Selvitys lujitemuovikomposiittituotteiden mahdollisuuksista rakennusteollisuudessa

Transkriptio

1 Mikk Saarikivi Jari Handelberg Tim Hlmberg Ari Matilainen Selvitys lujitemuvikmpsiittitutteiden mahdllisuuksista rakennustellisuudessa HELSINKI SCHOOL OF ECONOMICS MIKKELI BUSINESS CAMPUS PUBLICATIONS N-82

2 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU HELSINKI SCHOOL OF ECONOMICS PIENYRITYSKESKUS LÖNNROTINKATU MIKKELI FINLAND Mikk Saarikivi, Jari Handelberg, Tim Hlmberg, Ari Matilainen ja Helsingin kauppakrkeakulu, Pienyrityskeskus ISSN ISBN Helsinki Schl f Ecnmics - HSE Print 2008

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Taustaa Tavitteet Määritelmät Tteutus ja menetelmät Tteuttajat ja asiantuntijaresurssit 6 2. MUOVIKOMPOSIITIT JA RAKENNUSTEOLLISUUS Muvikmpsiitit maailmalla Kmpsiittivalmisteiden npeasti kasvavia alueita Kmpsiitit rakennustellisuudessa Kmpsiittitellisuuden päätrendejä jatkssa Kmpsiittimateriaalien glbaalin kasvun ajureita. 13 keskipitkällä aikajänteellä 3. KOMPOSIITIT RAKENNUSTEOLLISUUDESSA SUOMESSA JA.. 14 ITÄMEREN ALUEELLA 3.1 Rakennus- ja kiinteistöalan muutstrendejä Kiinteistö- ja rakennusaljen yhteiset visit Kmpsiittien hyödyntäminen ja mahdllisuudet rakennus- 19 tellisuudessa Sumessa ja Itämeren alueella 4. IDEARIIHI JA LISTA POTENTIAALISISTA TUOTTEISTA ROAD MAP NELJÄN VALITUN TUOTTEEN YKSITYISKOHTAISEMPI 37 ANALYSOINTI 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 42 HAASTATELLUT/KESKUSTELUIHIN/IDEA/PALAUTERIIHEEN OSALLISTUNEETKIRJALLISUUSLUETTELO KUVAT Kuva 1. Kmpsiittimateriaaleista valmistettuja ikkunankehyksiä Kuva 2. Kknaan kmpsiiteista tehty rakennus. Kuva 3. Kmpsiittisilta. Kuva 4. Kmpsiiteista tehty venelaituri. Kuva 5. Kmpsiittimateriaalista valmistettu laituri. Kuva 6. Erityyppisiä kmpsiittirakenteita. Kuva 7. Kmpsiittimutja eri tarkituksiin. Kuva 8. Kmpsiiteista tehty ylikulkusilta. (Kuvat Fiberline Cmpsites) LIITE Kmpsiittitutteiden ROAD MAP

4 1. JOHDANTO 1.1 Tausta Rakennustellisuus n yksi maailman suurimmista kmpsiittien käyttäjistä. J vunna 1999 sen suus li 35% kmpsiittien kknaiskulutuksesta. Viime vusikymmenen aikana lujitetuilla plymeerikmpsiiteilla n krvattu kasvavissa määrin muiden muassa perinteisiä kantavien rakenteiden materiaaleja. (Lujitemuvikmpsiitit rakennustellisuudessa ja niiden viranmaisvaatimukset. 2007, Mikplis) Kmpsiittien useista hyvistä minaisuuksista ja erinmaisesta sveltuvuudesta hulimatta, niiden käyttö rakennustellisuudessa Sumessa n kuitenkin llut suhteellisen vähäistä verrattuna perinteisiin materiaaleihin. Syynä vähäiseen käyttöön n santtu levan muun muassa suunnitteluhjeiden, tellisten standardien ja kkeneiden suunnittelijiden puute. Myös rakennusviranmaisten ja suurten rakennusliikkeiden tahmeutta uusia tutteita ja materiaaleja khtaan n pidetty keskeisenä kmpsiittitutteiden alalle tuln ja käytön lisääntymisen esteinä. Yhtenä syynä vähäiseen muvikmpsiittitutteiden tarjntaan n llut myös systemaattisen markkinamahdllisuuksista lähtevän liiketiminnan kehittämisen puute. Tutteiden, tutannn, markkininnin ja myynnin kehittäminen, alalle tul ja mititus eivät alkujaan le perustuneet systemaattiseen markkinamahdllisuuksien ja eri segmenteille ja niitä palveleville suunnittelijille ja rakennusliikkeille tutettujen hyötyjen analyysiin. Pikemminkin alalla n keskitytty enemmän yksittäisten, kertalunteisten tutteiden kehittämiseen ja niiden tutannn järjestämiseen. Tästä jhtuen ei le syntynyt kannattavaa ja kasvavaa ja myös alan kehitykseen vaikuttavaa yritystimintaa. Tämän työn tarkituksena n täydentää aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä sekä rakentaa phjaa systemaattiselle markkinamahdllisuuksista lähtevälle tutteiden, palveluiden ja liiketiminnan kehittämiselle. Tdettakn vielä, että rakennusliikkeille, suunnittelijille, lppuasiakkaille ei le enää niinkään periaatteellista se, mistä materiaalista tute n valmistettu, vaan se, mitä erityisiä hyötyjä ja lisäarva tute niille suunnittelu-, rakennus-, käyttö- ja ylläpitvaiheessa sekä uudistamis- ja saneerausvaiheessa tu. Myöskään viranmaisilla ei le mitään tutteiden tuttamia hyötyjä vastaan, kunhan ne täyttävät viranmaisvaatimukset. 3

5 1.2 Tavitteet Tässä hankkeessa selvitettiin lemassa levan julkaistun materiaalin ja haastattelujen phjalta, millaisia muvikmpsiittitutteita vidaan kehittää ja ttaa käyttöön rakennusalalla täydentämään ja krvaamaan nykyisiä rakennusmateriaaleja sekä rakennustellisuuden tutteita ja parantamaan alan kilpailukykyä ja sitä kautta myös perinteisten rakennusmateriaalien kysyntää erityisesti Itämeren ympäristössä. Selvitykseen laadittiin myös Rad Map siitä, minkälaisia tutteita ja missä aikataulussa k. tutteita katstaan mahdlliseksi tuttaa markkinille ja minkälaisia liiketimintamahdllisuuksia tutteilla/tuteryhmillä nähdään. Selvityksen keskeisiä infrmaatilähteitä livat rakennustellisuuden yritykset ja rakentamisen muut asiantuntijat sekä kmpsiittimateriaaleja ja tutteita valmistavat yritykset ja kmpsiittien muut asiantuntijat. Selvityksessä haastateltiin myös rakennusvalvntaviranmaisia. Selvityksen yhteydessä kerättiin mittava aiheeseen liittyvä kirjallinen materiaali alan ktimaisen ja kansainvälisen tilanteen selvittämiseksi. 1.3 Määritelmät Muvikmpsiittitutteiden ja niitä hyödyntävien tutteiden määrittelemisessä käytettiin alalla yleisesti käytettyjä määritelmiä. Kestmuvikmpsiittitutteilla tarkitetaan lujittamattmia plymeerejä jita n käytetty j pitkään kurmaa kantamattmissa rakenteissa, kuten kristeissa, keittiölaitteissa ja verhiluissa. Viime vusikymmenen aikana n lujitetuilla plymeerikmpsiiteilla krvattu kasvavissa määrin perinteisiä kantavien rakenteiden materiaaleja. Kmpsiitin yleinen määritelmä n: Kmpsiitti n kahden tai useamman materiaalin yhdistelmä, jssa materiaalit timivat yhdessä, mutta eivät le liuenneet tai sulautuneet tisiinsa. Rakennustellisuuden mahdllisuuksia arviitaessa ala jaettiin neljään salueeseen: infrarakentaminen, tellisuusrakentaminen, julkinen rakentaminen ja asuntrakentaminen. 4

