VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2017

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2017"

Transkriptio

1 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2017 Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

2 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Joel Haapamäki, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan kaupunki. Tietopalvelu A4 : 2017 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN

3 Sisällysluettelo Saatteeksi Vantaan väestökehitys vuonna Vuoden 2016 väestöennusteen toteutuminen Ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä Väestöennusteen oletukset Koko kaupungin ennuste Syntyvyys Kuolevuus Muuttoliike Osa-alueittainen ennuste Syntyvyys Vanhan asuntokannan muuttoliike ja kuolevuus Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin Vantaan väestöennuste Vantaan väestöennuste osa-alueittain Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivukylän suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue LIITE A Liitetaulukko 1. Vantaan väestö 1-vuotisikäluokittain Liitetaulukko 2. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan 5-vuotisikäryhmittäin Liitetaulukko 3. Vantaan väestö tihein ikäryhmin Liitetaulukko 4. Väestö yhteensä suuralueittain ja kaupunginosittain Liitetaulukko 5. Väestönmuutokset suuralueittain ja kaupunginosittain Liitetaulukko 6. Vantaan väestö iän mukaan suuralueittain ja kaupunginosittain Liitetaulukko 7. Vantaan väestö suurin ikäryhmin, suuralueittain ja kaupunginosittain LIITE B Liitetaulukko 8. Väestö osa-alueittain : toteuma, ennuste ja ennustevirhe Liitetaulukko 9. Väestö osa-alueittain ja vuosien ennusteiden ennustevirhe Liitetaulukko 10. Ikäryhmittäinen vuoden 2016 ennusteen ennustevirhe (toteuma - ennuste) LIITE C Liitetaulukko 11. Asuntorakentamisennuste (kerrosala, m 2 ) alueittain, vuosittain ja talotyypeittäin vuosille

4 2

5 Saatteeksi Lähivuosien väestökehityksen ennakointiin liittyy merkittäviä haasteita. Kuolleisuutta lukuun ottamatta kaikkiin väestökehityksen osatekijöihin koti- ja ulkomaiseen muuttoliikkeeseen sekä syntyvyyteen liittyy yllätyksellisyyttä ja kehitysuria, joiden jatkuvuutta on vaikea ennakoida. Ulkomaisen muuttoliikkeen osalta merkittävä tekijä on kansainvälisten kriisien vaikutus pakolaisuutta ja siirtolaisuutta aiheuttavana tekijänä. Väestöpaine on monissa kehitysmaissa myös suuri. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi Suomessakin nopeasti. Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on sittemmin vähentynyt, perussyyt ilmiön taustalla ovat edelleen olemassa. Samalla talouden rakennemuutos Suomessa jatkuu ja kaupungistuminen tuo erityisesti nuorta väestöä suurimmille kaupunkiseuduille. Syntyvien lasten lukumäärä Suomessa on puolestaan laskenut historiallisen alas. Syntyvien ja kuolleiden määrän erotus, luonnollinen väestönlisäys, oli Suomessa vuonna 2016 itsenäisyyden ajan pienin. Alimmillaan syntyvyys on suurimpien kaupunkiseutujen keskuskaupungeissa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Myös Vantaalla syntyvyys on laskenut usean vuoden ajan. Alkuvuoden 2017 tiedot viittaavat siihen, että syntyvyys laskee edelleen. Väestöennusteen perustana ovat Tilastokeskuksen viralliset väestötiedot. Toisena keskeisenä aineistoperustana väestöennusteessa on Vantaan kaupungin asuntorakentamisennuste. Ennusteessa väestökehitystä kuvataan sekä ikäryhmittäin että osa-alueittain. Väestöennuste sisältää myös tietoja toteutuneesta väestökehityksestä sekä tietoja aiempien väestöennusteiden toteutumisesta ikäryhmittäin ja alueittain. Väestöennuste löytyy Vantaan kaupungin sivuilta osoitteesta (sekä pdf- että excelmuodossa). Väestöennuste julkaistaan myös Helsingin seudun kuntien ylläpitämässä Aluesarjat- ja Helsinki Region Infoshare tietokannoissa ( ja Väestöennusteen on laatinut Vantaan kaupungin tietopalveluyksikön tutkija Harri Sinkko. Osa-alueittaisen väestöennusteen mahdollistavan asuntorakentamisennusteen on laatinut Vantaan kaupungin asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson. Lisätietoja väestöennusteesta antaa tutkija Harri Sinkko (p , sähköposti: Vantaalla Henrik Lönnqvist tutkimuspäällikkö 3

6 4

7 1 Vantaan väestökehitys vuonna 2016 Vantaan väestö oli vuoden 2016 lopussa henkeä. Vuoden aikana väestön määrä lisääntyi hengellä, joten vuotuinen kasvu oli 2,2 prosenttia. Vuoden 2016 kasvu oli selvästi suurempaa kuin koskaan 2000-luvulla. Edellisen kerran vastaavaan suhteelliseen väestönkasvuun on päästy vuonna 1978 ja henkilömäärälliseen kasvuun vuonna Väestömäärän lisäys oli yli 900 henkeä suurempi kuin vuonna Helsingissä kasvu oli 1,1 prosenttia ja Espoossa 1,8 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnissa 1 väestön määrän kasvu oli 0,7 prosenttia ja muulla Uudellamaalla väestömäärän lasku 0,4 prosenttia. (Kuvio 1). Kuvio 1. Vantaan ja lähialueiden väestönkasvu vuosina Lähde: Tilastokeskus. Vantaalle syntyi vuonna 2016 lapsia 2 521, joka oli lähes sama määrä kuin edellisenä vuotena. Kuolleiden määrä, henkeä, kasvoi vuoteen 2015 verrattuna noin 70 hengellä. Luonnollinen väestönkasvu, syntyneiden ja kuolleiden erotus, laski edellisestä vuodesta ollen henkeä. Vantaan saama muuttovoitto, henkeä, oli lähes 900 henkeä suurempi kuin vuonna 2015 ja yli henkeä suurempi kuin vuonna Vantaan väestönkasvusta muuttoliikkeen osuus oli 76 prosenttia, kun se oli vuosina keskimäärin 32 prosenttia. Helsingissä muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun oli 73 prosenttia ja Espoossa noin 10 prosenttiyksikköä Vantaata ja Helsinkiä matalampi (62 prosenttia). Kehysalueella muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli myös selvästi Vantaata pienempi (57 prosenttia). Vantaalla tulomuuttajien määrä ( henkeä) kasvoi noin hengellä ja lähtömuuttajien määrä ( henkeä) noin 550 hengellä vuoteen 2015 verrattuna. Kotimaan muuttovoitto oli toisena vuotena peräkkäin suurempi kuin ulkomaan muuttovoitto. Kotimaan muuttovoitto oli henkeä, kun ulkomaan nettomuutto oli noin 500 henkeä vähemmän, henkeä. Ennen vuotta 2015 kotimaan muuttovoitto on ollut ulkomaan muuttovoittoa suurempi vain kahtena vuotena 2000-luvulla, vuosina 2000 ja Kotimaan muuton osuus nettomuutosta oli Vantaalla 58 prosenttia, kun se Helsingissä oli 64 ja Espoossa 55 prosenttia. Kehysalueella kotimaan osuus muuttovoitosta oli 41 prosenttia ja muulla Uudellamaalla 290 prosenttia. 1 Helsingin seudun kehyskunnat ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. 5

