlström Kiinteistöt

Lisätiedot

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi Satakunnan maa-ainesseminaari Ulvilassa 9.2.2010 Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö Ympäristösuunnittelija Anne Savola Satakuntaliitto 1 Satakunnan maakuntakaava 2010 Seutukaavasta

Lisätiedot

EPV BIOTURVE Oy. VOITONNEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA

EPV BIOTURVE Oy. VOITONNEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA EPV BIOTURVE Oy VOITONNEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 7.2.2013 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 TOIMINTAA KOSKEVAT

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta,

Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta, Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, valmisteluvaiheen aineistosta ehdotusvaiheeseen 2018 Ehdotusvaiheen 1 aineiston

Lisätiedot

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh 1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan

Lisätiedot

Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh

Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 19.3.2014 Dnro PSAVI/175/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Paarnitsa-aavan turvetuotantoalueen

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ. Vastaanottaja Vapo Oy

VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ. Vastaanottaja Vapo Oy Vastaanottaja Vapo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liite 5 Päivämäärä 8.3.2013 VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Loimijoen alueen veden laatu

Loimijoen alueen veden laatu Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi

Lisätiedot

Vähänevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Vähänevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 180/2012/1 Dnro LSSAVI/105/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.11.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Vähänevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.

Lisätiedot

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Kuulutus 1 (2) 24.11.2017 4512/5723/2017 EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Pohjanlumme Ky on EPV Bioturve Oy:n puolesta 9.11.2017 jättänyt Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 3

KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 3 361-YK1803 KOKEMÄEN KAUPUNKI KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 3 Osa kiinteistöä 271-452-5-82 KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 25.3.2019 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (19) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE VEMALA paineiden arvioinnissa Markus Huttunen, SYKE 30.1.2019 Kuormitusten VEMALA mallinnus Kuormituslähteet Sijainti valuma-alueella Kuormituksen kulkeutuminen ja pidättyminen Vesimuodostumaan päätyvä

Lisätiedot

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi 21.12.2012 Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 2 1.1 Sijainti... 2 1.2 Hankkeen tausta... 2 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 2 1.4 Hankkeen tavoitteet...

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE

Lisätiedot

Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh

Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 27.1.2014 Dnro PSAVI/188/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Ällinsuon turvetuotantoalueen

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin

Lisätiedot

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).

Lisätiedot

Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta. Vapo Oy, PL 22, Jyväskylä, puh

Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta. Vapo Oy, PL 22, Jyväskylä, puh YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS Uudelleen kuuluttaminen 7.2.2014 Dnro PSAVI/93/04.08/2012 Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta Ympäristöluvan hakija

Lisätiedot

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen

Lisätiedot