6 1.4 Tteutus ja menetelmät Selvitys kstui kirjallisuustutkimuksesta, ideariihestä, haastattelututkimuksesta sekä palauteriihestä. Tutkimuksessa laadittu Rad Map, Tiekartta testattiin vielä sähköpstitse asiantuntijille khdistetussa kyselytutkimuksessa. Kirjallisuustutkimuksen ja alan asiantuntijiden ideariihen ja haastattelututkimuksen tavitteena li tuttaa käsitys tähänastisesta muvikmpsiittien käytöstä rakennustellisuudessa sekä laatia näkemys rakentamisen muvikmpsiittien lähivusien markkinamahdllisuuksista. Sähköpstitse tteutettavalla kyselytutkimuksella testattiin vielä alustavan Tiekartan realistisuutta ja tehtiin siihen tarvittavat täsmennykset. Kirjallisuustutkimus, ideariihi ja haastattelut tteutettiin limittäin. Tarkituksena li, että ideariihessä ja haastatteluissa esille nusseet näkemykset ja ajatukset erilaisten muvikmpsiittitutteiden tai muvikmpsiiteilla parannettujen tutteiden mahdllisuuksista rakennustellisuudessa, timivat myös lisäaineistna kirjallisuustutkimusta ja siihen liittyviä hakuja tteutettaessa. Vastaavasti haastatteluissa haarukitiin ideariihessä esille nusseiden tuteideiden markkinamahdllisuuksia. Ideariihessä ja haastatteluissa sekä kirjallisuustutkimuksessa kaivettiin esille mahdllisimman suuri määrä erilaisia, j tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa mahdllisia rakennusalalle lisäarva tuttavia svelluskhteita. Tutteiden ja svellusten maantieteellisenä käyttöalueena pidettiin Itämeren ympäristön maita. Kirjallisuustutkimus rajattiin erityisesti uusimpiin, viimeisten 10 vuden aikana laadittuihin raprtteihin, tutkimuksiin ja selvityksiin sekä tilastihin. Haastattelut kattivat seuraavat timijaryhmät: rakennusalan ja kmpsiittialan tutkijat, rakennusalan suunnittelijat ja knsultit, rakennusliikkeiden edustajat, rakennusalalle tutteita valmistavat yritykset sekä muvikmpsiittitutteita ja materiaaleja suunnittelevat ja valmistavat yritykset. Lisäksi haastateltiin rakennusvalvntaviranmaisia. Rakennusalan haastateltavat valittiin niin, että heistä ainakin salla n myös käytännön kkemusta rakentamisesta Itämeren alueen muissa maissa Sumen lisäksi. 5

7 Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin alan asiantuntijita, jtka edustivat edellä mainittuja khderyhmiä. Haastatteluiden tanta perustui tarkituksenmukaisuusperiaatteelle ja tannan phjana käytettiin saatavilla levia rekistereitä em. timijista Sumessa. Kirjallisuustutkimuksen, ideariihen, haastattelujen ja palauteriihen jälkeen mudstui lista erilaisista tutteista ja svelluskhteista, niiden teknlgisesta valmiusasteesta sekä niiden markkinille tuln mahdllisuuksista ja aikatauluista sekä markkinaptentiaaleista. Tätä alustavaa Rad Mapia täsmennettiin vielä sähköpstitse tteutetun kyselytutkimuksen phjalta. Tässä hankkeessa ei haastateltu muita kuin Sumessa timivia asiantuntijita. Rad Map n mahdllista testata myös laajemmin Itämeren alueen timijiden keskuudessa, vastaajien kielelle käännettynä ja avattuna. Tämä suus vidaan liittää teemasta myöhemmin tteutettaviin jakprjekteihin. 1.5 Tteuttajat ja asiantuntijaresurssit Tutkimuksen tteutti HSE Pienyrityskeskus yhteistyössä Rejlers Oy:n kanssa. HSE Pienyrityskeskuksella n pitkä kkemus yrityksiä, markkinita ja timialja kskevien tutkimusten ja selvitysten tekemisestä ( Rejlers Oy n mnialainen, erilaisten laitteiden ja järjestelmien tutekehitykseen ja suunnitteluun sekä investintiprjektien asiantuntija-, suunnittelu- ja prjektihitpalveluihin erikistunut insinööritimist ( Sillä n mittava kkemus tisaalta rakentamisesta kuin myös muvikmpsiittitutteiden suunnittelusta ja kehittämisestä. Hankkeen tutkimus- ja tteutustiimin mudstivat tutkimusjhtaja KTL Jari Handelberg ja tutkija VT Mikk Saarikivi HSE Pienyrityskeskuksesta ja Tim Hlmberg ja Ari Matilainen Rejlers Oy:stä. HSE Pienyrityskeskus vastasi kirjallisuustutkimuksesta ja haastatteluista. Rejlers Oy ti tutkimushankkeeseen kmpsiittialan substanssisaamista sekä järjesti tutkimusprsessin alkuvaiheen ideariihen ja lppuvaiheen palauteriihen. Rejlers teki myös valittujen 6

8 tuteideiden/tutteiden salta kattavamman teknisten mahdllisuuksien analyysin. Hankkeen hjausryhmän mudstivat Miktech Oy:n timitusjhtaja Vesa Srasahi, Miktech Oy:n kehityspäällikkö Tmmi Appelgren, Rejlers Oy:n Tim Hlmberg, HSE Pienyrityskeskuksen tutkimusjhtaja Jari Handelberg ja tutkija Mikk Saarikivi. 2. MUOVIKOMPOSIITIT JA RAKENNUSTEOLLISUUS 2.1 Muvikmpsiitit maailmalla Kmpsiitit liiketiminta-alueena n verrattain nuri, sillä se n käynnistynyt vasta 1940 luvulla. Nykyisin kmpsiittien glbaali arvketju työllistää lähes työntekijää. Markkinavlyymi n nin 7 miljnaa tnnia raaka-ainetta, jista 4,5 Mt n hartseja ja 2,5 Mt n kuitumateriaaleja. Alueellisesti materiaalien kulutus jakaantuu niin, että Phjis-Amerikka kuluttaa 33%, Eurppa 30%, Aasia 33% ja muut 4%. Kmpsiittimarkkiniden glbaali kk n 41,5 mrd. eura, jsta Phjis-Amerikka kuluttaa 40%, Eurppa 35%, Aasia 22% ja muu maailma 3%. (Structure and Dynamics f the Cmpsite Industry, JEC Strategic Studies. Jatkssa (JEC Strategic Studies) Kmpsiittien tutannn määrä kasvaa jatkuvasti keskimäärin 4,5 % - 5,0 % vusitaslla, mikä n jnkin verran npeampaa kuin perinteisten materiaalien, kuten alumiinin, teräksen ja muviphjaisten aineiden kasvu. Kasvu n llut npeinta Kiinassa (keskimäärin 10 %) ja Intiassa ( nin 15%) vusitaslla. Muualla kasvu n llut 3,5 4,0 %. Myynnin arvna laskettuna kasvu kknaisuutena n pysytellyt 2 3 %:n taslla vusina , mikä vastaa suurin piirtein glbaalin kansantutteen kasvua. Hintjen laskun arviidaan jatkuvan edelleen tuttavuuden kasvun ja uusien markkinille tulijiden vaikutuksesta, vaikka raaka-aineiden hintjen dtetaankin jnkin verran nusevan. (JEC Strategic Studies) 7

9 2.2 Kmpsiittivalmisteiden npeasti kasvavia alueita Kmpsiittien arvketjussa n eräitä segmenttejä, jtka kasvavat vahvemmin kuin niiden markkinat yleensä. Tällaisia vat esimerkiksi kestmuvit, jiden käyttö kasvaa jpa 6 % vusitaslla. Hiilikuitujen vlyymin dtetaan kasvavan nin 7% vusitaslla. Lunnn materiaalien, kuten puukuitujen käytön dtetaan kasvavan jpa 15 prsentilla. Prsessien autmatisinnin, esimerkiksi puristuksen ja injektin käytön kasvun myötä manuaaliset prsessit vähenevät ja tästä aiheutuva tutannn kasvu n 7%:n taslla vudessa. Laivanrakennus (7%), lentknetellisuus (yli 4%) ja tuulimyllyt (18%) vusitaslla vat npeimmin kasvavia kmpsiittisegmenttejä. ((JEC Strategic Studies)) 2.3 Kmpsiitit rakennustellisuudessa Kaikkiaan 30 % plymeereistä kuluu rakentamisessa ja rakennustellisuudessa. Verrattuna knventinaalisiin materiaaleihin ne tarjavat mnia etuja, kuten keveys, krrsin kest sekä työstön ja käsittelyn helppus. Niitä vidaan käyttää yhdessä erilaisten kuitujen kanssa ja näin mudstuvia kmpsiittirakenteita käyttää rakennuskmpnentteina ja -yksikköinä. Kuva 1. Kmpsiittimateriaaleista valmistettuja ikkunankehyksiä. 8

