OPS2016 mikä muuttuu? Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus

Transkriptio

1 OPS2016 mikä muuttuu? Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus Turku Opetusneuvos Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1

2 Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävän koulutuksen kaikki osa-alueet ovat tarkasteltavana Uudistamisen vuodet Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kasvun ja oppimisen jatkumoa varhaisvuosista toisen asteen koulutuksen loppuun Jatkuva vuorovaikutus ammatillisen koulutuksen kanssa edistää koulutuksen koherenssia Opetussuunnitelman perusteiden laadinta ja paikallinen opetussuunnitelmatyö ovat uudistuksen vuorovaikutteisin osuus 2

3 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops 3

4 Opetussuunnitelmatyön merkitys Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden - yhteisen viitekehyksen, ajan ja rakenteet - ympäröivän maailman muutoksen pohdintaan sekä koulun ja opetuksen kehittämiseen. Koulutus sekä rakentaa tulevaisuutta että vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Muutoksessa tarvitaan hyvää johtajuutta ja paljon yhteistä ajattelua. 4

5 MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) Paikalliset tarpeet Laatukriteerit ja linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 ( ) Perusopetuslaki ja -asetus 5

6 Uudistuksessa keskeisiä kysymyksiä Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? Miten työskennellen voitaisiin parhaiten edistää oppimista ja osaamisen kehittymistä? SUUNTA Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? Oman näkemyksen ja tahtotilan merkitys. TOIMINTA Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee? OSAAMINEN Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana? NORMIT 6

7 Opetussuunnitelmatyön lähtökohdat Perustetyön lähtökohtina ovat arvio toimintaympäristössä tapahtuvasta muutoksesta nykytilan analyysi tutkimuksen, arviointien ja kehittämistyön tulokset kansainväliset aineistot työtä ohjaavat kansalliset linjaukset Kansallisia linjauksia ovat Perusopetus/lukiolaki ja asetus valtioneuvoston asetus 422/2012 hallitusohjelma ja KESU 7

8 Lakimuutokset ja uudet kehittämistehtävät otetaan huomioon Varhaiskasvatuslaki, esiopetuksen mahdollinen muuttaminen velvoittavaksi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä työrauhaa ja kurinpitoa koskevien pykälien uudistaminen Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, erityisesti sukupuolten tasa-arvo

9 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi 9

10 Työn eteneminen VN: asetus Yleisten työryhmien asettaminen Ohjausryhmän asettaminen Yleisten linjausten valmistelu PALAUTE Esiopetuksen työn aloitus Oppiainetyön aloitus Lukion tavoitteiden ja tuntijaon valmistelu aloitus OKM:ssä Valmistelu jatkuu 10

11 Perustetyön ohjausryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM Sosiaali- ja terveysministeriö STM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Opetusalan ammattijärjestö OAJ Finlands Svenska Lärarförbund FSL Suomen Kuntaliitto Suomen Rehtorit SURE ry Suomen harjoittelukoulujen rehtorit HARRE ry Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry Suomen Vanhempainliitto Suomen Kustannusyhdistys Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Romaniasiain neuvottelukunta Saamelaiskäräjien Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta Etnisten suhteiden neuvottelukunta OPH: pj Jorma Kauppinen, vpj Bob Karlsson, esittelijät Irmeli Halinen ja Christina Anderssén, sihteeri Arja-Sisko Holappa 11

12 Esi-, perus- ja lisäopetuksen perustetyön aikataulu (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen kaikkien vuosiluokkien osalta 12

13 Yhteistyöhön perustuva ja avoin valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu yleiset linjaukset Syyskuun alku esiopetus Huhtikuu perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana 13

14 Perustetyön toteuttaminen tukea paikalliseen työhön Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa, jolloin niiden palvelevuus ja käyttöjoustavuus kasvaa Teksti jaetaan kahteen osaan tiiviiseen normiosaan, johon voidaan sijoittaa linkit asianomaiseen lainsäädäntöön sekä ns. tukiosaan, jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta sekä rakentaa linkkejä relevanttiin ja opettajien työtä tukevaan aineistoon 14

