Voiko koulu olla oppiva ja hyvinvoiva yhteisö? Mikä on esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen suunta??

Transkriptio

1 Voiko koulu olla oppiva ja hyvinvoiva yhteisö? Mikä on esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen suunta?? Erityisopetuksen kansalliset päivät Helsinki Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1

2 Unelma Unelma.

3 Teesit Oppivaksi yhteisöksi kehittyminen tarvitsee ympärilleen oppivan ohjausjärjestelmän Arvoperustan ja tehtävämäärittelyn täytyy tukea oppimaan uskaltautumista ja rakentua näkemykselle jokaisen mahdollisuudesta oppia sekä oikeudesta hyvään opetukseen, ohjaukseen ja tukeen Toimintakulttuurin tulee tukea vuorovaikutusta ja hyväntahtoisuutta yhteisössä ja rakentaa hyvinvointia Työn tulee kaikilla esiopetuksen ja perusopetuksen osa-alueilla ilmentää oppimiskäsitystä, joka tunnistaa tekemisen, kokemusten, tunteiden ja erityisesti ilon merkityksen oppimiselle Työ rakentuu sivistyskäsitykselle, jossa keskeistä on kokonaisvaltainen näkemys ihmisyydestä

4 Työhön kutsu Teeseistä voi rakentua todellisuus vain yhteisellä työllä

5 Yleissivistävä koulutus uudistuu kokonaisuutena 5

6 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi 6

7 Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävän koulutuksen kaikki asteet ovat tarkasteltavana tavoitteet, tuntijaot, opetussuunnitelman perusteet ja paikalliset opetussuunnitelmat Uudistamisen vuodet Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kasvun ja oppimisen jatkumoa varhaisvuosista toisen asteen koulutuksen loppuun Jatkuva vuorovaikutus ammatillisen koulutuksen kanssa on välttämätöntä Opetussuunnitelman perusteiden laadinta ja paikallinen opetussuunnitelmatyö ovat uudistuksen vuorovaikutteisin osuus 7

8 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops 8

9 MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 Paikalliset tarpeet Laatukriteerit ja linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 Perusopetuslaki ja -asetus 9

10 Perustetyön lähtökohdat Tietoperustaisuus Normiperustaisuus Tulevaisuussuuntautuneisuus Perustetyön lähtökohtina ovat nykytilan analyysi arvio toimintaympäristössä tapahtuvasta muutoksesta tutkimuksen, arviointien ja kehittämistyön tulokset kansainväliset aineistot työtä ohjaavat kansalliset linjaukset Kansallisia linjauksia ovat Perusopetus/lukiolaki ja asetus valtioneuvoston asetus Yhteinen näkemys hallitusohjelma ja KESU 10

11 Uudistuksessa keskeisiä kysymyksiä Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? Miten työskennellen voitaisiin parhaiten edistää oppimista ja osaamisen kehittymistä? SUUNTA Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? Oman näkemyksen ja tahtotilan merkitys. TOIMINTA Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee? OSAAMINEN Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana? NORMIT 11

12 Miksi uudistusta tarvitaan? Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti luvun alun jälkeen - globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on muuttunut - tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin 12

13 Muutoksen ytimessä Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) Tekeminen kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti Oleminen identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa

14 Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuuden kasvu Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Hallittavuus Koherenssin tunne Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Individualismi, normittomuus, kulutusyhteiskunta, materialismi & instrumentalismi Merkityksellisyys Lähde: Timo Hämäläinen, 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)

15 Uudistumisen tärkeys ja onnistumisen edellytykset Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus Sisäisten haasteiden tunnistaminen Kasvatustyön ja toimintakulttuurin merkitys Lasten/Oppilaiden/Opiskelijoiden rooli Pedagogiikka TVT, verkkoympäristöt digitaalinen oppimisympäristö Oppimisen ja osaamisen taso 15

16 Perusteiden uudistamista ohjaavat tavoitteet 16

17 Valtioneuvoston asetus 422/2012 Koskee esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä aikuisten perusopetusta Tavoitepykälät: 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu 17

18 Esi-, perus- ja lisäopetuksen perustetyön aikataulu (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen kaikkien vuosiluokkien osalta 18

19 Yhteistyöhön perustuva ja avoin valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu yleiset linjaukset Syyskuun alku esiopetus Huhtikuu perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana 19

20 Opetussuunnitelmauudistuksen keskeinen tavoite Luodaan yhdessä paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle kestävälle tulevaisuudelle 20

21 Uudistuksen ydin Mitä? Miten? Millaiset kasvun ja oppimisen mahdollisuudet koulu kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä tarjoaa? 21

22 Mitä? Miten? Jos haluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään ratkaisuja yhdessä Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin kuuluvia asioita toisiinsa Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä - kriittistä ajattelua Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa. KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA

23 Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet Opetussuunnitelman perusteita laadittaessa perusteiden kaikilla osa-alueilla (tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä) otetaan huomioon seuraavat näkökohdat: rakentaminen vahvuuksille kestävä tulevaisuus tavoitteena tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten tukeminen perusopetuksen yhtenäisyys ja eheys, työn jatkumot kansainvälisyys, globaali vastuu kieli- ja kulttuuritietoisuus teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely laaja-alaisen luku- ja kirjoitustaidon haasteet 23

24 Millaisia muutoksia perusteluonnokseen sisältyy? 24

25 Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta vahvistuu Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään oppimiseen Suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Tehtävä kuvataan yksityiskohtaisemmin Kasvatus- ja opetustehtävä Oppivelvollisuuden suorittaminen, laajan yleissivistyksen perusta Hyvät edellytykset toisen asteen opintoihin Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon mm. Lisääntyvä yhteistyön tarve Oppilaiden rooli ja osallistuminen Koulun kaiken toiminnan kasvattava ja ohjaava vaikutus Monipuolisten oppimisympäristöjen tärkeys ja esim. etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuudet

26 Oppimisen ja osaamisen tarkastelu Oppimiskäsityksen kuvaus ottaa huomioon uusimman tutkimuksen ja konkretisoituu erityisesti Oppimisympäristön, työtapojen ja opetuksen eheyttämisen, oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja ohjauksen sekä oppilaan arvioinnin määrittelyssä yhdessä tekemisen, kokemusten, tunteiden ja ilon merkitys Oppiaineiden tavoitteissa, joissa korostuu miten? näkökulma Tavoitteiden vahvistamisena sekä oppiainerajat ylittävät laaja-alaisen osaamisen määrittelynä Laaja-alainen osaamisen tavoitteet opetuksen eheyttämistä tukemassa Osaaminen kuvataan koulun ja opettajan toiminnalle asettuvina tavoitteina, ei suoraan oppilaiden osaamisvaatimuksina

27 Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (1) Osaamisen kuvaukset on johdettu valtioneuvoston asetuksesta ja määritelty suhteessa toimintaympäristön muutoksiin Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta Osaaminen tukee oppilaan identiteetin muotoutumista ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja oppilaille merkityksellisten kysymysten käsittelyä 27

28 Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (2) Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7) Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen Työskentelyssä, opiskelussa ja työelämässä tarvittava osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus 28

29 Ajattelu ja oppiminen Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (3) Ajatteluun rohkaiseminen, valmius reflektoida omaa ajattelua, avoin ja utelias asenne Ajattelun muodot ongelmanratkaisu, argumentointi, päättely, johtopäätösten teko, luovuus ja kuvittelukyky, systeeminen ajattelu Oppimaan oppimisen taidot, oppilaan rooli aktiivisena toimijana Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Omat juuret moninaisuuden kohtaaminen Vuorovaikutuksen merkitys ja siihen harjaantuminen Ilmaisun eri keinot ja muodot, ilmaisemisen rohkeus Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Toimintatavat, jotka edistävät ko. taitoja Ymmärrys hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä Turvallisuustaidot, myös liikenteeseen liittyvä turvallisuus 29