10 Plymeerikmpsiitteja vidaan käyttää mniin erilaisiin tarkituksiin rakennuskmpnenteista rakennustellisuudessa aina krkean teknlgian käyttöön lentkne- ja avaruustellisuudessa. Erityisesti rakennustellisuus n edistynyt kmpsiittien käyttööntn jälkeen. Kantavat rakenteet vat suurissa määrin siirtyneet (mm. USA:ssa) kmpsiitteihin; esimerkkinä asuin- ja tellisuusrakennusten ulkseinärakenteet. Myös via ja ikkuniden kehyksiä valmistetaan enenevässä määrin kmpsiiteista (kuva 1). Myös kknaisia rakennuksia n rakennettu kmpsiittimateriaaleista (kuva 2). Kmpsiitit yleistyvät npeasti myös esimerkiksi siltjen materiaalina (kuva 3). Tyypillisiä svelluskhteita vat myös esimerkiksi kmpsiittilaiturit (kuvat 4 ja 5). Rakenteiden lisäksi lasikuitukmpsiitteja käytetään mm. paineputkissa, painesäilöissä ja kattrakenteissa. Kuvi 2. Kknaan kmpsiiteista tehty rakennus. Edellä santusta hulimatta rakentamisessa käytettävät plymeerikmpsiitit tarvitsevat edelleen jatkuvaa kehitystyötä ja materiaalien minaisuuksien laajempaa ymmärtämistä. Lpullisen tutteen materiaaliminaisuudet vat kste suunnitteluprsessista, jssa n humiitava useita muuttujia, jtka jhtuvat materiaalin istrppisesta käyttäytymisestä ja muista perinteisistä materiaaleista pikkeavista minaisuuksista. Näihin kuuluvat muun muassa mikrmekaanisuus, 9

11 elastisuus, vahvuus ja stabiilisuus. Nämä minaisuudet saadaan aikaan käyttäen erilaisia tutantmenetelmiä ja materiaalikstumuksia. Kmpsiittien hyödyntäminen n mnimutkainen prsessi, jssa vat mukana käytettävät materiaalit, kmpsiittien kstumus, ja valmistustekniikat, jita käytetään tutteiden valmistamiseen. Kuva 3. Kmpsiittisilta. Kuva 4. Kmpsiiteista tehty venelaituri. Viimeksi kuluneen vusikymmenen kuluessa n plymeerikmpsiitteja käytetty siltjen rakentamisessa ja krjaamisessa, kaapeleiden kannattamisessa, rakenteiden vahvistamisessa ja itsenäisinä tutteina sekä kmpnentteina. Näitä 10

12 materiaaleja n ryhdytty yleisesti kutsumaan edistyneiksi (advanced) kmpsiiteiksi, jhtuen siitä, että niiden minaisuudet verrattuna aiempiin versiihin vat ylivimaisia. Kuva 5. Kmpsiittimateriaalista valmistettu laituri. Kuva 6. Erityyppisiä kmpsiittirakenteita. Rakennustellisuudessa käytettävät kmpsiitit vat perinteisesti lleet halpja svelluksia. Aiemmin kmpsiitteja valmistettiin jk käsin tai suurissa sarjissa kneellisesti. Tutannn autmatisinti n kuitenkin mahdllistanut sekä kuitujen että hartsin tehkkaan käytön, mikä pulestaan n tehnyt kmpsiiteista kilpailukykyisiä perinteisten materiaalien kanssa myös rakennustellisuudessa. 11

13 Kuva 7. Kmpsiittimutja eri tarkituksiin. Viimeksi kuluneen vusikymmenen aikana n rakennustellisuuteen kehitetty sarja krkeatasisia kmpsiittimateriaaleja. Nämä materiaalit vat usein kuitenkin sittautuneet rakentamiseen liian kalliiksi, jllin kysyntä n hjautunut perinteisiin rakennusmateriaaleihin. Viime aikina n kuitenkin kmpsiittien kehittämisessä edistytty niin, että niiden kilpailukyky, myös hinnallisesti, n llut paranemassa: Kmpsiittien tutantmenetelmät vat viime aikina edistyneet merkittävästi ja niiden tutantkustannuksia n saatu merkittävästi vähennettyä 12

14 Pulustustellisuuden kysynnän vimakas lasku n suunnannut kysyntää uudelleen myös urheilu- ja vapaa-ajan tellisuuteen, mikä n selkeästi alentanut niissä materiaalikustannuksia Uusien materiaalien suunnittelu yhdistettyinä knventinaalisiin rakennemateriaaleihin kalliiden kmpsiittikknaisuuksien asemesta, n mahdllistanut teknisesti hyviä ja kustannuksellisesti edullisia ratkaisuja. (JEC Strategic Studies) 2.4 Kmpsiittitellisuuden päätrendejä jatkssa Eurpassa ja USA:ssa n vahvat säätelymääräykset, jtka khdistuvat erityisesti materiaalien päästöihin, niiden välttämiseen ja käytön valvntaan. Esimerkkinä näistä vat styreeniemissit ja niiden valvnta. Valvnnan jatkuva kiristyminen antaa aasialaisille kilpailijille tilaisuuden kehittää tutanttekniikitaan sekä samalla parantaa kilpailukykyään markkinilla ja lisätä myyntinsä vlyymia. Alhaisten kustannusten maiden painarv markkinilla kasvaa jatkuvasti, kska niiden tutantkustannukset vat matalammat ja niiden tutant suuntautuu niiden asiakkaiden vahvan kasvun alueille, eli ne timivat lähellä asiakkaitaan. Hintjen lasku siirtää paineita tuttavuuteen, mikä n miaan hukuttelemaan tellisuuden arvketjujen lyhentämiseen. 2.5 Kmpsiittimateriaalien glbaalin kasvun ajureita keskipitkällä aikajänteellä Muvikmpsiitit vat viimeisten vusikymmenten kuluessa vakiinnuttaneet asemansa eri tutealueilla glbaalisti perinteisiä materiaaleja krvaavina tutteina. Jatkssa muviphjaiset kmpsiitit tulevat edelleen kehittymään ja valtaamaan alaa perinteisiltä materiaaleilta. Jatkssa niiden käytön kehittymiseen vaikuttaa jukk glbaaleja tekijöitä, jista mainittakn seuraavat: 1. Sääntely Sääntely pääasiassa vaikuttaa styreeniemissiiden jatkuvasti kiristyvään rajittamiseen sekä kierrätyksen järjestämiseen elinkaarensa lpussa leville tutteille. 13

15 2. Innvaatit Innvaatit painttuvat pääasiassa kustannusten vähentämiseen ja uusiin tutteisiin ja tutesvelluksiin 3. Kilpailevien materiaalien krvaavuusuhka Kmpsiitit kasvavat hieman npeammin kuin perinteiset kilpailijansa. Tärkeätä n savalmistuksen kustannusten ja painn alentaminen sekä krrsin ja mekaanisen kestävyyden parantaminen 4. Lppututteiden suhteellisen suuden kasvu Lppututteet edustavat 2,3 % alan tutannn kasvusta. Laivanrakennus kasvaa 7%, elektrniikka 5% ja tuulivimalat 20 % vusitaslla. (lähde JEC Grup) Kmpsiittimarkkinan vlyymikasvu jhtuu sekä tellisuuden kasvusta että USA:n tutannn kehittymisestä erityisesti lentkneiden, autjen ja urheilun alueella. Kmpsiittien käyttö n kasvanut erityisesti lentkneissa. (JEC Strategic Studies) 3. KOMPOSIITIT RAKENNUSTEOLLISUUDESSA SUOMESSA JA ITÄMEREN ALUEELLA 3.1 Rakennus- ja kiinteistöalan muutstrendejä Sumen Kiinteistöala ja Rakennusala vat vunna 2001 laatineet yhteisen visin siitä, miten näistä alista mudstuva klusteri tulevaisuudessa tulee khtaamaan väistämättä vastaan tulevan suuren muutksen. Glbaalit trendit tulevat vaikuttamaan klusterin kehitykseen vimakkaasti. Meneillään leva rakennemuuts sisältää humattavia mahdllisuuksia. Kuitenkin menestys vi syntyä vain yhteistyössä. (Kiinteistö- ja rakennusklusterin Visi 2010; Hyvän elämän puitteet; Raprtti ) Prsessiin liittyviä muutstekijöitä vat muun muassa seuraavat: 1. Asiakassuhteista kasvaa kumppanuuksia; 2. Teknlgia uudistaa timintaympäristön; 3. Omistukset ja tukitiminnat muutksessa; 14