8 2 Vuoden 2016 väestöennusteen toteutuminen Vantaalla tehtävä väestöennuste perustuu menneen kehityksen perusteella tehtyihin oletuksiin ennustejakson väestönmuutoksista. Mallissa käytettävät väestönmuutostekijät ovat hedelmällisyys, kuolevuus ja ulkoinen muuttoliike. Lisäksi osa-alueittaisessa ennustemallissa käytetään asuntorakentamisennustetta. Molemmissa ennusteissa otetaan huomioon tulevaan väestönkehitykseen vaikuttavat suunnitelmat ja päätökset. Väestöennusteessa käytettävät aineistot ovat Tilastokeskuksen vuosittain toimittavat väestöaineistot, jotka sisältävät tietoa Vantaan väestörakenteesta ja väestönmuutoksista, kymmenen vuoden päähän ulottuva kaupungin oma asuntorakentamisennuste sekä Vantaalla aiempina vuosina tehdyt väestöennusteet. Näiden lisäksi käytetään hyväksi kuntarekisterin väestö- ja rakentamistietoja. Vantaan väestöennuste perustuu useimpien muiden muualla tehtävien väestöennusteiden tapaan menneeseen väestökehitykseen. Väestömuutostekijöiden trendien oletetaan tällaisissa ennusteissa jatkavan menneiden vuosien kehitystä. Tällaisen ennusteen vahvuus on, että siinä esiintyvät ennustevirheet pysyvät suhteellisen pieninä, jos ennustetut trendit eivät muutu tulevaisuudessa. Jos kuitenkin väestömuutostekijöiden trendit muuttuvat oletetuista, ennusteen virheet saattavat tulla suuriksikin. On tietenkin mahdollista, että eri ilmiöiden trendit muuttuvat siten, että niiden vaikutukset kumoavat toisensa, ja ennustevirheet pysyvät pieninä, mutta tällöin kyse on enemmänkin sattumasta kuin ennusteen hyvyydestä. Ennustemallin antamat tiedot ovat yleensä sitä luotettavampia, mitä lyhyemmän aikavälin ennusteesta on kysymys. Pidemmän aikavälin ennusteet ovat taas epävarmempia, mikä kannattaa ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Em. syystä johtuen vuosittain tehtävä ennuste antaa varmemman ja paremman pohjan suunnitella kaupungin taloutta tuleville vuosille ja ajoittaa toimialojen investointeja oikea-aikaisesti kuin harvemmin tehtävä ennuste. Edellisten ennusteiden virheiden tarkastelu on tärkeä osa tulevan ennusteen valmistelua. Tarkastelun avulla voidaan havaita ennusteissa tapahtuneet mahdolliset virheet oletuksissa, ja muuttaa uuden ennusteen oletuksia tarpeen vaatiessa. Vuoden 2016 ennusteessa Vantaan väestön määräksi vuoden 2017 alussa ennustettiin henkeä. Todellinen väestön määrä oli henkeä, joten ennustevirheeksi (todellinen ennuste) tuli henkeä, mikä on noin 0,5 prosenttia väestön määrästä. Muuttovoiton määrä vuonna 2016 oli henkeä, kun ennusteen oletus oli henkeä, joten ennustevirhe oletuksessa oli henkeä. Kotimaan muuttovoitto oli 889 henkeä suurempi kuin ennusteessa oletettiin, kun taas ulkomaan muuttovoitto oli 424 henkeä ennustettua suurempi. Kotimaan nettomuutto-oletuksen virheellisyyttä selittää osaltaan se, että vuosi 2016 poikkesi edellisten 10 vuoden keskimääräisistä muuttomääristä huomattavasti ja se oli myös huomattavasti vuotta 2015 suurempi. Vantaalle syntyi lasta vuonna 2016, kun ennusteen määrä oli lasta, joten syntyneiden määrän ennustevirheeksi tuli -171 lasta. Syntyneiden lasten määrän ennustevirhettä selittää edellisen ennusteen liian korkea kokonaishedelmällisyysoletus, 1751 lasta tuhatta naista kohden, kun toteutunut kokonaishedelmällisyys oli 1613 lasta tuhatta naista kohden. Hedelmällisyys on laski edellisestä vuodesta yli 40 yksiköllä. Kokonaishedelmällisyys on ollut edellisen kerran yhtä matalalla tasolla vuonna Kokonaishedelmällisyys laski Helsingissä, Espoossa ja kehysalueella. Myös koko Suomen kokonaishedelmällisyys laski ollen vielä Vantaakin lukua alempi, 1570 lasta 1000 naista kohden. Syntyneiden lasten määrään vaikuttavat sekä hedelmällisyysiässä olevien naisten määrä että hedelmällisyys. Kuolleiden määräksi ennustettiin vuoden 2016 ennusteessa 1 363, kun todellinen määrä oli 1 394, joten ennustevirhettä oli 31 kuollutta. Tältä osin ennuste osui siis hyvin kohdalleen. Tämä perustuu suurelta osin siihen, että aiempien vuosien perusteella lasketuissa kuolemanvaaraluvuissa ei ole suurta satunnaisvaihtelua, ts. vuosien väliset erot ovat pieniä. Eliniänodote on kohonnut koko 2000-luvun: vuonna 2000 syntyneelle pojalle se oli 74,3 ja tytölle 80,6 vuotta, vuonna 2005 vastaavasti 76,6 ja 80,7 vuotta ja vuonna 2016 luvut olivat 79,0 ja 83,7 vuotta. Vantaan ikärakenteesta johtuen kuolleiden määrä tulee tulevina vuosina kasvamaan eliniän noususta huolimatta. 6

