VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki A 7 : 2003 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003 Koko kaupungin ennuste Osa-alueiden ennuste

2

3 3 Sisällysluettelo SAATTEEKSI 1 VANTAAN VÄESTÖKEHITYKSEN NÄKYMIÄ Helsingin seudun väestökehityksestä Vantaan väestökehitys ENNUSTEEN RAKENNE SYNTYVYYS JA KUOLEVUUS Hedelmällisyys Kuolevuus MUUTTOLIIKE Tulo- ja lähtömuuttajien määrä Muuttovilkkaus Vantaan ulkoisen muuttoliikkeen lähtö- ja kohdealueet Väestöennusteen muuttoliikettä koskevat oletukset ASUNTORAKENTAMISENNUSTE Asuntorakentamisennusteen lähtökohdat Asuntorakentamisennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN VÄESTÖ PALVELUALUEILLA VUOTEEN Myyrmäen palvelualue Martinlaakson palvelualue Tikkurilan palvelualue Korso-Koivukylän palvelualue Hakunilan palvelualue 23 LIITE A Taulukko 1. Vantaan väestö ikäluokittain Taulukko 2. Vantaan väestö 5-vuotisryhmittäin LIITE B Taulukko 1. Väestöennuste palvelualueittain ja kaupunginosittain Taulukko 2. Väestönmuutos palvelualueittain ja kaupunginosittain Taulukko 3. Vantaan väestöennuste ikäryhmittäin Taulukko 4. Palvelualueiden väestöennuste ikäryhmittäin Taulukko 5. Kaupunginosien väestöennuste ikäryhmittäin Taulukko 6. Kaupunginosien väestöennuste suurin ikäryhmin KAUPUNGINOSA- JA PALVELUALUEKARTTA ISBN

4

5 Saatteeksi Väestöennuste on laadittu Vantaalla joka toinen vuosi. Vuoden 2001 ennusteessa arvioitiin Vantaan väkiluvun olevan vuoden 2003 alussa henkeä. Todellisuudessa väkiluku olikin vuoden 2001 yllättävästä väestönkehityksestä johtuen noin tuhat henkilöä vähemmän, , eli ennustevirheestä tuli kahdessa vuodessa poikkeuksellisen suuri. Muuttojen, niin kuntien sisäisten kuin kuntien välistenkin, määrän lisääntyminen ja sen jaksoittaiset vaihtelut sekä asuntojen rakentamisen määrän heilahtelut ovat tehneet väestökehityksen ennustamisen entistä vaikeammaksi. Vantaan väestöennuste 2003 ulottuu vuoteen 2030 saakka, koska mm. Vantaan yleiskaavaa tarkistetaan ja Pääkaupunkiseudunseudun tulevaisuuskuvaa luodaan samalle ajanjaksolle. Osa-alueittainen ennuste ulottuu vuoden 2010 alkuun saakka. Väestöennuste on tehty kaupungin vuoden 2004 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman pohjaksi. Ennusteen laati kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä erikoistutkija Juhani Riihelä. Ennusteen pohjana olevan rakentamisennusteen tekivät maankäyttöinsinööri Tuula Hurme, yleiskaavainsinööri Gilbert Koskela ja tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä. Lisätietoja väestöennusteesta saa Juhani Riihelältä, puh ja Hannu Kyttälältä, puh Ennustetietoja saa sekä raporttia voi tilata lisäksi Sisko Salolta puh ja Sirpa Rönniltä Väestöennuste löytyy myös kaupungin verkkosivuilta osoitteesta: Vantaalla Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

6

7 7 1 VANTAAN VÄESTÖKEHITYKSEN NÄKYMIÄ 1.1 Helsingin seudun väestökehityksestä Viimeaikaiset Helsingin seudun 1 väestöennusteet ovat olleet tekijästä riippumatta varsin samansuuntaisia. Uudenmaan liiton, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ja Tilastokeskuksen ennusteissa sekä Helsingin ja Espoon kaupunkien ennusteiden perusvaihtoehdoissa seudun väestön arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä nykyisestä 1,2 miljoonasta noin 1,45-1,5 miljoonaan asukkaaseen. 2 Kasvuennusteet perustuvat - kuten esimerkiksi Helsingin ja Espoon laatimissa Helsingin seudun väestöennusteissa todetaan - koko maan ja Helsingin seudun taloudellisen kasvun jatkumiseen, joskin kasvun oletetaan hidastuvan jonkin verran vuoden 2010 jälkeen. Tällöinkin seudun talouden oletetaan kasvavan muuta Suomea nopeammin. 3 Väestönkasvun oletetaan YTV:n ja Uudenmaan liiton arvioissa jakautuvan seudun sisällä siten, että pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) osuus seudun väestöstä laskee ennustekauden aikana vain hieman, nykyisestä 79,4 prosentista 78 prosenttiin. Sen sijaan pääkaupunkiseudun kuntien välisten muutosten oletetaan olevan suurempia. Helsingin väestön arvioidaan kasvavan Espoota ja Vantaata hitaammin, minkä seurauksena sen osuuden pääkaupunkiseudun väestöstä oletetaan supistuvan nykyisestä 57,6 prosentista 53 prosenttiin vuonna 2025 ja vastaavasti Espoon ja Vantaan väestöosuuksien kasvavan: edellisen vajaalla kolmella prosenttiyksiköllä 25,6 prosenttiin ja jälkimmäisen vajaalla kahdella yksiköllä 20,5 prosenttiin. Kehityssuunnan taustalla vaikuttavat Helsingin asuntotuotantomahdollisuuksien ehtyminen, Helsingin muuta seutua korkeammat asumiskustannukset, liikenneyhteyksien parantuminen sekä yhä kauempaa tapahtuvaa pendelöintiä suosiva työpaikkakehitys, mistä esimerkkinä Vantaalle Kehä III:n varteen viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana syntyneet tuhannet uudet työpaikat. Tilastokeskuksen kunnittaisen väestöennusteen arviot Helsingin, Espoon ja Vantaan väestökehityksestä poikkeavat selvästi seutuorganisaatioiden ja myös kuntien omista väestöennusteista. Kun Uudenmaan liitto ja YTV arvioivat Helsingin väkiluvun nousevan vuoteen 2025 mennessä noin henkilöön ja Helsinki ennusteen perusvaihtoehdossaan noin asukkaaseen, ennustaa Tilastokeskus pääkaupungin väkiluvuksi noin henkilöä. Vantaata ja Espoota koskevat ennusteet poikkeavat vastaavasti toiseen suuntaan: kun Uudenmaan liitto ja YTV arvioivat Vantaan asukasmäärän olevan vuonna 2025 ja Espoon , ennustaa Tilastokeskus Vantaan väkiluvun kohoavan vajaaseen henkilöön ja Espoon henkilöön. Arvioerolla on Vantaan kannalta merkitystä sikäli kun Tilastokeskuksen ennuste vaikuttaa valtion viranomaisten kuntiin kohdistuviin resurssointipäätöksiin Helsingin seudun kuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula, Vihti ja Sipoo. Näistä kahdeksaa viimeistä nimitetään ennusteessa pääkaupunkiseudun kehyskunniksi tai alueeksi. Uudenmaan kuntien väestösuunnite vuoteen Julkaisussa Uudenmaan maakuntasuunnitelma Visio ja strategia. Liite 1. Uudenmaan liiton julkaisuja A9: 2003, Helsinki 2003; Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2025 Helsingin seudun nykytila. Sarja B 2002:1, Helsinki 2002; Espoon ja Helsingin seudun väestöennuste Raportteja Espoosta 4/2002. Kaupunkitutkimus TA Oy. Espoon kaupunki, palvelukeskus. Tieto- ja tutkimuspalvelut. Espoo 2002; Helsingin väestöennuste Tilastoja 2002:25. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2002; Väestöennuste kunnittain Tilastokeskus. Väestö 2001:10, Helsinki Espoon., mt, 18-21; Seppo Laakso ja Pekka Vuori: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste , Kvartti 1/03. Neljännesvuosijulkaisu. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2003.

8 8 1.2 Vantaan väestökehitys Tässä Vantaan kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikön laatimassa väestöennusteessa arvioidaan Vantaan väestön kasvavan asukkaaseen vuonna 2010, asukkaaseen vuonna 2020, asukkaaseen vuonna 2025 sekä asukkaaseen vuonna Verrattuna edelliseen kahden vuoden takaiseen väestöennusteeseen väestön oletetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä hieman hitaammin, mutta vauhdin oletetaan nopeutuvan Länsi-Vantaalla sijaitsevan ns. Marja-Vantaan alueen rakentamisen kiihtyesssä seuraavalla vuosikymmenellä. Tämän jälkeen väestönkasvu hieman hidastuu. Kokonaisuutena katsoen uusi ennuste ei juuri poikkea edellisestä. 2 ENNUSTEEN RAKENNE Vantaan väestöennusteessa on kaksi osaa. Ennusteen perustana on koko kaupungin tasoinen sukupuoli- ja ikäluokittainen ennuste, joka toimii osa-alueittaisen ennusteen kehyksenä. Vaikka jälkimmäinen, kaupunginosittainen ennuste muodostaa Vantaan ennustemallissa itsenäisen kokonaisuuden, pakotetaan se ristiriitatilanteessa koko kaupungin ennusteen määräämiin rajoihin. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kaikkien kaupunginosien tiettyyn ikäluokkaan kuuluvien henkilöiden ennustettu summa poikkeaa koko kaupungin ennusteen mukaisesta henkilömäärästä. Koko kaupungin ennuste on demografinen ja perustuu eri väestönmuutostekijöiden arviointiin. Niitä ovat synnytysikäisten naisten hedelmällisyys, väestön kuolevuus sekä Vantaalle muutosta (tulomuutto) ja Vantaalta muutosta (lähtömuutto) koostuva muuttoliike. Hedelmällisyyden ennustamiseen käytetään vuotiaiden naisten ikäluokittain laskettavia erikoishedelmällisyyslukuja, kuolevuuden ennustamiseen miesten ja naisten ikäluokittaisia kuolemanvaaralukuja. Tulo- ja lähtömuuton lähtötietoina käytetään muuton vuosittaista kokonaismäärää ja muuttajien jakautumista eri ikäluokkiin. Käytetty ennustemalli ei erottele toisistaan ulko- ja kotimaan muuttoliikettä. Tällä ei ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä siksi, että vain pieni osa muuttoliikkeestä on maahan- tai maastamuuttoa. Esimerkiksi vuonna 2002 maahanmuuton osuus tulomuutosta oli Vantaalla 6,7 %, maastamuuton osuus lähtömuutosta 3,4 %. Maahan- ja maastamuuton taso saattaa lisäksi vaihdella satunnaisesti vuosittain, minkä vuoksi sen virheetön ennustaminen on vaikeahkoa. Koko kaupungin ennustemalli toimii teknisesti niin, että ensimmäisen vuoden (ikä- ja sukupuoliluokittaisesta) lähtöväestöstä (ennusteessa väestö ) lasketaan käytössä olevien parametrien avulla kyseisen vuoden aikana syntyvät ja kuolevat. Syntyvät lisätään lähtöväestöön ja kuolleet poistetaan siitä, minkä jälkeen väestöä vanhennetaan vuodella ja otetaan vielä huomioon tulo- ja lähtömuuton nettovaikutus. Tulokseksi saadaan seuraavan vuodenvaihteen väestö, jota pidetään kyseisen kalenterivuoden lähtöväestönä. Tämän jälkeen toistetaan jälleen edellä kuvatut, väestömuutokset huomioon ottavat toimenpiteet niin monta kertaa kuin ennusteessa on vuosia. Väestöennusteen toinen osa, kaupunginosittainen ennuste, poikkeaa parametreiltaan koko kaupungin ennusteesta. Kaupunginosittaisessa ennusteessa otetaan erikseen huomioon syntyvyyden ja uustuotannon aiheuttama väestönkasvu sekä vanhassa asuntokannassa tapahtuvat, väestön eri ikäluokkien välisistä kokoeroista, muuttoliikkeestä ja kuolevuudesta johtuvat kokonaisvaikutukset. Eri kaupunginosiin syntyvien lasten määrä ennustetaan käyttämällä hyväksi koko kaupungin ikäluokittaisia erikoishedelmällisyyslukuja ja kunkin kaupunginosan hedelmällisyyden tason huomioon ottavia korjauskertoimia. Uustuotannon aiheuttama väestönkasvu arvioidaan erillisen kaupunginosittaisen ja talotyypittäisen rakentamisennusteen sekä ennustetta edeltävien

9 9 vuosien tilastoista lasketun, uusiin asuntoihin muuttavien henkilöiden asumisväljyyden ja ikärakenteen, avulla. Vanhan asuntokannan sisällä tapahtuvat muutokset ennustetaan kahden peräkkäisen vuodenvaihteen väestön välisenä suhteena ilmaistavin kaupunginosittaisin ja ikäryhmittäisin muutoskertoimin. Vuodenvaihteen kaupunginosittainen, ikä- ja sukupuoliluokittainen väestö muodostaa osaalueiden väestöennusteen lähtöväestön. Sitä vanhennetaan vuodella ja käsitellään edellä kuvatuilla osa-alueiden ennusteen väestönmuutostekijöillä. Tulokseksi saadaan seuraavan kalenterivuoden ennusteen "täsmäämätön" lähtöväestö. Koska se poikkeaa aina hieman ensisijaisena pidettävästä koko kaupungin ennusteesta, on se "täsmättävä" eli pakotettava koko kaupungin väestöennusteen muodostamaan kehykseen. Vastaava toimenpide tehdään ennustekauden jokaisen vuoden lähtöväestölle. Näiden toimenpiteiden lopputuloksena osa-alueiden väestöennuste on aina Vantaan väestön kokonaismäärän ja ikärakenteen osalta sama kuin vastaava koko kaupungin ennuste. Vantaan väestöennuste on tehty SAS-ohjelmistolla. 3 SYNTYVYYS JA KUOLEVUUS 3.1 Hedelmällisyys Vantaalle syntyy vuonna 2003 runsaat lasta. Hedelmällisyys, ts. synnytysikäisten naisten ja heille elävänä syntyneiden lasten määrän välinen suhde, on tärkein ennusteen nuorimman ikäluokan määrään vaikuttava väestönmuutostekijä. Sitä voidaan kuvata tilastollisesti kokonais- ja erikoishedelmällisyysluvuin. Hedelmällisyys nousi lähes suoraviivaisesti vuodesta 1986 vuoteen 1994, minkä jälkeen se kääntyi laskuun. Vuoden 1997 jälkeen hedelmällisyyden aleneminen on pysähtynyt niin Vantaalla kuin koko maassa keskimäärin. Helsingissä, jossa hedelmällisyys on ollut selvästi valtakunnallista tasoa matalampi, se on kuitenkin laskenut aina viime vuoteen saakka (kuva 1). Käyrien samansuuntaisuus osoittaa, että hedelmällisyyden tason muutokset ovat olleet suurelta osin valtakunnallisia. Eräänä syynä hedelmällisyyden kohoamiseen voidaan pitää luvun puolivälissä voimaan tulleen lasten päivähoitolain vaikutuksia, jotka ovat viime vuosien tilastotiedoista päätellen jäänet osin pysyviksi. Kuva 1. Kokonaishedelmällisyys vv (Elävänä syntyneitä lapsia hedelmällisyysikäistä naista kohti) 2200 kokonaishedelmällisyys Vantaa, toteutunut Vantaa, ennuste Helsinki Suomi

10 10 Vantaan koko kaupungin ennusteessa ikäluokittaisten erikoishedelmällisyyslukujen oletetaan jäävän koko ennustekaudeksi vuosien tilastoista lasketun keskiarvon tasalle, toisin sanoen jonkin verran korkeammiksi kuin 1980-luvulla keskimäärin. Osa-alueille syntyvien lasten määrä ennustetaan koko kaupungin erikoishedelmällisyysluvuin ja korjauskertoimin, jotka ottavat huomioon hedelmällisyyden kaupunginosittaisen vaihtelun. Kerroinarvot laskettiin vuosien tilastoaineistosta. 3.2 Kuolevuus Kuolemanvaaralla tarkoitetaan todennäköisyyttä kuolla tietyn kalenterivuoden aikana. Ennusteessa käytetään Vantaan vuosien väestötilastoista laskettuja keskimääräisiä, ikäluokittaisia miesten ja naisten kuolemanvaaralukuja. Vantaan vanhimpien ikäluokkien väestömassa oli kuitenkin niin pieni, että niiden kuolemanvaaralukuja jouduttiin hieman tasaamaan ja yli 80-vuotiaiden luvut poimimaan Tilastokeskuksen viimeisen kuntakohtaisen väestöennusteen Vantaan viiteryhmästä. Kuolemanvaaran oletetaan alenevan ennustekauden aikana hieman vuosittain. Kuvassa 2 esitetään vuodelle 2003 ennustetut ikäluokittaiset kuolemanvaaraluvut. Vanhuuseläkeikään päässeen miehen kuolemistodennäköisyys seuraavan vuoden aikana on noin 1,8 %, naisen 0,9 %. 70 -vuotiaiden miesten kuolemisriski on 3,5 %, naisten 1,7 % ja 80- vuotiailla luvut nousevat 9,3 %:iin sekä naisilla 5,8 %:iin. Kuva 2. Kuolemanvaara iän mukaan vuonna 2003 (o/oo, ennuste) promillea Miehet Naiset ikä Vaikka väestön odotettavissa oleva elinikä on kohonnut ja kuolemanvaara alentunut viime vuosikymmeninä, niin vantaalaisia kuolee vuosittain yhä enemmän Vantaan väestönkasvun ja ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Esimerkiksi vuonna 2002 kuoli 998 henkilöä. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna on siis merkittävä eikä ennustekauden aikana olla lähelläkään tilannetta, jossa kuolemat ylittäisivät syntymien määrän. Kun syntyneiden enemmyys on nykyisin noin henkilöä, on se ennustekauden lopussa runsaat 920 henkilöä.

11 11 4 MUUTTOLIIKE 4.1 Tulo- ja lähtömuuttajien määrä Viimeksi kuluneiden 20 vuoden ajalta kootut tilastot osoittavat, että pääkaupunkiseudun kuntien ulkoisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajien (kuvat 3 ja 4) määrä pysyi 1980-luvun loppuun saakka vuodesta toiseen lähes samana, kohosi sitten hetkellisesti vuosikymmenen lopulla ja laski 1990-luvun alun lamavuosina. Sen jälkeen muuttajien määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain. Osa kasvusta selittyy tosin vuoden 1994 kotikuntalain muutoksella, joka mahdollisti ulkokuntalaisten opiskelijoiden rekisteröitymisen asuinkuntaansa. Muutoksen on arvioitu lisänneen Helsingin väestöä muutaman lainmuutosta seuranneen vuoden aikana tilapäisesti noin henkilöllä. 4 Vantaalla ja Espoossa lain vaikutukset lienevät olleet selvästi vähäisemmät. Kuva 3. Tulomuutto Helsingin seudun kunnissa vv henkilöä Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Kuva 4. Lähtömuutto Helsingin seudun kunnissa vv henkilöä Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Helsingin asunto-ohjelma , 20. Helsingin kaupunki. Helsinki, 2000.

12 12 Opintojen päättymisen voidaan olettaa näkyvän vastaavasti vuosituhannen vaihdetta edeltävien ja seuraavien vuosien tilastoissa normaalia vilkkaampana lähtömuuttona. Vaikka kotikuntalain nettovaikutukset ovat siis jo tasautuneet, on lainmuutos kohottanut jonkin verran kuntien tulo- ja lähtömuuton tasoa. Vantaan tulo- ja lähtömuuttajien määrä on kasvanut 1990-luvulla Helsinkiä hitaammin. Vantaalle muutti vielä 1990-luvun alussa noin henkilöä vuosittain, mutta määrä on noussut viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana noin henkilöön. Vastaavasti myös lähtömuutto on lisääntynyt, mistä syystä Vantaan saama muuttovoitto on pysynyt viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana melko vakaana. Kun muuttovoitto oli vuosina keskimäärin 527 henkilöä vuodessa ja seuraavan viiden vuoden aikana 649 henkilöä, on se ollut viimeisten kahdeksan vuoden aikana keskimäärin 622 asukasta vuodessa. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä ja osuus väestöstä on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2003 alussa heitä oli eli lähes kuusi prosenttia kaupungin väestöstä. Muuttoliike ulkomailta Vantaalle on ollut jatkuvasti suurempaa kuin muutot Vantaalta ulkomaille. Viime vuosina valtaosa kunnan saamasta muuttovoitosta on tullut ulkomaisesta muuttoliikkeestä. 4.2 Muuttovilkkaus Seudun kuntien ulkoisen muuttoliikkeen muuttovirtaa voidaan kuvata myös muuttajien osuutena keskiväkiluvusta. Kuva 5 osoittaa, että muuttoliike on kasvanut myös suhteellisesti kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja sen kehysalueella. Vilkkainta muutto on ollut Vantaalla ja Espoossa, jossa tulomuuttajien osuus väestöstä on nykyisin noin 7,5 %. Osuus on matalin Helsingissä, noin 6 %. Muuttovoittoisissa kunnissa lähtömuuttajien osuudet ovat hieman näitä lukuja pienemmät, tappiokunnissa suuremmat. Kuva 5. Tulomuuton osuus (%) kunnan keskiväkiluvusta vv % 4 3 Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Vantaan muuttoliikkeen lähtö- ja kohdealueet Muuttotilastojen tarkastelu muuttajien lähtöalueen mukaan (kuva 6) osoittaa, että eri alueiden osuudet Vantaan tulomuutosta ovat muuttuneet huomattavasti viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana: Helsingistä muuttaneiden osuus on laskenut runsaasta 50 %:sta hieman yli 40 %:iin ja Helsingin seudun ulkopuolelta kotimaasta ja ulkomailta muuttaneiden osuus on kasvanut 30

13 13 %:sta noin 40 %:iin. Espoon ja pääkaupunkiseudun kehyskuntien osuus on pysynyt koko ajan noin 10 %:ssa. Helsingin osuus on pienentynyt myös Vantaalta muuton kohdekuntana 20 vuoden takaisesta 45 %:sta nykyiseen vajaaseen 40 %:iin ja seudun ulkopuolelle muuton osuus kohonnut vajaasta 30 %:sta noin kolmannekseen. Espooseen muuttaneiden osuus on ollut kaiken aikaa hieman yli 10 % ja pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muutto vaihdellut %:n välillä (kuva 7). Kuva 6. Vantaalle muuttaneet (%) lähtöalueen mukaan vv % Helsingistä Espoosta ja Kauniaisista Kehysalueelta Muualta Kuva 7. Vantaalta muuttaneet (%) kohdealueen mukaan vv % k Helsinkiin Espooseen ja Kauniaisiin Kehysalueelle Muualle Kuntien välisen muuton ikärakenteen tarkastelu viimeksi kuluneen viiden vuoden ajalta osoittaa, että Vantaalta Helsinkiin muuttaneista selvästi suurempi osa on ollut vuotiaita nuoria kuin Helsingistä Vantaalle muuttaneista, kun taas Helsingistä Vantaalle muuttaneet