16 4. Ympäristöarvt krstuvat; 5. Sijitukset ja liiketiminnat kansainvälistyvät Kiinteistö- ja rakennusaljen yhteiset visit Tulevaisuudessa rakentamisen timintamallit ja -periaatteet tulevat vimakkaasti muuttumaan ja niiden myötä myös timijiden rlit. Rakennusalan timijiden pitää tulevaisuudessa maksua sellaisia uusia timintamalleja, jtka mahdllistavat myös muiden timialjen saamisen hyödyntämisen laajasti rakentamisessa ja asumisessa. Tämä edellyttää liittutumista kansainvälisten ja glbaalien timijiden kanssa, jtka hyödyntävät sumalaista saamista, tutteita ja palveluita missa timinnissaan. Jatkssa rakentamisen ja kiinteistöalan markkinat kansainvälistyvät ja uusi timintakulttuuri tu myös kansainvälisiä sijittajia markkinille. Kiinteistöalalle syntyy uutta kysyntää palveluista, jtka sisältävät tiljen tuttamisen lisäksi kattavan ylläpit-, hult-, krjaus- ja kunnssapit-saamisen. Samin syntyy kysyntää krkeatasisille asiantuntija- ja varallisuudenhallintapalveluille. Kiinteistö- ja rakennusalan yhteiset visit 1. Tiljen timinnallisuus ja laatu vat ylivimaisia 2. Timinnalliset ja fyysiset infrastruktuurimarkkinat tukevat menestystä 3. Asiakkaalle merkittävä lisäarv syntyy yhteistyössä ICT-klusterin kanssa 4. Ympäristösaaminen n alan kansainvälisessä kärjessä 5. Asuntmarkkinat timivat asukkaiden ehdilla Visiiden saattamisesta käytäntöön pitää saada aikaan seuraavaa 1. Timivat teknlgiahjelmat 2. Kattava kulutusprsessi 3. Viestintä ja vurvaikutus 4. Osaamiskiihdyttämöitä alalle 5. Timiva innvaatiympäristö 6. Rakennuspliittinen hjelma 15

17 Rakennustellisuus n hahmttanut strategiassaan (Rakennustellisuuden Teknlgiastrategia v. 2002) tulevaisuuden asuntja sekä niiden muutstarpeita, jihin n myös kmpsiittitellisuuden aktiivisesti tettava kantaa sekä pyrittävä aktiivisesti vaikuttamaan tutteiden kehittämiseen ja sveltamiseen yhteistyössä rakennustellisuuden kanssa. Rakentamisen lppututteisiin khdistuvia, kknaisvaltaisia muutksia vat muun muassa seuraavat, jilla n erityisesti vaikutusta kmpsiittien käyttöön ja jiden humiiminen n ensiarvisen tärkeää: Asumistarpeiden mnimutistuminen Asuntjen sveltuminen esteettömään asumiseen Teknisten järjestelmien eriyttäminen runkrakenteista ja käyttämällä kevyitä sisärakennusjärjestelmiä parannetaan asuntjen muunneltavuutta erilaisten käyttäjien vaihteleviin tarpeisiin Asukkaiden muutstarpeiden humiiminen n keskeinen sa asuntjen suunnittelu- ja tteutusprsessia Taltekniikan autmaatin tuttamat autmaattiset lsuhteiden säätelyt tulevaisuuden tekniikkaa Rakennustutannn kehittäminen edellyttää mnella rintamalla panstusta rakentamisprsesseihin, tutanttekniikihin sekä rakennusten sien ja järjestelmien teknisiin ratkaisuihin. Tämä tarkittaa mm. seuraavaa: Työmaatutannn uusia menetelmiä kehitetään Npean rakentamisen menetelmiä sekä rakentamislsuhteiden hallintaa kehitetään humiiden kmpnenttikknaisuudet ja npeus Verkttumista edistetään ja kumppanuuteen perustuvien verkstjen rakentumista kannustetaan Asiakastarpeiden mukaisia, laatua parantavia materiaaleja, tutteita ja yhteenspivia tutejärjestelmiä kehitetään yhteistyössä rakennusyritysten, materiaalitellisuuden sekä satteuttajien kanssa 16

18 Rakentamisen tellistamista edistetään nstamalla esivalmistusastetta uusien tuteratkaisujen avulla sekä hulehtimalla tutesien yhteenspivuudesta ja asennettavuudesta Materiaalien ja tutesien valmistustekniikita ja työn tuttavuutta sekä rakennusten minaisuuksia kehitetään autmaati- ja infrmaati- tekniikan keinin Rakennustellisuus tulee tulevaisuudessa panstamaan vimakkaasti yrityskhtaisten teknlgiastrategiiden laatimiseen. Lisäksi järjestelmällinen ja ammattimainen kehitystiminta kytketään tiiviimmin yritysten liiketimintaan ja sen kehittämiseen. Kmpsiittitellisuudella n jatkssa merkittävä tilaisuus hyödyntää yhteistyössä rakennustellisuuden kanssa kmpsiittien käyttöä rakentamisessa merkittävästi kasvavissa määrissä. 3.2 Rakentamisen markkinat Baltian maissa ja Venäjällä Asuntjen kysyntä kasvaa Baltian maissa ja Venäjällä väestön muuttaessa suuriin asumiskeskuksiin, jissa asuntjen ahtaus ja hun kunt vat merkittävä haittatekijä. Baltian maiden kysyntään vaikuttaa vimakkaasti liittyminen Eurpan Uniniin ja Venäjällä taluden kasvu, jka vaikuttaa ktitaluksien tulihin. Asuntjen tarve khdistuu pääasiassa suurehkihin, teknisesti timiviin asuntihin. Kysyntään vaikuttavat myös nykyaikainen laatu sekä erilaiset mukavuudet. Kysyntä suuntautuu ensisijaisesti tunnettuihin ja lutettaviin rakentajiin ja heidän brandeihinsä. Baltian maissa asuntinvestinnit vat välttämättömiä yhteiskunnan kehittämiseksi mderniksi ja mnipuliseksi telliseksi ja palveluyhdyskunnaksi, mitä prsessia vat juduttaneet maiden EU:n jäsenyydet. Venäjällä pulestaan mittavat investinnit vat välttämättömiä jhtuen maantieteellisestä asemasta ja maan 17

19 ksta sekä myös infrastruktuurin kehnsta tilasta. Talnrakentamisen krkea vlyymi edellyttää pulestaan merkittäviä investinteja infrastruktuuriin ja palveluihin. Kuva 8. Kmpsiiteista tehty ylikulkusilta Venäjällä. Menestyminen asuinrakentamisessa sekä Venäjällä että Baltiassa edellyttää timijilta seuraavanlaisia minaisuuksia: Syvälle ulttuva paikallisuus (jht, henkilöstö, timivat verkstt) Markkinatuntemus Hyvä tute/palvelupaketti Strateginen maanst Suunnittelun ja tutannn kntrlli Markkininti Tutteiden ja palvelun suhde rahitukseen Jhtamistaidt Situtunut, palveluhalukas sekä ppiva henkilöstö Baltian maat ja Venäjä tulevat lemaan merkittävä ptentiaali sumalaiselle rakennustellisuudelle pitkäksi aikaa, edellyttäen, että alueella timivat rakentajat pystyvät säilyttämään kilpailukykynsä markkinilla. 18

