Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua

Transkriptio

1 Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa asukkaalla vuoteen. Samaan aikaan koko maan kasvu jää vajaaseen :een eli pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen väki vähenee asukkaalla. Kymmenen kaupunkiseudun väestöosuus koko maan väestöstä nousee nykyisestä 61,6 prosentista 67,1:een vuoteen mennessä. Alueellinen eriytyminen, polarisoituminen, ilmenee kaikilla eri aluetasoilla. Alueellinen tarkastelu osoittaa myös sen, että selkeää kasvua nähdään Helsingin lisäksi vain Tampereen ja Turun seuduilla. Maltillista kasvua ennuste osoittaa vielä Oulun ja Jyväskylän seuduille ja pientä Kuopioon, mutta niissäkin väestönkasvu kääntyy laskuun 2030-luvun puolivälissä. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laskenut ajankohtaisen alueellisen väestönkehityksen 10 keskeiselle kasvuseudulle ympäri Suomea. Ennuste ulottuu vuoteen. Sen mukaan väestönkehitys kääntyy pois kasvu-uralta lukuun ottamatta Helsingin, Tampereen ja Turun seutuja. Keskeistä muutoksessa on syntyvyyden romahdus ja sen aiheuttamat kerrannaisvaikutukset. Lapsia ei synny samalla tavalla kuin aiemmin, joten sekä maan sisäinen että ulkomailta tuleva muuttoliike korostuvat väestönkehityksessä. Nyt ennustettavissa oleva muuttoliike lisää alueiden eriytymistä kasvaviin, supistuviin ja tyhjeneviin alueisiin. Suomen väestö seuduittain vuonna Helsingin Muu maa Tampereen Turun Oulun Lahden Kuopion Seinäjoen Jyväskylän Joensuun Vaasan 98719

2 Ennusteen lähtökohtana tuoreet syntyvyysluvut Tilastokeskus julkaisi viime vuoden lopulla uuden väestöennusteen, jonka mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulle tultaessa. Syynä on syntyvyyden jyrkkä aleneminen kuluvalla vuosikymmenellä. Tilastokeskus ei julkistanut kunnittaista tai alueellista ennustetta. Tilastokeskuksen uusin kunnittainen väestöennuste vuodelta 2015 oli oman ajankohtansa tuote, ja nyt on nähty, että se perustuu liian korkeaan syntyvyyteen. Ennusteen tulos poikkeaa merkittävästi Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaisemasta alueellisesta ennusteesta. Syntyvyyden romahdus on ollut suurin väestöllinen muutos vuoden 2015 jälkeen. Lisäksi 2030-luvulla muuttoalttiiden eli vuotiaiden ikäluokkien kutistuminen monien kaupunkiseutujen lähtömuuttoalueilla vaikuttaa yllättävän voimakkaasti myös suurempien kaupunkiseutujen väkiluvun kehitykseen. MDI-ennuste osoittaa näiden muutosten ratkaisevan vaikutuksen Suomen tulevaan alueja väestönkehitykseen. Nyt julkaistava ennuste on koko maan lukujen osalta yhteensopiva Tilastokeskuksen viime vuonna julkaiseman koko maan ennusteen kanssa. Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. MDI-ennuste kertoo siis kehityskulun, joka perustuu 2010-luvun jälkimmäisen puoliskon kehityksestä johdettuihin olettamuksiin. Syntyvyyden laskun oletetaan pysähtyvän vuoden 2018 tasolle ja kotimaan muuttoliikkeen noudattelevan viime vuosien kulkua. Raportissa on esitetty myös trendilaskelma koko 2010-lukujen perusteella, sekä herkkyysennuste, jossa syntyvyys laskee vielä nykyisestä 5 %. Kaupunkien keskustat vetävät väkeä reuna-alueilta Alueellinen eriytyminen kiihtyy myös kasvavien kaupunkiseutujen välillä ja sisällä. Tuleva väestönlisäys kohdistuu ensisijaisesti Helsingin seudulle ja toissijaisesti Tampereen ja Turun seuduille. Helsingin seutu kasvaa vuoteen mennessä enemmän kuin koko muu Suomi. Oulun ja Jyväskylän seudut saavat kohtuullista väestönlisäystä. Kuopion seudun väestönlisäys jää maltilliseksi. Sen sijaan Lahden, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seutujen väestö vähenee. Tosin näiden seutujen keskuskaupungit sinnittelevät edelleen. Lahden, Joensuun ja Vaasan väestönvähennys on maltillinen ja Seinäjoki kasvaa edelleen. Kasvupaine suuntautuu aiempaa enemmän sisäänpäin kaupunkiseutujen keskuskaupunkiin tai niiden välittömään läheisyyteen ydinkaupunkiseudulle. Eli kaikkien kaupunkiseutujen kasvu on 2010-luvulla kääntynyt sisäänpäin. Jopa suurten kaupunkiseutujenkin reuna-alueet supistuvat, koska niillä kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. Kaupunkiseudut jakautuvat kahteen koriin väestö- ja ikärakenteen kehityksen osalta. Työikäisten määrä kasvaa viidellä kaupunkiseudulla ja vähenee viidellä kaupunkiseudulla. Kymmenen kaupunkiseudun työikäisten määrä kasvaa yhteensä noin henkilöllä ja vähenee muualla maassa noin henkilöllä. Työikäisten kasvu keskittyy pääasiassa vain Helsingin ja jossain määrin Tampereen ja Turun seuduille. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa kymmenellä kaupunkiseudulla yhteensä noin henkilöllä ja muualla maassa noin henkilöllä vuoteen mennessä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Helsingin seudulla noin henkilöllä, yli puolitoistakertaiseksi. Alle 15-vuotiaiden määrä vähenee kaikilla kaupunkiseuduilla, myös Helsingissä.

3 Syntyvyyden aleneminen merkittävin tekijä Luonnollisen väestönkasvun keskittyminen suuriin kaupunkeihin on ollut 2000-luvun kaupungistumisen keskeinen moottori. Alue- ja väestörakenteen merkittävin muutostrendi liittyy syntyvyyden merkittävään alenemiseen ja sen aiheuttamiin negatiivisiin kerrannaisvaikutuksiin alueiden tulevan kehityksen kannalta. Syntyvyyden aleneminen korostaa entisestään maan sisäisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen merkitystä alue- ja väestönkehityksessä. Syntyvyyden lasku rasittaa kasvunäkymää erityisesti Oulun seudulla, jonka dynamiikka on perustunut paljolti suureen syntyvyyteen. Muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa ja polarisoivaa, mikä lisää alueiden välistä eriytymistä kasvavien, supistuvien ja tyhjenevien alueiden välillä. Alue- ja väestörakennetta muovaavat kaikilla aluetasoilla samanaikaisesti keskittymis-, supistumis- ja tyhjenemiskehitys. Helsingin seudun väestö suhteessa muihin kasvaviin kaupunkiseutuihin ja koko maahan kasvaa edelleen nykyiseen verrattuna ennustekauden aikana. Vuonna Helsingin seudulla asuu suurin piirtein saman verran ihmisiä kuin 10 suurimman kaupunkiseudun ulkopuolella muualla Suomessa yhteensä. Helsingin seudun demografinen asema on ylivertainen muuhun maahan verrattuna sekä kasvudynamiikan että väestö- ja ikärakenteen kilpailukyvyn näkökulmasta. Tampereen ja Turun seutujen asema kakkoskeskuksina vahvistuu suhteessa Oulun seutuun. Jyväskylän seudun demografinen kilpailukyky on kohtuullisen hyvä. Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen muodostama perinteinen kasvukolmio vastaa Suomen väestödynamiikasta seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Muilla kaupunkiseuduilla alueen keskuskaupungin asema vahvistuu suhteessa kaupunkiseudun muihin kuntiin. Muun Suomen alueilla väki vähenee, ja niistä löytyy myös yhä vähemmän muuttajia maakuntakeskuksiin. MDI-ennuste perustuu oletukseen, että kansainvälinen muuttoliike pysyy vuosien tasolla, pois lukien vuosi 2016, johon vaikutti siirtolaisten virta vuonna Kansainväliseen muuttoliikkeeseen sisältyvät ennusteen suuri epävarmuus ja myös tulevaisuuden liikkumavara. Jatkossa kukin suuri kaupunki voi omalla houkuttelevuudellaan vaikuttaa kansainvälisen muuttovoiton määrään ja näin muuttaa ennustetun kehityksen suuntaa. On kuitenkin huomioitava, että ulkomailta saatu muuttovoitto kääntyy hitaasti talouskasvuksi, sillä alkuvaiheessa tarvitaan panostuksia mm. kotouttamiseen ja integroitumiseen. Lisätietoja ja materiaalit:

4 Liitetaulukko 1. Keskuskaupungit ennusteen avainluvuilla Keskus-kaupunki v. väestön Yli 65v. väestön Helsinki ,8 19,8 40,6 9,3 Tampere ,4 9,4 36,7-6,0 Oulu ,0 3,1 63,2-19,8 Turku ,0 8,7 22,9-3,8 Jyväskylä ,0 3,7 40,6-16,9 Kuopio ,9-2,7 28,4-7,4 Lahti ,9-6,4 23,4-16,4 Joensuu ,6-7,1 30,1-16,2 Seinäjoki ,7 2,2 42,0-15,2 Vaasa ,4-2,8 21,7-17,8 Ydinkaupunkiseutu Liitetaulukko 2. Ydinkaupunkiseutu (ilman keskuskaupunkia) ennusteen avainluvuilla Työikäisen (15-64) väestön Yli 65v. Väestön Pkseutu ,4 22,7 64,3 4,1 Tampereen ,5 5,2 51,7-23,9 Oulun ,4 2,3 93,7-25,9 Turun ,9 4,7 50,6-13,4 Jyväskylän ,2 2,6 41,8-17,4 Kuopion ,0-13,4 42,5-24,9 Lahden ,8-17,2 25,9-36,3 Joensuun ,8-9,5 36,0-26,2 Seinäjoen ,3-12,2 21,5-30,0 Vaasan ,6-7,0 25,6-29,1

5 Muu Liitetaulukko 3. Muu (ilman keskuskaupunkia ja ydinkaupunkiseutua) ennusteen avainluvuilla Työikäisen (15-64) väestön Yli 65v. Väestön Helsingin ,8-1,29 61,3-19,5 Tampereen ,3-16,3 25,1-35,4 Oulun ,1-8,5 53,0-36,7 Turun ,9-11,6 32,1-24,7 Jyväskylän ,5-19,1 12,6-35,8 Lahden ,6-30,4 10,6-35,0 Joensuun ,5-32,7-0,4-35,2 Seinäjoen ,2-28,4 3,7-38,9 Vaasan ,0-12,1 8,7-20,3 Liitetaulukko 4. Koko ennusteen avainluvuilla Koko Työikäisen (15-64) väestön Yli 65v. Väestön Helsingin ,3 15,8 53,4-0,6 Tampereen ,0 6,3 40,5-16,3 Oulun ,7 2,2 65,3-22,5 Turun ,7 6,4 33,7-9,3 Jyväskylän ,9 2,0 37,7-18,8 Kuopion ,7-4,3 30,5-10,9 Lahden ,8-12,6 21,3-24,4 Joensuun ,3-11,5 23,5-21,8 Seinäjoen ,7-9,2 23,6-25,0

6 Muut ympäröivät kunnat Ydinkaupunkiseudun kunnat Keskuskaupunki Oulun Vaasan Seinäjoen Jyväskylän Kuopion Joensuun Tampereen Lahden väestönmuutos Yli 15,0 % 0,0-15,0 % Turun Helsingin -0, ,0 % Alle -15,0 %