SUUNTO-PROJEKTIN ARVIOINNIN VÄLITULOKSIA

Transkriptio

1 2014 SUUNTO-PROJEKTIN ARVIOINNIN VÄLITULOKSIA

2 SISÄLTÖ A Toteutuksen taustaa B Suunto ja välityömarkkinoiden nykytila C Palveluprosessimallin käyttö D Välityömarkkinoiden kehittäminen E SUUNTOa laajemmassa kontekstissa

3 TOTEUTUKSEN TAUSTAA o Lapin ELY-keskuksen tilaaman SUUNTO-projektin arvioinnin kohteena on Lappilaisen välityömarkkinaverkoston toiminta, toimivuus ja kehittämistarpeet. Tähän liittyen sen keskeinen osa on Suunto-projektin tulokset ja vaikutukset välityömarkkinoiden koordinoinnissa. o Arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevaa tietoaineistoa kuten hankeraportteja, muistioita ja eri toimintojen palautteita. Tämän lisäksi arviointi perustuu varsin pitkälti laadullisiin haastatteluihin sekä työkokoustyöskentelyyn. Arviointiin haastatellaan hankkeen toteuttajia ja keskeisiä sidosryhmien edustajia. o Arviointia varten on mennessä haastateltu yhteensä 17 henkilöä. Sovittu n. 15 haastattelua arvioinnin puitteissa. o Tässä koonnissa tuodaan typistetysti esiin ensimmäisiä huomioita haastatteluaineistosta.

4 Välityömarkkinoiden nykytila ja miten Suunto on siihen vaikuttanut?

5 SUUNTO-PROJEKTIN AIKAANSAANNOKSIA VÄLITYÖMARKKINOIDEN NYKYTILAAN 1. ü Suunto-projektin tekemää työtä arvostetaan, mahtava hanke ü Niin oma kuin organisaation osaaminen on kehittynyt toimijaverkoston työn myötä. Osaamisen lisääntymisen asteessa oli hieman hajontaa. ü Hankkeen myötä eri toimijoiden ja palveluiden ymmärrys on laajentunut. Kukin haastateltava mainitsi omasta näkövinkkelistään avartumisen paikkoja. ü Yhteistyö on ollut pääosin luontevaa ja siinä on ylitetty työryhmäkehittämiseen ja organisaation rajoihin liittyviä ongelmia. Toimintatapa on lisännyt halua löytää asiakkaalle oikeita polkuja (myös eriävä mielipide, jonka mukaan asiakasta ei ole mietitty tarpeeksi). ü Kehittämistyöllä on ollut vaikutusta osaamisen lisäksi, palveluverkoston tehostamiseen ja asiakkaiden työllistymispolkuihin, vaikka asiakkaiden tilannetta on hankala arvioida. - Toimijat tuntevat toisensa ja palveluita, mutta useassa haastattelussa nousi esiin, että välityömarkkinaverkostoa ei tunnisteta tai käsitettä ei ymmärretä. Yhteistyö on vielä osin henkilöitynyt, mikä on riski jatkuvuudelle. - Vaikka pääosa sidosryhmän edustajista oli tyytyväisiä, verkoston toimintaa pidettiin vielä pitkälti hajanaisena. - Kehittämiskaaressa ei aina osata tunnistaa, mikä on Suunto-projektin ja mikä jonkun toisen hankkeen tai valtakunnallisen ohjauksen aikaansaannosta. - Kehittämiskohtia tunnistetaan runsaasti. Ks. lisää välityömarkkinoiden kehittäminen.

6 SUUNTO-PROJEKTIN AIKAANSAANNOKSIA PALVELUPROSESSIMALLIN KÄYTTÖ 2 ü Malli tunnetaan pääsääntöisesti erittäin hyvin ja sitä hyödynnetään monipuolisesti asiantuntijoiden työvälineenä ü Työkalun avulla on tehty näkyväksi toimijoiden roolit, vastuut ja tavoitteet asiakkaan näkökulmasta toimii myös asiantuntijoiden yhteisymmärryksen välineenä. ü Vapauttaa keskustelemaan oikea-aikaisista ja osuvista ratkaisuista kun kriteerit on tiedossa. Auttaa palveluiden suunnittelussa ja ennakoimisessa, mutta myös sisällöllisessä kehittämisessä. ü Asiakasohjauksen välineenä ja verkostotyön näkökulmasta työkalusta on hyötyä myös nivelvaiheen kehittämistyössä (esim. palaute lähettävälle taholle). ü Nähdään pitkälti palvelevan alueellista ja koko Lapin tarvetta, kun kunnat ja kaikki yhteistyökumppanit saadaan mukaan. - Ei ole juurtunut kaikille toimijoille: ohjaus palveluihin on vielä paikoin haasteellista kunnista, eli koko verkosto ei ole mallin takana. - Henkilövaihdokset vaikuttaneet käyttöasteeseen/ hyödyntämiseen (ainakin 1 org.) - Haasteet liittyvät välityömarkkina-/ palveluverkoston kehittämistarpeisiin. Ks. lisää välityömarkkinoiden kehittäminen.

7 Mitä koordinoinnin ja yhteisen toimintamallin saavuttamiseksi pitäisi tehdä? Mitkä ovat solmukohtia ja miten toimintaa pitäisi kehittää?

8 VÄLITYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN MILLAISIA TOIMENPITEITÄ? 1 Verkoston koordinoinnille nähdään todellinen tarve. Koordinoinnille asetettiin mm. seuraavia toiveita: Koordinoinnilla poistetaan päällekkäisyyksiä, selkeytetään ja jäsennetään verkostoa. Koordinaatiota myös asiakasohjaukseen. Nykyään pitkälti hankevetoista, jolloin myöskään asiakasvolyymejä ei välttämättä huomioida oikein. Verkoston yhteisten hankehakujen koordinointi. Säännöllisiä tapaamisia, työkokouksia, koontia, kouluttamista, välityömarkkinatoimijoiden osaamisen kehittämistä, teemapäiviä Ajankohtaisten asioiden tiedottamista verkostolle: lainsäädännön ja muiden vaikutuksista viestiminen; mitä julkiselta vallalta kohdistuu välityömarkkinatoimijoihin. Paikallistoimijoiden tuntemus: verkoston toimijoiden ajan tasalla pitäminen Verkostossa kehitettyjen toimintamallien/ kehittämiskohteiden vieminen ELYn kautta eteenpäin. Eri palveluiden ja keinovalikoiman tunnettuuden lisääminen Toimijakartan kehittäminen. Roolien ja työnjaon selkeyttäminen, jotta asiakkaat liikkuvat ja hyötyvät palveluista. Jo tehdyn vaikuttavan kehittämistyön hyödyntäminen ja juurruttaminen!

9 VÄLITYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN MILLAISIA SISÄLTÖJÄ? 2 Työmarkkinoiden kehittäminen ja työllistävien toimintamallien mallinnus. Toimintamalleja, joilla saadaan asiakkaat töihin yhdistyksiin, yrityksiin ja kuntiin. Työnantaja/yritysyhteistyötä ja räätälöityjen tehtävien ja töiden kartoitusta. Työelämätarpeiden ennakointia ja alueellisten voivarojen hyödyntämistä (esim. osuuskuntatoiminta ja muut rohkeammat kokeilut). Työelämälähtöisten koulutusten ja räätälöityjen mallien edelleen kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen* Asiakasohjauksen kehittäminen /palveluprosessimallin käyttö erityisesti sote-puolella Nivelvaiheiden varmistaminen: Oikea-aikainen tuki, tuen tarpeen tunnistaminen (neuropsykiatriset palvelut, erityisopettajan palvelut) Saattaen vaihto ja jatkosuunnitelman varmistaminen Ohjausosaaminen eri toimijoille on jatkossakin tärkeä ohjauksen menetelmäkoulutus. * mm. kilpailutuskysymys

10 VÄLITYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN LAPPI vs. ALUEELLISUUS 3 Vastaajat kokevat olevansa pitkälti alueellisia/ seudullisia toimijoita. Koko Lapin verkostoa pidettiin useimmiten turhan haastavana, sillä omalla alueella nähdään tarpeeksi kehitettävää. Toimijakartan nähtiin edistävän myös koko Lapin kattavan välityömarkkinaverkoston työtä. Lapin välityömarkkinaverkostoa tulisi siten kehittää kirkastamalla toimijoiden rooleja, määrittelemällä tehtävät ja varmistamalla asiakasohjaus. Vasta sen jälkeen on ylipäänsä mahdollista tehdä moniammatillista yhteistyötä. Koko Lappiin tulisi levittää kehitetyt ja kehitettävät toimintamallit ja hyödyntää volyymi esimerkiksi luotaessa uusia työllistämisen malleja. synnytetty, tehty näkyväksi, alkuun saatettu, kehitetty, mutta alkuvaiheessa kehityspolkua

11 Miten Suunto suhtautuu laajempaan kontekstiin?

12 Keskeiset teemat Haaste 1: Moniomistajuus? Verkostomainen rakenne ja moniammatillinen yhteistyö ovat välttämättömiä lähtökohtia Kuka omistaa? Onko riittävän selkeää? TYP- laissa kunnan vetovastuu TYPissä luoko mahdollisuuksia? Entä koordinaattorit? Haaste 2: Tekninen ylläpito vie aikaa - mistä resurssit Kenellä aikaa päivittää ja ylläpitää malleja kun oman tuotannon hankkeita ei voida jatkossa pyörittää? Voitaisiinko koordinaation tukipalvelu hankkia (vrt. Muut maat) tai aktivoida kuntia? Haaste 3: Laajemmat poliittiset ratkaisut ja niiden epävarmuus Entä jos paikkoja työn tekemiseen ( väli tai avoin ) ei vain ole? Entä jos tulee kansalaispalkka tai muu vastaava ratkaisu?

13 KIITOS!