20 3.3 Kmpsiittien hyödyntäminen ja mahdllisuudet rakennustellisuudessa Sumessa ja Itämeren alueella Kmpsiitit vat j nyt mnilla rakentamisen tutealueilla merkittävässä rlissa. Rakentamisen muuts tulee avaamaan kmpsiittitutteille ja svellutuksille lisääntyvässä määrin uusia mahdllisuuksia lähitulevaisuudessa. Seuraavassa n käyty läpi ja listattu rakennusalan ja kmpsiittialan asiantuntijiden humiita ja kmmentteja kmpsiittimateriaalien hyödyntämisestä rakentamisessa j tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa. Pimintja rakennusalan asiantuntijiden kmmenteista Rakentamisen kmpsiittitutteista tunnetuimpia vat putkistt ja viemärit, jilla n mnia hyviä minaisuuksia. Esimerkkinä Upnrin kmpsiiteista kstuva vesi ja viemärijärjestelmä n keteltu ja timiva systeemi. Kmpsiittiset parvekerakenteet vat mahdllisia, kun tetaan humin palturvallisuusnäkökulmat. Kmpsiitit timivat hyvin ikkuniden puitteissa krvaamassa puuta ja alumiinia. Kmpsiitteja vidaan hyödyntää väliseinissä ja listissa ja yleisesti niillä vidaan krvata rakentamisen puu- ja muvitutteita. Keittiökalusteet, kylpyhuneiden kalusteet, erilaiset sideaineet, pinnitteet vidaan tteuttaa kmpsiiteista. Rakennusalan yritykset eivät le lleet kvinkaan aktiivisia kmpsiittien hyödyntämisessä rakentamisessa, mutta vat kuitenkin valmiita kkeilemaan uusia materiaaleja. Tämä edellyttää myös kmpsiittialan maa aktiivisuutta. Erikissvelluksia käytössä vat esimerkiksi prpeenikuidun ja betnin sekitus; saadaan aikaan hyvä sitkeys ja erinmaisen hyvä lpputuls. 19

21 Epksibetni 50/50 sekitussuhteella väestönsujien pintakerrksena; timiva ratkaisu. Epcem käy pinnitukseen ja Epfug sujaukseen, mlemmat vat palnkestäviä materiaaleja. Suuri kysymys edelleen n rakenteiden kestävyys ja terveellisyys; tämä edellyttää lisää infrmaatita. Futur-tal ( lentävä lautanen ) tulssa uudelleen uusi trendi talnrakentamiseen mahdllinen. Rakennusten ulkrakenteet. Mm. Prismjen mainstrnit vat kmpsiittia Julkisivulevyt kmpsiitista. Plttlaitsten savupiippujen ulkkuret kmpsiitista. Kauklämpöputket ja muut vastaavat putket kmpsiitista. Sumalaiset rakentajat hyvin epäileviä ja passiivisia kmpsiittien käytössä. Vastaavasti Rutsin rakennustellisuus humattavasti Sumen edellä kmpsiittien käytössä. Pimintja kmpsiittialan asiantuntijiden kmmenteista Kmpsiiteilla Sumessa n vastustusta erityisesti viranmaispulella. Mikä n ikeasti kmpsiitti, HK:n sininen? ei selkeätä yksilöintiä, useita nimikkeen alla kulkevia erilaisia ratkaisuja. Nyt n siis kyseessä lujitemuvikmpsiitit. Dubaissa n kmpsiiteista tehtyjä pilvenpiirtäjiä. Tämä sittaa saltaan, että kmpsiiteilla n hyvin laaja käyttöalue. Venäjällä n halpaa käyttää kmpsiitteja. Sumessa kalliimpaa. Lämpökäsitelty puu sekä yhdistelmäpuu (muvilla impregnitu) vat merkittäviä uusia mahdllisuuksia: muvipuulla käyttöä mnissa khteissa. Uusia svellutuksia; mm. muviputkien saumaus, putkien uudelleenpinnitus ja sujutus. Lukuisia menetelmiä esimerkiksi taljen putkiremntteihin. Merkittäviä svelluskhteita myös kevyet sillat, kmpsiittiköydet, mm. Exel valmistaa. 20

22 Uusia svelluksia vat myös paperikneiden hiilikuitutelat. Törmäysystävällinen pylväs myös mahdllisuus, vaikka ei le saanut vielä nstetta alleen. Markkinilla kilpailevia versiita esim. ristiin sahattuja tlppia. Kmpsiittimateriaalien kierrätyskysymykset tärkeitä. Tarvitaan niiden kierrätysjärjestelmän kehitys. Kmpsiittien valmistus kierrätysmateriaaleista; 1,5 vutta sitten ideaseminaari; ei vielä kuitenkaan lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Uusi yritys? Auttellisuuden kierrätysaste muveissa nykyään j 90%. Lasikuidun plttaminen sementtiuunissa n uusi timiva tekniikka jnka tulksena käyttökelpinen materiaali sementtiin sekitettuna; ei vielä tettu käyttöön, kska sementistä n pulaa. Jatkssa mielenkiintinen tute. Sementin pltt n energiataludellista. Kmpsiittien imag ja hinta verrattuna perinteisiin materiaaleihin n eriväitteinen = pulesta ja vastaan. Ennakkluult syvässä. Krjausrakentaminen ja erityisesti julkinen krjausrakentaminen n hankalaa kmpsiiteilla; vaaditaan asenteiden muutsta. Skeptisimmät asiantuntijat vat sitä mieltä, että pitkään aikaan ei talja tulla Sumessa tekemään kmpsiiteista; ainastaan ikkunat, sisärakenteet, kuten seinät, alaslasketut sisäkatt ja vastaavat ratkaisut timivat. Sumen rakennusvalvntajärjestelmä pistää tulevaisuudessakin hanttiin; hyväksynnät hankalia. Pimintja kmpsiittialan yritysten edustajien haastatteluista Keskeisiä kmpsiitti tutteita vat laminaatit, pulivalmisteet, putket, sauvat ja prfiilit. Kmpsiittitutteet vat tyypillisesti kantavia lujiterakenteita. Kmpsiittitutteet vivat lla suuria khteita, kuten esimerkiksi siltja hiilikuidusta. Pienempiä khteita vat esimerkiksi kylmäkatkt ikkunihin kmpsiiteilla. USA:ssa valmistetaan merkittävästi ikkunita ja via kmpsiiteista. Sumessa vivalmistajia mm. Muvilami Oy ja Muvus Oy 21

23 Seuraavassa muutamia kmmentteja alan menestysesimerkkinä käytetystä pk-yrityksestä, Muvilami Oy:stä ( yritys n 30 vutta vanha keskittynyt yksinmaan kmpsiittisten erikisvien valmistamiseen ja markkinintiin via valmistetaan pääasiassa sisätilihin, jissa lsuhteet vat pikkeuksellisia vaatimukset vat veden ja ksteuden kest sekä krkea hygienia lisäksi vet vat palturvallisia, krrsin kestäviä ja timivat lsuhteissa, jissa n erilaisia kemikaaleja perusmateriaali n lasikuituplyesteri, jka mahdllistaa painn pudttamisen puleen perinteisiin viin verrattuna vet vat palturvallisia vet vat tarpeen mukaan myös äänieristettyjä via käytetään mm. myymälöiden ture-elintarviketilissa, kylmä- ja pakastehuneissa, elintarvike- ja lääketellisuudessa ravintla- ja suurkeittiöissä, uimahalleissa, ja kylpylöissä, sairaalissa, hitlaitksissa sekä kuluissa yrityksellä n glbaali markkina yritys n erinmainen ja psitiivinen esimerkki sitkeästä ja päämäärätietisesta yrityksestä kansainvälisellä markkinalla, jka yritys kaiken lisäksi n nnistunut tavitteidensa tteutumisessa Esimerkkejä vat myös liuku- ja rullavet, jtka tehdään pultruusilla+ eristys ja asennus. Useasti puu kntra kmpsiitti kilpailutilanne. Kmpsiittitutteista puhuttaessa säiliöt jätevedet infra jätevesien hit ja käsittely vat is bisnes jatkssa; se n Sumessa j nykyään suuri bisnes. Plastiln suuri säiliöissä ja katerakenteissa Muita esimerkkejä mm. kmpsiittirakenteiset teltat ja jätekatkset. Kmpsiiteilla lujitetut liimapalkit, 30 % säästö pelkkään liimaan verrattuna: kantavuus erinmainen esimerkkinä jalkapallhallien rakenteet, palkit ja niitten pinnittaminen viiluilla. 22

