Välkky-hankkeen toimeenpanovaihetta koskeva väliraportti

Transkriptio

1 Välkky-hankkeen toimeenpanovaihetta koskeva väliraportti Syyskuu 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö

2 1 Johdanto Käsillä oleva arviointiraportti on Sosiaalikehitys Oy:n ja VATES-säätiön toinen väliraportti Välkky-hankkeesta. Välkky-hanketta koskevia arvioita on esitetty tämän raportin lisäksi myös kahta muuta välityömarkkinahanketta (Välke- ja Välike-hankkeet) koskevassa myös samanaikaisesti laaditussa yhteisraportissa. Välkky-hankkeen tavoitteena on 1. Kehittää ja koordinoida satakuntalaisia välityömarkkinoita. 2. Lisätä valittujen satakuntalaisten kehittämiskumppanien osaamista ja työllistämisvalmiuksia. 3. Parantaa välityömarkkinoiden vaikuttavuutta Hankkeen tuloksia ovat - Palvelutuottajaselvitykset - Kehittämiskumppanien koulutus- ja kehittämisohjelma - Alueellisten kehittämiskumppanien teemaverkostot - Kehittämiskumppaneiden toteuttamien alaprojektien kytkeminen Välkyn ja välityömarkkinoiden tiivistämiseen ja kehittämiseen - Kehittämiskumppanien roolin ja työnjaon selkiytyminen - Kehittämiskumppanien yritys-, työnantaja- ja viranomaisyhteistyön tiivistyminen Ulkoisessa arvioinnissa on tavoitteena selvittää hankkeen toimeenpanoa, toteutukseen ja tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ja mekanismeja, välityömarkkinoiden kehittämisen edellytyksiä alueella sekä hankkeessa kehitettävien tuotosten ja toimintamallien hyödyntämistä ja vakiinnuttamista. Ensimmäisessä kokoavassa väliraportissa keskityttiin hankkeen toimeenpanon ja toteutustavan arviointi. Toisessa kohdentavassa väliarvioinnissa tarkastellaan välityömarkkinoiden kehittämiseen käytettävien keinoja sekä saavutettuja välituloksia. Maaliskuussa 2011 ilmestyvässä loppuarviointiraportissa nostetaan esiin hankkeiden onnistuminen välityömarkkinoiden kehittämisessä sekä hankkeessa syntyneiden tulosten hyödyntämisessä. Arvioinnissa hankkeita tarkastellaan seuraavien kysymysten kautta: 1 Onko hankkeiden toimeenpano riittävän toimivaa, jotta niiden avulla voitaisiin saavuttaa asetettuja tavoitteita? Mitkä ovat projektien toimeenpanossa niiden kriittisiä pisteitä? Ovatko hankkeiden prosessit osuvia ja toimenpiteet tarkoituksia asetettujen tavoitteiden kannalta? 2 Millaisia käytänteitä, toimintaprosesseja sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mekanismeja hankkeissa on? Millaisia toteutukseen ja tuloksiin liittyviä hyviä ja huonoja käytänteitä hankkeissa on? Millaisia tuloksiin vaikuttavia toimintaprosesseja hankkeissa on? Millaisilla keinoilla hankkeissa pyritään seuraamaan ja lisäämään tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta? 3 Kuinka välityömarkkinoita voidaan kehittää hankkeiden toteuttamisalueilla? Millä tavoin hankkeissa on voitu vahvistaa kehittämisotetta suhteessa keskeisiin asiakasryhmiin? 2

3 Mitä välityömarkkinoiden toiminnan ja työnjaon kehittäminen edellyttää toteuttajien, palveluntuottajien, viranomaisten, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta? 4 Kuinka hankkeessa kehitettävien tuotteiden, tuotosten, menetelmien ja toimintamallien hyödyntäminen ja vakiintuminen pyritään turvamaan? Millaiset vakiintumisnäkymät hankkeen tuloksilla on? Millaisilla prosesseilla hankkeiden tuotosten hyödyntäminen ja levittäminen pyritään varmistamaan ja kuinka toimivia ne ovat olleet? Ovatko hankkeissa kehitettävät tuotteet, menetelmät ja toimintamallit vakiintuneet ja levinneet? Arviointiaineistona on käytetty hankkeen tuottamaa kirjallista materiaalia kuten alahankkeiden välija loppuraportteja ja vaikutusketjukortteja sekä teema- ja kehittämisryhmistä koottua palautetta sekä arviointia varten koottua palauteaineistoa 15 henkilöltä. Arviointia varten toteutettiin alaprojekteja toteuttaneiden henkilöiden haastatteluita (7), teema- ja kehittämisryhmiin osallistuneiden haastatteluita (4) ja koottiin kirjallista palautetta ohjausryhmän jäseniltä (4). Ulkoista arviointia varten järjestettiin elokuussa 2010 hankkeen toteuttajille ja keskeisille yhteistyötahoille työpaja, jossa keskusteltiin hankkeen tuloksista sekä niiden hyödyntämisen ja vakiintumisen mahdollisuuksista alueella. Porissa järjestettyyn työpajaan osallistui 17 henkilöä. 2 Hankkeen toimeenpano Ulkoisen arvioinnin tehtävänä on selvittää, onko hankkeiden toimeenpano ollut riittävän toimivaa saavutettujen tulosten saavuttamiseksi. Välkky-hankkeen toimeenpanossa tapahtui vuoden 2009 aikana muutoksia projektipäällikön ja projektisihteereiden henkilövaihdosten myötä. Henkilöstömuutoksilla tai muilla vastaavilla hankkeen hallinnointiin liittyvillä tekijöillä ei kuitenkaan ollut merkittäviä vaikutuksia Välkyn etenemiseen. Hankkeeseen osallistujat pitävät Välkkyä hyvin toteutettuna projektina, jonka onnistumista on edistänyt mm. sen toteutusalueen kuntien pieni koko. Ulkoisen arvioinnin ensimmäisessä väliraportissa Välkky-hanketta kuvattiin välityömarkkinatoimijoiden osaamista lisääväksi kouluttajaksi, joka tähtää paikallisten toimijoiden asiantuntemuksen vahvistamisen kautta välityömarkkinatoimijoiden itseohjautuvaan oppimiseen ja jatko-opintoihin. Hanketta kuvataan haastatteluissa seudun toimijoiden yhteensaattajaksi ja tiedon lisääjäksi. Välkky-hanke koetaan laajaksi ja mittavaksi kokonaisuudeksi, joka on tuonut uutta ammattitaitoa ja osaamista työhön kuntoutuksen kenttään. Välkky on kuunnellut välityömarkkinatoimijoiden toiveita ja järjestänyt heille monipuolista laadukasta toimintaa. ELY-keskuksen hanke on ollut tukena etenkin pitkäaikaisille ja kehittyneille välityömarkkinatoimijoille. Arviointiaineiston perusteella Välkky-hanke on onnistunut tiedottamisella ja markkinoinnilla lisäämään työnantajien tietoa hankkeesta ja sen toiminnasta. Etenkin Muutos-koulutukset ovat saaneet hyvin näkyvyyttä. Sen sijaan teema- ja kehittämisryhmiin liittyvä tieto ei ole levinnyt yhtä hyvin tai tieto on jäänyt huomaamatta. Välkky-hanke on pitäytynyt koordinoivassa roolissaan eikä ole sitä ole koettu tutoriksi, jonka kanssa käytyjen keskusteluiden ja kahdenkeskisen konsultaation myötä organisaatioiden oman kehittämistyön eteneminen olisi edistynyt. Osa Välkyn kehittämiskumppaneista ei ole pitänyt riittävänä tukea, jota hanke on tarjonnut niille oman toiminnan kehittämiseen ja siitä tiedottamiseen. Kehittämiskumppaneilla on herännyt kysymyksiä siitä, onko tavoitteena ollut vahvistaa niiden hanketoimintaan liittyvää osaamista vai parantaa sisällöllisesti niiden toimintamalleja, joiden edistäminen edellyttää osin erilaisia keinoja. 3

4 Välkyn toimeenpanossa ei ole ollut merkittäviä haasteita. Hanke on toiminut hyvänä asiantuntijoiden tietoa välittävänä ja sen kautta alueen toimijoiden osaamista kehittävänä tahona. Hanke on kuitenkin koettu jossain määrin etäiseksi ja käytännön kehittämistyössä vähän tukea tarjoavaksi. 3 Hankkeen toteutukseen ja tuloksiin liittyvät käytänteet ja toimintaprosessit Arvioinnin tehtävänä on selvittää, millaisia toteutukseen ja tuloksiin liittyviä käytänteitä ja toimintaprosesseja sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mekanismeja hankkeessa on. Välkkyhankkeen keskeiset keinot välityömarkkinoiden kehittämisessä ovat sen käynnistämät teema- ja kehittämisryhmät, Muutos-koulutukset ja alaprojektit. Välkky-hanke on toteuttanut tavoitteidensa mukaisesti palvelutuottajaselvityksen, kehittämiskumppanien koulutus- ja kehittämisohjelman sekä kehittämiskumppanien teemaverkostotyöskentelyn. Hankkeessa on käynnistetty välityömarkkinoiden tiivistämiseen ja kehittämiseen tarkoitetut alaprojektit, joiden toteuttaminen on vielä osin kesken. Hankkeen tavoitteena on tuottaa alueellisten välityömarkkinoiden vaikuttavuuden tehostamiseksi kartoituksia, selvityksiä ja tutkimuksia. Hankkeessa on käynnistetty syksyllä 2010 valmistuva Satakunnan kuntien työllisyydenhoidon nykytilaa ja kehityskohteita koskeva kartoitus. Välkyn tekemän analyysin perusteella Satakunnassa työhallinto on noin 200 palveluntuottajan kanssa säännöllisessä (kehittämis)kumppanuussuhteessa. Hankkeen toteuttaman toimijakierroksen pohjalta on löydetty alueelta noin palveluntuottajan joukko, joka on hankkeessa kehittämistyökeskiössä. Hankkeessa järjestetään erityisesti kehittämiskumppaneille suunnattua, mutta kaikille avoimia koulutuksia sekä teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyä. Välkyssä on valittu vuonna 2009 kehittämiskumppaneiden tekemien hankeideoiden pohjalta toimijat, jotka ovat käynnistäneet omassa organisaatiossaan alaprojektiksi kutsuttavan kehittämishankkeen. Koulutukset sekä teema- ja kehittämisryhmätyöskentely Välkky-hankkeessa on järjestetty vuosina teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyä asiakasryhmiin (kuntoutujat ja nuoret), palveluiden kehittämiseen (moniammatillisuus, palvelutuotteistaminen, tyo valmennus, tyo netsintä) sekä palvelumuotoihin (sosiaaliset yritykset, työpajat) liittyvistä asiakokonaisuuksista. Teema- ja kehittämisryhmiin oli osallistunut keväällä henkilöä. Muutos-koulutustilaisuuksia järjestetään kerran kuukaudessa. Hankkeessa oli järjestetty kevääseen 2010 mennessä 11 koulutusta. Keväällä 2010 koulutuksiin oli osallistunut 119 henkilöä. Välkkyhanke on koonnut palautetta teema- ja kehittämisryhmätyöskentelystä sekä Muutos-koulutuksista. Hankkeen molemmat toimintamuodot on koettu onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Teema- ja kehittämisryhmätyöskentelystä annetaan erittäin hyvät yleisarvosanaksi niiden toteutumiselle, sillä ne saavat keskimäärin 3,7 4,5 yleisarvosanaksi asteikolla 1-5 (59 vastaajaa). Vuosina toteutettavat Muutos-koulutukset on arvioitu keväällä 2010 myös kiitettävän hyvin onnistuneiksi, sillä ne ovat saaneet keskiarvon 3,9 (73 vastaajaa). Hankkeen teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyssä on yhdistetty aiempia ryhmiä ja toiminta jatkuu syksyllä 2010 Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat -teemaryhmässä ja Työmarkkinoille kuntoutuvat -teemaryhmässä. Välkky-hanke on vastannut välityömarkkinatoimijoiden tarpeisiin jatkamalla teema- ja kehittämisryhmätoimintaa. Haastatteluissa todettiin kehittämistyön vaativan aikaa, jotta hankkeessa välitetty suuri tietomäärä pystyttäisiin sisäistämään ja syntyneet yhteistyökontaktit syventyisivät. Palautteiden pohjalta tehdyn arvion perusteella Välkky-hanke on 4

5 reagoinut esitettyihin toiveisiin mm. tarjoamalla itse tai markkinoilla muiden toimijoiden tuottamaa. sosiaalisen median hyödyntämiseen ja projektiosaamiseen liittyvää koulutusta. Haastatteluiden ja palautteen mukaan Välkyn koulutukset ja teemaryhmät ovat sekä tarjonneet tietoa että toimineet erinomaisina verkostoitumisen paikkoina. Kehittämiskumppanit ovat osallistuneet tilaisuuksiin valikoivasti ja olleet mukana heille parhaiten soveltuvissa osioissa. Välkky-hankkeen koulutuksissa ja teemaryhmissä on myönteistä se, että niihin on osallistunut välityömarkkinatoimijoita kolmannelta sektorilta ja erilaisista hankkeista, viranomaisorganisaatioista sekä myös koulutusorganisaatioista. Koulutusorganisaatiot ovat tyypillisemmin mukana välityömarkkinoiden kehittämisessä kouluttajan roolissa kuin tilaisuuksiin osallistuvina kuulijoina ja verkostoitujina, joiden mukana olemiselle Välkky on antanut hyvin tukea. Puolipäiväiset tilaisuudet saavat toteutusmuodostaan kiitosta samoin asiantuntevat kouluttajat. Koulutusten sisällöt ovat olleet hyödyllisiä ja osaaminen on kasvanut mm. yritysyhteistyöhön liittyvien kokemusten kuulemisen ja tuotteistukseen liittyvän tiedon myötä. Osallistujilla on ollut toisaalta toiveena saada koulutuksissa enemmän konkreettista tietoa paikallisista toimijoista ja palvelujärjestelmästä, jotta he voisivat neuvoa ja tukea paremmin asiakkaitaan. Välkky-hankkeen koulutusten ja teematyöskentelyn on koettu olevan sekä onnistunutta että vaikuttaneen niihin osallistuneiden välityömarkkinaorganisaatioiden toimintaan. Työryhmien toimintaa kuvataan työnohjaukselliseksi ja toisilta parastamisen on koettu olevan työryhmätyöskentelyn parasta antia. Välkky-hankkeella on ollut haastatteluiden mukaan vaikutusta tilaaja-tuottajamallin edistämiseen alueen välityömarkkinoilla. Teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyyn osallistuminen on saanut aikaan yhdistystoiminnan tavoitteiden ja toimintamallien pohtimista, jolloin esimerkiksi työttömien yhdistyksessä on aloitettu oman toiminnan näkyväksi tekeminen ja kehittämistyö sen uudistamiseksi. Teemaryhmätyöskentelyn vaikutuksesta yhdistyksissä on käynnistetty sosiaalisen tilinpidon ja tuotteistuksen kehittämistä. Teemaryhmät ovat toimineet hankalien teemojen, kuten tuotteistuksen ja palveluiden markkinoistamisen aiheuttamasta välityömarkkinatoimijoiden keskinäisestä kilpailuasetelmasta keskustelemisen foorumina, jonka avulla on voitu vahvistaa yhteistä näkemystä ja vähentää erilaisia vastakkainasetteluita. Osalla alueen kehittämiskumppaneista on ajanpuutetta, joka on estänyt hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin osallistumisen. Kehittämiskumppanuuksien vahvistumisen kannalta olisi ollut hyödyllistä saada myös kaikkien alaprojektien toteuttajat osallistumaan mukaan järjestettyyn toimintaan. Kaikissa tapauksissa tämä ei ole onnistunut käytännön töiden viemien resurssien tai ryhmien toiminnasta tietämättömyyden vuoksi. Myös kuntien ja työhallinnon viranomaiset ovat osallistuneet hankkeita ja kolmannen sektorin edustajia harvemmin koulutuksiin sekä teema- ja kehittämisryhmiin. Haastatteluiden mukaan tähän on vaikuttanut vähäiseksi koettu suora tiedottaminen peruspalveluihin sekä niiden johdon löyhä sitouttaminen Välkyn järjestämään toimintaan. Peruspalveluiden johdolla on keskeinen rooli niiden henkilöstöresurssien käyttämisessä ja henkilöstön osallistumiseen erilaisiin koulutuksiin sekä muihin osaamista ja verkostoitumista lisääviin tapahtumiin. Välkkyhankkeen olisi toivottu toimivan aktiivisemmin kuntien edustajien saamiseksi mukaan tilaisuuksiin sekä markkinoivan osallistumisen hyödyllisyyttä voimakkaammin TE-toimistojen johdolle. Ilman TE-toimiston johdon sitouttamista Välkyn järjestämään toimintaan osallistumista ei ole katsottu tarpeelliseksi tai sitä ole markkinoitu tehokkaasti alaisille. Kevään 2010 tilanteeseen on todennäköisesti tulossa muutosta syksyn 2010 aikana, kun työhallinnon asiakassegmentointiin pohjautuva teema- ja kehittämisryhmätyöskentely käynnistyy. Välkky-hankkeessa järjestetty koulutus sekä teema- ja kehittämisryhmätyöskentely on ollut onnistunutta ja hyödyttänyt paikallisia välityömarkkinatoimijoita tiedon lisääntymisen ja verkostoitumisen kasvun myötä. Osallistumista osaamista lisäävään toimintaan ovat estäneet pai- 5

6 kallisilla toimijoilla omaan työhön liittyvät kiireet, työhallinnon ja kuntien sitouttamiseen liittyvä tekijät sekä jossain tapauksissa kehittämiskumppaneilla myös alaprojekteille tiedottamiseen ja projektien toteuttamiseen liittyvä toiminta, mikä ei ole ollut hankkeen kehittämiskumppanuustavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista. Alaprojektit Välkky-hankkeen alaprojektit ovat käynnistyneet vaiheittain. Alaprojektien valikointiin ovat osallistuneet paikalliset työvoiman palvelukeskukset ja TE-toimistot, joiden tarpeet on huomioitu alaprojektien käynnistämisessä. Alaprojektien kohdentuminen on ollut kehittämistyön kannalta onnistunutta, sillä mukaan on otettu erilaisia toimijoita eli kolmannen sektorin toimijoiden lisäksi myös TE-toimistojen ja oppilaitosten edustajia. Osa hankkeista on ollut mukana ESR-hankehaussa tai ne ovat toimineet ESR-hankkeen käynnistämisen pilotointivaiheena. Hankkeita on käynnistetty myös aiemmin kokeiltujen toimintamuotojen ympärille, joita on suunnattu uudelle kohderyhmälle tai aloitettu aiempaa syventävämpää palvelua tarjoavan asiakastyön kehittäminen. Alaprojektien tavoitteet ovat hyvin erilaisia ja eri laajuisia, millä on vaikutusta niiden tavoitteiden saavuttamiseen. Tästä moninaisuudesta on esimerkkinä työnhakuklubin järjestämiseen liittyvä alaprojekti sekä TEtoimiston yritysyhteistyön kehittämiseen liittyvä alaprojekti, jossa on tavoitteeksi asetettu kumppanuusverkoston luominen, kouluttajayhteistyön kehittäminen, toimiston sisäisen mallin kehittäminen ja edelleensijoituksen edistämisen kaltaisia laajoja kehittämiskokonaisuuksia. Alaprojekteille on järjestetty yhteisiä tapaamisia, joissa on kehitetty arvioivaa työotetta omaan toimintaan. Alaprojektit ovat tuottaneet yhteisissä tapaamisissa vaikutusketjukortit, joihin alaprojektien toteuttajat ovat kirjanneet kehittämistyönsä tarpeen, panokset, tuotokset, tulokset ja vaikutukset. Välkky-hanke saa erinomaista palautetta vaikutusketjukorttien laadinnasta ja muusta arvioivaa lähestymistapaa edistäneestä toiminnasta, joka on auttanut alaprojekteja täsmentämään tavoitteitaan ja saamaan toteutetuksi vaativia lyhyessä ajassa toteutettavia kehittämishankkeita. Alaprojektien keskinäisten tapaamisten on koettu auttavan tulevassa asiakasohjauksessa, kun alueen eri toimijat ovat tutustuneet entistä paremmin toisiinsa. Alaprojektien toteuttaminen saa pääosin hyvin myönteistä palautetta. Kehittämiskohteena on ollut kuitenkin jossain määrin havaittu kilpailuhenkisyyden vahvistamista eri toimijoiden kesken, toisiin tahoihin tutustumisesta huolimatta konkreettisen asiakasohjauksen vähäisyys alueen muihin toimintoihin sekä kehittämisryhmän tapaamisista ja arvioinnissa tukemisesta huolimatta jonkinasteinen tuen puute omalta kehittämistyöltä. Kilpailuhenkisyyden syntymiseen on voinut vaikuttaa jossain määrin jatkorahoitus, jonka saamiseen oman työn tulokset voivat vaikuttaa. Alaprojekteja on toteutettu tyypillisesti yhden henkilön voimin, joissa on asiakastyön ohella hoidettu mm. kilpailutukseen ja markkinointiin liittyvät tehtävät muun kehittämistyön ohella. Työmäärän ja kehittämistehtävien haasteellisuuden vuoksi alaprojekteissa onkin kaivattu sekä enemmän vapaamuotoista kokemusten vaihtoa yhteisiin tapaamiseen sekä hankekohtaista konsultoivaa tukea niiden toteuttamiseen. Alaprojektien toteuttajat ja niiden kehittämiskohteet on valittu hyvin, sillä niissä toimivat tahot ja alaprojektien tavoitteet kattavat hyvin alueen välityömarkkinoiden kehittämistarpeet. Alaprojekteja on tuettu niiden keskinäisillä tapaamisilla ja arvioivaa työotetta erittäin hyvin esille tuoneella toiminnalla, mistä huolimatta hankkeissa on koettu tarvetta myös tiiviimmälle alaprojektin toteutuksen tukemiselle. Lyhyet ja tiivistahtisesti toteutettavat yhden henkilön varassa toimivat alaprojektit ovat olleet tietyllä tavalla riskialttiita, mutta uhkakuvien toteutumisen sijaan ne ovat onnistuneet hyvin. 6

7 Välkky-hankkeessa on käynnistetty alaprojektien myötä konkreettista yhteistyötä työhallinnon ja kuntien kanssa. Alaprojektien kautta on kehitetty myös työnantajanyhteistyötä. Työhallinnon ja kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön toivotaan Välkky-hankkeelta nykyistä vahvempaa panostusta. Myös työnantajayhteistyössä hankkeen tavoitteet ja keinot eivät ole olleet välityömarkkinatoimijoiden näkökulmasta tarpeeksi selkeitä ja riittäviä. 4 Hankkeen tulokset Ulkoisen arvioinnin tehtävänä selvittää, kuinka välityömarkkinoita on voitu kehittää hankkeiden toteutusalueilla ja vahvistaa kehittämisotetta niiden keskeisiin asiakasryhmiin. Tuloskartta Arvioinnissa on laadittu tuloskartaksi nimetty jäsentely, johon on koottu hankkeiden avaintuloksia. Tuloskartassa tarkastellaan välityömarkkinoiden kehittymistä asiakasprosessin etenemisen mukaisesti: Asiakasohjauksen, heidän saamiensa järjestöjen ja viranomaisten tuottamien palveluiden, uusien työpaikkojen, yhteistyöverkostojen kehittymisen sekä avoimille työmarkkinoille työllistymisen näkökulmasta. Tuloskartassa on eroteltu välityömarkkinapalvelut niiden ammatillisen osaamisen liittymisen mukaisesti erilaisiin tyyppeihin. Tuloskartassa on eroteltu välityömarkkinapalvelut eri tyyppeihin sen mukaan, millaista työnhakijalle tärkeää osaamista niissä pyritään kehittämään. Näitä ovat asiakasta työmarkkinoille ohjaavat ja työnhakuedellytyksiä vahvistavat palvelut (kuntouttavat ja työnhakutaitoja vahvistavat palvelut), työnhakijoiden ammatillista osaamista vahvistavat palvelut (koulutusta ja valmennusta tarjoavat palvelut kuten työhönvalmennus) sekä työllistyskynnystä madaltavat palvelut (ammatillisen osaamisen hankkimisen jälkeiseen tarjottavat tukipalvelut kuten edelleensijoitus). Välityömarkkinoiden kehittymisessä on kiinnitetty huomioita myös työvoiman palvelukeskuksissa ja TE-toimistossa tapahtuneisiin muutoksiin. Tuloskartassa on huomioitu hankkeiden vaikutuksesta välityömarkkinoille syntyneet uudet paikat ja hankkeiden toiminta esimerkiksi sosiaalisten yritysten perustamiseksi. Yhtenä välityömarkkinoiden tuloksena ovat niiden vaikutus alueen kolmannen sektorin edustajien, kouluttajien, viranomaisten ja työnantajien välisen yhteistyön kehittymiseen. Välityömarkkinahankkeiden tavoitteena on tyypillisesti lisätä välityömarkkinoiden vaikuttavuutta, missä on yhtenä mittarina työnhakijoiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Tämä on tuloskartassa yksi keskeinen mittari. Arvioinnissa huomioidaan kuitenkin sen lisäksi mm. työllistymispolkujen pituuden sekä niiden vaikean syy-seuraussuhteen selvittämisen vuoksi myös kaikki muu työnhakijoiden työllistymistä edeltävä toiminta, jossa on tapahtunut muutosta hankkeen vaikutuksesta. Muiden tulosten huomioiminen on erityisen tärkeää välityömarkkinahankkeissa, joiden tavoitteet liittyvät välityömarkkinoiden koordinoinnin ja vaikuttavuuden parantamiseen. Taulukossa 1 on esitetty Välkky-hankkeen tuloskortti, johon on listattu näihin osa-alueisiin liittyviä tuloksia. Välityömarkkinahankkeiden tulosten arvioimisessa on kiinnitetty huomiota niiden toimintaan innovatiivisena välityömarkkinoiden kehittäjänä. Julkisen sektorin innovaatiosta tehdyssä tutkimuksessa on jaoteltuna toimintamallien uudistukset uusien toimintamallien kehittymiseen, konseptin uudistukseen, uusiin palveluihin sekä perinteisten palveluiden kehittymiseen. Innovaatioissa pidetään keskeisenä käyttäjien ja intressiryhmien osallistumista palveluiden kehittämiseen. (Valovirta ym ) Yhteenvedossa peilataan hankkeen tuloksia tähän jäsentelyyn. 1 Ville Valovirta, Jukka Hyvönen, Kirsi Hyytinen, Sirkku Kivisaari, Hannu Hämäläinen, Satu Korhonen, Raimo Lovio, Heidi Kemppi, Sari Yli-Kauhaluoma, Mikael Hilden, Petrus Kautto, Sandford Borins (2010) Julkisen sektorin innovaatioprosessit ja innovaatiotoiminnan johtaminen. Ilmestyy sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisuna. 7

8 Taulukko: Välkky-hankkeen tuloskartta Mistä? Minkä avulla? Minne? Välkky Ohjaus Palveluiden kehittäminen järjestöt Viranomaispalveluiden kehittyminen Asiakasohjaus Palvelu kuntoutus/ Palvelut Palvelut Palvelut ja toimintatavat kuntouttava työtoiminta/työnhakuvalmennus valmennus/ työllistyminen kunta, työhallinto. typ koulutus (edelleensijoitus) Tietoisuus asiakasohjausta parantavista yhteistyötahoista on lisääntynyt yhdistyksillä ja kouluttajilla Alueella on järjestetty uutena toimintana nuorille ammattikoulutetuille työnhakuryhmä TYPin asiakkaille on järjestetty terveellistä elämää ja osallisuutta edistävä ryhmäpalvelu Tuotteistukseen ja itsearviointiin liittyvä osaaminen on lisääntynyt On käynnistänyt vaihtoehtoisen ammattikoulun ja oppilaitoskohtaisen työhönvalmennuksen mallien kehittäminen Yhdistysten osaamista on lisätty koulutuksissa ja teema- ja kehittämisryhmissä On käynnistetty kehittämistyö kunnallisessa työllistämisessä, jossa samalla vahvistetaan ammattialan osaamista kulttuuripalveluissa ja näiden taitojen hyödyntämistä virkistystoiminnassa On käynnistetty kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen osana TE-toimiston poluttavien palveluiden kehittämistä On käynnistetty yrityskoordinaattorimallin kehittäminen TE-toimistossa Toteutetaan selvitys Satakunnan kuntien työllisyydenhoidon nykytilasta ja kehityskohteista Uudet paikat Yhteistyö Työllistyminen Palvelut uudet välityömarkkinatoimijat (sos. yritykset yms) Teemaryhmässä on kehitetty osaamista ja verkostoituminen lisääntynyt Verkostotyö (rakenne) Tietoisuus poikkihallinnollisesti eri toimijoista on lisääntynyt Tilaaja-tuottajamallin omaksuminen on edistynyt ja siinä toimimiseen on saatu työkaluja Työnhakijoiden työllistyminen Alahankkeiden opetusta, työtä ja tukea yhdistävien palveluiden kautta keskimääräistä useampi ohjautunut koulutukseen ja työhön 8

9 Välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantaminen Toimintamallit Välityömarkkinoiden vaikuttavuus lisääntyy, kun siellä käytetyt palvelut ja toimenpiteet kohdentuvat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja asiakkaat ohjautuvat heille parhaiten soveltuvaan toimintaan. Hyvät palautteet ja haastatteluissa kerrotut vaikutukset osallistujien toimintaan kertovat siitä, että hankkeessa järjestetyn toiminnan myötä on voitu lisätä keskeisten välityömarkkinatoimijoiden osaamista ja työllistämisvalmiuksia. Edellisessä vuoden 2009 väliarvioinnissa ehdotettiin Välkky-hankkeelle palvelukartan laatimista, joka voisi olla yksi keino keskeisten välityömarkkinatoimijoiden ja niiden palveluiden näkyväksi tekemiseen. Palvelukartan kaltainen konkreettinen esitys on tehty alueella mm. kansalaistoiminnan kehittämisverkostohankkeessa, johon on koottu tietoa keskeistä alueen välityömarkkinatoimijoista tiedoksi viranomaisille ja muille toimijoille. Hankkeessa on suunniteltu palvelukartan laatimisen käynnistämistä, mikä voisi helpottaa alueen asiakassegmentoinnin ja palveluntuottajakentän havainnollistamisessa. Välkky-hankkeessa on toteutunut toimijoiden välisen kokemusten vaihdon ja yhteistyön tiivistyminen etenkin alaprojektien välisen verkostoitumisen myötä. Hankkeella on haasteena näiden keskeisten välityömarkkinatoimijoiden ja niiden tekemän keskeisten välityömarkkinapalveluiden kehittämistyön tulosten välittäminen muille alueen toimijoille. Yhtenä kanavana välityömarkkinoiden vaikuttavuuden kehittämisessä ovat teema- ja kehittämisryhmät, joihin on tärkeää saada nykyistä laajemmin osallistujia myös viranomaisorganisaatioista, etenkin kunnista. Verkostoitumisen vahvistuminen Satakuntalaisten välityömarkkinoiden kehittämisessä ja koordinoinnissa on yhtenä mittarina verkostoitumisen lisääntyminen. Välkky-hankkeen ensimmäisessä väliarvioinnissa todettiin tarvetta olevan työnantajayhteistyön vahvistamiseen sekä yhteistyön tiivistämiseen TE-toimiston ja kuntien kanssa. Välkky-hankkeessa on tiivistynyt yhteistyö TE-toimistojen ja myös TYPien kanssa alaprojektien käynnistymisen myötä. Hankkeen alaprojektit, koulutukset sekä teema- ja kehittämisryhmät ovat olleet kolmannen sektorin toimijoille ja koulutusorganisaatioille hyviä verkostoitumisen tilaisuuksia. Kolmannen sektorin toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tiivistymisen myötä on lisääntynyt tietoisuus toisista toimijoista ja mm. Raumalla on käynnistetty asiakasohjausta paikallisen yhdistyksen ja koulutusorganisaation välillä. Arviointiaineiston mukaan kuntien osallistaminen välityömarkkinoiden kehittämiseen on entistä tärkeämpää, kun työhallinnon asiakassegmentoinnin muutosten vuoksi kuntien roolin merkitys työllisyyspolitiikassa tulee todennäköisesti kasvamaan. Hankkeessa on käynnistetty työhallinnon kehitysprosessin tukeminen Pohjois-Satakunnan TE-toimistossa, johon on hankittu konsultatiivista tukea muutostyön edistämiseksi. Välkky-hankkeessa käynnistetty yhteyksien vahvistaminen työhallintoon ja sen asiakasprofilointia koskevaan muutostyöhön on hyvä ja välityömarkkinoiden kehittymisen kannalta tärkeä linjaus. Konkreettinen Välkky-hankkeen erityisesti kuntiin liittäviä toimintamuotoja ovat yhden Välkyn alaprojektin toteuttaminen Porin kaupungissa sekä kuntien työllisyydenhoidon nykytilan ja kehityskohteiden kartoitus, joka voi toimia pohjana tarkemmin määritettävälle kehittämistyölle. Vaikka viranomaistahot ovat osallistuneet hankkeen toimintamuotoihin, osallistuminen kehittämistyöhön 9

10 on jäänyt jossain määrin pistemäiseksi ja sitoutuminen yhteiseen kehittämistyöhön suhteellisen vähäiseksi. Hankkeen on toivottu vahvistavan sen toiminnan markkinoimista kunnille, sillä koulutuksista ja teemaryhmistä tiedottamisen koetaan jääneen paljon hankkeiden ja kolmannen sektorin toimijoiden tehtäväksi. ELY-keskuksen kutsut koetaan arvovaltaisemmiksi kuin esimerkiksi hankkeiden välityksellä tehdyt pyynnöt ja tätä kautta voitaisiin saada paremmin kuntasektori mukaan välityömarkkinoiden kehittämistoimintaan. Kuntien suoraa osallistamista tärkeänä, sillä Satakunnassa esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen on vaihdellut paljon eivätkä kaikki kunnat eivät ole työvoiman palvelukeskusten piirissä ja niiden osallistuminen. Projektin tavoitteena on ollut saada mukaan 195 yritystä, kun vuoden 2009 loppuun mennessä niitä on ollut ESR-tilastoinnin mukaan vain yksittäisiä. Hankkeen kohderyhmänä eivät ole sinällään yritykset, vaan palveluntuottajat, kunnat ja viranomaiset. Kuitenkin välityömarkkinoiden koordinoinnin ja kehittämisen kannalta toiminnan kautta tavoitettujen yritysten määrä on ollut pieni. Välkkyhankkeessa on konkreettisimmin esillä työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö alaprojekteissa, joissa on kehitetty työnantajayhteydet huomioivia malleja kunnassa, TE-toimistossa, koulutusorganisaatioissa ja yhdistyksissä. Teema- ja kehittämisryhmissä ja muissa haastatteluissa kootun aineiston perusteella Välkky-hanke on käynnistänyt yhdistyksissä tarpeen kehittää niiden aktiivista roolia työllistämisessä puuhasteluksi kuvatun toiminnan sijasta. Työnantajayhteistyön kehittäminen on koettu tarpeelliseksi ja sitä on haluttu kehittää, vaikka taloudellinen taantuma on vaikeuttanut yritysyhteistyön tekemistä. Haastatteluissa tuotiin esille tarve saada Välkky-hankkeen kautta nykyistä enemmän keinoja yritysyhteistyön kehittämiseen ja edelleensijoittamisen kaltaisten muualla hyväksi havaittujen mallien toteuttamiseen. Välkky-hankkeen panostuksia työnantajayhteistyöhön pidetään suhteellisen vähäisinä verrattuna hankkeisiin, joissa käytetään hyvin resursoitua yrityskoordinaatiomalli välityömarkkinoiden ja työnantajien välisten yhteyksien tiivistämiseen. Osa toimijoista on odottanut hankkeen auttavan työnantajayhteyksien luomisessa, kun osa tekee sitä jo ennestään itsenäisesti yrityksiin jalkautuen. Välkky-hankkeen toivotaan käynnistävän yhteisen markkinoinnin työnantajien ja välityömarkkinoiden suuntaan, sillä yksittäisten käyntien tekemisen lisäksi haluttaisiin käyttöön työnantajille suunnattua materiaalia. Välityömarkkinatoimijat hyötyisivät esimerkiksi työnantajille tarkoitetusta helppotajuisesta viranomaisohjeistusta ja tukimuotoja kuten palkkatukea sekä erilaisia palveluita kuten työhonvalmennusta koskevasta aineistosta. Asiakastulokset Yhtenä välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamisen mittarina ovat asiakastulokset, jotka kertovat työnhakija-asiakkaiden sijoittumisesta entistä useammin avoimille työmarkkinoille tai paremmasta ohjautumisesta muuhun heille sopivaan työllistymistä edistävään palveluun. Välkyn on koulutus- ja tiedotuspainotteinen hanke, jonka järjestämiin tilaisuuksiin oli osallistunut 311 henkilöä. Välkky-hankkeeseen on osallistunut vuoden 2009 loppuun mennessä 319 asiakasta, joista 69 on ollut työttömänä, 15 työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla ja 21 työelämän ulkopuolella. Välkky-hankkeen tavoitteena ei ole ollut suoranaisesti työnhakija-asiakkaiden työllistäminen. Sen kautta hoidetaan kuitenkin ESR-palkkatukityöllistämistä. Näitä työnhakijoita työllistetään pääosin erillisesti alaprojekteissa, joissa on kehitetty uusia työnhakijoiden osaamista ja työnantajayhteyksiä kehittäviä toimintamalleja. Viranomaisaineistossa tuodaan hyvänä mallina alaprojektien ulkopuolelta SPR:n Kontin kanssa tehtävä työ, jossa työjaksot ja TE-toimiston ostopalvelut on räätälöity asiakkaalle hyödyllisiksi poluiksi. Välkyn alaprojekteissa kehitetyt toimintamallit ovat olleet onnistuneita ja niiden avulla on saatu ohjattua menestyksekkäästi työnhakijoita koulutukseen tai työhön. Seuraavaksi esiteltävissä alaprojektien asiakastuloksia kerrotaan toimintamalleista niitä puolia, jot- 10

11 ka ovat olleet niiden kannalta lupaavia hyviä käytäntöjä eli asioita, jotka ovat vaikuttaneet toiminnan onnistumiseen. Välkky-hankkeen alaprojektissa järjestetyn työnhakuklubeista on sijoitettu hyvin työharjoitteluun ja koulutukseen. Välkky-hankkeen alaprojektina on toteutettu Spring House Oy:n nuorten työnhakuryhmä. Toinen työllistymisedellytyksiä vahvistava kehittämistyö on tehty Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön alaprojektissa, jossa on kehitetty työvoiman palvelukeskuksen käyttöön asiakaslähtöisesti räätälöitävää ryhmätoimintaa. Toimintamalli perustuu asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksille ja osaamisen hyödyntämiselle, vertaiskokemusten vaihtamiselle sekä toiminnallisuudelle ja tekemällä oppimiselle. Joustavien sisältöjen ja vaihtelevien teemojen kautta asiakkaista on saatu ryhmäytettyä ja asiakkaat kannustettua arkirytmin luomiseen ja fyysisen kunnon kohottamiseen. Porin kaupungin kulttuuriharrastus vahvuutena -hankkeessa on kartoitettu työnhakijoiden kulttuuriharrastuksia ja tarjottu työmahdollisuuksia, joissa vaihtelevien työjaksojen aikana palkkatukityössä olevat voivat lisätä omaa ammattitaitoaan, saada realistista kuvaa alasta, saada koulutusta mm. omien esitysten myyntiin sekä toimia osana työjaksoa virkistystoiminnan järjestäjänä päiväkoteihin ja laitoksiin. Vaikka vertaisohjaajiin perustuva malli vaatii työnohjauksellista panosta ja edellyttää joustavuutta asiakkaiden tilanteen vuoksi, menetelmä opettaa tiimityötä ja osallistamisen vaikutuksesta oma osuus työhön ymmärretään ja yhteisvastuu työstä kehittyy. Winnovan koulutusorganisaatiokohtainen työhönvalmentaja -alaprojektissa on panostettu vahvasti työelämäyhteyksiin ja noin kolmasosa 24 oppilaasta on ohjautunut koulutukseen tai työhön avoimille työmarkkinoille. Koulutukseen on saatu ohjatuksi mm. hyvin vaikeasti työllistyvä TYPin asiakasnuori. Asiakkaan valinnasta työelämään asti ulottuvan tukiprosessin avulla asiakkaat ovat saaneet koulutuksen ja työelämään siirtymisen lisäksi tukea elämänhallintaan mm. työpajalla tehtävän siivouksen ja ruoanlaittamisen avulla. Työhönvalmentajamallissa, jossa työtä tehdään koulutusorganisaatiossa, yhteydet erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin ja eri alojen työnantajiin ovat vahvat. Koulutusorganisaatiossa olevan yritysyhteyshenkilön avulla voidaan koordinoida keskitetysti yhteyksiä työnantajiin ja tehostaa siten oppilaiden rekrytoitumista työntekijöiksi alueen yrityksiin. VALO-alaprojektissa on kehitetty Rauman Katulähetyksen palveluketjun osaksi lähimpänä avoimia työmarkkinoita olevaksi palveluksi vaihtoehtoisen ammattikoulun mallia, jonka pilottivaiheessa puolet asiakkaista on työllistynyt. VALO-pilotissa erityisopetustaitoinen opettaja on antanut ohjausta pienryhmissä ja näytöt on tehty oikeassa työympäristössä pysyviä tiloja restauroimalla. Hankkeessa työvalmentaja antaa tukea osana erilaisia tukipalveluita kuten velkasovittelua, lukihäiriökartoitusta ja liikuntaa sisältävää tukipakettia. Työnhakijat osallistuvat kiinteistönomistajan kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti kaikkeen konkreettiseen toimintaan kuten työmaapalavereihin. Pohjois-Satakunnan TE-toimistossa on tehty kartoitus kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista ja kehitetty sen vaikuttavuutta parantavaa varhaisen puuttumisen mallia, joka on tarkoitus ottaa konsultoinnin tukemana käytäntöön perustoiminnaksi. Alaprojektissa on tarkoitus seurata kuntouttavasta työtoiminnasta siirtyviä asiakkaita ja tarjota heidän jatkopolkujensa tueksi palveluita kuten työnhakuklubeja ja työhönvalmennusta. Porin seudun TE-toimistossa kehitetään välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi yritysyhteistyötä ja vaikeimmin työllistyvien sijoittumista työmarkkinoille, joiden työllistymistä on pyritty parantamaan erityisesti pientyönantajayhteistyön kautta. 11

12 Yhteenveto tuloksista Välkky-hankkeen tuloksena on aikaansaatu alaprojektien kehittämistyön tuloksena kolmannelle sektorille ja kouluttajille uusia tuotteita, joita ne voivat myydä työvoiman palvelukeskuksille ja TE-toimistoille. Alaprojekteissa on kehitetty uusia työnhakijoiden osaamista ja työelämäyhteyksiä vahvistavia palveluita (mm. Rauman ja Porin alaprojektit) ja kehitetty perinteisiä palvelumalleja (työnhakukoulutus). Hankkeessa on toteutettu TE-toimistojen toimintamallien kehittämistyötä, jonka voi määritellä osaksi työhallinnon konseptin uudistamista. Välityömarkkinoiden rakenne on kehittynyt, kun yhteistyö eri toimijoiden välillä on vahvistunut koulutuksissa sekä teema- ja kehittämisryhmissä. Vaikka välityömarkkinatoimijoiden yhteistyö on vahvistunut, verkostoitumista on tapahtunut etenkin tutustumisen syventymisessä. Uusia toimintamalleja mm. asiakasohjauksessa tai palveluiden kehittämisessä ei ole kuitenkaan vielä ryhdytty yksittäistapauksia lukuun ottamatta käynnistämään lisääntyneestä yhteistyöstä huolimatta. Yhteistyö on vahvistunut eniten kolmannen sektorin toimijoiden välisesti ja jossain määrin myös niiden ja työhallinnon viranomaisten kesken. Vaikka tilaajatuottajamalliajattelu on vahvistunut ja yhteistyö työhallinnon kanssa on kasvanut, yhteydet kuntiin ovat jääneet vähäisemmiksi. Hankkeen tavoitteena oleva yhteistyön tiivistyminen työnantajien suuntaan on jäänyt toiseksi vähäiseksi. Suurimmat työllistymisvolyymit on saatu hankkeen kautta toteutetun maahanmuuttajien ja nuorten työllistämisen kautta perinteisillä toimintamalleilla, jotka eivät liity alaprojekteissa tehtävään työhön. Alaprojekteissa käytetyillä työelämäyhteydet huomioivilla menetelmillä on saatu hyviä asiakastuloksia. 5 Seuranta- ja arviointi Välkky-hankkeen tavoitteena on kehittää satakuntalaisten välityömarkkinoiden vaikuttavuutta. Hankkeiden vaikuttavuutta ei voida arvioida kesken niiden toiminnan, sillä ne näkyvät vasta ajan myötä. Jo tulosten saavuttamisen arvioimisessa on haasteellista laajoissa välityömarkkinahankkeissa, joiden kohderyhmät, toteutusalueet ja toimenpiteet ovat hyvin monimuotoisia. Vaikuttavuudessa yksi keskeinen mittari on pitkällä aikavälillä näkyvä asiakkaiden tilanteessa tapahtuva muutos, sillä palveluiden kehittyminen on vain välinen työnhakijoiden työllistymisessä. Asiakastulosten seurannan kannalta arvioinnissa tulisi pystyä vastaamaan siihen, miten välityömarkkinoiden kehittyminen näkyy työnhakija-asiakkaiden näkökulmasta. Koska Välkky-hankkeen tavoitteena ei ole toimia suoranaisesti työnhakijoita työllistävänä hankkeena, siinä ei ole kehitetty erityisiä seurantavälineitä asiakkaiden tilanteessa tapahtuvaan muutosten seurantaan ja arvioimiseen. Vuonna 2009 Välkky-hanketta suositeltiin kokoamaan alaprojektien käynnistymistä ajatellen seuranta- ja palautetietoa työnhakija-asiakkaista. Tavoitteiltaan ja toteutustavaltaan hyvin erilaiset Välkky-hankkeen alaprojektit ovat voineet tehdä kukin omalla mallillaan kehittämistyön palautteen kokoamista ja asiakkaiden seurantaa. Välkky-hankkeen alaprojekteissa on koottu asiakaspalautetta ja suunniteltu jälkiseurantaa asiakkaille myös niissä tilanteissa, kun he eivät jää tukipalveluiden piiriin omaan organisaatioon, kuten Winnovassa jatkamaan opintoja samassa oppilaitoksessa, jossa ovat olleet työhönvalmennuksen piirissä. Alaprojekteissa on suunniteltu asiakaspalautteen keräämistä Pohjois-Satakunnan TE-toimistossa kuntouttavaan työtoimintaan menevien työnhakijaasiakkaiden lisäksi myös palveluntuottajilta ja työnantajilta. Rauman Katulähetyksellä on koottu asiakasseurantatietoa käytössä olevalla työvälineellä, jolla profiloidaan organisaation palvelut ja asiakasryhmät mm. heidän poissaolonsa ja oma-aloitteisuuden huomioivalla mallilla. Tuloksista 12

13 keskustellaan asiakkaan kanssa ja pohditaan sen pohjalta hänen mahdollisuuksistaan siirtyä työhön avoimille työmarkkinoille, minkä lisäksi käynnistymässä on asiakkaiden seurantajärjestelmää koskevia kokemuksia selvittävä haastattelututkimus. Alaprojekteissa esille tulleena kehittämistoiveena on saada jatkossa vastaavanlaisissa alueen toimijoita kokoavassa hankkeissa suosituksia siitä, millaisia yhteisiä hyväksi havaittuja työkaluja ja menetelmiä voitaisiin käyttää asiakkaan tilanteen ja siinä tapahtuneen arvioimiseksi. Vaikka Välkyssä ei kehitetty alaprojektien käytännön työhön yhteisiä seuranta- ja arviointivälineitä. Välkky-hanke on antanut toimijoille tietoa ja osaamista arvioinnin ja seurannan kehittämiseksi. Välkky-hanke on järjestänyt alaprojekteille tapaamisia ja tarjotun tuen myötä toimijat ovat laatineet työnhakuklubiprojektia lukuun ottamatta vaikutusketjukortin kehittämistyöstään. Välkky on välittänyt tietoa arvioinnista sen internet-sivujen kautta muille toimijoille sekä järjestänyt Muutoskoulutus-sarjassa osuuksia, joissa on käsitelty arviointia yleisesti ja mm. sosiaalisen tilinpidon menetelmää. Välkyn tehtävänä on myös ESR-palkkatukiin liittyvä koordinointi ja kehittäminen, jonka yhteydessä hanke on tehnyt palkkatuen käyttöön liittyvää tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia. Välkky-hankkeessa ei ole käynnistetty hankkeen toimijoita kuten alaprojekteja yhdistävää seuranta- ja arviointimallia. Välkyssä on kuitenkin aktiivisesti tuettu toimijoiden itsearvioinnin ja seurantajärjestelmien kehittämistä sekä kehitetään ESR-palkkatukiin liittyvää toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia. 6 Hankkeen tuotosten ja tulosten vakiintuminen ja levittäminen Arvioinnin tehtävänä on selvittää, millä keinoilla hankkeessa pyritään hyödyntämään ja vakiinnuttamaan siinä kehitettyjä tuotteita, tuotoksia, menetelmiä ja toimintamalleja. Arvioinnin tehtävänä on myös selvittää, millaisia vakiintumisnäkymiä hankkeen tuotoksilla on. Välkky-hankkeen keskeiset menetelmät kehitettyjen toimintamallien hyödyntämisessä ovat toimijoiden keskinäiset tapaamiset teema- ja kehittämisryhmissä sekä niiden tavoin paljon myönteistä palautetta saaneet Muutos-koulutukset, jotka ovat luoneet hyvää pohjaa tulosten leviämiseen toimijalta toiselle. Alaprojektien tuloksista on saatavilla raportit hankkeen internet-sivuilla, joilla on myös alaprojektien laatimat vaikutusketjukortit. Hankkeessa ei ole suunniteltu yhdessä alaprojektien kanssa muuta niiden kehittämistyön tulosten levittämisen tapaa. Hankkeen tulosten juurtumiseen vaikuttavat myönteisesti sen verkostoitumiseen ja osaamisen levittämiseen käyttämät välineet eli onnistuneesti toteutetut koulutukset ja teema- ja kehittämisryhmätyöskentely. Lisäksi hankkeella on hyviä edellytyksiä toimintojen vakiinnuttamiseen sen emoorganisaationa toimivan ELY-keskuksen kautta. Väliarviointiaineistossa tuotiin esille Välkkyhankkeen toistaiseksi vähäisesti käyttämä arvovalta tulosten levittämisessä, sillä hankkeen todettiin alihyödyntäneen sen mahdollisuuksia mm. työhallinnon ja kuntien sitouttamisessa kehittämistyöhön. Tulosten juurtumisen kannalta hankkeen on tärkeää jatkaa viranomaisten sitouttamista. Hyvät edellytykset tähän luo teema- ja kehittämisryhmien uudelleensuuntaaminen, jossa asiakasprofiloinnin ympärille rakentuvat ja siten tilaaja-tuottajamallin kehittymistä tukevat ryhmät voivat vaikuttaa toimintamalleista käytävän konkreettisen keskustelun syntymiseen palveluntuottajien ja työhallinnon kesken. Tulosten juurtumiseen vaikuttaa myönteisesti se, että Välkky-hankkeen tekemää välityömarkkinoiden koordinointia pidetään tarpeellisena ja ELY-keskusta parhaimpana toimijana sen toteuttamiselle. Hankkeen järjestämä välityömarkkinoiden kehittämistyö on ollut ainutlaatuista laajuudeltaan ja 13

14 laadultaan. Kysymyksiä herätettiin siitä, ovatko paikalliset välityömarkkinatoimijat ehtineet kehittyä riittävästi ja itsenäistyä tarpeeksi siten, että ne osaisivat jatkaa ja kehittyä edelleen omin voimin projektiajan jälkeen. Hankkeen toimintamallien juurtumisen ja seudun välityömarkkinoiden vaikuttavuuden ja kehittämiseksi pohdittiin, pitäisikö myös projektin jälkeen ELY-keskuksessa olla paikallisia toimijoita tukeva vastuutyöntekijä. Tulosten juurtumisesta Alaprojekteissa kehitettyjen tulosten juurtumista voi tapahtua hankkeen myötä yleisimmin kolmannen sektorin toimijoilla ja koulutusorganisaatioissa, jotka ovat olleet vahvimmin mukana kehittämistyöstä. Nämä toimijat ovat myös kokeneet hyötyneen toiseen väliarviointiin mennessä eniten Välkky-hankkeen toiminnasta ja sen kumppanitahona olemisesta. Alaprojektien toiminnoista työnhakukoulutusta voidaan jatkaa ilman projektirahoituksia ostopalveluna. Ostopalveluna voidaan tuottaa myös asiakkaille räätälöitävää ryhmätoimintaa ja oppilaitoksessa tarjottavaa työhönvalmennusta, jota voidaan laajentaa koskemaan koko ammatillista oppilaitosta. VALO-pilotin tavoitteena olevalle vaihtoehtoiselle ammattikoulutukselle on selvästi tarvetta ja sitä on suunniteltu yhteistyössä työhallinnon kanssa. Koulutusorganisaatioilla mahdollisuuksia ottaa se kehittämistyön jälkeen omaksi toiminnakseen ja mallia on suunniteltu levitettäväksi Sininauhaliiton kautta muiden ELY-keskusten alueille. Myös TE-toimistojen kehittämistyönä tehtävää kuntouttavan työtoiminnan palveluohjausmallia ja välityömarkkinoiden yritysyhteistyöhenkilömallia voidaan soveltaa ja edelleen kehittää työhallinnossa. Pohjois-Satakunnan TE-toimistossa on suunnitelmissa laajentaa kuntouttavan työtoiminnan asiakasohjausmallia myös muihin toimenpiteisiin. TE-toimistojen malleista on kuitenkin haasteena niiden selviytyminen käynnissä olevasta asiakassegmentointiin liittyvästä organisaatiouudistuksesta ja jatkossa niukkenevista henkilöstöresursseista. TE-toimistoissa kehittämistyöhön osallistumiseen ja tulosten juurtumiseen vaikuttaa etenkin toimistojen johdon näkemys asiasta, joten heidän sitouttamiseensa olisi tärkeä panostaa jatkossa. Kunnat voivat tehdä yhteistyötä työhallinnon kanssa työhakijoiden kulttuuriharrastusten selvittämiseksi ja hyödyntää heidän osaamistaan uudenlaisessa heidän taiteenalaansa liittyvää ammatillista osaamista kehittävässä palkkatuetun työn mallissa, jota voidaan markkinoida ja tuotteistaa myös rahoituksen saamiseksi. Porin kaupungin kulttuuriharrastus vahvuutena -alahankkeesta on myös välitetty tietoa muihin kuntiin. Vaikutukset Väliarviointia varten tehdyissä haastatteluissa pohdittiin hankkeen tavoitteena olevaa välityömarkkinoiden vaikuttavuuden lisääntymistä. Yhtenä haasteena Satakunnassa pidettiin TE-toimistojen toiminnan tehostumista siten, että ne reagoisivat nopeammin työnhakijoiden tilanteeseen ja työttömyyden pitkittymiseen, jotta asiakkaat eivät ajautuisi työvoiman palvelukeskusten asiakkuuteen asti. Välityömarkkinoiden vaikuttavuuden kannalta pidetään tärkeänä, että työnhakijoiden tilanteeseen puututtaisiin varhaisemmin ja estettäisiin myös tilanteeseen puututumisella samojen työnhakijoiden kiertäminen toimenpiteestä toiseen. TE-toimistojen selvänä kehittämiskohteena on niiden työnantajayhteistyön kehittyminen välityömarkkina-asiakkaita paremmin palvelevaan eli heitä tehokkaammin avoimille työmarkkinoille ohjaavaan suuntaan. Alueen välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamisen kannalta pidetään tärkeänä myös asiakasohjauksen kehittämistä ja jatkopolkujen seurantaa toimenpiteiden päättymisen jälkeen. 14

15 Välityömarkkinoiden kehittymiseen eivät vaikuta vain entistään parantuvat palvelut, vaan myös ajattelutavan muutos, jossa toimenpiteen tavoitteena ei ole vain ansioturvaetuuden saaminen työnhakijalle. Keskustelua herätettiin siitä, pitäisikö paikallisten TE-toimistojen omassa palvelutarjonnassa olla esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja psykologin palveluita, jotta työttömyyden vaikutukset eivät ehtisi kasautua ja ohjautuminen välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille nopeutuisi. Välityömarkkinoiden vaikutusten kannalta pohdittiin sitä, riittääkö kaikille pelkkä palkkatukipaikan tarjoaminen, jos siihen ei liity jatkosuunnitelmiin motivointia ja työllistymisen tukemista. Välkky-hankkeen järjestämissä koulutuksissa sekä teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyssä välittyy tietoa välityömarkkinatoimijoiden kesken olemassa olevista toimivista käytännöistä. Lisäksi hankkeen toteuttaminen ELY-keskuksen hankkeessa mahdollistaa keskimääräistä paremmin tulosten välittämistä ja vakiintumista edistämistä. Välkky-hankkeessa tiedottaminen ja tulosten levittäminen nojautuu paljon hankkeen kotisivuille laitettaviin raportteihin ja muuhun kirjalliseen materiaaliin. Alaprojekteissa on kehitetty myös muita alueen välityömarkkinatoimijoita hyödyntäviä malleja, joita on mahdollista käyttää ja soveltaa myös valtakunnallisesti. Hankkeen olisi hyödyllistä toteuttaa alueen toimijoille tapaamisia, joissa jo kehitetyistä malleista olisi mahdollista saada tietoa kirjallista raporttia syvällisemmin. Välkyn alaprojekteissa on kehitetty toimintamalleja, joita on mahdollista vakiinnuttaa organisaatioiden omaksi toiminnaksi sekä levittää sovellettavaksi muualla alueella ja valtakunnallisesti. Hanketoiminnan vaikuttavuusnäkymiä ei koeta kuitenkaan mullistaviksi, jollei työhallinnon perustyössä ole mahdollisuuksia toimia työnhakija-asiakkaiden tilanteisiin nopeasti ja sopivien välineiden avulla. 7 Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Välkky-hanke toimii välityömarkkinoilla toimijoiden osaamista lisäävän kouluttajan lisäksi ELYkeskustoiminnan näkökulmasta taktikkona, eräänlaisena palloliiton hallituksena. Välkky pyrkii löytämään oikeat pelaajat oikeille paikoille ja varmistamaan sitä, että joukkue toimii tulokselliseksi. Välkyn toiminta on ollut toistaiseksi keskeisten välityömarkkinatoimijoiden hakemista jatkon tiiviimpään kehittämisprosessia varten ja toiminnan suunnittelemista niille toimille, jotka ovat kauempana odottamassa vuoroaan tai varapelaajina vaihtopenkillä. Välkyn omaksuma toimintastrategia on ollut toistaiseksi onnistunut. Hankkeessa on tarjottu kaikille toimijoille avointa tietoa ja osaamista kehittävää toimintaa sekä käynnistetty alaprojekteja, joiden avulla on saatu esille kehittämistyön tuloksia. Panosten priorisointi on mahdollistanut sen, että kehittämistyötä on voitu tehdä tehokkaasti ja parantaa alueen avaintoimijoiden edellytyksiä mm. seurannan ja arvioinnin kehittämisen kautta. Hankkeen toteutustavassa ja sen käyttämissä keinoissa ei ole mitään sellaista, joka estäisi vakavasti tavoitteiden saavuttamista ja tuloksellisuutta. Toimintastrategian valinnassa on kuitenkin uhkana se, että toimintaympäristössä tai keskeisten välityömarkkinaorganisaatioiden toiminnassa tapahtuu odottamattomia suuria muutoksia. Välkyn olisi tärkeää pohtia sen toimeenpanon kannalta, kuinka sen valitseman välityömarkkinoiden ydintoimijoihin keskittyvän toimintamallin avulla voidaan varmistaa myös alueellisuuden huomioiminen kehittämistyössä. Keskeisen aluehallinnon toimijan toteuttamassa hankkeessa on tavanomaisia hankkeita paremmat mahdollisuudet vaikuttaa seudullisten palveluiden kehittämiseen, joka on tehokkaampaa ja panostusten kautta laadukkaampaa kuin pienissä yksiköissä ilman resursseja tuotettavat 15

16 välityömarkkinatoiminnot. Kehittämistyötä tehdään nykyisin etenkin Satakunnan rannikkoseudulla Porin ja Rauman seutukunnissa, joissa palveluntuottajat tarjoavat palveluita oman kuntansa ja lähikuntien edustajille. Aluenäkökulmasta tarkasteltuna Satakunnassa on työttömiä jokaisessa kunnassa, mutta jokaisessa ei ole laadukkaita ja pysyviä välityömarkkinapalveluita. Hankkeessa voitaisiin pohtia myös sitä, miten se voisi tukea koko alueen välityömarkkinoiden kehittymistä ja pienempien kuntien kehittämiskumppaneita. Välkyssä olisi hyödyllistä pohtia yritysselvityksen hyödyntämistä ja kehittää välityömarkkinatoimijoille konkreettisia keinoja työnantajien tavoittamiseksi. Hankkeessa on hyvä miettiä myös, miten se aikoo tehdä näkyväksi ja hyödyntää kuntien työllisyystoimintaa koskevan selvityksen tuloksia. Koska Välkky-hankkeen roolista työnantajayhteyksien kehittämisessä on erilaisia käsityksiä, sen kannattaisi tehdä siihen liittyvät suunnitelmansa ja toimenpiteensä näkyvämmäksi. Välkky-hankkeen tekemän kuntien työllistämistoiminnan selvityksen jälkeen käynnistettävillä toimenpiteillä on merkitystä alueen kuntien osallistumiseen välityömarkkinoiden kehittämistyöhön, sillä osallisuus on ollut nyt vähäistä. Välkyssä olisi välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi hyvä vahvistaa työhallinnon osallistamista hankkeeseen ja sitouttaa kaikkia alueen TE-toimistoja kehittämistyöhön alaprojektien kokemusten pohjalta Välkky-hankkeessa on tärkeää panostaa TE-toimistojen välityömarkkinaroolin vahvistamiseen, sillä TE-toimistojen merkitys on suuri varhaisessa puuttumisessa ja niiden asiakkaiden löytämisessä, jotka voivat siirtyä asiakasohjauksen myötä nopeasti lyhyen polun kautta välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille. Erityisen tärkeää on kuunnella alaprojektien kokemuksia eri asiakasryhmien pääsystä työllistämispalveluiden piiriin ja näin estää työllistymisprosessien pitkittymistä. Välkky-hankkeessa olisi hyvä pohtia keinoja, jolla se levittää kehittämistyön kärkinä toimineiden alaprojektien tuloksia muille toimijoille ja varmistaa siten tulosten juurtumista koko Satakunnan alueelle. Välkyn alaprojektien tuotokset ovat kaikkien tahojen nähtävillä internet-sivustolla. Alahankkeen projektiraporttien ja vaikutusketjukorttien lisäksi olisi tarpeen käynnistää vuorovaikutteisempaa levittämistyötä tuloksille, joista voivat hyötyä eri organisaatioiden edustajat. 16