15 Miksi uudistusta tarvitaan? 15

16 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen Lähde: Hämäläinen, 2011; O Hara 2008 ja sivistyksen parhaaksi 16

17 Muutoksen ytimessä Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) Tekeminen kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti Oleminen identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa

18 Millaisena uusi perusopetus hahmottuu? 18

19 Valtioneuvoston asetus 422/2012 lähtökohtana Koskee esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä aikuisten perusopetusta Tavoitepykälät: 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu 19

20 Vähimmäistuntimäärä Perusopetusasetus Yht. Vanha Uusi * * Mahdollinen lisäys (+3) päätetään

21 Tuntijakoratkaisu Valtioneuvoston asetus 422/2012 Nivelvaiheet 2. ja 3. vuosiluokan sekä 6. ja 7. vuosiluokan välissä kaikissa aineissa Kieltenopetuksessa siirtymää alemmille vuosiluokille; B1-kielen opetus varhennetaan alkamaan 6. luokalla Ympäristöoppia 6. vuosiluokan loppuun asti Uskontoa 1 vvt vähemmän Historiaa ja yhteiskuntaoppia 2 vvt enemmän (4.-6. vuosiluokilla), yhteiskuntaopin tuntimäärä säädellään aiempaa selkeämmin Taide- ja taitoaineiden ns. välystunteja sekä oppilaalle valinnaisten aineiden tunteja kiinnitetty kaikille yhteiseen opetukseen 4 vvt (musiikki 1, kuvataide 1, liikunta 2); kotitalous luetaan taide- ja taitoaineisiin; ns. välystunteja 1 vvt vähemmän kuin aikaisemmin Valinnaisten aineiden tuntimäärä 9 vvt (- 4 vvt); näihin aineisiin kohdennettavasta 3 vvt:n lisäyksestä päätetään keväällä 2013 Valtio tukee valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta; pohditaan A2- kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi 21

22 Tuntijako oppiaineittain tarkasteltuna Aine Vanha Uusi Muutokset Äidinkieli ja = =42 Nivelkohta vaihtuu. kirjallisuus A1-kieli 8+8=16 9+7=16 Yhden tunnin siirto 3-6 vlk.:lle B1-kieli 6 2+4=6 Aloitus jo 6 vlk. Matematiikka = =32 Nivelkohta vaihtuu. Ympäristöoppi = vlk. kokonaisuutena Nimi muuttuu. Biologia ja maantieto Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Fysiikka ja kemia Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Terveystieto 3 3 * Ympäristö ja luonnontietoaineet yht = =31 * Biologiaa ja maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa ja terveystietoa opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vlk

23 Aine Vanha Uusi Muutokset Uskonto / Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi 6+5= =10 Nivelkohta vaihtuu. Yksi vähemmän 3+7=10 5+7=12 Kaksi enemmän (4-6 vlk.) YH vähintään 2+3=5 Musiikki 4+3= =8 Nivelkohta vaihtuu. Yksi enemmän Kuvataide 4+4= =9 Nivelkohta vaihtuu. Yksi enemmän Käsityö 4+7= =11 Nivelkohta vaihtuu. Liikunta 8+10= =20 Nivelkohta vaihtuu. Kaksi enemmän Kotitalous 3 3 Luetaan osaksi taide- ja taitoaineita. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yht. 56 (+3 kotitalous) =12 6+5=11 Nivelkohta vaihtuu. Yksi vähemmän 23

24 Aine Vanha Uusi Muutokset Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet 13 9 Mahdollinen lisäys (+3) päätetään Vähimmäistuntimäärä Mahdollinen lisäys päätetään yhteensä Vapaaehtoinen A2-kieli Valinnaisena aineena tai B1-sijasta yhteisenä aineena tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena. * ** Vapaaehtoinen B2-kieli 4 4 Valinnaisena aineena tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena.* * Rahoituksesta säädetään myöhemmin. ** OKM valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi 24