24 Puuklusterin tutteet, jihin kmpsiitit sveltuvat erinmaisesti: Hunekalujen lujitteet keveys, lujuus Puulevyjen lujitteet - seinämateriaaleina Tulien karmit keveys, muunneltavuus Millaisia minaisuuksia / vaihtehtja kmpsiitit tarjavat puurakenteille Palnkestävyys Pitkäaikaiskestävyys, erinmaisia ratkaisuja Laminaatin pinnittaminen viiluilla ja viilujäljitelmillä Itävallassa palkinvalmistaja ttanut käyttöön kmpsiittipalkit, jtka pinnitetaan viiluilla. Timii erinmaisesti: keveys, lujuus. Kmpsiitti krvaa teräksen betnin lujitteena rakenteen keveys Kaivksissa käytetään käytävien lujitteena kmpsiitteja, menetelmä timii erinmaisesti. Pimintja rakennustellisuuden edustajien haastatteluista Muutkset nykytilanteessa hitaita / hyvä markkinatilanne Laskusuhdanteessa n helpmpi saada muutksia aikaan Kmpsiiteista rakentajilla paljn ennakkluulja Ennakkluulihin tärkeätä vaikuttaa, kuka n vaikuttaja? Erttuminen muista tärkeää - ma prfiili Kmpsiitit tulevat lyömään itsensä läpi; aika ei le vielä kypsä Hyvä esimerkki uusista svelluksista vat laivjen ulkparvekkeet; Etuina mm. keveys, vahvuus, helpphitisuus. Krjausrakentaminen mielenkiintinen kknaisuus kmpsiittitutteiden kannalta; ei tunneta mahdllisuuksia vielä tarpeeksi hyvin; ptentiaali kuitenkin suuri. Samin kmpsiittitutteiden energiaratkaisuista tarvittaisiin enemmän tieta. Kiinnstavia vat putket ja niiden timivuus sekä julkisivuratkaisut ja pinnitukset Svelluskhteista hissit kiinnstava asia, jissa ptentiaalia etuna keveys 23

25 Erityisminaisuudet yleisestikin keveys, palturvallisuus Englannissa, Venäjällä sekä Keski-Eurpassa tehty siltja ja myös muita mielenkiintisia ratkaisuja Eurpassa rakennettu täyskmpsiittitalja. Pimintja rakennusvalvntaviranmaisten haastatteluista Hiilikuitua n kkeiltu krjausrakentamisessa krvaamaan teräksen. Kuitu käytetään mikrkkisina hiutaleina. Menetelmä timii Erinmaisesti; ei kuitenkaan vielä saatu markkinille. Kyseessä li kerakentamiskhde ja samanlaisia vidaan tteuttaa erilaisilla materiaaleilla ja rakenteilla. Markkinille tul edellyttää CEhyväksynnän sekä uudisrakentamis- että krjausrakentamistutteille. Tyyppihyväksynnän saa, mikäli edellytykset sille lemassa. Hyväksynnän kustannukset krkeat (n ). Tinen, kmpsiittitutteisiin verrattava esimerkki n kuitubetnin kkeilu, jssa li tarkitus krvata lujitetangt betnin sekaan laitettavalla terässäleellä. Taln mistaja vetäytyi hankkeesta, kun kuuli, ettei virast ta vastuuta hankkeesta. Mikäli hanke lisi nnistunut, se lisi vitu sertifiida ja saada markkinille, lettaen tietysti, että lisi löytynyt jku, jta lisi ttanut vastuun hankkeesta ja sen kustannuksista. Testeineen ja hyväksyntäprsesseineen uuden materiaalin, tutteen tai rakenteen sertifiinti ja markkinille saanti n kallis prsessi. Ensimmäisen yrittäjän rli ei tunnu kiinnstavan yrityksiä. Melk harvja tutteita kmpsiiteista käytössä, kska jkainen tute tai rakenne edellyttää VTT:n sertifiintiprsessin läpikäynnin. 24

26 4. IDEARIIHI JA LISTA POTENTIAALISISTA TUOTTEISTA Kirjallisuustutkimus ja ensimmäiset haastattelut timivat phjana asiantuntijiden ideariihelle, jka pulestaan tutti ensin kattavan listan rakentamisessa ptentiaalisista kmpsiittitutteista ja valitsi sitten niistä 29 tutetta jatkarviintia ja vertailua varten. Ideariihessä tutteet myös asetettiin paremmuusjärjestykseen jatkanalyysia ja Rad Mapin laatimista varten niiden markkinaptentiaalin ja valmiusasteen mukaan. Ideariiheen kutsuttiin 15 rakentamisen ja kmpsiittialan asiantuntijaa. Työesteistä jhtuen neljä asiantuntijaa ei päässyt sallistumaan tilaisuuteen, jten ideariihi tteutettiin 11 asiantuntijan vimin. Ryhmä edusti laajasti rakentamista ja sen suunnittelua ja kmpsiittisaamista ja kmpsiittitutteiden suunnittelua ja valmistusta. Ideariihen tteutus eteni siten, että ensin sallistujat jhdatettiin teemaan yleisellä kmpsiitteja ja rakentamista kskevalla esityksellä. Esitys piti sisällään seuraavat yleiset sat: 1. Lujitemuvikmpsiittien mahdllisuudet tellisuusrakentamisessa 2. Lujitemuvikmpsiittien mahdllisuudet infrarakentamisessa (tieverkt, rataverkt, vesistöt, sähköverkt) 3. Lujitemuvikmpsiittien mahdllisuudet asuinrakentamisessa 4. Lujitemuvikmpsiittien mahdllisuudet julkisessa rakentamisessa Tämän jälkeen tteutettiin kaksivaiheinen ideariihi. Ideariihityöskentelyn ensimmäiseen vaiheeseen annettiin aikaa n. 45 min. Ideariihen ensimmäisessä sassa sallistujat tteuttivat parityöskentelynä seuraavat savaiheet: 1. Ideinti ilman kntrllia aluksi yksin 5-10 ehdtusta kustakin aiheesta 2. Parin kanssa valitaan 5 tteuttamiskelpisinta ja kirjitetaan lapulle 3. Parit esittelevät ehdtuksensa Ideariihen tisessa vaiheessa ehdtukset asetettiin paremmuusjärjestykseen. Riihen tisen san vaiheet livat: 1. Samankaltaisten ehdtusten ryhmittely 2. Kukin sallistuja antaa yhden äänen viidelle parhaalle ehdtukselle. Lisäksi jkaisen sallistujan n mahdllista antaa klme miinusääntä, js heillä n 25

27 tieta/kkemusta tutteiden tteutettavuuteen/timivuuteen liittyvistä merkittävistä ngelmista. 3. Ptentiaalisimpien ehdtusten valinta Arviinnin kriteereinä livat: Tutteen minaisuuksien vahvuuksia ja heikkuksia Valmistettavuus Asennuksen helppus Kustannustehkkuus kilpaileviin tutteisiin verrattuna Tutkimuksen ja tutekehityksen tarve Viranmaisvaatimukset Ideariihessä esille nstetut tutteet sektreittain vat seuraavat (suluissa lisäksi tutteiden, niiden keskinäisessä vertailussa saamat äänimäärät). Asuinrakentaminen Valitut ehdtukset ja niiden ideariihessä lisäksi saamat äänimäärät vat: Kerrstaljen parvekkeet / parvekkeet (+9) Märkätilaelementti ja kylpyhuneet (+6) Ovet ja ikkunat (+3) Prrassyöksyt (0) Betnin lujittaminen (0) Julkisivuelementit (0) Katemateriaali (0) Julkinen rakentaminen Valitut ehdtukset ja niiden ideariihessä lisäksi saamat äänimäärät vat: Suurijänneväliset ristikt (+4) Kelluvan rakennuksen perustukset (+2) Julkisivumateriaali (+2) Elementtijatke (+2) 26

28 Infrarakentaminen Valitut ehdtukset ja niiden ideariihessä lisäksi saamat äänimäärät vat: Sillat / tunnelit (+5), siltjen jäykistäminen Turvakaiteet (+2) ja kaiteet, liikennevaltlpat ja liikennepasteet (+1), melu- ja tulva-aidat (+1), meluvallit Paalutuspaalut (+3, -1) Laiturit (0) Muuntajakpit (0) Tellisuusrakentaminen Valitut ehdtukset ja niiden ideariihessä lisäksi saamat äänimäärät vat: Timisttiljen rakenteet (+6) Nsturien runkrakenteet (+5) Laiteperustukset (betniin valettavat) (+1) Hultsillat (+1), valulattiat + ristikk Betnipintjen sujaaminen (pintakäsittely) (0) Valmiit knehuneet (katille) (0) Knttimduulit (0) Erikisseinäelementit (esim. melu) (0) Muita ideariihessä esille nstettuja ja listattuja ehdtuksia livat: Välikattpalkit / -elementit Kattkehät (valmiiksi yhtenäisiksi laminituna, vahvistettu liitksin) Erilaiset rakenneprfiilit Aurinklipat yhdistettynä aurinkkennn) Ontelkattpelti, jssa vesikiert Valmiskellarit Taln perustukset Plttaineen jakeluasemien kattelementit tellisuusputkistjen kannakkeet 27