14 14 ovat olleet pääkaupunkiin muuttaneita useammin vuotiaita, esimerkiksi lapsettomia pareja ja nuoria lapsiperheitä. Vantaan ja Espoon välisen muuton, samoin kuin maasta- ja maahanmuuton ikärakenne on ollut viime vuosina lähes identtinen. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muuttaneissa ovat korostuneet erityisesti pienet lapset ja vuotiaat, siis lapsiperheet, kehysalueelta Vantaalle muuttaneet ovat olleet kehyskuntiin muuttaneita useammin vuotiaita nuoria. Muualta kotimaasta muuttaneissa on paljon vuotiaita, Vantaalta muualle Suomeen muuttaneet ovat olleet tänne muuttaneita useammin lapsia tai 35 vuotta täyttäneitä. 4.4 Väestöennusteen muuttoliikettä koskevat oletukset Vantaan väestöennusteessa oletetaan, että tulomuutto jää ensimmäisenä ennustevuonna noin henkilöön ja nousee ennustekauden loppuun mennessä runsaaseen henkilöön. Vuosittain muuttavien osuus on tällöin hieman yli 7 % väestöstä. Lähtömuuton tasoksi oletetaan henkilöä vuonna 2003 ja vajaat henkilöä vuonna Muuttovoiton oletetaan jäävän siten tällä vuosikymmenellä keskimäärin 700 henkilöön vuodessa, kohoavan runsaaseen tuhanteen henkilöön vuosina ja laskevan jälleen vuosikymmenen lopulla alle tuhanteen asukkaaseen vuodessa. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden ikärakenne on erilainen, mikä muuttaa osaltaan kunnan väestörakennetta. Vantaalle muuttajat ovat olleet nuorempia kuin Vantaalta poismuuttaneet. Tulo- ja lähtömuuttajien ikäero ei ole kuitenkaan kovin suuri, kuten kuvan 8 esittämä, vuosien keskimääräinen tulo- ja lähtömuuttajien ikäjakauma, osoittaa. Muuttovoittoa on saatu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana erityisesti vuotiaista, muuttotappiota päivähoitoikäisistä lapsista sekä vuotiaista. Kuva 8. Vantaalta ja Vantaalta muuttaneiden ikärakenne (%) vv ,5 4 3,5 % 3 2,5 Tulomuutto Lähtömuutto 2 1,5 1 0, Muuttajien ikärakenteen oletetaan säilyvän nykyisen kaltaisena koko ennustekauden. Ennusteessa käytetty ikärakenne on laskettu vuosien tulo- ja lähtömuutto-tilastoista.

15 15 5 ASUNTORAKENTAMISENNUSTE 5.1 Asuntorakentamisennusteen lähtökohdat Rakentamisennusteessa arvioidaan kunkin kaupunginosan eri talotyyppiluokkiin (omakoti-, rivi- ja kerrostalot) valmistuva kerrosala. Ennusteen ja siihen liittyvien muiden lähtötietojen avulla (uusiin asuntoihin muuttavan väestön asumisväljyys ja ikärakenne) arvioidaan ennustekauden aikana valmistuviin uusiin asuntoihin sijoittuvien asukkaiden määrä kaupunginosittain ja ikäluokittain. Asumisväljyys- ja ikärakennetiedot on laskettu vuosien tilastoista. Ennusteen laadinnassa on käytetty seuraavia aineistoja: * asuntorakentaminen kaupunginosittain * myönnetyt rakennusluvat sekä keskeneräiset asuinrakennukset kaupunginosittain * rakennusmaan varanto * kaupunkisuunnitteluyksikön työohjelma * kunnallistekniikan rakentamisohjelma * Vantaan asuntostrategia ja asunto- ja palvelurakentamisohjelma * arvio väestöennustekauden kokonaisrakentamisesta Asuntorakentamisennuste on laadittu yhteistyössä maankäyttötoimen kanssa. 5.2 Asuntorakentamisennuste Asuntorakentamisen määrä Vantaalla jäi 1990-luvun romahduksen jälkeen selvästi aiempaa alemmalle tasolle. Vuonna 2002 kuitenkin päästiin jo lähes asunnon vuosituotantotasolle ja kuluvana vuonna ylitettäneen jo viime vuosinakin tavoitteeksi asetettu 2000 uuden asunnon vuositaso. Viiden viime vuoden aikana Vantaalle on rakennettu keskimäärin asuntoa vuosittain. Rakentamistavoite on ollut asuntoa. Kuva 8. Asuntorakentaminen (k-m²) talotyypin mukaan vv ja rakentamisennuste vuosille Omakoti-/paritaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot k-m

16 16 Muuttoliike pääkaupunkiseudulle jatkuu melko vilkkaana, vaikka onkin parin viime vuoden aikana hidastunut ja siirtynyt pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Seudun työpaikkakehitys on ollut varsin nopeaa. Puute asunnoista merkitsee työmatkojen pitenemistä ja työmatkaliikenteen kasvua. Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu on hidastunut ja on nyt varsin korkealla tasolla. Pientalorakentamisen suosio on kasvanut. Rakentamisen ennustetaan vilkastuvan lähivuosina, mutta vuosittain valmistuvan kerrosalan arvioidaan jäävän kuitenkin alemmalle tasolle kuin millä se oli 1980-luvun lopulla ja luvun alussa. Uutta asuinkerrosalaa ennustetaan valmistuvan ennustejakson aikana kerrosneliömetriä (noin asuntoa). Kokonaisalasta valmistuu kerrostaloihin runsas 40 %, rivitaloihin 20 % sekä omakoti- ja paritaloihin vajaa 40 %. Kuva 9. Rakennettava asuinkerrosala talotyypin mukaan palvelualueilla k-m Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Omakoti-/paritaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Alueellisesti rakentaminen keskittyy Tikkurilan ja Korso-Koivukylän palvelualueille, joille asuinkerrosalasta rakennetaan 70 %. Myyrmäen ja Martinlaakson palvelualueiden osuus uudesta asuinalasta on yhteensä runsas 10 %, Hakunilan osuudeksi jää alle 10 %. Myyrmäen palvelualueella täydennetään olemassa olevia alueita. Asuntorakentamisen määrä vähenee ennustekauden loppua kohden. Marja-Vantaan synnytystä valmistellaan Martinlaakson palvelualueella: Kivistön ja Lapinkylän kaupunginosissa pientalorakentaminen kiihtyy. Ylästössä rakennetaan niin ikään pientaloja tiiviiseen tahtiin. Tikkurilan palvelualueella Pakkalaan kohoaa runsaasti asuntoja koko ennustekauden ajan. Rakentaminen keskittyy kauden alkuvuosiin. Tammisto rakennetaan ennustekauden alkuvuosien aikana. Hiekkaharjun pohjoisosassa radan varressa tiivistetään asuinalueita. Ilolassa pientalorakentaminen jatkuu viime vuosien tapaan. Asolaan rakennetaan Ulrikanpuiston asuinalue. Päiväkummun pientaloalue tiivistyy, samoin Korson keskusta. Leppäkorven pientaloalue laajenee itä-kaakkoon ja Nikinmäessä rakennetaan edelleen ahkerasti asuntoja. Mikkolassa Maarukanpuisto rakennetaan valmiiksi. Korso- Koivukylän palvelualue on keskeinen asuntorakentamisen kohde Vantaalla ennustekaudella. Hakunilan palvelualueella asuntoja rakennetaan entistä vähemmän ja enää runsas kymmenesosa uudesta asuinkerrosalasta rakennetaan kerrostaloihin.

17 17 6 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030 Vantaan väkiluku kasvaa koko ennustejakson ajan tasaisesti niin, että kasvu on vielä vuonna 2009:kin nykyisellä tasolla. Sen jälkeen kasvuvauhti nopeutuu vajaan kymmenen vuoden ajaksi Marja-Vantaan ennustetun rakentamisen myötä. Vuoden 2020 jälkeen vuosittainen väestönlisäys laskee alle yhden prosentin. Luonnollinen väestönkasvu vähenee lähivuosien aikana noin sadalla nykyisestä, mutta pysyttelee sen jälkeen samalla tasolla ja kohoaa vuoden 2010 jälkeen jälleen viime vuosien tasolle luvun lopulla syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden alkaa vähetä. Taulukko 1. Vantaan väestöennuste vuosille Vuosi Väkiluku henkeä 1.1. Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Muutto- voitto/- tappio Kasvu vuodessa, lkm Kasvu vuodessa, % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

18 18 Muuttoliikkeen osuus vuosittaisesta väestönkasvusta kasvaa selvästi vuoden 2010 jälkeen mutta asettuu sen jälkeen ennustejakson alkuvuosien tasolle. Muuttovoiton osuus koko jakson väestönkasvusta on keskimäärin 39 %. Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne Ikäryhmä Lkm % Lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä Merkittävimmin kasvaa eläkeiän saavuttaneiden lukumäärä ja suhteellisen osuus. Vuoteen 2010 mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy nykyisestä noin 6 000:lla (37 %) ja vuoteen 2020 mennessä lähes :lla (118 %). Vuonna 2030 heitä on jo lähes (154 %) enemmän kuin vuoden 2003 alussa. Erityisen nopeasti eli yli kolme ja puolikertaiseksi kasvaa 75 vuotta täyttäneiden määrä. Eläkeikäisten osuus väestöstä on ennusteen mukaan peräti 17 % vuonna Päivähoitoikäisten määrä pysyttelee nykyisellä tasolla aina vuoteen 2010 saakka, jonka jälkeen se lähtee tasaiseen kasvuun: vuodesta 2010 vuoteen 2020 lukumäärä kasvaa 3 500:llä. Vuodesta 2020 vuoteen 2030 kasvu hidastuu ja ikäryhmä kasvaa enää vain runsaan henkilön verran. Enimmillään 0-6-vuotiaita on noin vuonna Alle kouluikäisten suhteellinen osuus koko kunnan väestöstä on ennustekauden viimeisenä vuotena sama kuin ennustekauden alussa. Peruskouluikäisten määrä pysyy ennallaan vuoteen 2006 saakka ja vähenee sitten vuoteen 2012 mennessä noin 1 700:lla. Sen jälkeen lukumäärä alkaa kasvaa niin, että se saavuttaa nykyisen tason vuonna Kasvu jatkuu tämän jälkeenkin koko lopun ennustejakson. Vuonna 2030 peruskouluikäisiä arvioidaan olevan eli noin nykyistä enemmän. Alakouluikäisten määrä vähenee kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana kaikkiaan noin 1 700:lla. Vuodesta 2011 lähtien määrä alkaa kasvaa ja kasvu jatkuu koko lopun ennustejakson ajan niin, että heitä on noin nykyistä enemmän vuoden 2030 alussa. Yläkouluikäisiä ( vuotiaat) on vuoden 2007 alussa noin 700 enemmän kuin nyt. Sen jälkeen joukko vähenee noin 700:lla aina vuoteen 2015 saakka. Ennustejakson 15 seuraavan vuoden aikana lukumäärä kasvaa jälleen, kaikkiaan noin henkilöllä. Työikäisten määrä lisääntyy tasaisesti koko ennustejakson ajan, mutta ikäryhmän ( vuotiaat) osuus koko kaupungin väestöstä supistuu lähes seitsemällä prosenttiyksiköllä.

19 19 7 VÄESTÖ PALVELUALUEILLA VUOTEEN Myyrmäen palvelualue Taulukko 3. Myyrmäen väestön ikärakenne Ikäryhmä henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Yhteensä Asuntorakentaminen Asuntorakentamista Myyrmäen palvelualueella ennustetaan olevan melko tasaisesti koko ennustejakson ajan. Rakentaminen keskittyy jakson alussa Hämeenkylän ja Myyrmäen kaupunginosiin, jakson keskivaiheilla myös Kaivokselaan ja jakson lopulla enää Myyrmäkeen. Myyrmäen osuus Vantaalla vuosina rakennettavista asunnoista jää alle kymmenesosaan. Uusista asunnoista yli kaksi kolmasosaa valmistuu kerrostaloihin. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen väkiluku näyttää saavuttaneen huippunsa ja on alkanut jo hitaasti vähetä. Vuonna 2010 Myyrmäessä asuu runsas kahdeksan sataa asukasta vähemmän kuin vuoden 2003 alussa. Palvelualueen osuus kaupungin väestöstä vähenee 18,9 prosentista 17,2 prosenttiin. Alle kouluikäisten lasten määrä vähenee vuoteen 2006 saakka runsaalla sadalla, mutta kasvaa sen jälkeen hivenen niin, että vuonna 2010 heitä on satakunta vähemmän kuin vuoden 2003 alussa. Myyrmäen alakouluikäisten (7-12 -vuotiaat) määrä vähenee nopeasti koko ennustejakson ajan. Vuonna 2010 heitä on kuutisen sataa (27 %) vähemmän kuin nyt. Yläkouluiässä ( vuotiaat) olevien määrä kasvaa parina lähivuotena hieman, mutta kääntyy vuodesta 2005 lievään laskuun. Vuonna 2010 yläkouluikäisiä on puolentoista sataa vähemmän kuin jakson alussa. Työikäisten määrä ja suhteellinen osuus koko väestöstä laskevat selvästi. Voimakkaimmin kasvava ikäryhmä Myyrmäen palvelualueella samoin kuin koko Vantaalla ovat eläkeiän, 65 vuotta, saavuttaneet. Eläkeikäisiä on jo vuonna 2006 lähes viisi sataa (12 %) ja vuonna 2010 lähes (34 %) nykyistä enemmän.

20 Martinlaakson palvelualue Taulukko 4. Martinlaakson väestön ikärakenne Ikäryhmä henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Yhteensä Asuntorakentaminen Martinlaakson palvelualueella rakennetaan asuntoja tasaiseen tahtiin koko ennustejakson ajan. Ylästössä rakentaminen jatkuu varsin vilkkaana ja Kivistön-Lapinkylän alueella rakentaminen vilkastuu jo ennustejakson alkuvuosina. Martinlaakson palvelualueen osuus vuosien asuntorakentamisesta Vantaalla on runsas kuudesosa. Ennusteen mukaan yli 90 % Martinlaaksoon rakennettavista asunnoista rakennetaan pientaloihin, valtaosa omakoti- ja paritaloihin. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen väestö kasvaa koko ennustejakson ajan niin, että asukkaita Martinlaaksossa on ennustejakson lopulla parisen tuhatta enemmän kuin nyt. Väestönkasvu pitää palvelualueen osuuden koko kaupungin väestöstä 14,4 prosentissa. Päivähoitoikäisten osuus alueen väestöstä laskee, mutta heidän määränsä pysyttelee samana koko ennustejakson. Vuoden 2010 alussa 0-6-vuotiaiden määrä on ennusteen mukaan 15 lasta nykyistä suurempi. Peruskoulun alakouluikäisten määrässä ei tapahdu ennustejaksolla juurikaan muutoksia. Jakson lopussa 7-12-vuotiaiden määrä on viitisen kymmentä suurempi kuin vuoden 2003 alussa. Yläkouluiässä olevien lukumäärä sen sijaan kasvaa aina vuoteen 2008 saakka, minkä jälkeen alkaa lievästi vähetä. Lisäys ennustevuosien aikana on 122. Työikäisten määrä on vuonna 2010 yhdeksisen sataa suurempi kuin ennustejakson alussa. Tämän ikäryhmän suhteellinen osuus väestöstä pienenee tarkastelujakson aikana parilla prosenttiyksiköllä. Martinlaakson palvelualueellakin 65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä kasvavat voimakkaasti. Heitä on nelisen sataa (14 %) nykyistä enemmän jo vuoden 2006 alussa ja tuhat (39 %) enemmän vuonna 2010.

21 Tikkurilan palvelualue Taulukko 5. Tikkurilan väestön ikärakenne Ikäryhmä henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Yhteensä Asuntorakentaminen Noin 39 % Vantaalle ennustejaksolla rakennettavista asunnoista valmistuu Tikkurilan palvelualueelle. Rakennettavista asunnoista lähes kaksi kolmasosaa on kerrostaloissa ja neljäsosa rivitaloissa. Eri puolilla palvelualuetta rakennetaan: Tikkurilan keskustan tyhjät tontit täyttyvät, Pakkalan kaupunginosassa rakentaminen on koko jakson ajan varsin vilkasta, Tammiston laajennus rakentuu, pientaloja nousee mm. Ruskeasantaan ja Ilolaan sekä radanvarsi rakentuu Tikkurilan aseman pohjoispuolella. Ikäryhmittäiset muutokset Tikkurila on Vantaan voimakkaimmin kasvava palvelualue seuraavien seitsemän vuoden aikana. Palvelualueen kokonaisväestömäärä kasvaa yli asukkaalla (20 %) eli yli tuhannen asukkaan vuosivauhtia. Rajuimmin kasvava alue on Pakkalan-Tammiston alue keskisellä Vantaalla. Palvelualueen osuus kaupungin väestöstä kohoaa 24,2 prosentista 27 prosenttiin. Päivähoitoikäisten määrä kasvaa koko ennustejakson nopeasti: vuoden 2010 alussa heitä on yli tuhat (25 %) nykyistä enemmän. Peruskoulun alakouluikäisten määrä pysyttelee kutakuinkin samalla tasolla vuoteen 2010 saakka: jakson lopulla heitä on parisen sataa vähemmän kuin vuoden 2003 alussa. Pieni lisäys painottuu kauden alkuvuosille vuotiaiden määrä sen sijaan kasvaa selvästi. Kaikkiaan yläkouluikäisten lisäys tulevan seitsemän vuoden aikana on 357 henkilöä (22 %). Tikkurilassa työikäistenkin määrä kasvaa tasaisesti kaikkiaan vajaalla seitsemällä tuhannella henkilöllä. Eläkeikäisten lukumäärä lisääntyy vuoteen 2006 mennessä yli 500 henkilöllä (13 %) ja vuoteen 2010 mennessä lähes henkilöllä (30 %).

22 Korso-Koivukylän palvelualue Taulukko 6. Korso-Koivukylän väestön ikärakenne Ikäryhmä henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä Asuntorakentaminen Korso-Koivukylän palvelualueelle valmistuu vajaa kolmannes Vantaalle ennustejaksolla rakennettavista asunnoista. Asunnoista yli puolet valmistuu omakoti- ja paritaloihin eri puolille palvelualuetta. Korson ja Koivukylän keskustan tyhjät kerrostaloille varatut tontit täyttyvät, Mikkolan lisärakentaminen valmistuu ja Rekolan aseman länsipuoli rakentuu. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen kokonaisväestömäärä kasvaa lähes samaa vauhtia kuin Tikkurilankin. Ennustejakson lopulla Korso-Koivukylässä on asukkaita lähes viisi tuhatta (10 %) enemmän kuin nyt. Väkiluku kasvaa lähes kaikissa kaupunginosissa. Palvelualueen osuus Vantaan väestöstä kasvaa 24,1 prosentista 25,6 prosenttiin. Päivähoitoikäisten määrä pysyttelee koko ennustejakson lähes samana. 0-6-vuotiaita on vuoden 2010 alussa 35 nykyistä vähemmän. Peruskoulun alakouluikäisten määrä vähenee hieman ennustejakson aikana. Heitä on vuonna 2010 yli 200 nykyistä vähemmän vuotiaiden määrä sen sijaan kasvaa niin että heitä on enimmillään runsas kaksi sataa nykymäärää enemmän. Vuoden 2010 alussa heitä on lähes 150 enemmän kuin vuoden 2003 alussa. Työikäisten määrä Korso-Koivukylän palvelualueella kasvaa koko jakson ajan. Heidän osuutensa koko alueen väestöstä pysyy kuitenkin samana. Eläkeikäisten määrä kasvaa niin ikään nopeasti ja kiihtyvään tahtiin. Kolmen ensimmäisen ennustevuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy yli viidellä ja puolella sadalla (17 %) ja vuodesta 2006 vuoden 2010 alkuun vielä lähes tuhannella henkilöllä (25 %).

23 Hakunilan palvelualue Taulukko 7. Hakunilan väestön ikärakenne Ikäryhmä henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä Asuntorakentaminen Vain vajaa seitsemän prosenttia Vantaalle ennustejaksolla rakennettavista asunnoista valmistuu Hakunilan palvelualueelle. Rakentaminen vähenee Hakunilassa nykyisestäkin, kun Hakunilan kerrostalotontit saadaan ennustejakson alkuvuosina rakennettua. Uusista asunnoista enää vain runsas kymmenesosa on kerrostaloissa. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen väestömäärä pysyttelee rakentamisen vähenemisestä huolimatta lähes ennallaan. Seitsemän ennustevuoden jälkeen Hakunilassa asustaa noin 650 asukasta (2 %) nykyistä vähemmän. Palvelualueen osuus kaupungin väestöstä vähenee 15,8 prosentista 14,4 prosenttiin. Alueen ikärakenne vanhenee. Päivähoitoikäisten määrä vähenee kaikkina ennustevuosina: vuonna 2010 päivähoitoikäisiä on Hakunilassa yli viisi sataa (19 %) nykyistä vähemmän. Peruskouluikäisten määrä pysyy jonkin aikaa nykytasolla, mutta alkaa muutaman alkuvuoden jälkeen laskea nopeasti niin, että heitä on vuoden 2010 alussa 600 vähemmän kuin vuonna Peruskoulun alakouluikäisten määrä vähenee tasaisesti päätyen vuonna 2010 noin 550 henkilöä pienempään lukuun kuin nyt vuotiaiden määrä kasvaa aluksi jonkin verran, mutta heitäkin on vuoden 2010 alussa viitisen kymmentä nykyistä vähemmän. Työikäisten määrä vähenee Hakunilassa ennustejakson aikana noin viidellä sadalla. Eläkeikäisten suhteellinen osuus väestöstä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä. Vuoteen 2006 mennessä tämän ikäryhmän lisäys on 17 % ja vuoteen 2010 mennessä peräti 50 %. Määrällinen lisäys ennustejakson aikana on 960 henkilöä.

24 24

25 LIITE A 25

26 26

27 27 Taulu 1: Vantaan väestö ikäluokittain

28 YHT Taulu 2: Vantaan väestö 5-vuotisryhmittäin YHT