KUOPION ENERGIA Oy. PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION ENERGIA Oy. PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KUOPION ENERGIA Oy PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy

2 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YVA TOIMINTA Yleiskuvaus turvetuotantotoiminnasta Puu- ja biopolttoaineiden varastointi ja käsittely hankealueella Vesien käsittely ja päästöt vesistöön HANKKEEN VESISTÖKUORMITUS Kuormitusarvio Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen nykytila Luontoarvojen huomioonottaminen hankkeessa Vesistö MUU YMPÄRISTÖKUORMITUS HANKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET Yhteisvaikutukset Ympäristöriskit TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET Kalatalousmaksu/-velvoitteet Muut toimenpiteet KORVAUKSET TOIMINNAN ALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT TIEDOT ASIANOSAISISTA... 46

3 LIITTEET Liite 1. Hakemussuunnitelmassa esitettyjen arvioiden perusteet.

4 1 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI - johdanto Kuopion Energia Oy on hakenut ympäristölupaa Pahankalansuo-Palokankaansuon turvetuotannolle. Itä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi päätöksellään , nro 17/2013/1 ympäristölupahakemuksen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksellään , nro 14/0007/1 aluehallintoviraston hylkäävän päätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että mikäli luvan hakija haluaa hakemustaan jatkaa, sille on varattava tilaisuus hakemuksen täydentämiseen hakemusmuutosta koskevilla yksityiskohtaisilla suunnitelmapiirustuksilla sekä muilla aluehallintoviraston tarpeelliseksi katsomilla selvityksillä. Aluehallintovirasto on sopinut hakijan kanssa täydennystietojen toimituksesta. Tämä hakemussuunnitelma on päivitetty hakemuksen täydennystietojen (hakemusmuutoksen) mukaiseksi. - hakija Kuopion Energia Oy:llä on Kuopiossa Haapaniemen voimalaitos, jossa tuotetaan kahdessa voimalaitosyksikössä (Haapaniemi 2 ja Haapaniemi 3) yhteistuotannolla sähköä ja lämpöä. Pääpolttoaineina ovat kotimainen turve ja biopolttoaineet, joita poltetaan vuosittain noin 1,8-2 miljoonaa kuutiota. Tavoitteena on saavuttaa suhde 50 % turvetta ja 50 % biopolttoaineita, jolloin varmistetaan kattiloiden parhaan toiminnan sekä kotimaisen energian tukemisen tasapuolisesti. Vuonna 2014 biopolttoaineiden osuus oli 57 % kokonaispolttoainemäärästä. Normaaleissa käyttötilanteissa ei nykyisin enää tarvita öljyä. Laitosten ylös- ja alasajoissa käytetään pieniä määriä kevyttä ja raskasta öljyä lämmittämään hiekkapeti, jotta kiinteän polttoaineen palaminen on puhtaampaa. Huonojen turvetuotantokesien vuoksi on hankittu varapolttoaineeksi kivihiiltä. Kuopion Energialla on omaa turvetuotantoa, jonka osuus on kokonaispolttoainemäärästä normaalina tuotantovuotena %, eli noin tuhatta kuutiota. Polttoaineen ympärivuotisen saannin varmistamiseksi biopolttoaineita varastoidaan turvetuotantoalueiden terminaaleihin sekä voimalaitoksen lähiterminaaliin Kumpusaareen. Sähköä tuotetaan vuosittain noin GWh ja lämpöä GWh, riippuen vuoden keskilämpötilasta ja sähkön hinnasta. Sähkökauppaa käydään Nord Poolin välityksellä. Kuopion Energia on ollut sähköpörssin jäsen vuodesta Vuonna 2016 voimaan tuleva IE-direktiivi asettaa myös jo olemassa oleville yli 50 MW kattilalaitoksille entistä tiukemmat päästövaatimukset. Kuopion Energia on valmistautunut tähän typen oksidien päästöjen osalta uusimalla polttotekniikan. Vuoteen 2016 mennessä tullaan vielä parantamaan sekä rikin että pölyn poistoa savukaasuista (

5 2 KUVA 1: Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset ( Haapaniemen voimalaitosyksiköiden turvepolttoaine hankitaan turvetuottajilta Kuopiota ympäröivästä maakunnasta. Kuten edellä todettiin, voimalaitoksen polttoainehuoltoa varten hakijalla on turvetuotannossa myös omia suoalueita. Ko. suoalueista osa on kunnostettu tuotantoon 1990-luvun alkupuolella, joten niiltä poistuneita/lähivuosina poistuvia alueita korvaamaan hakija kunnostaa uusia suoalueita turvetuotantoon. Hakija haluaa myös lisätä mahdollisuuttaan turpeen ylivuotiseen varastointiin tuotantoalueillaan heikon turvetuotantokesän varalta. Uusia tuotantoalueita käytetään myös alueen biopolttoaineiden (puu-, metsä- ja peltobiomassa) käsittely- ja varastoterminaalialueina. Hakija käyttää uudessa voimalaitoksessaan myös entistä enemmän puuperäisiä polttoaineita, joiden vaikutuksesta voimalaitoksen tuottamaa tuhkaa voidaan käyttää metsien lannoitukseen. Mahdollisessa lannoitekäytössä lannoitetuhka kuljetettaisiin turvekuljetusten paluukuormana varastoitavaksi tuotantoalueella varastopaikoilla ennen lannoitetuhkan levitystä lannoitettaville metsäalueille. Tuhkan lannoitekäyttö on vielä jatkoselvittelyssä eikä se sisälly tämän hankkeen ympäristöluvitukseen. Hakijan postiosoite on: Kuopion Energia Oy PL KUOPIO Kuopion Energian Oy:n toimitusjohtaja Esa Lindholmin yhteystiedot ovat: - postiosoite (yllä) - puh sähköposti: esa.lindholm@kuopionenergia.fi Hankkeen yhteyshenkilön Kuopion Energia Oy:n polttoaineen hankintapäällikön Matti Voutilaisen yhteystiedot ovat: - postiosoite (yllä) - puh sähköposti: matti.voutilainen@kuopionenergia.fi Hakemuksen laatijan yhteystiedot ovat seuraavat: Planora Oy Seppo Mäkäräinen PL 43 (Voudintie 6) OULU - puh sähköposti: seppo.makarainen@planora.fi

6 3 - hanke ja hankkeen sijainti Kuopion Energia Oy suunnittelee Juukan kunnan alueella sijaitsevan Pahankalansuo- Palokankaansuon kunnostamista turvetuotantoon. Alueen turvetuotanto käytetään hakijan Kuopion Haapaniemen voimalaitoksen polttoainehuoltoon. Alueelle suunnitellun Pahankalansuon tuotantoalueen sarka-ala on 36,8 ha ja auma-alueiden ala 2,6 ha. Palokankaansuon tuotantoalueen sarka-ala on 37,6 ha ja auma-alueiden ala 3,6 ha. Hankkeen ala yhteensä on 80,6 ha. Hanke sijaitsee noin 25 km Juukan keskustasta luoteeseen. Hanke sijaitsee karttalehtien ja alueella. Hankkeen sijainti on esitetty liite 2:n piirustuksissa. Hankkeen tuotantoala sijoittuu hakijan hallussa olevalle alueelle. Pahankalansuon ja Palokankaansuon vedet laskevat nykyisin metsäojien kautta Petäisjokeen. Pahankalansuo-Palokankaansuon kuntoonpanosuunnitelmassa tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta pintavalutuskentille. Suunnitelma sisältää kaksi pintavalutuskenttää, joille kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla. Laskeutusallas- ja pintavalutuskenttäkäsittelyn jälkeen kuivatusvedet johdetaan metsäojien kautta Petäisjokeen. - suunnitelmamuutoksen kuvaus Pahankalansuon suunnitelmaa on muutettu vesienkäsittelyn, laskuojan ja tuotantoalueen sijainnin osalta. Muutettu suunnitelma on esitetty liite 2 piirustuksissa , ja /pvm ). Pahankalansuolla pintavalutuskenttä on sijoitettu ojittamattomalle suoalueelle lohkon 8 lounaispuolelle. Pahankalansuon tuotantoalueen sarka-ala on 36,8 ha ja auma-alueiden ala 2,6 ha. Pintavalutuskentän ala 2,7 ha, mikä on 5,4 % pintavalutuskentän valumaalueen alasta ja 7,2 % pintavalutuskentälle kohdistuvan tuotantoalueen alasta. Pintavalutuskentän jälkeen tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan metsäojan kautta Petäisjokeen. Vesien laskureitin pituus pintavalutuskentältä Petäisjokeen on 950 m. Metsäojaa ei hankkeen johdosta kaiveta. Tuotantoalueen kuivatusvesiä ei johdeta Pahankalanlampeen. Tuotantoalueen kaakkoispuolen ympäristön vedet on johdettu eristysojalla Pahankalanlammen itäpuoliselle suoalueelle. Eristysojalla johdetut vedet suotautuvat lammen suoreunuksen kautta lampeen. Pahankalansuon tuotantoalueen pintavalutuskenttätutkimus ja pintavalutuskentän suunnitelmapiirustukset on esitetty täydennyksen liitteessä 4. Pintavalutuskentän penger rakennetaan tuotantoalueelta tuodusta turpeesta, jolloin penkereen viereen ei tule ojaa. Pahankalansuon tuotantoalue on sijoitettu kokonaisuudessaan ainoastaan ojitetulle suoalueelle. Suunnitelmamuutoksen seurauksena tuotantoalueen sarka-ala on pienentynyt 53 hehtaarista 36,8 hehtaariin. Suunnitelmasta kokonaisuudessaan poistetulla ojittamattomalla suoalueella on pienialainen lettoräme, jossa on suopunakämmekän, kirkiruohon ja lettosaran esiintymä. Ko. lajit on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksessa. Suopunakämmekkä ja lettosara ovat LSA:n liite 4:n lajeja (rauhoitettu koko maassa) ja kirkiruoho LSA liite 3b:n laji (rauhoitettu Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella). Luonnonsuojelulain 42 :n mukaan rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty.

7 4 Pahankalansuon tuotantoalueen kaakkoisosan (lohkot 8 ja 9) ja Pahankalanlammin välisen metsäalue on suunnitelmassa osoitettu suojavyöhykkeeksi. Hakija on sopinut maanomistajan kanssa alueen puuston säilyttämisestä hankkeen koko toiminta-ajan. Palokankaansuon tuotantosuunnitelmaa on muutettu vesienkäsittelyn, laskuojan ja tuotantoalueen sijainnin osalta. Tuotantoalueen pintavalutuskenttä on sijoitettu lohkojen 1 ja 2 väliselle ojittamattomalle suoalueelle. Palokankaansuon tuotantoalueen sarka-ala on 37,6 ha ja auma-alueiden ala 3,6 ha. Pintavalutuskentän ala on 2,7 ha, mikä on 5,4 % pintavalutuskentän valuma-alueen alasta ja 7,1 % pintavalutuskentälle kohdistuvan tuotantoalueen alasta. Pintavalutuskentän jälkeen tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan metsäojan kautta Petäisjokeen. Vesien laskureitin pituus pintavalutuskentältä Petäisjokeen on 560 m. Metsäojaa ei hankkeen johdosta kaiveta. Palokankaansuon tuotantoalueen pintavalutuskenttätutkimus ja pintavalutuskentän suunnitelmapiirustukset on esitetty täydennyksen liitteessä 4. Palokankaansuon tuotantoalueesta on poistettu lohko 6:n alue. Korkeussuhteiden vuoksi lohko 6:n vesiä ei saada johdettua suunnitelman ojittamattomalle pintavalutuskentälle. Lohko 6:n suunnitelmasta poiston ja pintavalutuskentän uuden sijoituksen myötä tuotantoalueen sarka-ala on pienentynyt 47,6 hehtaarista 37,6 hehtaariin. 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YVA Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolle ja siihen liittyvälle ojitukselle, jos tuotantoalue on yli 10 ha, on oltava ympäristölupa ja lupa-asia käsitellään ympäristölupavirastossa (nykyisin aluehallintovirasto). Kuopion Energia Oy hakee Juukan Pahankalansuo- Palokankaansuolle ympäristölupaa turvetuotantoon. Alueelle suunnitellun Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantoala (sarka-ala) on 74,4 ha ja auma-alueiden ala 6,2 ha. Samalla hakija hakee lupaa varastoida sekä käsitellä (haketus/murskaus) alueella puupolttoaineita ja muita biopolttoaineita kuten ruokohelpiä. Hakijalla on hallussa tuotantoon suunniteltu alue. Pohjois-Karjalan 1 vaiheen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa vuonna Pahankalansuo-Palokankaansuon alueella ei ole merkintöjä. Pahankalansuon länsipuolella on Ikosensuo-Päresuo, Heinäsuo suojelualueen (S) merkintä (kuva 2).

8 5 KUVA 2: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaava Pahankalansuon- Palokankaansuon alueelta ( Pahankalansuon länsipuolella on Ikosensuo-Päresuo, Heinäsuo suojelualueen (S) merkintä Luonnonsuojelualue (SL, SL-v) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Alueet sisältävät valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisämerkinnällä v on osoitettu luonnonsuojelualueita, joiden virkistyskäytöllä nähdään olevan seudullista ja maakunnallista merkittävyyttä. SL-v suunnittelumääräys Hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee kiinnittää erityistä huomiota virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittamiseen sekä luotava edellytykset seudullisten virkistysreittien toteuttamisellle. Suojelumääräys Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta. Suojelualue (S) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä luontoalueita, joiden suojeluarvot on selvitetty seutukaavoituksen luontoselvityksissä. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaistaan alueen suojelun toteuttamistavat.

9 6 Suojelumääräys Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat turmella alueen suojeluperusteen mukaisia suojeluarvoja. Ennen rakentamista tai vallitsevia maaperäolosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä on ympäristöviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Natura verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Merkinnällä osoitetaan Natura verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Alueilla ja niiden Natura suojeluarvoja koskevissa hankkeissa noudatetaan luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksiä. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. Suunnittelumääräys Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Pohjois-Karjalan 2 vaiheen maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä vuonna Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaihekaavassa (kuva 3) Pahankalansuo-Palokankaansuon alueella ei ole merkintöjä. Pahankalansuon länsipuolella on Ikosensuo- Päresuo, Heinäsuo (SL) luonnonsuojelualue- varauksen merkintä. KUVA 3: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaihekaava Pahankalansuon- Palokankaansuon alueelta ( Pahankalansuon länsipuolella on Ikosensuo- Päresuo, Heinäsuo (SL) luonnonsuojelualuevarauksen merkintä.

10 7 Luonnonsuojelualue (SL, SL-v) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Alueet sisältävät valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisämerkinnällä v on osoitettu luonnonsuojelualueita, joiden virkistyskäytöllä nähdään olevan seudullista ja maakunnallista merkittävyyttä. SL-v suunnittelumääräys Hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee kiinnittää erityistä huomiota virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittamiseen sekä luotava edellytykset seudullisten virkistysreittien toteuttamisellle. Suojelumääräys Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta. Turvetuotannon kannalta tärkeä alue (tu) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia turvetuotannon kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on tehty maastokatselmukset sekä selvitetty luonnonsuojelulliset tavoitteet, vesistö- ja ojitusvaikutukset, taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset asutukseen ja muuhun ympäristöön. Suunnittelumääräys Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueidenyhteisvaikutus vesistöihin huomioiden turvetuotannon osuuskokonaiskuormituksesta sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita suoalueita. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa tulee huomioida suoluonnon biologiset ja hydrologiset erityispiirteet. Pohjois-Karjalan 3 vaiheen maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavojen yhdistelmäkartassa (kuva 4) Pahankalansuo-Palokankaansuon alueella ei ole merkintöjä. Pahankalansuon länsipuolella on Päresuo (SL) luonnonsuojelualueen merkintä. Kaavassa annetaan seuraava suojelumääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta.

11 8 KUVA 4: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavojen 1-3 yhdistelmäkartta Pahankalansuon-Palokankaansuon alueelta ( Pahankalansuon länsipuolella on Päresuo (SL) luonnonsuojelualueen merkintä. Luonnonsuojelualue (SL, SL-v) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Alueet sisältävät valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteet. Alueilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisämerkinnällä v on osoitettu luonnonsuojelualueita, joiden virkistyskäytöllä nähdään olevan seudullista ja maakunnallista merkittävyyttä. SL-v suunnittelumääräys Hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee erityistä huomiota kiinnittää virkistyskäytön ja suojelun yhteensovittamiseen sekä luoda edellytykset seudullisten virkistysreittien toteutumiselle. Suojelumääräys Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta.

12 9 Pohjois-Savon maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä vuonna Ote Pohjois-Savon voimassa olevien maakuntakaavojen karttayhdistelmästä Pahankalansuo-Palokankaansuon länsipuolelta on esitetty kuvassa 5. Pahankalansuon länsipuolella on Ikosensuo- Päresuo luonnonsuojelualueen merkintä (SL 552). Merkintä on maakuntakaavan aluevarausluettelon mukaan peräisin Koillis-Savon seutukaavasta, joka on vahvistettu KUVA 5: Pohjois-Savon maakuntakaavojen yhdistelmäkartta Pahankalansuon- Palokankaansuon länsipuoleiselta alueelta (

13 10 Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.¹ 1) Rakentamisrajoitus MRL 33 : Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty maakuntakaavan toteuttamista varten. Jos maakuntakaavan aluevaraus pääasiallisesti vastaa rakennuslain (370/1958) mukaisen seutukaavan aluevarausta, ei vastaavasti myöskään seutukaavan hyväksymisen jälkeen omistussuhteissa tapahtuneita muutoksia oteta huomioon. Maakunnan liitto voi, jos se maankäytön järjestämisen turvaamiseksi on tarpeen, kieltää käyttämästä aluetta, jolla kaavaehdotuksen tai hyväksytyn kaavan mukaan on rakentamisrajoitus, kaavaehdotuksen tai kaavan vastaiseen rakentamiseen (rakentamisrajoitus). Rajoitus ei koske jo olevaan asuntoon kuuluvan talousrakennuksen rakentamista eikä maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista. Rajoitus on voimassa, kunnes maakuntakaava on vahvistettu, kuitenkin enintään kaksi vuotta. Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä pidentää tätä aikaa enintään kahdella vuodella. 3 TOIMINTA 3.1 Yleiskuvaus turvetuotantotoiminnasta - kuntoonpano Pahankalansuo-Palokankaansuon turvetuotanto aloitetaan kunnostamalla suo turvetuotantokuntoon. Kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät). Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan muu ojasto ja niihin liittyvät rakenteet. Vesiensuojelurakenteet ja niiden tekojärjestys on tarkemmin esitelty kohdassa 3.3. Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantosuunnitelma koostuu seuraavista kokonaisuuksista: - turvetuotantokentät - tuotantoalueen kuivatus - kulkuyhteydet tuotantoalueella - turpeen varastointi - vesiensuojelu - palontorjunta

14 11 Turvetuotantokentät on suunnitelmissa sijoitettu alueille, joiden turvepaksuus on vähintään 1,5 m. Pahankalansuon tuotantoalue on jaettu seitsemään tuotantolohkoon ja Palokankaansuon tuotantoalue viiteen tuotantolohkoon. Tuotantosuunnitelman mukaan tuotantokenttien kuivatus tehdään sarkaojilla, jotka kaivetaan tuotantoalueelle 20 m välein. Kuivatusvedet käsitellään, kuten kohdassa 3.3 on jäljempänä kuvattu. Tuotantoalueen kuivatuksessa Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantoalueen ympärillä on tuotantosuunnitelmassa sijoitettu eristysojat. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ympäristön valumavedet tuotantoalueen ja tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Tuotantoalueilla tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla tuotantokaluston kulkureiteille rummut ojien ylityskohtiin. Sarkaojien alapäihin sijoitetaan rummut (päisteputket) kulkuyhteyksien vuoksi, mutta myös niiden yhteyteen tehtävien vesiensuojelurakenteiden vuoksi. Tuotantoalueen palontorjuntaa varten tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 kokoiset paloaltaat. Paloaltaille tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla rummut paloaltaiden ja tuotantoalueen välisiin ojiin. Tuotantokentiltä tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuotantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Pahankalansuon-Palokankaansuon tuotantosuunnitelmassa on kuusi auma-aluetta ja yksi aumavaraus tuotetun turpeen varastointiin. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan raskaan kuljetuskaluston kestävä tie, jonka kautta turve kuljetetaan rekkakalustolla tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan tiet tuotantoalueen koillispuolella kulkevalta Panjavaarantieltä. Pahankalansuo-Palokankaansuon kuntoonpanosuunnitelman piirustukset on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 2. - tuotannon aloitus Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2015/2016 aloitaen eristysojien kaivamisella ja edeten kuten kohdassa 3.3 on on kerrottu. Tuotantoalueen pinta valmisteltaisiin kesinä 2016 ja Turvetuotanto alueella aloitettaisiin kesällä Tuotanto alueella kestää noin 25 vuotta. - pinta-alat Pahankalansuon alueelle suunnitellun turvetuotantosuon nostoalue (sarka-ala) on 36,8 ha. Tukialueista auma-alueiden ala on 2,6 ha, tukikohdan ala 0,3 ha, laskeutusallas- ja pumppaamoalueen ala 1 ha sekä biopolttoaineiden varastoalueen ala 1 ha. Palokankaansuon alueelle suunnitellun turvetuotantosuon nostoalue (sarka-ala) on 37,6. Tukialueista auma-alueiden ala on 3,6 ha, tukikohdan ala 0,7 ha, laskeutusallas- ja pumppaamoalueen ala 1 ha sekä biopolttoaineiden käsittelyalueen ala 1 ha. Hankealueella ei ole alueita turvetuotannossa. Pahankalansuon tukikohta-alue sijaitsee tuotantoalueen keskiosassa auman 1 pohjoispuolella. Palokankaansuon tukikohta-alue sijaitsee tuotantoalueen länsireunalla pintavalutuskentän länsipuolella.