29 Valmiit petirakenteet, esim. IV-kneet Kanavistjen peite-elementit Rakennustelineet Tikapuut (siirrettävät + katttikkaat) Kmpsiittinen lämpöpatteri (vesikiert) Julkisivusäleiköt (myös kristetarkituksiin) Julkiset kalusteet (esim. puistt), linja-autkatkset Työmaa-aidat, aitaelementit talihin Listat Lattia-/seinäpäällysteet Lattiamassa (pesuhune, IV-knehune) Märkätilakalusteet Lujitetut betnipilarit tms. (kelattu lujite betnipilarin ympärille) Anturidut tierakenteet (tiehen jyrsittävä paikka valmiille möykylle jssa kaikki valmiina Rautatiesillat (avattavat) 5. ROAD MAP Prjektin tulksena laadittiin liitteessä 1 esitetty Rad Map. Se perustuu ideariihessä valittuun 29 ptentiaalisimpaan tutteeseen. Tutteet n sijitettu Rad Map:iin niiden markkina/liiketimintaptentiaalin ja niiden teknisen/valmistuksellisen/tutehyväksynnällisen kehitysvaiheen ja näiden mukaan ennustetun/mahdllisen markkinille tulajankhdan suhteen. Rad Mapin laatimisessa käytettiin sekä ideariihen että kirjallisuustutkimuksen/tilastjen ja haastatteluiden aineista. Rad Mapia n täydennetty myöhemmin sähköpstitse asiantuntijille tteutetun Rad Mapin ikeellisuutta / mahdllisuutta tarkistavan kyselytutkimuksen avulla. Markkinamahdllisuuksien arviinnissa lähdettiin liikkeelle Sumen markkinaptentiaalista. Itämeren alueen mahdllisuudet tettiin tämän jälkeen humin mahdllisena merkittävänä lisänä tutteiden ja tuteryhmien markkinamahdllisuuksia arviitaessa. Jidenkin tutteiden khdalla Itämeren 28

30 alue nähtiin erityisen ptentiaalisena markkinana. Jidenkin tutteiden kysynnän arviitiin tulevan ensisijaisesti ktimaasta. Tutteiden markkina/liiketimintaptentiaali saatiin yhdistämällä asiantuntijiden näkemykset ja kmmentit tutteiden markkinamahdllisuuksista/markkinille tulmahdllisuuksista markkiniden nykyistä kka kuvaaviin tilastlukuihin (tilastluvuissa tettiin humin myös yleiset ennusteet eri tuteryhmien vlyymien yleisestä kehityksestä). Pystyakseli kuvaa siis erja tutteiden markkiniden vlyymissä ja myös absluuttisessa katteessa. Esimerkiksi yhden prsentin markkinasuus ja khtuullinen kateprsentti vlyymitutteiden (esim. kmpsiitti-ikkunat) khdalla tarkittaa merkittävästi suurempaa markkina/liiketimintaptentiaalia kuin keskimääräistä suurempikin markkinasuus ja kateprsentti kapeiden tuteryhmien (esim. kmpsiittilaiturit) khdalla. Tässäkin täytyy kuitenkin humata, että kmpsiittilaiturit vat erittäin tllinen, ja asiakkailleen ja jakelijilleen tumiensa hyötyjensä takia hyvin katteellinen/kannattava markkina/tutelinja tuta asiakasmarkkinaa sen jakelijita lähellä leville yrityksille. Eli vielä tiivistetysti: pystyakseli kuvaa ennustettujen, mahdllisten markkiniden vlyymierja, mutta se ei tarkita sitä, että akselilla alas sijittuvat lisivat sinänsä huna liiketimintaa k. tutteiden khderyhmät ja jakelijat hyvin tunteville ja saaville yrityksille. Vastaavasti vaaka-akselille tutteet sijitettiin niiden nähdyn ja ketun ja tiedetyn tutteiden markkinilletulvalmiuden ja markkiniden (suunnittelijat, viranmaiset, rakennusliikkeet, lppukäyttäjät) hyväksymis/maksumisvalmiuden mukaan. Mnien tutteiden/tuteryhmien khdalla ensimmäinen markkinilletul n j tteutunut, mutta suunnittelijat, viranmaiset, rakennusliikkeet ja lppukäyttäjät eivät le vielä maksuneet laajasti k. tutteita. Varsinainen tuleminen n kiinni siitä, että tutteiden tdelliset hyödyt tudaan esille ja niiden hinnittelu, tutant ja timitus suunnitellaan ja mititetaan siten, että kannattava yritystiminta n mahdllista. Tisaalta n myös tutteita, jiden valmiusaste ei vielä riitä markkinille tuln, mutta jtka suunnittelijat, viranmaiset, rakennusliikkeet ja lppukäyttäjät vat valmiit ttamaan käyttöön, niiden hyötyjen vuksi, heti kun tutteet saadaan valmiiksi markkinille. 29

31 Rad Mapiä ja tutteiden markkina/liiketimintaptentiaaleja kskevien tarkentavin kmmenttien jälkeen, jidenkin tutteiden erityisen krstunutta liiketimintaptentiaalia krstettiin suurentamalla tutteen asemaa kuvissa sittavaa palla (kats Rad Map esim. kmpsiittiväliseinäelementit tai kstean tilan elementit). Seuraavassa listassa n esitetty tiivistetysti 29 tutteen tai tuteryhmän ideariihessä, haastatteluissa ja kyselyssä saamia yleisarviita: 1. Kerrstaljen (ja laivjen) parvekkeet ml. krjausrakentaminen - erittäin ptentiaalisia svelluskhteita, kunhan tutehyväksynnät n ensin saatu (laivissa kmpsiittiparvekkeet j käytössä; kmpsiittitutteita käytetään laivissa useissa eri svelluksissa) - keveys, asennettavuus, säänkest, hultvapaus, mutiltavuus (muut ulknäköön vaikuttavat asiat), uusittavuus 2. Märkätilaelementit ja kylpyhuneet: suuri tarve - erittäin ptentiaalisia svelluskhteita - vaatii elementtien liitettävyyteen, vaihdettavuuteen, ulkasun muutettavuuteen liittyvää kehitystyötä - keveys, tiiveys, ksteuden kestävyys, mutiltavuus (muut ulknäköön vaikuttavat asiat) 3. Ikkunat - kmpsiittien hyödyntäminen ikkunissa lisääntyy kk ajan, suuri markkinaptentiaali, vlyymitutteita - etuina keveys, säänkest, mutiltavuus (muut ulknäköön vaikuttavat asiat) 4. Ovet - kmpsiittien hyödyntäminen vissa lisääntyy, markkinat kasvavat ensin erikisvien (sään/ksteuden kest, iskunkest, keveys, palnkestävyys, hygieenisyys) segmentissä 30

32 - mutiltavuus ja muut ulknäköön liittyvät seikat lisäävät kmpsiittivien mahdllisuuksia myös enemmän standardivien khdalla 5. Prrassyöksyt - prrassyöksyissä suuri ja verrattain lyhyellä ajanvälillä saavutettava markkina - ensin liikkeelle merkittävää mutiltavuutta vaativista prrassyöksyistä (kierreprtaat ym.) - etuna keveys, asennettavuus, kulumisenkest, narinattmuus ym. 6. Betnin lujittaminen - kmpsiittiainessia käytetään j nykyään lujittamaan betnirakenteita, esim. lattiissa (kneiden ja laitteiden alla) ja erityistä lujuutta, kestävyyttä mm. iskunkestävyyttä vaativissa khteissa; käytön dtetaan lisääntyvän - etuina lisäksi keveys, ksteuden ja krrsin ym. kestävyys 7. Julkisivuelementit (asuntrakentaminen) - kmpsiittitutteilla nähdään merkittävät markkinamahdllisuudet asuntrakentamisen julkisivuelementeissä ja pinnissa - etuina säänkestävyys, asennettavuus, mutiltavuus ja muut ulknäköön liittyvät seikat, hultvapaus 8. Kate/pintamateriaalit - kmpsiittitutteilla kate/pintamateriaaleina nähdään hyvät mahdllisuudet erityisesti vaativissa, lujuutta, iskunkesta, säänkesta, hultvapautta, mutiltavuutta ja keveyttä vaativissa khteissa - khteina esim. siirrettävät, kvassa käytössä levat parakit tai hultvapautta ja pitkäikäisyyttä vaativat khteet (esim. jissa katn/pintamateriaalien hullsta, krjauksesta, uusimisesta aiheutuu myöhemmin suuret kustannukset 9. Kaiteet (sisätilissa) - kmpsiittiset kaiteet tarjavat mnia ulknäköön ja timivuuteen liittyviä hyötyjä 31