9 Ikäryhmittäin tarkasteltuna ennustevirheet olivat vuoden 2016 ennusteessa olivat välillä -1,5 0,7 prosenttia. Suurin henkilömääräinen ja suhteellinen virhe oli nuorten työikäisten, ja vuotiaiden ryhmissä, joissa ennuste oli yhteensä 859 henkeä liian matala. Alle kouluikäisten, 0 6-vuotiaiden ja kouluikäisten, 7 15-vuotiaiden ryhmissä virheet olivat kohtuullisen pieniä, 46 ja 25 henkeä. Alle kouluikäisten ryhmän virheen pienuutta selittää ennustettua pienempi syntyneiden määrä. Tarkemmat tiedot ovat esitetty liitteessä B (Liitetaulukko 10). Kuten aiempien vuosien ennusteissakin, vuoden 2016 ennusteessa suurin virhetekijä toteutuneeseen väestönkehitykseen verrattuna oli muuttoliike. Aiempien vuosien ennusteissa virheellinen oletus muuttoliikkeessä on muodostunut lähinnä ulkomaan muuttoliikkeestä, mutta vuonna 2016 suuremmaksi virhelähteeksi muodostui oletus kotimaan muuttoliikkeen määrästä. Vasta tulevat vuodet näyttävät, onko nettomuuton lähde muuttunut pysyvämmin, vai johtuuko vuoden 2016 poikkeuksellinen muutos esimerkiksi runsaasta asuntorakentamisesta. Ulkomaan muuttovoitto kasvoi koko 2000-luvun alkupuolen ajan vuoteen 2013 asti, mutta on muutama viime vuotena tasoittunut. On epätodennäköistä, että ulkomaan muuttoliikkeen kasvaisi tulevaisuudessa ainakaan huomattavasti, vaikkakin yksittäisten vuosien korkeat nettomuuttomäärät ovat mahdollisia. Vuonna 2015 alkanut pakolaisaalto ei näyttänyt tuovan Vantaalle huomattavia määriä lisää ulkomailta tulleita, mutta sen vaikutukset saattavat näkyä myöhemmässä vaiheessa kotimaan muuttoliikkeen kautta pakolaisten saatua oleskeluluvan Suomessa. Hedelmällisyys jatkoi useamman vuoden kestänyttä laskuaan, kun oletuksena oli, että se nousisi hieman edellisestä vuodesta. Hedelmällisyysoletuksen virheestä johtuen Vantaalle syntyi selvästi ennustetta vähemmän lapsia. Kuolleisuuden oletusten tekeminen näyttäisi ainakin menneitten ennusteiden valossa olevan varmimmalla pohjalla. Koko kaupungin ennusteen lisäksi Vantaan ennuste sisältää kaupunginosa- ja suuraluetasoisen ennusteen. Siinä haasteet ja ongelmat ennusteen tekemisen kannalta ovat hieman erilaisia kuin koko kaupungin ennusteessa. Suurin haaste on osa-alueiden väestömäärien pienuus, mikä aiheuttaa joskus suurtakin vuosien välistä satunnaisvaihtelua ennusteessa käytettäviin demografisiin tekijöihin, eli hedelmällisyyteen, kuolemanvaaraan ja muuttoliikkeeseen. Jo muutamankin tapahtuman määrän muutos vuosittain tietyssä väestömuutostekijässä saattaa muuttaa tunnuslukujen suuruutta huomattavasti, mikä aiheuttaa ongelmia oletusten tekemiseen osa-alueelle. Tällöin erityisesti prosentuaaliset virheet saattavat kasvaa varsin suuriksi, vaikka vaikutus henkilömääriin olisikin pieni. Tällaisen vaihtelun ennakoiminen ja hallitseminen ennusteessa käytettävällä menetelmällä on käytännössä mahdotonta. Suuralueittainen virhetarkastelu on esitetty kuviossa 2. Tikkurilan suuraluetta lukuun ottamatta kaikilla suuralueilla edellisen vuoden ennuste jäi liian pieneksi. Suhteelliset virheet olivat välillä -0,2 3,7 prosenttia. Henkilömäärissä virheet olivat välillä henkeä. Suurin suhteellinen virhe oli muulla alueella, johon kuuluvat Vantaalla kirjoilla olevat henkilöt, joilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Vantaalla. Toiseksi suurin virhe suhteellisesti oli Kivistön suuralueella. Henkilömääräisesti suurimmat virheet olivat Kivistön ja Myyrmäen suuralueilla. Kaupunginosittaisia virhetarkasteluja on esitetty liitteessä B (Liitetaulukko 8, Liitetaulukko 9). Kuvio 2. Vuoden 2016 ennusteen ennustevirheen (prosenttia / henkeä) suuruus suuralueittain

10 3 Ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä Vantaan vuoden 2017 koko kaupungin väestöennuste kattaa vuodet ja osa-alueittainen ennuste vuodet Ennusteen voi olettaa olevan tarkempi ennusteen alkuvuosina ja sellaisissa väestöryhmissä, joissa muuttoliike on vähäistä. Tällainen ryhmä on esimerkiksi yli 65-vuotiaat. Ennustetta tulkittaessa on huomioitava, että sen onnistuminen riippuu täysin siinä tehtyjen oletusten toteutumisesta. Väestöennuste perustuu menneiden vuosien väestönmuutosten perusteella tehtyihin oletuksiin väestömuutostekijöistä ja kaupungin asuntorakentamisennusteeseen. Yleinen talouden kehitys edesauttaa erityisesti kaavoituksen ja uudisrakentamisen toteutumista sekä ajallisesti että määrällisesti. Vaikka Vantaalle ennustetaan seuraavan kymmenvuotiskauden aikana valmistuvan keskimäärin lähes asuntoa vuodessa, vanhassa asuntokannassa tapahtuvat väestönmuutokset kattavat kuitenkin suurimman osan kaupungissa tapahtuvista väestönmuutoksista ja ovat siten vähintäänkin yhtä suuri haaste ennusteen tekemiselle kuin uudisrakentamisen aiheuttamat väestönmuutokset. Vantaan väestön ennustetaan kasvavan vuoden 2018 alkuun mennessä asukkaaseen, vuonna 2020 reiluun asukkaaseen ja vuonna 2030 noin asukkaaseen. Ennustejakson lopulla asukkaita Vantaalla on ennusteen mukaan lähes henkeä. Em. väestömäärät toteutuvat, jos ennusteen oletukset pitävät paikkansa. Oletukset ovat pääpiirteissään seuraavat: Vantaalaisten naisten kokonaishedelmällisyys nousee vuodesta 2018 eteenpäin ennustekauden loppuun kuuden edellisen vuoden ( ) keskiarvon tasolle, mutta on vuonna 2017 hieman tätä tasoa matalampi. Väestön kuolemanvaara on vuonna 2017 viiden edellisen vuoden keskiarvon tasolla ja laskee sen jälkeen Tilastokeskuksen laskemien muutoskerrointen mukaisesti. Vantaan muuttovoitto on vuosina noin 3000 henkeä vuodessa ja laskee sen jälkeen asteittain siten, että ennustekauden lopulla se on 700 henkeä vuodessa. Vantaan väestön määrän ennustetaan kasvavan vuonna 2017 noin asukkaalla, jonka jälkeen kasvu ylittäisi hengen rajan aina vuoteen 2021 asti. Tämän jälkeen väestön määrän kasvu tasaantuisi siten, että vuonna 2030 kasvu olisi noin henkeä. (luku 5, taulukko 1). Kasvun hidastuminen johtuu sekä väestön vanhenemisesta johtuvasta kuolemien määrän kasvusta että nettomuuton pienenemisestä. Runsaan asuntorakentamisen odotetaan lisäävän asukkaiden määrän kasvua ennustekauden alkupuolella huomattavasti. Osa-aluetasolla, erityisesti kaupunginosatasolla, väestön määrä kasvaa huomattavastikin erityisesti niillä alueilla, joilla uudisrakentaminen on runsasta. Vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna suurimmat muutokset oletuksissa ovat nettomuuton selvä kasvu sekä kotimaan nettomuuttomäärien kasvaminen. Nettomuuton oletetaan tässä ennusteessa seuraavan tarkemmin asuntorakentamisen määrää erityisesti kotimaan muuton osalta. Jos Vantaan asema pysyy ennallaan osana kasvavaa pääkaupunkiseutua, pysyvät väestömäärän lisäyksen edellytykset ennallaan, ja keskimääräinen kasvu pysyy vakaana. Menneen väestökehityksen perusteella voidaan olettaa, että muutokset asukasmäärien kasvussa saattavat vaihdella vuosien välillä huomattavastikin, sillä muuttoliike ja naisten hedelmällisyys ovat vaihdelleet vuodesta toiseen varsin paljon. Yksi Vantaan suurimmista haasteista tulevaisuudessa on järjestää kaikille ikä- ja kieliryhmille heidän tarvitsemansa palvelut. Alle kouluikäisten, 0 6-vuotiaiden, määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä noin lapsella nykyisestä vajaasta lapsesta. Alakouluikäisten, 7 12-vuotiaiden, määrä kasvaa noin 850 lapsella ja yläkouluikäisten, vuotiaiden, reilulla lapsella vuoteen 2025 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähes henkeen nykyisestä hengestä, ja vuonna 2035 heitä on lähes henkeä. Vantaan väestörakenne muuttuu siten ennusteen mukaan vanhemmaksi. Vieraskielisen väestön määrä näyttäisi edelleen kasvavan varsin huomattavasti, olettaen, että nykyinen kehitys jatkuu. Vuoden 2017 alussa vieraskielisiä oli Vantaalla 16,6 prosenttia. Vuonna 2015 Helsingin seudulle tehdyn vieraskielisen väestön ennusteen 2 mukaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien osuus kasvaisi Vantaalla 19 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, eli noin henkeen. Tässä ennusteessa ei kuitenkaan ennusteta väestön kielirakennetta, vaan ainoastaan koko väestön määrää ikäluokittain. 2 Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin kaupunki, tietokeskus. Espoon kaupunki, Tietotuotanto. Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 1/2016. Helsinki

11 4 Väestöennusteen oletukset 4.1 Koko kaupungin ennuste Vantaan väestöennuste koostuu kahdesta itsenäisestä osasta, koko kaupungin ennusteesta ja osa-alueittaisesta ennusteesta. Koko kaupungin ennustemallissa käytetään hyväksi ainoastaan demografisia tekijöitä, joista tehdään menneen väestökehityksen ja väestömuutosten perusteella oletuksia ennustevuosille. Käytettävät tekijät ovat hedelmällisyys, kuolemanvaara ja muuttoliike Syntyvyys Ennustekaudella syntyvien lasten määrän ennuste perustuu hedelmällisyysiässä (15 49v.) olevien naisten määrään ja oletettuihin vuosittaisiin ikäluokittaisiin hedelmällisyyslukuihin. Vuosittaiset kokonaishedelmällisyysluvut 3 saadaan summaamalla ikäluokittaiset hedelmällisyysluvut yhteen. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletuksissa käytetään edellisten vuosien hedelmällisyyslukujen keskiarvoja vuosittaisen satunnaisvaihtelun poistamiseksi. Hedelmällisyys laski yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka. Vuonna 2014 hedelmällisyysluvut nousivat aavistuksen edellisen vuoden tasosta, mutta vuosina hedelmällisyys laski edelleen. Kokonaishedelmällisyys on laskenut 9 vuodessa yli 400 lapsella tuhatta naista kohden. Vuoden 2016 tasolla hedelmällisyysluvut ovat olleet edellisen kerran vuonna Vastaava ilmiö on havaittavissa koko pääkaupunkiseudulla, kehysalueella sekä koko Suomessa. Vantaan hedelmällisyyden taso oli vuonna 2016 hieman koko Suomen tasoa ylempänä. Espoon kokonaishedelmällisyys on ollut 2010-luvulla hieman Vantaata korkeammalla, kun taas Helsingin luku on ollut reilusti Vantaata alemmalla tasolla. (Kuvio 3). Kuvio 3. Kokonaishedelmällisyys vuosina Vantaalla ja sen viitealueilla sekä ennusteen oletus vuosille Taso pysyy vuosien tasolla ennustekauden loppuun saakka. Lähde: Tilastokeskus. Hedelmällisyyslukujen oletusten tekemisen kannalta on haasteellista myös se, että ikäryhmittäiset luvut ovat muuttuneet ajassa vuosittaisen satunnaisvaihtelun lisäksi. Eri ikäryhmissä luvut ovat kehittyneet eri suuntiin; vuotiaiden ryhmässä hedelmällisyysluvut ovat nousseet, kun taas ja vuotiaiden ryhmissä ne ovat laskeneet vuotiaiden ryhmässä hedelmällisyysluvut nousivat 2010-luvun alkuun saakka, mutta ovat sen jälkeen laskeneet. (Kuvio 4). 3 Kokonaisuushedelmällisyysluku ilmaisee kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, jos tietyn vuoden ikäryhmittäinen hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän ja naiset eläisivät koko hedelmällisyysikänsä. 9

12 Kuvio 4. Hedelmällisyysluvut viisivuotisikäryhmittäin Vantaalla vuosina Lähde: Tilastokeskus. Tässä ennusteessa hedelmällisyyslukujen oletetaan nousevan kuuden edellisen vuoden ( ) keskiarvon tasolle vuosiksi Vuonna 2017 niiden oletetaan olevan kuitenkin hieman ko. keskiarvoa alemmalla tasolla. (Kuvio 3). Ennusteen mukaan Vantaalle syntyy lasta vuonna 2017, mikä olisi 110 lasta enemmän kuin edellisen vuotena Kuolevuus Kuolevuusluku ilmaisee kuolleiden määrän keskiväkiluvusta tietyn ajanjakson aikana. Vastaavasti ikäryhmittäinen kuolevuusluku kertoo tietyn ikäisten kuolleiden määrän vastaavan ikäryhmän keskiväkiluvusta. Tässä ennusteessa käytetään viiden edellisen vuoden ( ) aineistoista laskettuja sukupuolittaisia ja ikäryhmittäisiä kuolevuuslukuja vuoden 2017 osalta. Näiden lukujen perusteella laskettu syntyvän lapsen eliniänodote Vantaalla vuonna 2017 oli naisilla 83,6 ja miehillä 78,2 vuotta. Vuodesta 2018 eteenpäin kuolevuuslukuja korjataan Tilastokeskuksen kuntakohtaisen väestöennusteen Vantaan viiteryhmän alenemiskertoimilla 4. Vantaalla vanhimpien ikäryhmien koot kasvavat tulevina vuosina huomattavasti, minkä vuoksi myös kuolevien määrät kasvavat kuolevuuslukujen laskusta huolimatta. Vuonna 2017 kuolevien määräksi ennustetaan henkeä, mikä on lähes sama määrä kuin vuonna Tilastokeskuksen väestöennuste , laatuseloste. [ 10

13 4.1.3 Muuttoliike Vantaan väestöennusteen yksi osatekijä on muuttoliike, joka on jaettu käytettävässä mallissa koti- ja ulkomaan muuttoliikkeeseen. Tärkeimpinä syinä muuttoliikkeen eriyttämisessä koti- ja ulkomaan muuttoon ovat viime vuosina lisääntynyt maahanmuutto ja se, että koti- ja ulkomaanmuutto ovat menneinä vuosina kehittyneet eri tavoin. Lisäksi koti- ja ulkomaanmuuton sukupuoli- ja ikärakenteet poikkeavat toisistaan. Vantaan muuttovoitto on perustunut viime vuosina ulkomaan muuttoliikkeeseen, kun taas kotimaan nettomuutto on ollut joinakin vuosina jopa negatiivinen. Vuodet poikkesivat aiemmista vuosista siten, että kotimaan muuttovoitto kasvoi ulkomaan muuttovoittoa suuremmaksi. Vantaalle muuttaneiden määrät ovat kasvaneet edellisinä vuosina ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Ennusteen oletukset tulomuuttajien määristä perustuvat lineaariseen trendiin sekä koti- että ulkomaan muuton osalta. Sekä kotimaan että ulkomaan tulomuuttojen määrän trendi lasketaan vuosien kehityksen perusteella. Kotimaan tulomuuttajien määrä kasvaa em. trendin mukaan nykyisestä hengestä reiluun henkeen vuoteen 2030 mennessä. Ulkomaan tulomuuttajien määrä kasvaa vastaavana ajanjaksona reilusta hengestä reiluun henkeen. Huomattavaa on, että osa ulkomailta tulevista muuttajista on vieraskielisiä ja osa suomen- tai ruotsinkielisiä. Kuten aiemmin mainittiin, Vantaan muuttovoitto on viime vuosina suurimmilta osin perustunut ulkomaan muuttovoittoon, mutta vuodet 2015 ja 2016 poikkesivat tästä. Edellisen kerran kotimaan nettomuuton määrä on ollut ulkomaan nettomuuttoa suurempi vuonna Kotimaan nettomuuton määrä on vaihdellut 2000-luvulla reilun 500 hengen muuttovoitosta vuoden 2013 vajaaseen 500 hengen muuttotappioon keskiarvon ollessa lähellä nollaa, mutta vuonna 2015 se oli henkeä ja vuonna 2016 se kasvoi henkeen. Ulkomaan nettomuuton määrä on vaihdellut 2000-luvulla vajaasta sadan hengen muuttovoitosta vajaan hengen muuttovoittoon. Vuosien keskiarvo oli reilu 830 henkeä ja viiden edellisen vuoden nettomuuton määrän keskiarvo oli vajaat henkeä. Vuoden 2016 muuttovoitto ulkomailta oli henkeä. Ulkomaan nettomuuton määrässä koko 2000-luvun keskiarvo antaa hieman vääristelevän kuvan, sillä määrät ovat nousseet alle 100 hengestä reilusti yli tuhanteen henkeen. Kotimaan muutoissa Vantaan tärkein muuttovoiton lähde on ollut viime vuosina Helsinki, mistä on viisivuotisjaksolla muuttanut Vantaalle keskimäärin noin 830 henkeä vuodessa enemmän kuin mitä Vantaalta on muuttanut Helsinkiin. Vantaa on menettänyt asukkaitaan eniten kehyskuntiin, keskimäärin 820 henkeä vuodessa vuosina Espooseen on muuttanut lähes sama määrä asukkaita kuin sieltä on muuttanut Vantaallekin. Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta Vantaa on saanut muuttovoittoa viiden vuoden jaksolla keskimäärin 530 henkeä vuodessa. Vuonna 2016 Vantaa sai noin hengen muuttovoiton Helsingistä ja 980 hengen muuttovoiton Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta, mutta kehyskuntiin ja muulle Uusimaalle tappiota tuli yhteensä lähes 690 henkeä. Vantaan muuttovoiton oletetaan vuonna 2017 laskevan hieman edellisen vuoden tasosta. Ulkomaan muuttovoiton oletetaan pysyvän vuonna 2017 (1 300 henkeä) lähes samalla tasolla kuin vuonna Kotimaan muuttovoitto jää oletuksen (1 600) mukaan hieman edellisestä vuodesta, mutta on kuitenkin vuotta 2015 korkeammalla tasolla. Vuosina se on keskimäärin henkeä. Vuodesta 2022 lähtien kotimaasta tuleva muuttovoitto laskee asteittain siten, että se on 400 henkeä vuonna Ulkomaan muuttovoitto pysyy oletusten mukaan hengessä vuoteen 2021 saakka, jonka jälkeen se laskee asteittain siten, että vuonna se on 1000 henkeä. Tämän jälkeen ulkomaan nettomuutto pysyy ennustekauden loppuun 700 hengessä. (Kuvio 5). Oletusta kotimaan muuttovoitosta on nostettu selvästi verrattuna vuoden 2016 ennusteeseen runsaan asuntorakentamisen ja kahden edellisen vuoden runsaan kotimaan muuttoliikkeen vuoksi. Menneiden vuosien tarkastelun perusteella voidaan olettaa, että kotimaan nettomuutolla ja asuntorakentamisen määrällä on positiivinen riippuvuus. Tulo- ja lähtömuuttajien ikä- ja sukupuolijakaumissa on käytetty oletuksena vuosien keskiarvoja sekä koti- että ulkomaan muutoissa. Näihin jakaumiin ei odoteta tulevan tulevaisuudessa suuria muutoksia. Nettomuuton määrä vaihtelee ikäluokittain varsin paljon. Vantaa on saanut viiden viimeisen vuoden aikana kotimaan muuttovoittoa vuotiaista. Muuttotappiota on tullut sekä 2 10-vuotiaista lapsista että vuotiasta. Ulkomaan muuttovoittoa on tullut kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäluokissa, mutta kuitenkin eniten vuotiaista. (Kuvio 6). 11

14 Kuvio 5. Vantaan koko, koti- ja ulkomaan nettomuutto vuosina ja ennuste vuosille Lähde: Tilastokeskus. Kuvio 6. Vantaan koti- ja ulkomaan nettomuuttojen ikäjakaumat vuosien keskiarvoina. Lähde: Tilastokeskus. 12

15 4.2 Osa-alueittainen ennuste Vantaan väestöennusteen osa-alueittainen ennuste kattaa kaupunginosa- ja suuraluetason. Se tehdään itsenäisenä ennusteena siten, että lopulliset väestömäärät sekä ikä- ja sukupuolijakaumat vastaavat koko kaupungin ennusteen tuloksia. Osa-alueittaisessa ennusteessa käsitellään erikseen ennustevuotena rakennettavaan asuntokantaan tuleva väestönlisäys ja sitä vanhemmassa asuntokannassa, ns. vanhassa asuntokannassa, tapahtuvat väestönmuutokset. Vanhassa asuntokannassa tapahtuvista väestönmuutoksista otetaan huomioon hedelmällisyys ja muuttoliike sekä kuolleisuus Syntyvyys Hedelmällisyydessä on ollut Vantaalla viime vuosina pysyvämpää alueittaista vaihtelua, minkä vuoksi osaalueittaisessa ennusteessa sitä käsitellään kaupunginosittain (kuvio 7). Koska osa kaupunginosista on väestömäärältään suhteellisen pieniä, yhdistellään ennustemallissa vierekkäisiä ja samankaltaisia kaupunginosia laskennassa samoiksi alueiksi. Koko kaupungin hedelmällisyyden arvoa korjataan kaupunginosittain viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvojen perusteella. Normaalisti korjattu arvo pidetään koko ennustekauden ajan vakiona, mutta alueilla, joilla asuntorakentaminen on erityisen runsasta, voidaan arvoa korottaa. Vastaavasti arvoja voidaan myös laskea, jos uudisrakentaminen alueella loppuu. Tämä perustuu havaintoon siitä, että uudisrakentamisalueilla hedelmällisyys kasvaa hieman muutamiksi rakentamisen jälkeisiksi vuosiksi. Kuvio 7. Kokonaishedelmällisyyden vuosien keskiarvo kaupunginosittain. Referenssiviiva (1728) on koko kaupungin vuosien hedelmällisyyden keskiarvo. Lähde: Tilastokeskus Vanhan asuntokannan muuttoliike ja kuolevuus Osa-alueittaisessa ennusteessa uuden ja vanhan asuntokannan väestönmuutokset käsitellään omina osinaan. Vanhaan asuntokantaan lasketaan asunnot, jotka ovat valmistuneet ennen tarkasteltavaa ennustevuotta. Esimerkiksi ennustevuonna 2020 uusia asuntoja ovat vuonna 2020 valmistuneet asunnot, ja vuonna 2019 ja sitä ennen valmistuneet asunnot kuuluvat vanhaan asuntokantaan. Tästä seuraa luonnollisestikin se, että mitä vähemmän uusia asuntoja osa-alueelle rakennetaan verrattuna vanhojen asuntojen määrään, sitä vähemmän myös uusiin asuntoihin muuttavan väestön määrä ja rakenne vaikuttaa koko osa-alueen väestön määrän ja rakenteen kehitykseen. 13

16 Muuttoliikkeen ja kuolleisuuden vaikutuksia vanhassa asuntokannassa asuvan väestön määrään ja ikärakenteeseen ennustetaan käytettävässä mallissa ns. väestönmuutoskertoimien avulla. Kertoimet muodostetaan alue- ja ikäryhmittäin, ja ne lasketaan Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja väestötietojen avulla. Tässä ennusteessa on käytetty kertoimien laskentaan viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvoja ja oletettu kertoimien pysyvän vakiona seuraavan kymmenvuotiskauden ajan. On huomattavaa, että syntyvyys ei sisälly väestönmuutoskertoimeen, vaan sen vaikutus osa-alueen vanhan asuntokannan väestöön lasketaan erikseen hedelmällisyysoletusten avulla (ks. luku 4.2.1). Pienessä väestöpohjassa pienetkin muutokset aiheuttavat suuria vuosittaisia vaihteluita väestönmuutoskertoimiin. Tämän vaihtelun poistamiseksi, tai ainakin vähentämiseksi, väestönmuutoskertoimien laskennassa on yhdistelty alueellisesti läheisiä ja asuntokannaltaan samankaltaisia kaupunginosia. Ikäryhminä käytetään viisivuotisikäryhmiä muutamin poikkeuksin: vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet. Kahta ensimmäistä ryhmää käsitellään omina ryhminään, sillä niissä muuttoalttius vaihtelee varsin paljon. Vanhimmassa ikäryhmässä tilanteen oletetaan olevan päinvastoin, eli muuttoalttiuden oletetaan pysyvän vakiona koko ikäryhmällä. Vanhimmassa ikäryhmässä muuttoliikettä suurempi vaikutus on kuolleisuudella. Väestönmuutoskertoimen pitäminen alueittain vakiona koko ennustejakson ajan sisältää oletuksen, että muuttoliikkeen ja kuolevuuden vaikutukset väestömääriin pysyvät alueilla tulevaisuudessa menneiden vuosien mukaisina. Poikkeamat tästä oletuksesta aiheuttavat alueen ennusteeseen ennustevirhettä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi sellaiset, joille ennustetaan ennustejakson aikana runsaasti uudisrakentamista. Tämän vuoksi kerrointa on mahdollista muuttaa sopivammaksi. Alueet, joilla tällaisia muutoksia tehdään, ovat kuitenkin poikkeuksellisia, esimerkiksi Kivistön, Keimolan ja Veromiehen nopeasti rakentuvat kaupunginosat. Jos osa-alueen asuntokanta on suurimmaksi osaksi vanhaa, sen väestö on yleensä ikäprofiililtaan varsin vakiintunutta. Tämän perusteella voidaan olettaa, että alueella ei tapahdu tulevaisuudessakaan ikärakenteeseen nopeita muutoksia. Tulevaisuudessa on mahdollista, että osassa tällaisista ikäprofiililtaan vakiintuneista kaupunginosista tulee tapahtumaan sukupolvenvaihdos vanhan väestön muuttaessa alueelta pois ja nuorempien muuttaessa vapautuneisiin asuntoihin. Vaikka tätä kehitystä ei ole vielä Vantaalla havaittukaan merkittävästi, seurataan osaalueiden kehitystä tulevaisuudessa tarkemmin, sillä alueen ikärakenteen muutos vaikuttaa palvelujen tarkasteluun ja järjestelyyn Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestökehitykseen lasketaan asuntorakentamisennusteen (vuodet ) ja viime vuosien perusteella laskettujen asumisväljyyksien keskiarvojen ja niiden kehityksen perustuvien oletusten avulla. Vantaan kaupunki on osaltaan sitoutunut Helsingin seudun kuntien 5 allekirjoittamaan MAL-aiesopimukseen 6, jossa on sovittu tulevien vuosien asuntorakentamismääristä. Nykyinen aiesopimus kattaa vuodet , ja sen mukaan Vantaan asuntorakentamistavoite on yhteensä 9600 asuntoa. Helsingin tavoitteeksi on asetettu yhteensä ja Espoon asuntoa sopimuskauden aikana. Helsingin seudun kuntien koko asuntorakentamistavoite sopimuskaudella on yhteensä asuntoa. Vuonna 2017 Vantaalle ennustetaan valmistuvan reilu uutta asuntoa. Viisivuotisjaksolla uusia asuntoja valmistuu keskimäärin asuntoa vuodessa. Vuosina asuntoja valmistuu vajaat kappaletta vuodessa. Koko ennustejakson keskiarvo on noin asuntoa vuodessa. Ennustejakson loppuvuosina rakentamiseen saattaa tulla useistakin syistä muutoksia, joiden ennakoiminen on hankalaa. Suuralueittain tarkasteluna eniten asuntoja valmistuu Kivistön, Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueille (kuvio 8). 5 Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti. 6 Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset. Ympäristöministeriö. [ Viitattu ]. 14

17 Kuvio 8. Valmistuvien asuntojen määrä suuralueittain vuosina Alueet eroavat hieman toisistaan rakennettavien asuntojen talotyypin suhteen. Tikkurilan suuralueelle rakennetaan suhteellisesti eniten kerrostaloja ja vähiten omakoti- tai paritaloja. Kerrostalojen osuus on pienin Korson suuralueella, johon toisaalta omakoti- tai paritaloja rakennetaan suhteellisesti eniten. Muut suuralueet eivät eroa talotyypin mukaan katsottuna toisistaan. (Kuvio 9). Kuvio 9. Uudisasuntojen talotyyppijakauma suuralueittain vv

18 Kuvio 10. Asuntotuotannon ajoittuminen suuralueittain vuosina ja ennuste vuosille Myyrmäen suuralueella rakentaminen on vilkkainta ennustejakson alkupuolella. Asuntoja rakennetaan huomattavasti enemmän tulevalla kymmenvuotiskaudella kuin edeltävällä. Eniten rakennetaan Myyrmäen, Martinlaakson, Kaivokselan ja Hämeenkylän kaupunginosiin. Näissä rakentaminen toteutetaan pääosin kerrostalorakentamisena. Kivistön suuralueen rakentaminen keskittyy Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin, joissa rakennettavat alueet ovat uusia. Kivistön kaupunginosan rakentaminen pysyy vilkkaana koko kymmenvuotisjakson ajan. Keimolan kaupunginosan rakentaminen painottuu ensimmäiselle viisivuotiskaudelle. Rakentaminen kohdistuu lähinnä kerrostaloasuntoihin, mutta Kivistön kaupunginosaan tulee jonkin verran myös omakotitaloja. Aviapoliksen suuralueella rakennetaan eniten Veromiehen kaupunginosaan, jossa rakentaminen alkaa vuonna 2017, mutta pääpaino on kuitenkin vuosina Veromieheen tulee kymmenen vuoden aikana lähes uutta asuntoa. Myös Pakkalaan ja Ylästöön tulee jonkin verran uudisasuntoja tasaisesti läpi ennustejakson. Veromiehen asuntotuotanto kohdistuu yksinomaan kerrostaloihin, kun taas Pakkalaan tulee myös rivi- ja omakotitaloja. Ylästössä asunnot valmistuvat suurimmalta osin omakoti- ja rivitaloihin. Tikkurilan suuralueella rakennetaan eniten Tikkurilan kaupunginosaan, jossa rakentaminen painottuu vuosille Uusia asuntoja tulee myös Viertolan, Jokiniemen, Koivuhaan ja Hiekkaharjun kaupunginosiin. Rakentaminen painottuu kerrostaloasuntoihin. Koivukylän suuralueen rakentaminen painottuu Koivukylän, Asolan ja Havukosken kaupunginosiin. Koivukylässä rakennetaan eniten vuosina ja Asolassa vuosina Uudet asunnot tulevat suurimmaksi osaksi kerrostaloihin. Korson suuralueella asuntojen rakentamisen painopiste on vuosilla Eniten asuntoja tulee Korson, Vallinojan ja Nikinmäen kaupunginosiin. Korsossa rakennetaan lähinnä kerrostaloasuntoja, mutta Nikinmäkeen valmistuu yhtä kerrostaloa lukuun ottamatta omakoti- ja rivitaloja. Vallinojalla asunnoista noin puolet tulee kerrostaloihin. Hakunilan suuralueella rakentaminen keskittyy Hakunilan ja Länsimäen kaupunginosiin. Hakunilassa rakentaminen alkaa ennusteen mukaan vuonna 2018 ja jatkuu tasaisena jakson loppuun saakka. Länsimäessä rakennetaan vuosina Asuntorakentamisennuste on liitteessä C vuosittain, talotyypeittäin ja kaupunginosittain. Ennusteen luvut ovat rakennettavia kerrosneliömetrejä. 16

19 4.2.4 Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin Uudisrakentamisen vaikutus osa-alueen väestön määrään ja rakenteeseen ennustetaan ottamalla huomioon asuntorakentamisennuste, asuinhuoneistoalan osuus kerrosalasta, asumisväljyys sekä uudisasuntoihin muuttavan väestön ikä- ja sukupuolirakenne. Asuinhuoneistoalan osuus rakennettavasta kerrosalasta oletetaan pysyvän vakiona talotyypeittäin (omakoti-, rivija kerrostalot) koko ennustekauden ajan. Tässä ennusteessa oletuksena on koko kaupungissa viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvot. Ko. osuudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla viime vuodet, eikä niihin ole odotettavissa suuria muutoksia, sillä rakennuksia rakennetaan samoilla teknisillä ratkaisuilla ja vaatimuksilla. Viiden edellisen vuoden keskiarvot osuuksista olivat omakoti- ja paritaloille 0,82, rivitaloille 0,86 ja kerrostaloille 0,68 asuin-m 2 per kerros-m 2. Vuonna 2016 uusien asuntojen asumisväljyydet olivat omakotitaloissa 37,8 m 2, rivitaloissa 32,3 m 2 ja kerrostaloissa 33,8m 2. Kaikissa talotyypeissä 2000-luvun alkupuolella tapahtunut asumisväljyyden kasvu näyttäisi pysähtyneen. Asumisväljyydessä oli jonkin verran eroja kaupunginosittain vuonna Ennusteessa käytetään tästä huolimatta samoja väljyyksiä kaikissa kaupunginosissa. Asumisväljyys (m 2 /henkilö) lasketaan ennusteen ensimmäiselle vuodelle viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvona. Omakotitaloissa käytettiin vuodesta 2017 eteenpäin asumisväljyyden kehitystrendinä vuosien mukaista trendiä. Trendin mukaan asumisväljyys kasvaa niissä nykyisestä omakotitaloissa 38,3 m 2 :stä 42,5 m 2 :iin vuonna Rivi- ja kerrostaloissa asumisväljyyden trendi asetettiin siten, että vuonna 2026 asumisväljyys on 38 m 2. Uusien asuntojen väestön ikäjakauma on estimoitu viiden edellisen vuoden ( ) uudisasuntoihin muuttaneen väestön perusteella. Ikäryhminä on käytetty 19 ikävuoteen saakka yksivuotisikäryhmiä ja sitä vanhemmilla ikäryhmillä viisivuotisikäryhmiä. Ikäjakaumissa saattaa olla pieniä alueellisia vaihteluita, mutta tässä ennusteessa samaa jakaumaa käytetään kaikilla osa-alueilla. Sukupuolijakaumana käytetään 50/50 prosenttijakaumaa, vaikka tämä ei tarkalleen ottaen olekaan pitänyt menneinä vuosina paikkaansa. Tästä aiheutuva virhe on kuitenkin pieni, eikä sillä ole huomattavaa vaikutusta lopullisiin tuloksiin. 17

20 5 Vantaan väestöennuste Vantaan väestö kasvaa ennusteen mukaan ennustejakson alussa noin 2,0 prosenttia vuodessa. Sen jälkeen kasvu laskee siten, että se on vuonna 2025 noin 1,2 prosenttia ja vuonna 2035 noin 0,7 prosenttia vuodessa. Kasvu on suurimmillaan lähes henkeä vuodessa ja alimmillaan ennustekauden lopulla reilut henkeä vuodessa. Ennusteen alkupuolella väestönkasvusta yli puolet muodostuu muuttoliikkeestä. Vuodesta 2027 eteenpäin väestönkasvun lähde muuttuu siten, että luonnollinen väestökasvu, ts. syntyneiden ja kuolleiden erotus, selittää siitä suurimman osan. Syntyneiden määrä kasvaa jakson aikana lapsesta jakson lopun lapseen. Syntyneiden määrän lisääntyminen selittyy hedelmällisyysiässä olevien naisten määrän lisääntymisellä. Kuolleitten määrä kasvaa väestön ikääntymisen myötä nykyisestä kuolleesta noin kuolleeseen. Nettomuutto on oletuksen mukaan suurimmillaan henkeä vuosina , mutta laskee asteittain 700 henkeen. (Taulukko 1). Vantaan väestö vanhenee ennustekauden aikana selkeästi. Tämä näkyy erityisesti vanhimpien, 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, joiden osuus väestöstä kasvaa ennustekauden aikana vajaasta 15 prosentista vajaaseen 20 prosenttiin. Henkilömäärissä tarkasteltuna kasvu on noin hengestä lähes henkeen. Eniten väestön ikääntyminen näkyy kaikista vanhimpien, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, jonka koko kasvaa lähes hengellä. (Taulukko 2, Kuvio 11.) Nuorimpien, 0 6-vuotiaiden, lasten määrä kasvaa noin hengellä, mutta osuus väestöstä laskee hieman yli yhden prosenttiyksikön. Ennustejakson lopulla Vantaalla on hieman alle alle kouluikäistä lasta. Alakouluikäisten, 7 12-vuotiaiden, määrä kasvaa jakson aikana vajaalla lapsella, ja yläkouluikäisten, vuotiaiden, määrä kasvaa reilulla lapsella. Alakouluikäisiä vuonna 2045 ennustetaan olevan noin henkeä ja yläkouluikäisiä henkeä. Työikäisten, vuotiaiden, osuus väestöstä laskee hieman, vaikka ryhmän henkilömäärä kasvavaakin lähes hengellä. Työikäisten määrä on jakson alussa henkeä ja jakson lopulla vajaat henkeä. Heidän osuutensa Vantaan väestöstä laskee 66,0 prosentista 63,5 prosenttiin. Ikärakenteen kehityksen seurauksena väestöllinen huoltosuhde 7 kasvaa nykyisestä 49:stä noin 55:een vuoteen 2045 mennessä. Vantaan huoltosuhde oli vuonna 2017 koko maan 8 huoltosuhdetta (59) edullisempi, mutta lähes sama kuin koko Uudenmaan maakunnassa (51). Koko maan huoltosuhteen ennustetaan nousevan vuoteen 2040 mennessä lähes 70:een vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde sataa työikäistä (15 64-vuotiaat) kohden. 8 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 9 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 18