15 12 - tuotannon laatu, tuotantomenetelmät, tuotantopäivien määrä Pahankalansuo-Palokankaansuolla tuotetaan jyrsinturvetta. Tuotanto tapahtuu pääosin toukokuun puolivälin ja elokuun lopun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. - suunnitellut vuosituotantomäärät, turpeen käyttö ja kuljetusmäärät, tuotannon kesto Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta keskimäärin MWh vuodessa. Alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta pääosin hakijan Kuopiossa sijaitsevan Haapaniemen voimalaitoksen käyttöön. Tuotantoalueelta kuljetetaan turvetta keskimäärin t vuodessa. Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Ensimmäiset reuna-alueet tulevat poistumaan tuotannosta vuoden kuluttua. Tuotannon loputtua alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Jäljelle jää kuivatusojasto. Jälkikäyttömuotona alueella tulee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. 3.2 Puu- ja biopolttoaineiden varastointi ja käsittely hankealueella Pahankalansuo-Palokankaansuon turvetuotantoalueelle voidaan toimittaa ja varastoida puuperäisiä polttoaineita sekä peltobiomassoja. Puupolttoaineet voivat olla sahateollisuuden sivutuotteita (puru, kuori ja lastu), metsäbiomassaa (hake ja kannot) tai polttoon soveltuvaa peltobiomassaa. Puupolttoaine sekä peltobiomassa varastoidaan ja tarvittaessa jatkokäsitellään biomassan varastoalueilla sekä turveauma-alueiden yhteydessä, mikäli aumoilla on turvevarastojen puolesta tilaa. Puupolttoaineet sekä peltobiomassa voidaan toimittaa voimalaitokselle turpeeseen sekoitettuna tai erillisinä kuormina. Biomassan käsittely alueella on seuraava: - biomassa kuljetetaan turvetuotantoalueen biomassan varastoalueille ja aumaalueille ja kasataan alueilla omiksi kasoiksi. - riittävän hienojakoinen tai jo valmiiksi haketettu biomassa sekoitetaan turpeeseen tai ajetaan talviaikaan erillisinä kuormina voimalaitokselle. - kannot murskataan mobiilimurskaimella talviaikaan varastoalueella. Varastoalueen pohja jäädytetään (alue pidetään aurattuna) ennen murskaustyön alkamista niin, että alue kantaa murskauskaluston. Kannot murskataan mobiilimurskaimella ja valmis kantomurske varastoidaan varastoalueen pohjalle. Varasto tehdään pyöräkuormaajalla aumaten. Kantomurskeesta tehdään noin 5 6 m korkea varastoauma. Kantomurske pyritään toimittamaan voimalaitokselle talvikauden loppuun mennessä. - biomassojen varastointialue pystytään kuormaamaan tarkasti, koska varaston pohja on turvetta.

16 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön - vesienkäsittelyrakenteet Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantoalueen sarkaojien kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla lasketusaltaiden kautta pintavalutuskentille. Suunnitelma sisältää kaksi laskeutusallasta ja kaksi pintavalutuskenttää, jotka toimivat ympärivuotisesti. Kuivatusvedet nostetaan pumppaamoilla pintavalutuskentille. Pintavalutuskentiltä suotautuvat vedet johdetaan metsäojien kautta Petäisjokeen. Pintavalutuskentän alapuolisia metsäojia ei hankkeen johdosta kaiveta. Kuivatusvedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä lietesyvennyksellä ja sihtiputkella. Kokoojaojiin sijoitetaan virtaamansäätöpatoja, joiden avulla virtaamahuippuja varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Pumppukuivatuksella voidaan niin ikään varastoida ylivirtaamia tuotantoalueen ojastoon. Pahankalansuo-Palokankaansuon kunnostuksesta tehdään talvella ojaston kaivutyöt. Alueen kuntoonpano on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2015/2016 ja toteutettavaksi seuraavassa järjestyksessä: 1. Tehdään eristysojat lietesyvennyksineen. 2. Rakennetaan keskitetyt vesiensuojelurakenteet. Laskeutusaltaat (2 kpl, 1kpl /tuotantoalue), joihin asennetaan pintapuomit ja purkupään padottava rakenne. Pumppausaltaat (2 kpl, 1 kpl/tuotantoalue). Pintavalutuskentät (2 kpl, 1 kpl /tuotantoalue), jotka rakennetaan ympärivuotisesti toimiviksi. Vesi johdetaan pintavalutuskentille pumppaamalla ja jaetaan niille jako-ojalla. 3. Asennetaan pumppaamot. 4. Tehdään laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien yläpuolinen osuus laskuojista. 5. Rakennetaan kokoojaojat, joilla tuotantoalue saadaan jaettua valuntalohkoihin. Ojiin asennettavat virtaamansäätöpadot hallitsevat virtaamahuippuja. 6. Kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset ja asennetaan päisteputket ja lietteenpidättimet. Tehdään (kaivamalla tai ojaruuvilla) sarkaojat. Vesiensuojelujärjestelyt ovat toimintakunnossa tuotantokentän pinnan muokkausvaiheessa. Tuotantoalueen pinnan muokkaus tehdään kesinä 2016 ja Tuotanto aloitetaan kesällä pintavalutuskenttä, ojittamaton Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöministeriö 2013) on kuvattu pintavalutuskentän toimintaa ja rakenteita seuraavasti: Pintavalutuksessa turvetuotantoalueen valumavedet ohjataan ojittamattomalle suolle, jolla on vähintään 0,5 m paksu turvekerros. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Ojittamattoman suoalueen käyttö perustuu verraten laajoihin ja yksityiskohtaisiin tutkimustuloksiin pintavalutuskentillä saavutettavista

17 14 puhdistustuloksista ja veden puhdistumiseen johtavista prosesseista. Pintavalutuskenttä poistaa valumavedestä kiintoainetta, rautaa, typpeä, fosforia ja jonkin verran myös orgaanisia aineita. Humusaineita sillä ei ole voitu valumavesistä poistaa, mutta humuksen rautapitoisuutta sen sijaan on onnistuttu vähentämään. Kenttä toimii parhaiten kesällä, jolloin sillä tapahtuvat biologiset prosessit ovat tehokkaimmillaan. Kevät- ja syystulvien aikana sen puhdistusteho heikkenee. Keskimääräiset ojittamattomilla pintavalutuskentillä saavutetut poistumat ovat tutkimusten mukaan roudattomana kautena olleet seuraavat: kiintoaine %, kemiallinen hapenkulutus (CODMn) 4 20 %, kokonaisrauta %, kokonaisfosfori %, fosfaattifosfori (PO4-P) %, kokonaistyppi %, ammoniumtyppi (NH4-N) % ja nitraattityppi (NO3-N) %. Tarkkailutulosten mukaan ojittamattomien pintavalutuskenttien kiintoaineen reduktiot ovat keskimäärin olleet %, kokonaisfosforin % ja kokonaistypen %. Pohjois-Suomessa ojittamattomalta pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä vuosien tarkkailutulosten mukaan kiintoainepitoisuus on vuosikeskiarvona ollut 4,2 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 43 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 1112 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 27 mg/l. Länsi-Suomessa vastaavat luvut ovat kiintoaineella olleet 6,5 mg/l, kokonaisfosforilla 76 µg/l, kokonaistypellä 2000 µg/l ja kemiallisella hapenkulutuksella 58 mg/l. Itä-Suomessa vastaavat luvut ovat kiintoaineella 5,3 mg/l, kokonaisfosforilla 62 µg/l, kokonaistypellä 1600 µg/l ja kemiallisella hapenkulutuksella 46 mg/l. Tutkimusten perusteella ojittamattomille pintavalutuskentille on laadittu suunnittelu-, mitoitus- ja toteutusohjeet. Hyvin toimivan pintavalutuskentän mitoitusarvoja ovat olleet: kentän koko vähintään 3,8 % valuma-alueesta keskimääräinen hydraulinen kuormitus pienempi kuin 340 m3/ha/d turvekerros rakenteeltaan tasaista, rahka- tai saraturvetta (maatuneisuus H1-H3) minimiturvepaksuus 0,5 metriä suosituskaltevuus 1 %, kaltevuus sama koko kentän alueella kentän korkeuskäyrät kohtisuorassa veden virtaussuuntaan nähden. Mitoitusarvojen perusteella keskivaluma voi olla enintään 15 l/km2/s eli likimäärin turvetuotantoalueiden keskivaluma. Koska tulva-aikana valuma voi kuitenkin olla kertainen ja koska pintavalutuksen tulee nykyisin olla toiminnassa ympäri vuoden, on pintavalutuskentän toiminnan varmistamiseksi erilaisissa virtaamatilanteissa mitoitusta tarpeen suurentaa. Ainakin uusilla alueilla pintavalutuskentän koon tulisi olla vähintään 4,5 % valuma-alueesta. Pintavalutuksen tulee olla toiminnassa ympäri vuoden. Pintavalutuskentän ympärivuotinen käyttö tehostaa vesiensuojelua siten, että myös loppusyksyllä tai talvella ojastoon kerääntynyttä kiintoainetta onnistutaan pidättämään. Lumen sulamisen aikana kiintoainetta suotautuu kentän lumikerrokseen ja suliin sammal-turvekerroksiin.

18 15 Pintavalutuskentän talviaikainen käyttö lisää kuitenkin riskiä oikovirtausten syntymiselle. Uudet oikovirtausuomat heikentävät puhdistustulosta. Talvella sulina pysyviin kentän pintaturvekerroksiin voi myös pidättyä kemiallisesti fosfaattifosforia ja ammoniumtyppeä. Sen sijaan kasviravinteiden poistumiseen johtavat biologiset prosessit, joissa mukana bakteereja ja/tai kasvillisuutta, eivät toimi talvella. Tämän vuoksi pintavalutuskentillä talvikausina saavutetut typen ja fosforin poistumat ovat useimmiten kesäaikana saavutettuja poistumia pienemmät. Pintavalutuskentän ympärille rakennetaan useimmiten penkereet, jotka on saatava tiiviiksi, mikä etenkin talvityönä tehtäessä on hankalaa. Penkereen korjaaminen myöhemmin on vaikeaa kentän vettymisen vuoksi. Mikäli penger tehdään hyvin lähelle tuotantoaluetta, maanpintojen tasoero kasvaa ja penkereen rikkoutumisen vaara lisääntyy. Penkereiden olisi hyvä saada vakiintua kunnolla ennen vesien johtamista kentälle. Kentällä ei saa liikkua painavilla koneilla, jottei synny oikovirtausuomia. Vesien esikäsittelynä käytetään laskeutusaltaita ja niiden lisäksi tarvittaessa pumppausaltaita. Pintavalutuksen toiminnan kannalta oleellista on veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle. Vesi johdetaan kentälle jako-ojan avulla useista pisteistä koko kentän yläosan leveydeltä. Jako-oja ja sen sijainti on suunniteltava huolella. Sen on oltava oikean mittainen ja suuntainen ja oikovirtaukset on tarvittaessa estettävä pengerryksin. Jako-ojaa ei saa kaivaa kivennäismaahan, ettei vesi imeydy kivennäismaan kautta pohjaveteen. Sopivan suoalueen käyttäminen pintavalutuskenttänä vaatii usein kuivatusvesien pumppaamista kentälle. Pumppujen teho on mitoitettava siten, ettei kentälle synny tulvatilannetta. Tällöin vedet voidaan johtaa kentälle reikäputken avulla. Mikäli kentällä on keräilyoja, ei sitä kaiveta kivennäismaahan eikä tarpeettoman syväksi. Koska pintavalutuskentän korjaaminen on erittäin vaikeaa, tulee kenttä suunnitella ja rakentaa huolellisesti myös ojituksen ja vesienjohtamisen aiheuttamat pinnan korkeustason muutokset huomioon ottaen. Pintavalutuskenttien puhdistustehokkuus heikkenee usein tulvakausien aikana. Ympärivuotinen pumppaus vaatii yleensä sen, että purkuputki sijoitetaan maan alle roudan suojaan. Pumppukaivon, kuten myös mittapatokaivon, tulee olla lämpöeristetty. Vedet eivät saa suotautua pohjaveteen. Mittakaivon tai -padon viereen ei saa asentaa ylivuotoputkea. Pintavalutusalueiden turpeiden laatu vaikuttaa phtasoon. Karuilla, ph-tasoltaan alhaisilla pintavalutuskentillä valumavesien ph:n on tarkkailuissa todettu laskevan paikoin voimakkaasti. Tämä tulee huomioida kenttien suunnittelussa ja sijoituksessa etenkin, jos vastaanottavassa vesistössä on puskurikyky heikko tai purkupisteen läheisyydessä esiintyy happamuudelle herkkää vesieliöstöä. Pintavalutuskentät kierretään säännöllisesti penkkoja myöten oikovirtausten havaitsemiseksi ja penkkojen pysyvyyden varmistamiseksi. Tarkastukset merkitään käyttöpäiväkirjaan. Pintavalutuskentillä havaitut oikovirtaukset korjataan ja varmistetaan

19 16 veden tasainen jakautuminen kentällä esimerkiksi reikäputkien paikkaa vaihtamalla. Penkereiden sortumat ja oikovirtaukset korjataan. Pahankalansuon-Palokankaansuon pintavalutuskenttien ominaisuudet on esitetty taulukoissa 1-2. TAULUKKO 1: Pahankalansuon tuotantoalueen pintavalutuskenttä 1:n ominaisuudet. Pahankalansuo Pv-kentän ala Pv-kentän valuma-alue Pv-kentän valuma-alueesta tuotanto(sarka)aluetta Pv-kentän ala valuma-alueesta Pv-kentän ala tuotantoalueesta Pv-kentällä metsäojia 2,7 ha 50 ha 37 ha 5,4 % 7,2 % ei ole TAULUKKO 2: Palokankaansuon tuotantoalueen pintavalutuskenttä 1:n ominaisuudet. Palokankaansuo Pv-kentän ala Pv-kentän valuma-alue Pv-kentän valuma-alueesta tuotanto(sarka)aluetta Pv-kentän ala valuma-alueesta Pv-kentän ala tuotantoalueesta Pv-kentällä metsäojia 2,7 ha 50 ha 38 ha 5,4 % 7,1 % ei ole Kuivatusvedet johdetaan Pahankalansuon ja Palokankaansuon pintavalutuskentille laskeutusaltaiden kautta. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentille pumppaamalla. Kuivatusvedet jaetaan jako-ojalla pintavalutuskentän yläosaan (kuvat 6 ja 7). Pintavalutuskentät ympäröidään pengerryksellä, jotta varmistetaan vesien kulkeutuminen pintavalutuskenttien kautta. Pahankalansuon pintavalutuskentän penger rakennetaan tuotantoalueelta tuodusta turpeesta, joten penkereen vieressä ei ole ojaa. Palokankaansuon pintavalutuskentän pengermateriaali otetaan penkereen vierestä pintavalutuskentän ulkopuolelta. Pintavalutuskentän alareunassa on penkereessä rumpu ja mittapato sekä mittapadon edessä pieni vesien keräilyallas. Pintavalutuskentiltä suotautuvat vedet purkautuvat mittapadon kautta metsäojiin ja edelleen Petäisjokeen. Pahankalansuon pintavalutuskentän ja Palokankaansuon pintavalutuskentän mitoitus ylittää selkeästi 4,5 %:n mitoitussuosituksen (Ympäristöministeriö 2013, taulukot 1 ja 2).

20 17 Pintavalutuskenttien tutkimustulokset ja suunnitelmat on esitetty liitteessä 4. Pintavalutuskenttien mitoituksen ja ominaisuuksien perusteella alueelle voi arvioida voitavan rakentaa toimivat pintavalutuskentät. KUVA 6: Pahankalansuon pintavalutuskenttäsuunnitelma. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä (merkitty sinisellä). Pintavalutuskentällä ei ole metsäojia. Pintavalutuskenttää ympäröivä penger rakennetaan tuotantoalueelta tuodusta turpeesta. Penkereen viereen ei tehdä ojaa.

21 18 KUVA 7: Palokankaansuon pintavalutuskenttäsuunnitelma. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä (merkitty sinisellä). Penkereen materiaali otetaan penkereen vierestä pintavalutuskentän ulkopuolelta. Pintavalutuskentällä ei ole metsäojia. 4 HANKKEEN VESISTÖKUORMITUS 4.1 Kuormitusarvio Pahankalansuo-Palokankaansuon muutetussa suunnitelmassa tuotantoalueen sarka-ala on 74,4 ha. Aikaisemmassa suunnitelmassa (lupapäätös ISAVI/120/04.08/2011, pvm ), sarka-ala oli 111 ha. Hankkeen kuormitus (taulukot 3-4) on laskettu muutetun suunnitelman sarka-alalla. Kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen kuormitus on laskettu selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella (Pöyry Oy 2015) esitettyjen ominaiskuormituslukujen mukaan. Selvitysraportin (Pöyry Oy 2015) suosituksen mukaisesti Itä-Suomen tulosten vähäisen määrän vuoksi kuntoonpanokuormituksen laskelmassa käytetään koko Suomen keskiarvoja. Em. keskiarvoissa ovat mukana Itä Suomen tarkkailutulokset. Tuotantovaiheen kuormitus on laskettu Itä-Suomen ojittamattomien pintavalutuskenttien tarkkailutulosten perusteella.

22 19 TAULUKKO 3: Arvio Pahankalansuo-Palokankaansuon kuntoonpanovaiheen (brutto ja netto) kuormituksesta (kg/a). BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) NETTO (kg/vuosi) Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn TAULUKKO 4: BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) Arvio Pahankalansuo-Palokankaansuon tuotantovaiheen vuotuisesta brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/v). NETTO (kg/vuosi) Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Laskelmassa on oletettu kuivatusvedet käsiteltävän ympärivuotisesti pintavalutuskentillä. Yleisesti tarkasteltuna vuosien väliset vaihtelut turvesoiden kuormituksessa ovat suuria. Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvainen valuntaoloista. Ylivalumatilanteissa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavastikin keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Kesän kuivana aikana valunta saattaa loppua tuotantoalueelta kokonaan, jolloin myöskään kuormitusta ei synny. Pahankalansuo-Palokankaansuolla käytettävällä pumppukuivatuksella voidaan tasoittaa virtaamahuippuja vesien ojastoon varastoinnin avulla. Tuotantoalueelle rakennettavilla virtaamansäätöpadoilla varastoidaan myös tuotantoalueen vesiä tuotantoalueen ojastoon. Pahankalansuo-Palokankaansuon kuormitus on laskettu jyrsinturvetuotannon tarkkailutulosten perusteella. 4.2 Pöly, melu ja liikenne - pölypäästöjen syntyminen ja päästörajat Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Pölypäästössä leijumalla tarkoitetaan ilmassa leijuvan pölyn määrää (µm/m 3 ). Leijuma voidaan jakaa osiin hiukkaskoon mukaan (TSP, PM10, PM2,5). Kokonaispölystä, jossa mukana ovat kaiken kokoiset partikkelit, käytetään nimitystä TSP (taulukko 5). Näkyvä pöly (TSP) aiheuttaa lähinnä viihtyvyyshaittaa. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM10) kutsutaan halkaisijaltaan alle 10 µm kokoisia partikkeleita. Pienhiukkaset tai syvään hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 2,5 µm (PM2,5). Pienhiukkasia ja hengitettäviä hiukkasia, jotka leviävät kauas ja tunkeutuvat hengitysteihin, pidetään haitallisimpina. Vallitsevan käsityksen mukaan luonnossa syntyneet hiukkaset (mm. turvepöly) ovat terveysvaikutuksiltaan vaarattomampia kuin polttoperäiset hiukkaset.

23 20 Ulkoilman epäpuhtauksille on terveydellisin perustein annettu ohje- ja raja-arvot (taulukko 5). Ohjearvolla tarkoitetaan sellaista ilman epäpuhtauspitoisuutta, joiden ylittäminen on todettu haitalliseksi väestön terveydelle tai luonnolle. Ohjearvo ilmaisee ilmansuojelun tavoitteita, mutta ei ole luonteeltaan sitova. Raja-arvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, joka on alitettava määräajassa ja jota ei saa ylittää sen jälkeen, kun se on alitettu. TAULUKKO 5: Ulkoilman hiukkaspitoisuuksien ohje- ja raja-arvot (VNp 481/96 ja Vna 711/2001). Aine TSP Ohjearvo Tilastollinen määrittely 120 Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Raja-arvo Tilastollinen määrittely 300 Vuoden vuorokausiarvojen 95. prosenttipiste Huom! Raja-arvo poistuu käytöstä Vuosikeskiarvo PM10 70 Kuukauden toiseksi suurin arvo h, sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa 35 kpl Raja-arvot astuvat voimaan Kalenterivuosi PM2,5-hiukkasille ei Suomessa ole annettu ohje- tai raja-arvoa. - arvio pölypäästöjen vaikutuksista Symo Oy (2007) on laatinut turvetuotannon turvepölyn leviämiselle arviolaskelman. Lähtötietona turvetuotannon vaikutuksia arvioitaessa on tuotantoalueille laadittu satokierron tuotantoaikataulut, joiden aikana jokainen työvaihe tehdään tuotantoalueella vähintään kerran. Aikatauluja laadittaessa on arvioitu kunkin työvaiheen ajallinen kesto lohkoilla (pinta-ala, laitemäärä, ajonopeus, ajomäärä sarkaa kohti) ja jyrsöksen kuivumisajat (vrk-aika, turvelaatu) työvaiheiden välillä. Leviämislaskelmilla arvioidaan turvetuotantotoiminnan välittömiä vaikutuksia lähialueen (alle 800 m) ilmanlaatuun (hakemussuunnitelman liite 1). Pahankalansuo-Palokankaansuolla lähin asutus sijaitsee Palokankaansuon tuotantoalueen kaakkoispuolella 1720 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Ko. etäisyydellä tuotantoalueella ei ole pölyvaikutuksia asutukselle (hakemussuunnitelman liite 1, kuvat 1-2). - melupäästöjen syntyminen ja päästörajat Melu määritellään terveydelle haitalliseksi, ympäristön viihtyisyyttä merkittävästi vähentäväksi tai työntekoa merkittävästi haittaavaksi ääneksi. Ympäristömelulla tarkoitetaan kaikkea ihmisen asuin- ja elinympäristössä esiintyvää melua. Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttama melu voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turvetuotannon

24 21 aiheuttama meluhaitta on yleensä hyvin paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Ympäristöä koskevia melutason ohjearvoja on annettu meluntorjuntalain (382/87) nojalla (VNp 993/92) ja terveydensuojelulain (763/94) nojalla. Meluntorjuntalain mukaisia ohjearvoja sovelletaan maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä (taulukko 6). TAULUKKO 6: Terveydensuojelulain (763/94) ja meluntorjuntalain (382/87) nojalla annetut melun ohjearvot (dba). A-äänitaso (db) Päivällä 7-22 Yöllä 22-7 Terveydensuojelulain nojalla annetut ohjearvot Asuinalueet (piha-alueet) Asuinhuoneistot Asuinhuoneet paitsi keittiö Muut tilat ja keittiö Meluntorjuntalain nojalla annetut ohjearvot Asuntoalueet ja hoitolaitokset (45)* Yleisten rakennusten alueet 55 Loma-asunnot, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet * uusilla asuntoalueilla ohjearvo on 45 db Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Jos melulähde ja kuulijat sijaitsevat matalalla ja maasto niiden välissä on korkea, maksimoituu maavaimennus, kasvillisuusvaimennus ja estevaimennus. Toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaavat siten liikennemelua. Yleensä loka-huhtikuuhun ajoittuvat toimitusvaiheen aikana eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään työmaa kerrallaan. Tietyn suon varastot puretaan pääsääntöisesti yhden, korkeintaan kahden kuukauden kuluessa. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden (Turveteollisuusliitto ry. 2002; Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi). Melun määrään voidaan vaikuttaa koneiden valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä jättämällä kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä asutuksen ja tuotantokentän välille. - arvio melupäästöjen vaikutuksista Mallitarkastelut ja ympäristössä tehdyt kontrollimittaukset osoittavat, että turvetuotannon aiheuttama melu ei muodosta merkittävää ympäristöhaittaa. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle asetetut ohjearvot eivät ylity tuotantokentän ulkopuolella (Niskanen 1998, Yli-Pirilä et al. 2001, Poikolainen & Ristolainen 2001). Tuotantoalueen henkilöstö suojautuu melulta henkilökohtaisin suojaimin. Symo Oy:n (2007) mittausten mukaan jyrsinturvetuotantoon liittyvissä työvaiheissa melutaso voi ylittää alle 150 m etäisyydellä 55 db(a) tason avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa (kuva 8). Kentän kunnostukseen liittyvissä

25 22 työvaiheissa (tasausruuvi ja kunnostusjyrsintä) melutaso voi ylittää 55 db(a) alle 350 m etäisyydellä olevissa kohteissa samoin avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa (SYMO 2007). Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Jos melulähde ja kuulijat sijaitsevat matalalla ja maasto niiden välissä on korkea, maksimoituu maavaimennus, kasvillisuusvaimennus ja estevaimennus. Pahankalansuo- Palokankaansuon lähin asutus sijaitsee etäällä (1720 m) tuotantoalueesta. Hankkeella ei ole meluvaikutuksia asutukselle. KUVA 8: Turvetuotantokoneiden hetkelliset 55 db(a) melutasovyöhykkeet avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset (SYMO Oy 2007). - arvio biomassojen käsittelyn pöly- ja melupäästöjen vaikutuksista Pahankalansuo-Palokankaansuolla biomassan varastopaikkoina ovat biomassan käsittelyalueet, tukikohta-alueet ja auma-alueet. Hankkeen lähin biomassan käsittelyalue (Palokankaansuon tuotantoalueen auma-alue 5) sijoittuu etäälle (2060 m) lähimmästä asutuksesta (hakemuksen liite 2, piirustus B). Hienojakoisempien biomassojen käsittelyn pöly- ja melupäästöt auma-alueella eivät poikkea jyrsintupeen käsittelyn päästöistä, eikä biomassojen käsittelystä aiheudu pöly- ja meluhaittoja asutukselle. Karkearakeisempien biomassojen pölypäästöt ovat alhaisemmat kuin jyrsinturpeen käsittely auma-alueilla. Mahdollisen murskaus/haketustoiminnan melupäästöt auma-alueilla sijoittuvat asutuksen melutason kannalta etäälle ja esim. edellä esitettyjen turvetuotannon melumittausten perusteella murskaustoiminta ei aiheuta meluhaittoja asutukselle.

26 23 - pölypäästöjen ja melun rajoittamistoimet ja toimenpiteet vaikutusten ehkäisemiseksi Pahankalansuo-Palokankaansuon hankealueella ei ole asutuksen suhteen tarvetta erityisille pölypäästö- ja melun rajoittamistoimenpiteille. Asutusta ei sijoitu hankealueen läheisyyteen (500 m). Lähin asutus sijoittuu 1720 m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta (hakemuksen liite 2, piirustus B). Pahankalanlampi on huomioitu suunnitelmassa osoittamalla lammen ja lähimmän tuotantoalueen (lohkot 8 ja 9) välinen metsäalue suojavyöhykkeeksi. Suojavyöhykkeen puuston säilytyksestä toiminnan ajan on sovittu maanomistajan kanssa. Suojavyöhykettä on käsitelty lähemmin hakemussuunnitelman kohdassa 5. - liikenteen kuljetusreitti, kuljetusajankohdat, liikennemäärät Pahankalansuo-Palokankaansuon itäpuolelta kulkevalta Panjavaarantieltä rakennetaan tiet Pahankalansuo-Palokankaansuon aumoille. Turve kuljetetaan tuotantoalueen aumateiden kautta Panjavaarantien, Panjantien ja Hirvivaarantien kautta Yläluostantielle (tie nro 75), josta turvekuljetukset suuntautuvat edelleen Kuopion Haapaniemen voimalaitokselle. Yksityistien käytöstä tullaan sopimaan tiekunnan kanssa. Pahankalansuo-Palokankaansuolla tuotettava turvemäärä on noin t. Turpeen kuljetus Pahankalansuo-Palokankaansuolta käyttökohteeseen kestää yhdellä autolla 4-6 kuukautta (tuotettu turvemäärä tonnia, kuormia 2-3 kpl vuorokaudessa). Kuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan, jolloin muu liikenne on keskimääräistä vähäisempää. 4.3 Varastointi ja jätteet - työkoneissa ja pumppaamossa käytettävien poltto- ja voiteluaineiden määrät ja varastointi Pahankalansuo-Palokankaansuolla käytetään työkoneissa polttoainetta noin litraa ja voiteluöljyä noin 120 litraa. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuihin maanpäällisiin polttoainesäiliöihin. Säiliöt sijoitetaan tukikohta-alueille tai niiden välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohta-alue sijaitsee Pahankalansuolla tuotantoalueen keskiosassa auman 1 pohjoispuolella ja Palokankaansuolla tuotantoalueen länsireunalla pintavalutuskentän länsipuolella (hakemuksen liite 2, piirustus ). Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöistä. Pumppaamo tullaan rakentamaan polttomoottorikäyttöisenä. Polttomoottorikäytössä vuotuinen polttoainetarve on l. - jätteiden määrä, kannot ja muu puuaines, sijoittaminen ja käsittely Pahankalansuo-Palokankaansuon turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet kg/v - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet kg/v - akkuromua 30 kg/2 v - teräsromua - mahdollisesti aumamuovia

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

Laidinsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos, Pielavesi ja Iisalmi

Laidinsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos, Pielavesi ja Iisalmi Itä-Suomi Päätös Nro 3/2016/1 Dnro ISAVI/2216/2015 Annettu julkipanon jälkeen 27.1.2016 ASIA Laidinsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos, Pielavesi ja Iisalmi HAKIJA Kuopion Energia Oy PL 105

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

EPV BIOTURVE Oy. VOITONNEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA

EPV BIOTURVE Oy. VOITONNEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA EPV BIOTURVE Oy VOITONNEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 7.2.2013 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 TOIMINTAA KOSKEVAT

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua ja Kauhava

Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua ja Kauhava Etelä-Suomi Päätös Nro 20/2010/3 Dnro ESAVI/31/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2010 ASIA HAKIJA Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

PATASUON TURVETUOTANNON AIHEUTTAMAN PÖLYN JA MELUN LEVIÄMISMALLILASKELMA

PATASUON TURVETUOTANNON AIHEUTTAMAN PÖLYN JA MELUN LEVIÄMISMALLILASKELMA Pöly- ja melumallinnus: Patasuo 1(14) PATASUON TURVETUOTANNON AIHEUTTAMAN PÖLYN JA MELUN LEVIÄMISMALLILASKELMA Pöly- ja melumallinnus: Patasuo 2(14) Tilaaja: Destia Oy Infrasuunnittelu Suvi Nenonen Päivärannantie

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Kylysuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka

Kylysuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka PÄÄTÖS Nro 91/2012/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/121/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2012 ASIA HAKIJA Kylysuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka Kuopion Energia

Lisätiedot

Ajankohtaista turvetuotannossa

Ajankohtaista turvetuotannossa Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Ohraneva, Kauhava... 1 Kampinneva, Lapua... 2 Haisuneva, Lapua... 3 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 4 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 5 Isokerusneva,

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY. MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA

EPV BIOTURVE OY. MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA EPV BIOTURVE OY MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 3.2.2011 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 2 3

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus, Ilmajoki

Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus, Ilmajoki Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 167/2011/1 Dnro LSSAVI/349/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2011 ASIA HAKIJA Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus,

Lisätiedot

Lupaprosessi ja hyvä hakemus

Lupaprosessi ja hyvä hakemus Lupaprosessi ja hyvä hakemus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus 9.10.2012 Saarijärvi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Raija Aaltonen Lupaprosessi Hakemus vireille Täydentäminen Tiedottaminen Lausunnot,

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 21.1.2011 Taltionumero 147 Diaarinumerot 3130/1/09, 3144/1/09, 3146/1/09 ja 3147/1/09 1 (34) Asia Valittajat Ympäristölupaa koskevat valitukset ja menetetyn

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY. ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA

EPV BIOTURVE OY. ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA EPV BIOTURVE OY ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 11.2.2011 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE...

Lisätiedot

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/12/1 Dnro PSAVI/305/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2012

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/12/1 Dnro PSAVI/305/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2012 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/12/1 Dnro PSAVI/305/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2012 ASIA HAKIJA Hangassuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen sekä tuotannon lopettamiseen

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 151/2013/1 Dnro LSSAVI/94/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella,

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

2 (27) Toiminta. Tuotannon arvioidaan kestävän 35 vuotta.

2 (27) Toiminta. Tuotannon arvioidaan kestävän 35 vuotta. Etelä-Suomi Päätös Nro 211/2015/2 Dnro ESAVI/9061/2014 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2015 ASIA Summansuon turvetuotannon ympäristölupa, Hamina HAKIJA PJ-Turve Oy Palosentie 382 46710 SIPPOLA HAKEMUS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017 TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 2/2015/1 Dnro ISAVI/129/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2015. Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ilomantsi

PÄÄTÖS Nro 2/2015/1 Dnro ISAVI/129/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2015. Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ilomantsi PÄÄTÖS Nro 2/2015/1 Dnro ISAVI/129/04.08/2011 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2015 ASIA Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ilomantsi HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ ASIAN

Lisätiedot

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi 21.12.2012 Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 2 1.1 Sijainti... 2 1.2 Hankkeen tausta... 2 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 2 1.4 Hankkeen tavoitteet...

Lisätiedot

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari Ympäristölautakunta 42 18.05.2016 Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari YMPL 42 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh 1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan

Lisätiedot

Konosensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka

Konosensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka Itä-Suomi Päätös Nro 90/2012/1 Dnro ISAVI/119/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2012 ASIA HAKIJA Konosensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka Kuopion Energia

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

http://www.kho.fi/paatokset/tulostus/31421.htm

http://www.kho.fi/paatokset/tulostus/31421.htm KHO:2005:27 Vuosikirjanumero KHO:2005:27 Antopäivä 12.5.2005 Taltionumero 1089 Diaarinumero 625/3/03 Ympäristölupa - Luvan myöntämisen edellytykset - Lupaharkinta - Luonto - Luonnonsuojelu - Maisema -

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 4/10/1 Dnro ISAVI/41/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue

PÄÄTÖS Nro 4/10/1 Dnro ISAVI/41/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 4/10/1 Dnro ISAVI/41/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 10.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa 4.4.2019 Annaelina Isola, kaavoituspäällikkö Esityksen sisältö 1. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 2. Liikennevaraukset Pohjois-Savossa 3. Liikennevarausten toteutuneisuus

Lisätiedot

Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä

Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä 1 2.12.2010 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMAMALLI KERTOELMAOSAN RAKENNE Hakemus Hakemuksen sisältö Tämä malli on tarkoitettu

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia

Lisätiedot

LAATTAANSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS PALTAMO

LAATTAANSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS PALTAMO LAATTAANSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS PALTAMO M. Patrikainen, E. Karvinen, I. Tommila 2014 SISÄLTÖ HAKEMUS... 4 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2016/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2016

LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2016/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2016 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2016/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2016 ASIA Laakasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 71/04/2 lupamääräysten tarkistaminen, tuotantoalueen laajentaminen

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m L ä n s i - Päätös Nro 57/2011/1 Dnro LSSAVI/197/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 ASIA HAKIJA Meranevan turvetuotantoa a koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 2/2013 20

Tekninen lautakunta 2/2013 20 KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2013 20 Kokousaika Torstai 14.02.2013 klo 18.00 19.40 Kokouspaikka Kunnanviraston valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 1/2011/1 Dnro ISAVI/20/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016

PÄÄTÖS. Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016 PÄÄTÖS Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016 ASIA HAKIJA HAKEMUS Kotanevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Lisätiedot

ISO JÄNNESUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TURVERUUKKI OY 2014. Kansikuva: Iso-Jännesuon jyrsin- ja kasvuturveaumat 4.9.2014 (Turveruukki Oy)

ISO JÄNNESUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TURVERUUKKI OY 2014. Kansikuva: Iso-Jännesuon jyrsin- ja kasvuturveaumat 4.9.2014 (Turveruukki Oy) ISO JÄNNESUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TURVERUUKKI OY 2014 Kansikuva: Iso-Jännesuon jyrsin- ja kasvuturveaumat 4.9.2014 (Turveruukki Oy) 1(31) SISÄLTÖ 1 ASIA... 3 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu 19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa, Ii

Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa, Ii LUPAPÄÄTÖS Nro 16/09/1 Dnro PSY-2009-Y-8 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2009 ASIA Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa,

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Lausunto Vapo Oy:n Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta

Lausunto Vapo Oy:n Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta Tekninen ja ympäristölautakunta 4 14.01.2014 Lausunto Vapo Oy:n Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta 237/07.071/2013 Tekninen ja ympäristölautakunta 4 Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Salanteennevan turvetuotannon ympäristölupa, Alajärvi

Salanteennevan turvetuotannon ympäristölupa, Alajärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 190/2012/1 Dnro LSSAVI/65/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Salanteennevan turvetuotannon ympäristölupa, Alajärvi Aimix osk Patamanperäntie

Lisätiedot

Valkianevan pohjoisosan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Jalasjärvi

Valkianevan pohjoisosan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Jalasjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 200/2012/1 Dnro LSSAVI/157/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 ASIA Valkianevan pohjoisosan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen

Lisätiedot

Mölynsoiden turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Soini ja Saarijärvi

Mölynsoiden turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Soini ja Saarijärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 213/2012/1 Dnro LSSAVI/517/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2012 ASIA HAKIJA Mölynsoiden turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Lisätiedot

Rikkasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä Kivipuron syventämistä ja siivousperkausta koskeva vesitalouslupa, Kiuruvesi

Rikkasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä Kivipuron syventämistä ja siivousperkausta koskeva vesitalouslupa, Kiuruvesi PÄÄTÖS Nro 90/07/2 Dnro ISY-2006-Y-222 Annettu julkipanon jälkeen 24.8.2007 ASIA Rikkasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä Kivipuron syventämistä ja siivousperkausta koskeva vesitalouslupa, Kiuruvesi

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot