Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan

Transkriptio

1 Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan opetussuunnitelmaprosessissa? Miten tänä syksynä edetään?

2 Aikataulu Valtioneuvoston asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti lukien. Valtioneuvosto hyväksyi vuodelta 2012 olevan perusopetuksen tuntijaon käyttöönotolle siirtymäajan. Perusopetuksen vuosiluokat 1 6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna Vuosiluokat 7-9 jatkavat edellisen tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Päättöarviointi tehdään vuoden 2004 perusteisiin sisältyviä päättöarvioinnin kriteerejä käyttäen. Vuosiluokat 7-9 siirtyvät vuosiluokka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen 2019 mennessä. Lukuvuotena vuosiluokalla 6 opetetaan poikkeuksellisesti ympäristöopin asemasta edelleen biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa.

3 Siirtymävaihe toteutetaan porrastetusti, jotta taataan perusopetuksen oppilaiden vähimmäistuntimäärän täyttyminen sekä oikeudenmukainen ja valtakunnallisesti yhdenvertainen päättöarviointi. Portaittainen siirtyminen uuteen tuntijakoon myös helpottaa siirtymävaiheen järjestelyitä ja oppimateriaalihankintoja kuntien ja muiden opetuksen järjestäjän näkökulmasta. Siirtyminen vanhasta tuntijaosta ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista uuteen tuntijakoon ja uuteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ei aiheuta lisäkustannuksia. Lähde:

4

5 Vuosiluokkakokonaisuuksien ja oppiaineiden tehtävien kuvaukset Vuosiluokkakokonaisuuden alussa kuvataan sen erityinen tehtävä ja pedagoginen luonne, siirtymävaiheissa huomioonotettavat asiat sekä laaja-alaisten osaamisalueitten tehtävät ja tavoitteet ko. vuosiluokalla. Oppiaineiden tehtäväkuvauksessa ensin yhteinen kuvaus kaikille vuosiluokille ja sitten erityiset näkökulmat vuosiluokkia 1-2, 3-6, 7-9 koskien. Oppiaineen tehtävä perusopetuksen kokonaisuudessa ja muun muassa merkitys oppilaan kasvun kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Eija Kauppinen

6 Oppiaineiden opetus Lähtökohtana Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 3 ja sen perustelut Opetuksella rakennetaan laajaa yleissivistystä ja tuetaan oppilaiden maailmankuvan avartumista Huolehditaan sekä eri tiedonalojen tavoitteista että yleisemmistä läpileikkaavista tavoitteista Tavoitteena on, että oppilaalle rakentuu mielekkäitä, eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, jotka toteutuvat oppiaineiden yhteistyönä Opetuksen tulee perustua tieteelliseen tietoon Irmeli Halinen

7 Oppiaineet Kaikkien oppiaineiden rakenne samankaltainen. Rakenne ohjattu Oppiaineen tehtävä Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Ohjaus,eriyttäminen ja tuki oppiaineessa Opetuksen tavoitteet Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet Tavoitteisiin liittyvä laaja-alainen osaaminen Oppimisen arviointi Hyvän osaamisen kuvaus (6lk) Päättöarvioinnin kriteerit

8 Paikallinen työ Oppiaineiden opetussuunnitelmat vuosiluokittain 1,2 3,4,5,6, 7,8,9

9 Liikunta 1-2 lk Liikutaan yhdessä leikkien 3-6 lk Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen 7-9 lk Liikutaan yhdessä minäkäsitystä ja osallisuutta vahvistaen,taitoja soveltaen Oppiaineen tehtävä Opetuksen tavoitteet Keskeiset sisällöt Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Ohjaus eriyttäminen ja tuki Oppimisen arviointi: 6lk Hyvän osaamisen kuvaus, 9lk päättöarvioinnin kriteerit

10 Tehtävä Työskennellään pöytäryhmittäin- 4 henkilöä. Yksi oppiaine Tutustukaa oppiaineen opetussuunnitelmaan. Mikä muuttuu nykyiseen verrattuna? Miten näkyy koulun tasolla; opetuksessa,oppilaan näkökulmasta

11 Oppilaanohjaus Oppilaanohjaus mukana vuosiluokkakokonaisuuksissa Mikä on oppiaineen tehtävä? Mitä oppilaanohjaus on vuosiluokilla 1-2? Mitä oppilaanohjaus on vuosiluokilla 3-6? Oppilaanohjaus omana oppiaineena 7-9 luokilla

12 Oppilaanohjaus Oppiaineen tehtäväkuvaus sama 1-2,3-6,7-9 Toteutus eroaa eri vuosiluokkakokonaisuuksissa Koulun ohjaussuunnitelma: kuvataan oppilaanohjauksen rakenteet ja vastuut sekä monialaiset verkostot 1-2 lk opiskeluvalmiudet ja taidot 3-6 lk opiskelustrategiat, oppiaineiden erityispiirteet 7-9 lk valinnat,jatko-opinnot,työelämäyhteistyö,henkilökohtainen ohjaus

13 Valinnaiset aineet (1) vähintään yhdeksän vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-9 Voidaan tarjota perusopetukseen soveltuvia aineita, yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia opintoja tai useammasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia. Valinnaisten aineiden tulee edistää perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Soveltavilla aineilla tarkoitetaan puolestaan aineita, jotka sisältävät aineksia useasta eri oppiaineesta ja palvelevat suoraan yhden tai useamman laaja-alaisen osaamisalueen kehittymistä. > oppiaineiden yhteistyön edistäminen: taide- ja taitoaineiden opinnoissa, tieto- ja viestintätekniikassa, kuluttaja- ja talouskasvatuksessa, globaalikasvatuksessa tai draamaopinnoissa. Ulla Ilomäki-Keisala

14 Valinnaiset aineet (2) Opetuksen järjestäjä päättää, mitä valinnaisia aineita tarjotaan (vrt. opiskelijoiksi ottamisen periaatteet toiselle asteelle). 9vvt vuosiluokille 1 9 > Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen määrittelemä oppilaan vähimmäistuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää myös valinnaisia aineita. Ulla Ilomäki-Keisala

15 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset VN:n asetuksessa vuosiluokille 1 6 ja 7 9 osoitetaan kullekin taide- ja taitoaineelle (mu, ku, ks, li, ko) kaikille yhteisen opetuksen vähimmäistuntimäärä. Lisäksi näiden oppiaineiden opintoihin osoitetaan 1 6 vuosiluokille yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja vuosiluokille 7 9 viisi vuosiviikkotuntia, joista tuntijaossa käytetään nimeä taide- ja taitoaineiden valinnaiset. Opetuksen järjestäjä tekee päätöksen valinnaisten tuntien käytöstä. Ulla Ilomäki-Keisala

16 Vieraiden kielten valinnaiset opinnot Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A2- ja B2-kielinä opetettavien valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Mahdollisista muista valinnaisista kielistä sekä niiden tavoitteista ja sisällöistä päätetään paikallisessa ops:ssa. Vapaaehtoinen ja valinnaisen A-kielen (A2-kieli) opetus alkaa viimeistään 5. vuosiluokalta, ja se on laajuudeltaan 12 vvt. Tunnit jaetaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla ilman nivelvaihetta. Tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit ovat samat kuin kaikille yhteisessä A-kielessä. Valinnaista B-kieltä (B2) opetetaan vähintään neljä vvt vuosiluokilla 7-9. Vapaaehtoisen ja valinnaisen A-kielen opetukseen voidaan käyttää osittain valinnaisiin opintoihin varattuja vuosiviikkotunteja ja osittain perusopetuksen vähimmäistuntimäärän ylittäviä vuosiviikkotunteja. B-kieli voidaan toteuttaa joko valinnaisiin opintoihin varatuista vuosiviikkotunneista tai vähimmäistuntimäärän ylittävinä vuosiviikkotunteina. Ulla Ilomäki-Keisala

17 Tuntijako Mitä haasteita on noussut esille tuntijakokeskusteluissa? Ketä on kuultu? Miten eri tuntijakomallit näkyisivät koulun arjessa?