21 Taulukko 1. Vantaan väestö ja väestömuutokset vuosina ja ennuste vuosille (vuoden 2017 väestömäärä virallinen tieto, muut vuoden 2017 tiedot ennusteita). Lähde ( ): Tilastokeskus. Vuosi Väestö Syntyneet Kuolleet Syntyneiden Netto- Väestön- Kasvu 1.1. hlöä hlöä enemmyys muutto muutos % hlöä hlöä hlöä hlöä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 19

22 Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne Ikä hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Yht , , , , ,0 Kuvio 11. Väestön määrän kehitys Vantaalla ikäluokittain vuosina ja ennuste vuosille

23 6 Vantaan väestöennuste osa-alueittain Osa-alueiden väestön määrän ja ikärakenteen muutokset on esitetty tarkemmin liitetaulukoissa 6 ja Myyrmäen suuralue Myyrmäen suuralueella asuu lähes asukasta, joten se on väestömäärältään Vantaan suurin suuralue. Suuralueen osuus Vantaan väestöstä on noin neljäsosa. Alueen väestön määrä kasvaa seuraavan kymmenvuotiskauden aikana noin asukkaalla kasvun painon ollessa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Väestön määrän lisäystä selittää eniten 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmän kasvu, joka on henkeä. 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmän osuus alueen väestöstä on lähes 21 prosenttia vuoden 2027 alussa. Alle kouluikäisten määrä kasvaa runsaalla 400 lapsella ja kouluikäisten määrä 900 lapsella. Työikäisten määrä kasvaa hengellä. Myyrmäen suuralueella väestön määrä kasvaa eniten Myyrmäen kaupunginosassa, hengellä. Martinlaaksossa väestö lisääntyy hengellä ja Kaivokselassa sekä Hämeenkylässä hieman alle hengellä. Muissa kaupunginosissa muutokset ovat selvästi pienempiä. Martinlaakson kasvu painottuu ensimmäiselle viisivuotisjakolle, kun muissa kaupunginosissa kasvu jakautuu tasaisemmin koko ennustejaksolle. Suhteellisesti eniten kasvavat Linnainen, 24 prosentilla, ja Myyrmäki, 23 prosentilla. Taulukko 3. Myyrmäen suuralueen väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2007 ja 2017 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2027 (1.1. tilanne). Vuosi Muutos Ikä (v) hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä hlöä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yhteensä , , , ,

24 Kuvio 12. Myyrmäen suuralueen väestökehitys ikäluokittain ja ennuste Kivistön suuralue Kivistön suuralueella asuu kaikista suuralueista vähiten väestöä, vajaat asukasta. Alueen väestön määrä kasvaa vuosina runsaan uudisrakentamisen seurauksena suuralueista eniten, vajaalla hengellä, ja alueen osuus koko kaupungin väestön määrästä kasvaa noin 8 prosenttiin nykyisestä reilusta 5 prosentista. Kasvu painottuu hieman enemmän ensimmäisten viiden vuoden jaksolle. Alueen työikäisten määrä kasvaa hengellä. Alle kouluikäisten määrä kasvaa lapsella ja kouluikäisten määrä noin 570 lapsella. Alueen väestö on uudisrakentamisen myötä hieman nuorempaa kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueen kasvu kohdistuu uudisrakentamisen johdosta Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin. Kivistön kaupunginosaan tulee uutta väestöä henkeä ja Keimolan kaupunginosaan vajaat henkeä vuosina Muiden alueen kaupunginosien muutokset ovat pieniä. Taulukko 4. Kivistön suuralueen väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2007 ja 2017 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2027 (1.1. tilanne). Vuosi Muutos Ikä (v) hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä hlöä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yhteensä , , , ,

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2016

Vantaan väestöennuste 2016 Vantaan väestöennuste 2016 Koko kaupungin ennuste 2017-2040 Osa-alue-ennuste 2017-2026 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Vantaan väestöennuste 2013 Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Julkaisija Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Suuralueiden ennuste 2013 2022 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Länsimäki-Rajakylä-Vaarala Vanhempainyhdistys

Länsimäki-Rajakylä-Vaarala Vanhempainyhdistys Länsimäki-Rajakylä-Vaarala Vanhempainyhdistys 3.10.2017 Väestöennuste yleistä Ennuste tehdään vuosittain Ennuste tehdään erikseen koko kaupungin tasolla ja osa-aluetasolla, MUTTA... Osa-aluetason ennuste

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

VÄESTÖ- SKENAARIOT 2050

VÄESTÖ- SKENAARIOT 2050 VÄESTÖ- SKENAARIOT 2050 24.10.2017 VANTAAN YLEISKAAVA 2020 1. Väestöskenaarioiden tausta ja tarkoitus Vantaalla väestöennusteilla on pitkät perinteet jo 1970-luvulta lähtien. Ennusteet perustuvat väestömuutoksista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003 Vantaan kaupunki A 7 : 2003 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003 Koko kaupungin ennuste 2004-2030 Osa-alueiden ennuste 2004-2010 12.5.2003 3 Sisällysluettelo SAATTEEKSI 1 VANTAAN VÄESTÖKEHITYKSEN

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

Vantaan väestöennuste Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste Vantaan väestöennuste 2012 Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Osa-alue-ennuste 2013 2022 Julkaisija Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2009

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2009 Vantaan kaupunki A 4 : 2009 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2009 Koko kaupungin ennuste 2010-2040 Osa-alue-ennuste 2010-2019 A4:2009 ISBN 978-952-443-292-4 2 Sisällysluettelo Saatteeksi 1 Taustatietoja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Turun kaupungin alueelliset väestöprojektiot

Turun kaupungin alueelliset väestöprojektiot Turun kaupungin alueelliset väestöprojektiot 2011 2031 Toimeksiantaja: Turun kaupunginkanslia Tilastot ja tutkimukset Tekijä: Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy 02/2012 2 1 Tausta ja toteutus Väestörakenne

Lisätiedot

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2006 - väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla - Keravan, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään,

Lisätiedot

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 1.3.217 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 8131 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 29 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 1 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 Kuva: Helsingin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Väestöennuste 2009 2060

Väestöennuste 2009 2060 Väestö 2009 Väestöennuste 2009 2060 Väestöennuste 2009 2060 Suomen väkiluvun kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042, jos väestökehitys jatkuu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Väestöennusteet suunnittelun välineenä et suunnittelun välineenä Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Ennakoinnin ajokortti -koulutus 25.9.2012 Marja-Liisa Helminen, yliaktuaari Tilastokeskus Esityksessäni Hieman väestöennusteiden

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 3 2 0 1 0 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 Kuva: Petri Berglund

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot