Johtamisen foorumi Perusopetus: Miten liikkeelle ja mihin suuntaan opetussuunnitelmatyössä?

Transkriptio

1 Johtamisen foorumi Perusopetus: Miten liikkeelle ja mihin suuntaan opetussuunnitelmatyössä? Helsinki Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS 1

2 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi 2

3 Seminaarin rakenne Tutustuminen pöytäkunnittain Orientaatio yleissivistävän koulutuksen uudistuminen Ryhmäpohdinta Opetussuunnitelmauudistuksen normipohja Paikallisen työn lähtökohtia ja tehtäviä Ryhmäpohdinta Mikä sitten muuttuu millaisena uusi perusopetus hahmottuu? Miten OPH kuljettaa prosessia? ja lopuksi vähän lisää unelmia

4 Mikään tuuli ei ole suotuisa sille, joka ei tiedä minne on menossa (Seneca) 4

5 Osataksesi navigoida hyvin, sinun täytyy osata ainakin kolme asiaa määrittää paikkasi kartalla määrittää reittisi sinne, minne haluat mennä lukea, mitä ympäristösi kertoo sinulle 5

6 Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävän koulutuksen kaikki asteet ovat tarkasteltavana tavoitteet, tuntijaot, opetussuunnitelman perusteet ja paikalliset opetussuunnitelmat Uudistamisen vuodet Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kasvun ja oppimisen jatkumoa varhaisvuosista toisen asteen koulutuksen loppuun Vuoropuhelu ammatillisen koulutuksen kanssa on välttämätöntä 6

7 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops 7

8 Opetussuunnitelmatyön merkitys Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden - yhteisen viitekehyksen, ajan ja rakenteet - ympäröivän maailman muutoksen pohdintaan sekä koulun ja opetuksen kehittämiseen. Koulutus sekä rakentaa tulevaisuutta että vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Muutoksessa tarvitaan hyvää johtajuutta ja paljon yhteistä ajattelua. 8

9 Esi-, perus- ja lisäopetuksen perustetyön aikataulu (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen kaikkien vuosiluokkien osalta 9

10 Miksi uudistusta tarvitaan? Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti luvun alun jälkeen - globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on muuttunut - tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin 10

11 Unelma Unelma. Pohtikaa ryhmässänne, mikä on teidän unelmanne: Mistä pois? Mitä kohti?

12 Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta lähtökohtina 12

13 MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 Paikalliset tarpeet Laatukriteerit ja linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 Perusopetuslaki ja -asetus 13

14 Oppiaineet ovat samat kuin aiemmin Vähimmäistuntimäärä Perusopetusasetus Yht. Vanha Uusi * * Mahdollinen lisäys (+3) päätetään

15 Valtioneuvoston asetus 422/2012 Koskee esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä aikuisten perusopetusta Tavoitepykälät: 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu Oppiaineiden välinen yhteistyö ja eheyttäminen 15

16 Tuntijakoratkaisu Valtioneuvoston asetus 422/2012 Nivelvaiheet 2. ja 3. vuosiluokan sekä 6. ja 7. vuosiluokan välissä kaikissa aineissa Kieltenopetuksessa siirtymää alemmille vuosiluokille; B1-kielen opetus varhennetaan alkamaan 6. luokalla Ympäristöoppia 6. vuosiluokan loppuun asti Uskontoa 1 vvt vähemmän Historiaa ja yhteiskuntaoppia 2 vvt enemmän (4.-6. vuosiluokilla), yhteiskuntaopin tuntimäärä säädellään aiempaa selkeämmin Taide- ja taitoaineiden valinnaistunteja (-1 vvt) sekä oppilaalle valinnaisten aineiden tunteja (-4 vvt) kiinnitetty kaikille yhteiseen opetukseen 4 vvt (musiikki 1, kuvataide 1, liikunta 2); kotitalous luetaan taide- ja taitoaineisiin Valinnaisten aineiden tuntimäärä 9 vvt; näihin aineisiin kohdennettavasta 3 vvt:n lisäyksestä päätetään keväällä 2013 Valtio tukee valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta; pohditaan A2- kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi 16

17 Tuntijako oppiaineittain tarkasteltuna Aine Vanha Uusi Muutokset Äidinkieli ja kirjallisuus = =42 Nivelkohta vaihtuu. A1-kieli 8+8=16 9+7=16 Yhden tunnin siirto 3-6 vlk.:lle B1-kieli 6 2+4=6 Aloitus jo 6 vlk. Matematiikka = =32 Nivelkohta vaihtuu. Ympäristöoppi = vlk. kokonaisuutena Nimi muuttuu. Biologia ja maantieto Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Fysiikka ja kemia Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Terveystieto 3 3 * Ympäristö ja luonnontietoaineet yht = =31 * Biologiaa ja maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa ja terveystietoa opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vlk

18 Aine Vanha Uusi Muutokset Uskonto / Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi 6+5= =10 Nivelkohta vaihtuu. Yksi vähemmän 3+7=10 5+7=12 Kaksi enemmän (4-6 vlk.) YH vähintään 2+3=5 Musiikki 4+3= =8 Nivelkohta vaihtuu. Yksi enemmän Kuvataide 4+4= =9 Nivelkohta vaihtuu. Yksi enemmän Käsityö 4+7= =11 Nivelkohta vaihtuu. Liikunta 8+10= =20 Nivelkohta vaihtuu. Kaksi enemmän Kotitalous 3 3 Luetaan osaksi taide- ja taitoaineita. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yht. 56 (+3 kotitalous) =12 6+5=11 Nivelkohta vaihtuu. Yksi vähemmän 18

19 Aine Vanha Uusi Muutokset Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet 13 9 Mahdollinen lisäys (+3) päätetään Vähimmäistuntimäärä yhteensä Mahdollinen lisäys päätetään Vapaaehtoinen A2-kieli Valinnaisena aineena tai B1-sijasta yhteisenä aineena tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena. * ** Vapaaehtoinen B2-kieli 4 4 Valinnaisena aineena tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena.* * Rahoituksesta säädetään myöhemmin. ** OKM valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi 19

20 Lakimuutokset ja uudet kehittämistehtävät otetaan huomioon Varhaiskasvatuslaki, esiopetuksen mahdollinen muuttaminen velvoittavaksi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä työrauhaa ja kurinpitoa koskevien pykälien uudistaminen Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, erityisesti sukupuolten tasa-arvo Yrittäjyys ja työelämätaidot Demokratiakasvatus, osallisuus ja vaikuttaminen Tapakasvatus

21 Miten liikkeelle? Paikallisen opetussuunnitelmatyön merkitys ja johtaminen 21

22 Uudistumisen tärkeys ja onnistumisen edellytykset Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus Sisäisten haasteiden tunnistaminen Kasvatustyön ja toimintakulttuurin merkitys Lasten/Oppilaiden/Opiskelijoiden rooli Pedagogiikka TVT, verkkoympäristöt digitaalinen oppimisympäristö Oppimisen ja osaamisen taso 22

23 Opetussuunnitelma on tulevaisuusnavigoinnin hyvä apuväline Suunnan määrittely Eettisen ja käytännöllisen orientaation rakentaminen Nykytilan analyysi Tahtotilan luominen 23

24 Yhteistyön ja paikallisen opetussuunnitelmatyön tärkeys 24

25 Jos pelkästään tyytyy lukemaan karttaa, eksyy. Ilman vuorovaikutusta ja yhteistä pohdintaa ei päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen Uudistuksen onnistuminen riippuu paikallisen opetussuunnitelmatyön toteutumista miten prosessia johdetaan ja miten siinä ovat mukana koulujen henkilöstö oppilaat huoltajat muut yhteistyökumppanit 25

26 Opetussuunnitelmaprosessin vastuut Koulujen taso Opetuksen järjestäjän taso Kansallinen taso Pedagoginen johtaminen Tulevaisuuden tavoitteet osaksi koulun toimintakulttuuria Opsin toteutuminen Strateginen johto, pedagoginen linjavastuu, ops -päätökset Paikallisen työn organisointi, resursointi, seuranta, kehittäminen Opetuksen kehittämisen strategiset ja pedagogiset linjaukset OPH perusteet Opetuslaki ja asetus, VN asetus, hallituksen linjaukset, KESU

27 Hyvin johdettu opetussuunnitelmaprosessi Normiperustaisuus Tietoperustaisuus Yhteinen näkemys Tulevaisuussuuntautuneisuus Suunnitelmallisuus, selkeys, rauhallinen eteneminen Luottamus ja sitoutuminen Avoimuus, vuorovaikutteisuus ja osallisuus

28 Johtamisen peukalosääntöjä 1 Aloittakaa riittävän ajoissa pohjaa luova keskustelu Tutkikaa erilaiset yhteistyömahdollisuudet Kuunnelkaa oppilaita ja huoltajia sekä ihmisiä koulumaailman ulkopuolelta Miettikää, miten voitte luoda työlle alusta lähtien myönteisen ilmapiirin ja turvata eri tahojen osallistumista tukevat rakenteet ja käytännöt Erityinen huomio oppilaiden osallistumiseen Muistakaa, että eri ihmisillä voi olla hyvinkin erilainen käsitys opetussuunnitelmasta; asiaa kannattaa avata mm. luottamushenkilöille ja huoltajille Hyödyntäkää eri lähteitä, mm. oph.fi/ops2016 sivut, erityisesti OPS-tiekartta sekä Oppimisen tulevaisuus - barometri 28

29 Johtamisen peukalosääntöjä 2 Pyrkikää hahmottamaan kokonaiskuva uudistuksen merkityksestä ja tavoitteista ennen varsinaiseen opsin laadintaan lähtemistä Pitäkää huolta paikallisen laadintaprosessin hyvästä organisoinnista ja toteutuksesta pedagogisen johtamisen vahvistaminen yhteistyön rakentaminen työn rytmittäminen työn resursointi fokuksen pitäminen tavoitteissa ops-työn yhteys muuhun kehittämiseen Miettikää, mitkä ovat ihmisten sitoutumiseen ja prosessin onnistumiseen eniten vaikuttavia tekijöitä ja miten voitte itse vaikuttaa niihin? 29

30 Esimerkkejä työjaosta ja osallisuudesta kuntien yhteisessä opetussuunnitelmaprosessissa Kuntien yhteinen työskentely - opetustoimen johdon yhteistyö - yhteiset työryhmät Kunnan tason työskentely - kunnanvaltuusto - sivistyslautakunta - hallintokuntien yhteistyö - OPS työn johtoryhmä Koulun tason työskentely - hlökunta, huoltajat, oppilaat - lähiyhteisö T U L E V A I S U U S K E S K U S T E L U A R V O K E S K U S T E L U KOULUTUS TUNTIJAKO OPPIAINETYÖ PÄÄTÖKSET RESURSSIT OPPILASHUOLTO TOIMINTA- KULTTUURI, TYÖTAVAT

31 Keskusteluteemoja opetussuunnitelmatyön pohjaksi Miten maailma koulun ympärillä muuttuu ja mikä siinä on olennaista koulun ja oppimisen kannalta? Millaista osaamista oppilaamme tulevat tarvitsemaan opinnoissaan, työelämässä ja kansalaisina? Arvokeskustelu -> mistä lähtökohdista ja millä eettisellä orientaatiolla kohti tavoitteita? Oppimiskäsitystä ja oppimista koskeva pohdinta -> mistä syntyy hyvä oppiminen? Toimimmeko me niin? Mitä meille merkitsevät perusteuudistuksen keskeiset tavoitteet? Mikä meille itsellemme on tärkeätä? KATSO LISÄÄ OPS-TIEKARTASTA 31

32 Ryhmäpohdinta: Missä teidän kunnassanne/koulussanne mennään tällä hetkellä ja mihin kysymyksiin tarvittaisiin vastauksia? Löytyykö teiltä jo hyviä toimintamalleja?

33 Hyviä OPS-toimintamalleja etsimässä Yhteistyön mahdollisuuksia, toimijoita, tehtävänjakoa ja tarvittavia tukitoimia? Vuorovaikutusta - miten edistää vuorovaikutusta toimijoiden välillä, verkostojen syntymistä, tiedon jakamista ja rakentamista? Myönteisen ilmapiirin muodostamista? Resurssien miettimistä ja turvaamista? Prosessien suunnittelua, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta miten ja millä välineillä? -> Toimintamalleja, jotka edistäisivät ops-prosessia, jonka seurauksena syntyy ajassa elävä ja työtä aidosti tukeva kuntaja koulukohtainen opetussuunnitelma

34 Mikä muuttuu? Millaisena uusi perusopetus hahmottuu? 34

35 Opetussuunnitelmauudistuksen keskeinen tavoite Luodaan yhdessä paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle kestävälle tulevaisuudelle 35

36 Uudistuksen ydin Mitä? Miten? Millaiset kasvun ja oppimisen mahdollisuudet koulu kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä tarjoaa? 36

37 Mitä? Miten? Jos haluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään ratkaisuja yhdessä Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin kuuluvia asioita toisiinsa Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä - kriittistä ajattelua Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa. KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA

38 Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet rakentaminen vahvuuksille kestävä tulevaisuus tavoitteena tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten tukeminen perusopetuksen yhtenäisyys ja eheys, työn jatkumot kansainvälisyys, globaali vastuu kieli- ja kulttuuritietoisuus teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely laaja-alaisen luku- ja kirjoitustaidon haasteet 38

39 Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta vahvistuu Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään oppimiseen Sivistyskäsitys ja suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Tehtävä kuvataan yksityiskohtaisemmin Kasvatus- ja opetustehtävä Oppivelvollisuuden suorittaminen, laajan yleissivistyksen perusta Hyvät edellytykset toisen asteen opintoihin Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon mm. Lisääntyvä yhteistyön tarve Oppilaiden rooli ja osallistuminen Koulun kaiken toiminnan kasvattava ja ohjaava vaikutus Monipuolisten oppimisympäristöjen ja työtapojen tärkeys ja esim. etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuudet

40 Oppimisen ja osaamisen tarkastelu Oppimiskäsityksen kuvaus ottaa huomioon uusimman tutkimuksen ja konkretisoituu Koulutyön kaikilla alueilla yhdessä tekemisen, kokemusten, tunteiden ja ilon merkitys! Oppiaineiden tavoitteissa, joissa korostuu miten? näkökulma Tavoitteiden vahvistamisena sekä oppiainerajat ylittävät laaja-alaisen osaamisen määrittelynä Laaja-alainen osaamisen tavoitteet opetuksen eheyttämistä tukemassa Osaaminen kuvataan koulun ja opettajan toiminnalle asettuvina tavoitteina, ei suoraan oppilaiden osaamisvaatimuksina Osaamisen tavoitteet täsmennetään vuosiluokkakokonaisuuksittain

41 Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (1) Osaamisen kuvaukset on johdettu valtioneuvoston asetuksesta ja määritelty suhteessa toimintaympäristön muutoksiin Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta Osaaminen tukee oppilaan identiteetin muotoutumista ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja oppilaille merkityksellisten kysymysten käsittelyä 41

42 Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (2) Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7) Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen Työskentelyssä, opiskelussa ja työelämässä tarvittava osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus 42

43 Tapa toimia Oppilaan arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa avataan selkeämmin Oppilaan arvioinnista oppimista tukevaan arviointiin ja arvioinnin näkemiseen osana oppimista Monipuolisen näytön ja palautteenannon merkitys Päättöarvioinnin kriteerien selkeyttäminen Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset määritellään ja kuvataan niiden sisältö Linjaukset korostavat toimintakulttuurin kehittyvää luonnetta sekä merkitystä oppilaiden kasvun ja oppimisen kannalta Linjaukset tukevat arvoperustan ja tehtävän toteutumista sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä

44 Koulu oppivana yhteisönä 1 Koulu toimii oppivana, oppilaan kasvua tukevana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen Oppivalle yhteisölle ominaisia ovat Monipuoliset työskentelytavat Vuorovaikutus ja osallisuus Hyvinvointi ja turvallinen arki Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen

45 Koulu oppivana yhteisönä 2 Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäinen kokonaisuus Opetuksellisesti eheä jatkumo Kasvatuksellisesti johdonmukainen kokonaisuus Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua ja sekä oppiainekohtaisten että oppiainerajat ylittävien oppimiskokonaisuuksien toteuttamista Perusteissa määritellään siirtymävaiheiden sekä eri vuosiluokkakokonaisuuksien tehtävät Eheyttävät oppimiskokonaisuudet ovat perusopetuslain tarkoittamia aihekokonaisuuksia Oppimiskokonaisuuksien tavoitteet sekä suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat periaatteet määritellään perusteissa Oppimiskokonaisuuksien tarkempi sisältö ja toteutus päätetään paikallisesti perusteissa annettujen aihepiirien pohjalta

46 Tapa toimia, oppimisympäristö Muuttuva toimintaympäristö Kestävä kehitys kestävä hyvinvointi Tavoitteet, tehtävä Muuttuva toimintaympäristö Tapa toimia, oppimisympäristö Muuttuva toimintaympäristö Kestävä elämäntapa Osaaminen Käsitys itsestä ja suhde muihin Arvot ja oppimiskäsitys Muuttuva toimintaympäristö 46

47 MITÄ OPPILAAT SANOIVAT? Huomatkaa että kaikki lapset ovat erilaisia ja että kaikilla on oikeus oppia elämään tarvittavat asiat. Tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä ovat itsestä huolehtiminen, työskentelytaidot sekä vaikuttaminen, vastuullisuus ja osallistuminen - ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa enemmän. On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä; muilta oppilailta oppiminen voisi olla näkyvämmin esillä. Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja taitoja voisi hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että oppilaat opettaisivat niitä toisilleen. Asioita pitää katsoa eri näkökulmista; on hyvä että oppilaat pystyvät oppimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja monipuolinen tekeminen erilaisissa ympäristöissä. Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa omiin asioihimme. Oppilaiden on tosi hyvä saada vaikuttaa asioihin, joita he tulevat itse tekemään.

48 Miten nyt edetään? 48

49 Yhteistyöhön perustuva ja avoin valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu yleiset linjaukset Syyskuun alku esiopetus Huhtikuu perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana 49

50 Perustetyön toteuttaminen tukea paikalliseen työhön Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa, jolloin niiden palvelevuus ja käyttöjoustavuus kasvaa Teksti jaetaan kahteen osaan tiiviiseen normiosaan, johon voidaan sijoittaa linkit asianomaiseen lainsäädäntöön sekä ns. tukiosaan, jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta sekä rakentaa linkkejä relevanttiin ja opettajien työtä tukevaan aineistoon 50

51 Teesit Arvoperustan ja tehtävämäärittelyn täytyy tukea oppimaan uskaltautumista ja rakentua näkemykselle jokaisen mahdollisuudesta oppia sekä oikeudesta hyvään opetukseen, ohjaukseen ja tukeen Toimintakulttuurin tulee tukea vuorovaikutusta ja hyväntahtoisuutta yhteisössä ja rakentaa hyvinvointia Työn tulee kaikilla esiopetuksen ja perusopetuksen osa-alueilla ilmentää oppimiskäsitystä, joka tunnistaa tekemisen, kokemusten, tunteiden ja erityisesti ilon merkityksen oppimiselle Työ rakentuu sivistyskäsitykselle, jossa keskeistä on kokonaisvaltainen näkemys ihmisyydestä Oppivaksi yhteisöksi kehittyminen tarvitsee ympärilleen oppivan ohjausjärjestelmän

52 Työhön kutsu Teeseistä voi rakentua todellisuus vain yhteisellä työllä

53 KIITOS! Muutamakin askel eteenpäin kohti oppivaa ja hyvinvoivaa 53 koulua on tärkeää