33 - esim. kaiderakenteille vidaan siirtää sa prtaiden, parvekkeiden, siltjen lujuuteen, jäykkyyteen ja kantavuuteen liittyvistä tehtävistä - ulknäöllisillä ja mutiluun liittyvillä minaisuuksilla n myös suuri merkitys ja mm. saumattmuus niin haluttaessa 10.Kaiteet (ulkna) - kmpsiittisissa ulkkaiteissa krstuu erityisesti säänkest, lujuus, kestävyys, mutiltavuus ja muut ulknäköön liittyvät asiat sekä hultvapaus - kmpsiittisilla tutteilla päästään esim. ulknäöltään massiivisilta näyttäviin rakenteisiin niin haluttaessa ja vastaavasti hyvin sirilta näyttäviin rakenteisiin 11.Kristeet, säleiköt - kmpsiittitutteet timivat hyvin kevyissä, mutiltavissa, säänkestävissä kristeissa ja säleiköissä - markkinan hyödyntämisessä visuaalisuudella, rakentamisen trendien ja mudin lukemisella ja mutilusaamisella n suuri merkitys 12.Listat: kaikilla sektreilla - kmpsiittisille listille nähdään markkinilla valmis kysyntä - pultruusitekniikka mahdllistaa mnenlaisten ja ilmeikkäiden listjen valmistamisen - kmpsiittisiin listihin ja ktelihin vidaan liittää myös esim. sähköjhtjen ktelintia sekä niistä vidaan tehdä muita rakenteita tukevia, lujittavia rakenteita tai niihin vidaan tulevaisuudessa liittää muita timinnallisia minaisuuksia (valaistus, äänentist, lämmitys ym.) 13.Rännit, kurut - kmpsiittisille ränneille ja kuruille nähdään markkinamahdllisuuksia, mutta tisaalta merkittävinä kilpailevina materiaaleina vat pelti, alumiini ja muvi 32

34 - kmpsiittisille design ränneillä ja -kuruilla n ma mintakeinen markkinasegmenttinsä hyvän mutiltavuuden ja ulknäköön liittyvien seikkjen takia 14.Julkisivuelementit (liikerakentaminen) - kmpsiittisilla julkisivuelementeillä n merkittäviä markkinamahdllisuuksia liikerakentamisessa - mutiltavuus, kestävyys, hultvapaus vat merkittäviä hyviä minaisuuksia; myös iskunkestävyydestä n hyötyä jissakin khteissa - kmpsiitista valmistettuihin julkisivuelementteihin vidaan saada merkittäviä, rakennukset muista erttavia ja humita herättäviä pintja sekä yksityiskhtia - ulkmailta löytyy esimerkkejä kknaan kmpsiiteista tehdyistä liikerakennuksista 15.Julkisivuelementit (tellisuusrakentaminen) - kmpsiittisilla julkisivuelementeillä n markkinamahdllisuuksia myös tellisuusrakentamisessa, erityisesti näyttävimmissä tai vaativimmissa khteissa - kestävyys, hultvapaus, iskunkestävyys yms. vat niissä tärkeitä minaisuuksia 16.Kantavat palkit/pitkän jännevälin ristikt - kevytrakenteissa, mutta lujissa ja kestävissä palkeissa n merkittävää markkinaptentiaalia j verrattain lyhyellä ajanvälillä - pitkän jännevälin ristikissa n merkittävä markkinaptentiaali pidemmällä aikavälillä, kun tarvittavat tutehyväksynnät n saatu - palkkien ja ristikiden hyötynä nähdään keveys, lujuus, sään ja krrsin kestävyys, hultvapaus sekä saumattmuus ja elämättömyys 17.Kelluvien rakennusten perustukset - kmpsiittitutteilla n merkittäviä markkinamahdllisuuksia kelluvien rakennusten perustuksissa sitä mukaa, kun kelluvien rakennusten 33

35 markkinat kasvavat ja kelluvat rakennukset mahdllistava kaavitus ja hyväksynnät etenevät - kelluvilla perustuksilla vidaan tarkittaa myös ksteisiin lsuhteisiin rakennettavien rakennusten perustuksia 18.Julkisivuelementtien jatkeet/liitskappaleet - kmpsiittitutteilla nähdään khtuullisia markkinamahdllisuuksia j lyhyellä ajanvälillä erilaisten julkisivuelementtien liitskappaleina (vrt. julkisivuelementtien materiaalista riippumatta) - näiden liitskappaleiden markkinat kasvavat entisestään sitä mukaan kun kmpsiittisten julkisivuelementtien käyttö rakentamisessa lisääntyy 19.Sillat, vrt. kansainväliset esimerkit - kansainväliset esimerkit sittavat, että kmpsiittisten siltjen markkinat kasvavat merkittävästi - kmpsiittirakenteisten siltjen merkitys krstuu erityisesti sillin, kun tteutetaan ja timitetaan siltja vilkkaiden liikenneväylien ylityksiin, jllin kevyiden, kknaisina timitettujen siltjen edut tulevat esille npeina asennusaikina; suurten liikenneväylien khdalla puhutaan merkittävistä yhteiskunnallisista kustannuksista - etuina myös hultvapaus; liikennettä ei tarvitse häiritä siltjen hult/krjaustöillä myöhemminkään - myös mutiltavuus ja muut ulknäköön liittyvät seikat vat tärkeitä julkisilla paikilla tteuttaville sillille 20.Siltjen jäykistäminen - kmpsiittitutteet tarjavat merkittäviä mahdllisuuksia myös nykyisten siltjen jäykistämisessä ja vahvistamisessa vastaamaan ja kestämään lisääntyviä liikenne/kulkijamääriä ja/tai pidentämään käyttöikää - siltakansiin vidaan sisällyttää (esim. betnivaluun) kmpsiittisia jäykistäviä ja lujuutta lisääviä rakenteita/verkkja - samin siltapilareita vidaan vahvistaa esimerkiksi kiertämällä niiden ympärille kmpsiittista tukimateriaalia 34

36 21.Turvakaiteet / liikenteen turvakaiteet - kmpsiittisilla turvakaiteilla esimerkiksi liikenteen turvakaiteilla nähdään merkittäviä markkinamahdllisuuksia mm. niiden keveyden, lujuuden, säänkestn, saumattmuuden, törmäysvaimentavuuden ansista - myös kaiteiden hultvapaudella suuri merkitys hyödyntäjilleen 22.Liikennepasteet / tienylittävät - kmpsiiteilla n merkittäviä markkinamahdllisuuksia liikennepasteissa, erityisesti teiden ylittävissä pasteissa - etuina vat mm. keveys, lujuus, vaaditut kevyet perustukset, npea rakentaminen 23. Laiturit - kmpsiittisille laitureille nähdään lisääntyviä markkinita j lyhyellä ajanvälillä - kmpsiittien luntaiset minaisuudet, keveys, ksteudenkest, lujuus, mutiltavuus tuvat kmpsiittirakenteisille laitureille merkittäviä etuja 24.Muuntajakpit - kmpsiittisille muuntaja(ym.) laitekpeille ja laitekaapeille nähdään merkittäviä, lisääntyviä markkinamahdllisuuksia - etuina mm. säänkest, hultvapaus, mutiltavuus laitetarpeiden mukaan, sähkön jhtamattmuus 25.Timistjen väliseinät - kmpsiittisillä väliseinäelementeillä n merkittäviä, j melk lyhyellä aikavälillä realistisia markkinamahdllisuuksia - niiden etuina vat keveys, mutiltavuus sekä muut ulknäköön ja pintihin liittyvät seikat sekä mahdllisuudet sisällyttää elementteihin erilaisia timistissa tärkeitä minaisuuksia kuten äänieristävyys ja muita timintja (kaapelikanavat tai valmiit kaapelinnit ym.) 35