30 Monilukutaito Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (4) Viestien (multimodaalisten tekstien) tulkitsemisen ja tuottamisen taidot monet erilaiset luku- ja kirjoitustaidot Liittyy ajatteluntaitoihin - kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, arvioida ja arvottaa tietoa Pohjana laaja tekstikäsitys, kuuluu kaikkiin oppiaineisiin, arkikielen hallinnasta kohti tiedonalojen käsitteellistä kieltä Vapaa-ajan tekstit ja informaali oppiminen mukaan Uudistuvaa teknologiaa hyödyntäviä mutta myös perinteisiä käsin harjoitettavia viestintätaitoja Tieto- ja viestintätekniikan käyttö TVT vuorovaikutuksen, tiedon kanssa työskentelyn, uuden tiedon luomisen ja ongelmien ratkaisun edistäjänä ja rikastajana Perustaidot, kieli ja käsitteet, vuorovaikutustaidot, verkkoympäristössä toimiminen, eri käyttötarkoitusten hahmottaminen 30

31 Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (4) Työskentelyssä, opiskelussa ja työelämässä tarvittava osaaminen Työelämätaidot, yrittäjyys Pitkäjänteinen, vastuullinen työskentely ja työn loppuun saattaminen, työn tulosten arvostaminen Ponnistelu yhteisten tavoitteiden hyväksi Työprosessien hallinta Opiskeluun ja työelämään suuntautuminen kokemusten kautta Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus Kiinnostus ja harjaantuminen yhteisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin osallistumisen kautta oppiminen Näkemyksen muodostaminen omien valintojen merkityksestä

32 Tapa toimia Oppilaan arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa avataan selkeämmin Oppilaan arvioinnista oppimista tukevaan arviointiin ja arvioinnin näkemiseen osana oppimista Monipuolisen näytön ja palautteenannon merkitys Päättöarvioinnin kriteerien selkeyttäminen Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset määritellään ja kuvataan niiden sisältö Linjaukset korostavat toimintakulttuurin kehittyvää luonnetta sekä merkitystä oppilaiden kasvun ja oppimisen kannalta Linjaukset tukevat arvoperustan ja tehtävän toteutumista sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä

33 Koulu oppivana yhteisönä 1 Koulu toimii oppivana, oppilaan kasvua tukevana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen Vahvistaa oppilaan myönteistä ja realistista käsitystä itsestä oppijana palautteen antaminen, yhdessä tekeminen Virittäytyminen ja aktiivisuus kiireettömyys ja rauha syventyminen ja tehtävien loppuun saattaminen Reflektiivisyys pysähtyminen aika ajoin oman työn, tavoitteiden ja toimintatapojen pohdintaan Oppiminen ja kasvu ihmisenä on koulun pedagogisen johtamisen fokus

34 Koulu oppivana yhteisönä 2 Oppivalle yhteisölle ominaisia ovat Monipuoliset työskentelytavat Vuorovaikutus ja osallisuus Hyvinvointi ja turvallinen arki Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäinen kokonaisuus Opetuksellisesti eheä jatkumo Kasvatuksellisesti johdonmukainen kokonaisuus Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua ja sekä oppiainekohtaisten että oppiainerajat ylittävien oppimiskokonaisuuksien toteuttamista

35 Toimintakulttuurin kehittämisen linjaukset 1 Monipuoliset työskentelytavat Työn monipuolisuus, joustavuus, tarpeisiin vastaaminen ja ohjaaminen itselle sopivaan työskentelyyn Toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen, tvt, formaalin ja informaalin oppimisen rakentaminen yhteen Vuorovaikutus ja osallisuus Yhteistyö ja vuorovaikutus sivistymisen väylinä Yhteisöön kuuluminen, osallisuus niitä edistävät rakenteet ja toimintatavat 35

36 Toimintakulttuurin kehittämisen linjaukset 2 Hyvinvointi ja turvallinen arki Ulottuu kaikkeen toimintaan koulun arjessa kohtaaminen, rakenteet Yksilöllisyys yhteisöllisyys - yhteistyö Arjen ennakoitavuus ja kiireettömyys, säännöllisyys, jatkuvuus ja johdonmukaisuus Rauhallinen, hyväksyvä ja ystävällinen ilmapiiri Turvallinen opiskeluympäristö oppilaan oikeutena Selkeä ei kiusaamiselle, väkivallalle, syrjinnälle ja rasismille 36

37 Toimintakulttuurin kehittämisen linjaukset 3 Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Kulttuurien ja kielten moninaisuutta ei nähdä ensisijaisesti ongelmana, vaan voimavarana ja ilona Tilan antaminen monimuotoisuudelle, dialogin edistäminen Perustuu käsityksen, että oppilas on monikielinen ja hänellä on monta identiteettiä Kielitietoisuus: kieli on olennainen osa oppimista; kielet eivät kilpaile vaan tuetaan moni- ja rinnakkaiskielisyyttä. Käsitys jokaisesta opettajasta kielellisenä mallina ja kielen opettajana Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Koulu toimii esimerkkinä vastuullisesta suhtautumisesta ympäristöön Oppilailla mahdollisuus harjaantua kestävään elämäntapaan ja vastuunottoon

38 Tapa toimia, oppimisympäristö Muuttuva toimintaympäristö Kestävä kehitys kestävä hyvinvointi Tavoitteet, tehtävä Muuttuva toimintaympäristö Tapa toimia, oppimisympäristö Muuttuva toimintaympäristö Kestävä elämäntapa Osaaminen Käsitys itsestä ja suhde muihin Arvot ja oppimiskäsitys Muuttuva toimintaympäristö 38

39 MITÄ OPPILAAT SANOIVAT? Huomatkaa että kaikki lapset ovat erilaisia ja että kaikilla on oikeus oppia elämään tarvittavat asiat. Tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä ovat itsestä huolehtiminen, työskentelytaidot sekä vaikuttaminen, vastuullisuus ja osallistuminen - ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa enemmän. On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä; muilta oppilailta oppiminen voisi olla näkyvämmin esillä. Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja taitoja voisi hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että oppilaat opettaisivat niitä toisilleen. Asioita pitää katsoa eri näkökulmista; on hyvä että oppilaat pystyvät oppimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja monipuolinen tekeminen erilaisissa ympäristöissä. Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa omiin asioihimme. Oppilaiden on tosi hyvä saada vaikuttaa asioihin, joita he tulevat itse tekemään.

40 Jos unelma tulisi todeksi.

41 Oppimisen ilo voisi syntyä ihmettelystä Kaunein ja syvin tunne minkä voimme kokea on salaperäisyyden tunne. Se on kaiken todellisen taiteen ja tieteen lähtökohta. Se jolle tämä tunne on vieras on kuin kuollut. Albert Einstein 41

42 Unelma. Päivä olisi täynnä monenlaista yhdessä tekemistä ja toisilta oppimista

43 Päivä olisi turvallinen ja yhteisön jokainen jäsen tärkeä. Eri-ikäiset oppisivat toisiltaan.

44 Se, mitä opiskeltaisiin, auttaisi ymmärtämään maailmaa ja itseä Help kids know how to make meaning and sense of what they are learning so they can see who they are. KT Mary Helen Immordino-Yang

45 Jokainen voisi tulla hyväksytyksi omana itsenään ja saisi apua oppimiseensa. Jokainen saisi mahdollisuuden kasvaa sivistyneeksi ja vastuulliseksi ihmiseksi.

46 KIITOS! 46