25 Uudistuksen ydin Mitä? Miten? Millaiset kasvun ja oppimisen mahdollisuudet koulu kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä tarjoaa? 25

26 Mitä? Miten? Jos haluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään ratkaisuja yhdessä Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin kuuluvia asioita toisiinsa Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä - kriittistä ajattelua Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa. KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA

27 Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet Opetussuunnitelman perusteita laadittaessa perusteiden kaikilla osa-alueilla (tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä) otetaan huomioon seuraavat näkökohdat: rakentaminen vahvuuksille kestävä tulevaisuus tavoitteena tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten tukeminen perusopetuksen yhtenäisyys ja eheys, työn jatkumot kansainvälisyys, globaali vastuu kieli- ja kulttuuritietoisuus teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely laaja-alaisen luku- ja kirjoitustaidon haasteet 27

28 Uudistusprosessia ohjaavia linjauksia tavoitteiden saavuttamiseksi (1) Rakennetaan esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen vahvuuksille ja kehitetään niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin haasteisiin Vahvistetaan kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan kehitysvaiheen huomioon ottamista Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet Korostetaan tavoitteiden merkitystä, johdetaan tavoitteista tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen 28

29 Uudistusprosessia ohjaavia linjauksia tavoitteiden saavuttamiseksi (2) Syvennetään oppimiskäsitystä ja vahvistetaan edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä Jäsennetään ja karsitaan perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista Tuetaan paikallista pedagogista kehittämistä Toteutetaan uudistusprosessi monipuolisessa yhteistyössä, kannustetaan opetuksen järjestäjiä toimimaan samoin sekä liittämään ops-työ opetuksen ja koulutuksen strategiseen kehittämiseen 29

30 Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta vahvistuu Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään oppimiseen Suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Tehtävä kuvataan yksityiskohtaisemmin Kasvatus- ja opetustehtävä Oppivelvollisuuden suorittaminen, laajan yleissivistyksen perusta Hyvät edellytykset toisen asteen opintoihin Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon mm. Lisääntyvä yhteistyön tarve Oppilaiden rooli ja osallistuminen Koulun kaiken toiminnan kasvattava ja ohjaava vaikutus Monipuolisten oppimisympäristöjen tärkeys ja esim. etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuudet

31 Oppiminen ja osaaminen muuttuvassa yhteiskunnassa Oppimiskäsityksen kuvaus ottaa huomioon uusimman tutkimuksen Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa. Oppiminen on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Koska oppilaan minäkuva ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen, oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus on erittäin tärkeää.

32 Oppimisympäristöjä koskevat näkökulmat tilat, paikat, yhteisöt ja toimintakäytännöt, joiden tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta tukevat yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. edistävät vuoropuhelua, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia edistävät yhteisöllistä tiedon rakentamista ja osaamisen jakamista kouluyhteisön ja jokaisen oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi ulko- ja sisätilojen lisäksi luonto ja rakennettu ympäristö tieto- ja viestintätekniikka

33 Työtapojen valinnan lähtökohdat Lähtökohtana oppimiskäsitys ja tavoitteet Laaja-alaisen osaamisen edistäminen Motivaation vahvistaminen Eriyttäminen ja työtapojen valinta Eheyttäminen ja työtapojen valinta Yhteisöllisen oppimisen tukeminen Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen

34 Tavoitteiden kuvaaminen Tavoitteiden vahvistamisena sekä oppiainerajat ylittävät laaja-alaisen osaamisen määrittelynä Laaja-alainen osaamisen tavoitteet opetuksen eheyttämistä tukemassa Osaaminen kuvataan koulun ja opettajan toiminnalle asettuvina tavoitteina, ei suoraan oppilaiden osaamisvaatimuksina

35 Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (1) Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta Osaaminen tukee oppilaan identiteetin muotoutumista ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja oppilaille merkityksellisten kysymysten käsittelyä Osaamisen kuvaukset on johdettu valtioneuvoston asetuksesta ja määritelty suhteessa toimintaympäristön muutoksiin Osaaminen kuvataan koulutyölle ja opetukselle asettuvina haasteina 35

36 Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (2) Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7) Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen Työskentelyssä, opiskelussa ja työelämässä tarvittava osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus 36

37 Monilukutaito tarkoittaa erilaisten viestien tulkinnan, tuottamisen ja arvottamisen taitoja luo perustan ajattelutaitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa erilaisissa monimediaisissa oppimisympäristöissä ja tilanteissa perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia, painettuja, analogisia tai digitaalisia. Perusopetus kannustaa oppilasta laajentamaan monilukutaitoaan, löytämään ja tuottamaan itselleen merkityksellisiä viestinnän muotoja.

38 Tapa toimia perusopetuksessa ja koulussa Oppilaan arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa avataan selkeämmin Oppilaan arvioinnista oppimista tukevaan arviointiin ja arvioinnin näkemiseen osana oppimista Monipuolisen näytön ja palautteenannon merkitys Päättöarvioinnin kriteerien selkeyttäminen Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset määritellään ja kuvataan niiden sisältö Linjaukset korostavat toimintakulttuurin kehittyvää luonnetta sekä merkitystä oppilaiden kasvun ja oppimisen kannalta Linjaukset tukevat arvoperustan ja tehtävän toteutumista sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä Ohjaaminen perusopetuksen yhtenäisyyteen ja opetuksen eheyttämiseen; eheyttävät oppimiskokonaisuudet

39 MITÄ OPPILAAT SANOIVAT? Huomatkaa että kaikki lapset ovat erilaisia ja että kaikilla on oikeus oppia elämään tarvittavat asiat. Tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä ovat itsestä huolehtiminen, työskentelytaidot sekä vaikuttaminen, vastuullisuus ja osallistuminen - ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa enemmän. On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä; muilta oppilailta oppiminen voisi olla näkyvämmin esillä. Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja taitoja voisi hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että oppilaat opettaisivat niitä toisilleen. Asioita pitää katsoa eri näkökulmista; on hyvä että oppilaat pystyvät oppimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja monipuolinen tekeminen erilaisissa ympäristöissä. Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa omiin asioihimme. Oppilaiden on tosi hyvä saada vaikuttaa asioihin, joita he tulevat itse tekemään.

40 Opetussuunnitelma on tulevaisuusnavigoinnin hyvä apuväline Suunnan määrittely Eettisen ja käytännöllisen orientaation rakentaminen Nykytilan analyysi Tahtotilan luominen 40

41 Opetussuunnitelmaprosessin vastuut Koulujen taso Opetuksen järjestäjän taso Kansallinen taso Pedagoginen johtaminen Tulevaisuuden tavoitteet osaksi koulun toimintakulttuuria Opsin toteutuminen Strateginen johto, pedagoginen linjavastuu, ops -päätökset Paikallisen työn organisointi, resursointi, seuranta, kehittäminen Opetuksen kehittämisen strategiset ja pedagogiset linjaukset OPH perusteet Opetuslaki ja asetus, VN asetus, hallituksen linjaukset, KESU

42 Keskusteluteemoja opetussuunnitelmatyön pohjaksi Miten maailma koulun ympärillä muuttuu ja mikä siinä on olennaista koulun ja oppimisen kannalta? Millaista osaamista oppilaamme tulevat tarvitsemaan opinnoissaan, työelämässä ja kansalaisina? Arvokeskustelu -> mistä lähtökohdista ja millä eettisellä orientaatiolla kohti tavoitteita? Oppimiskäsitystä ja oppimista koskeva pohdinta -> mistä syntyy hyvä oppiminen? Toimimmeko me niin? Mitä meille merkitsevät perusteuudistuksen keskeiset tavoitteet? Mikä meille itsellemme on tärkeätä? 42

43 KIITOS! 43