VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003"

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki A 7 : 2003 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003 Koko kaupungin ennuste Osa-alueiden ennuste

2

3 3 Sisällysluettelo SAATTEEKSI 1 VANTAAN VÄESTÖKEHITYKSEN NÄKYMIÄ Helsingin seudun väestökehityksestä Vantaan väestökehitys ENNUSTEEN RAKENNE SYNTYVYYS JA KUOLEVUUS Hedelmällisyys Kuolevuus MUUTTOLIIKE Tulo- ja lähtömuuttajien määrä Muuttovilkkaus Vantaan ulkoisen muuttoliikkeen lähtö- ja kohdealueet Väestöennusteen muuttoliikettä koskevat oletukset ASUNTORAKENTAMISENNUSTE Asuntorakentamisennusteen lähtökohdat Asuntorakentamisennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN VÄESTÖ PALVELUALUEILLA VUOTEEN Myyrmäen palvelualue Martinlaakson palvelualue Tikkurilan palvelualue Korso-Koivukylän palvelualue Hakunilan palvelualue 23 LIITE A Taulukko 1. Vantaan väestö ikäluokittain Taulukko 2. Vantaan väestö 5-vuotisryhmittäin LIITE B Taulukko 1. Väestöennuste palvelualueittain ja kaupunginosittain Taulukko 2. Väestönmuutos palvelualueittain ja kaupunginosittain Taulukko 3. Vantaan väestöennuste ikäryhmittäin Taulukko 4. Palvelualueiden väestöennuste ikäryhmittäin Taulukko 5. Kaupunginosien väestöennuste ikäryhmittäin Taulukko 6. Kaupunginosien väestöennuste suurin ikäryhmin KAUPUNGINOSA- JA PALVELUALUEKARTTA ISBN

4

5 Saatteeksi Väestöennuste on laadittu Vantaalla joka toinen vuosi. Vuoden 2001 ennusteessa arvioitiin Vantaan väkiluvun olevan vuoden 2003 alussa henkeä. Todellisuudessa väkiluku olikin vuoden 2001 yllättävästä väestönkehityksestä johtuen noin tuhat henkilöä vähemmän, , eli ennustevirheestä tuli kahdessa vuodessa poikkeuksellisen suuri. Muuttojen, niin kuntien sisäisten kuin kuntien välistenkin, määrän lisääntyminen ja sen jaksoittaiset vaihtelut sekä asuntojen rakentamisen määrän heilahtelut ovat tehneet väestökehityksen ennustamisen entistä vaikeammaksi. Vantaan väestöennuste 2003 ulottuu vuoteen 2030 saakka, koska mm. Vantaan yleiskaavaa tarkistetaan ja Pääkaupunkiseudunseudun tulevaisuuskuvaa luodaan samalle ajanjaksolle. Osa-alueittainen ennuste ulottuu vuoden 2010 alkuun saakka. Väestöennuste on tehty kaupungin vuoden 2004 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman pohjaksi. Ennusteen laati kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä erikoistutkija Juhani Riihelä. Ennusteen pohjana olevan rakentamisennusteen tekivät maankäyttöinsinööri Tuula Hurme, yleiskaavainsinööri Gilbert Koskela ja tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä. Lisätietoja väestöennusteesta saa Juhani Riihelältä, puh ja Hannu Kyttälältä, puh Ennustetietoja saa sekä raporttia voi tilata lisäksi Sisko Salolta puh ja Sirpa Rönniltä Väestöennuste löytyy myös kaupungin verkkosivuilta osoitteesta: Vantaalla Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

6

7 7 1 VANTAAN VÄESTÖKEHITYKSEN NÄKYMIÄ 1.1 Helsingin seudun väestökehityksestä Viimeaikaiset Helsingin seudun 1 väestöennusteet ovat olleet tekijästä riippumatta varsin samansuuntaisia. Uudenmaan liiton, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ja Tilastokeskuksen ennusteissa sekä Helsingin ja Espoon kaupunkien ennusteiden perusvaihtoehdoissa seudun väestön arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä nykyisestä 1,2 miljoonasta noin 1,45-1,5 miljoonaan asukkaaseen. 2 Kasvuennusteet perustuvat - kuten esimerkiksi Helsingin ja Espoon laatimissa Helsingin seudun väestöennusteissa todetaan - koko maan ja Helsingin seudun taloudellisen kasvun jatkumiseen, joskin kasvun oletetaan hidastuvan jonkin verran vuoden 2010 jälkeen. Tällöinkin seudun talouden oletetaan kasvavan muuta Suomea nopeammin. 3 Väestönkasvun oletetaan YTV:n ja Uudenmaan liiton arvioissa jakautuvan seudun sisällä siten, että pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) osuus seudun väestöstä laskee ennustekauden aikana vain hieman, nykyisestä 79,4 prosentista 78 prosenttiin. Sen sijaan pääkaupunkiseudun kuntien välisten muutosten oletetaan olevan suurempia. Helsingin väestön arvioidaan kasvavan Espoota ja Vantaata hitaammin, minkä seurauksena sen osuuden pääkaupunkiseudun väestöstä oletetaan supistuvan nykyisestä 57,6 prosentista 53 prosenttiin vuonna 2025 ja vastaavasti Espoon ja Vantaan väestöosuuksien kasvavan: edellisen vajaalla kolmella prosenttiyksiköllä 25,6 prosenttiin ja jälkimmäisen vajaalla kahdella yksiköllä 20,5 prosenttiin. Kehityssuunnan taustalla vaikuttavat Helsingin asuntotuotantomahdollisuuksien ehtyminen, Helsingin muuta seutua korkeammat asumiskustannukset, liikenneyhteyksien parantuminen sekä yhä kauempaa tapahtuvaa pendelöintiä suosiva työpaikkakehitys, mistä esimerkkinä Vantaalle Kehä III:n varteen viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana syntyneet tuhannet uudet työpaikat. Tilastokeskuksen kunnittaisen väestöennusteen arviot Helsingin, Espoon ja Vantaan väestökehityksestä poikkeavat selvästi seutuorganisaatioiden ja myös kuntien omista väestöennusteista. Kun Uudenmaan liitto ja YTV arvioivat Helsingin väkiluvun nousevan vuoteen 2025 mennessä noin henkilöön ja Helsinki ennusteen perusvaihtoehdossaan noin asukkaaseen, ennustaa Tilastokeskus pääkaupungin väkiluvuksi noin henkilöä. Vantaata ja Espoota koskevat ennusteet poikkeavat vastaavasti toiseen suuntaan: kun Uudenmaan liitto ja YTV arvioivat Vantaan asukasmäärän olevan vuonna 2025 ja Espoon , ennustaa Tilastokeskus Vantaan väkiluvun kohoavan vajaaseen henkilöön ja Espoon henkilöön. Arvioerolla on Vantaan kannalta merkitystä sikäli kun Tilastokeskuksen ennuste vaikuttaa valtion viranomaisten kuntiin kohdistuviin resurssointipäätöksiin Helsingin seudun kuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula, Vihti ja Sipoo. Näistä kahdeksaa viimeistä nimitetään ennusteessa pääkaupunkiseudun kehyskunniksi tai alueeksi. Uudenmaan kuntien väestösuunnite vuoteen Julkaisussa Uudenmaan maakuntasuunnitelma Visio ja strategia. Liite 1. Uudenmaan liiton julkaisuja A9: 2003, Helsinki 2003; Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2025 Helsingin seudun nykytila. Sarja B 2002:1, Helsinki 2002; Espoon ja Helsingin seudun väestöennuste Raportteja Espoosta 4/2002. Kaupunkitutkimus TA Oy. Espoon kaupunki, palvelukeskus. Tieto- ja tutkimuspalvelut. Espoo 2002; Helsingin väestöennuste Tilastoja 2002:25. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2002; Väestöennuste kunnittain Tilastokeskus. Väestö 2001:10, Helsinki Espoon., mt, 18-21; Seppo Laakso ja Pekka Vuori: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste , Kvartti 1/03. Neljännesvuosijulkaisu. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2003.

8 8 1.2 Vantaan väestökehitys Tässä Vantaan kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikön laatimassa väestöennusteessa arvioidaan Vantaan väestön kasvavan asukkaaseen vuonna 2010, asukkaaseen vuonna 2020, asukkaaseen vuonna 2025 sekä asukkaaseen vuonna Verrattuna edelliseen kahden vuoden takaiseen väestöennusteeseen väestön oletetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä hieman hitaammin, mutta vauhdin oletetaan nopeutuvan Länsi-Vantaalla sijaitsevan ns. Marja-Vantaan alueen rakentamisen kiihtyesssä seuraavalla vuosikymmenellä. Tämän jälkeen väestönkasvu hieman hidastuu. Kokonaisuutena katsoen uusi ennuste ei juuri poikkea edellisestä. 2 ENNUSTEEN RAKENNE Vantaan väestöennusteessa on kaksi osaa. Ennusteen perustana on koko kaupungin tasoinen sukupuoli- ja ikäluokittainen ennuste, joka toimii osa-alueittaisen ennusteen kehyksenä. Vaikka jälkimmäinen, kaupunginosittainen ennuste muodostaa Vantaan ennustemallissa itsenäisen kokonaisuuden, pakotetaan se ristiriitatilanteessa koko kaupungin ennusteen määräämiin rajoihin. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kaikkien kaupunginosien tiettyyn ikäluokkaan kuuluvien henkilöiden ennustettu summa poikkeaa koko kaupungin ennusteen mukaisesta henkilömäärästä. Koko kaupungin ennuste on demografinen ja perustuu eri väestönmuutostekijöiden arviointiin. Niitä ovat synnytysikäisten naisten hedelmällisyys, väestön kuolevuus sekä Vantaalle muutosta (tulomuutto) ja Vantaalta muutosta (lähtömuutto) koostuva muuttoliike. Hedelmällisyyden ennustamiseen käytetään vuotiaiden naisten ikäluokittain laskettavia erikoishedelmällisyyslukuja, kuolevuuden ennustamiseen miesten ja naisten ikäluokittaisia kuolemanvaaralukuja. Tulo- ja lähtömuuton lähtötietoina käytetään muuton vuosittaista kokonaismäärää ja muuttajien jakautumista eri ikäluokkiin. Käytetty ennustemalli ei erottele toisistaan ulko- ja kotimaan muuttoliikettä. Tällä ei ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä siksi, että vain pieni osa muuttoliikkeestä on maahan- tai maastamuuttoa. Esimerkiksi vuonna 2002 maahanmuuton osuus tulomuutosta oli Vantaalla 6,7 %, maastamuuton osuus lähtömuutosta 3,4 %. Maahan- ja maastamuuton taso saattaa lisäksi vaihdella satunnaisesti vuosittain, minkä vuoksi sen virheetön ennustaminen on vaikeahkoa. Koko kaupungin ennustemalli toimii teknisesti niin, että ensimmäisen vuoden (ikä- ja sukupuoliluokittaisesta) lähtöväestöstä (ennusteessa väestö ) lasketaan käytössä olevien parametrien avulla kyseisen vuoden aikana syntyvät ja kuolevat. Syntyvät lisätään lähtöväestöön ja kuolleet poistetaan siitä, minkä jälkeen väestöä vanhennetaan vuodella ja otetaan vielä huomioon tulo- ja lähtömuuton nettovaikutus. Tulokseksi saadaan seuraavan vuodenvaihteen väestö, jota pidetään kyseisen kalenterivuoden lähtöväestönä. Tämän jälkeen toistetaan jälleen edellä kuvatut, väestömuutokset huomioon ottavat toimenpiteet niin monta kertaa kuin ennusteessa on vuosia. Väestöennusteen toinen osa, kaupunginosittainen ennuste, poikkeaa parametreiltaan koko kaupungin ennusteesta. Kaupunginosittaisessa ennusteessa otetaan erikseen huomioon syntyvyyden ja uustuotannon aiheuttama väestönkasvu sekä vanhassa asuntokannassa tapahtuvat, väestön eri ikäluokkien välisistä kokoeroista, muuttoliikkeestä ja kuolevuudesta johtuvat kokonaisvaikutukset. Eri kaupunginosiin syntyvien lasten määrä ennustetaan käyttämällä hyväksi koko kaupungin ikäluokittaisia erikoishedelmällisyyslukuja ja kunkin kaupunginosan hedelmällisyyden tason huomioon ottavia korjauskertoimia. Uustuotannon aiheuttama väestönkasvu arvioidaan erillisen kaupunginosittaisen ja talotyypittäisen rakentamisennusteen sekä ennustetta edeltävien

9 9 vuosien tilastoista lasketun, uusiin asuntoihin muuttavien henkilöiden asumisväljyyden ja ikärakenteen, avulla. Vanhan asuntokannan sisällä tapahtuvat muutokset ennustetaan kahden peräkkäisen vuodenvaihteen väestön välisenä suhteena ilmaistavin kaupunginosittaisin ja ikäryhmittäisin muutoskertoimin. Vuodenvaihteen kaupunginosittainen, ikä- ja sukupuoliluokittainen väestö muodostaa osaalueiden väestöennusteen lähtöväestön. Sitä vanhennetaan vuodella ja käsitellään edellä kuvatuilla osa-alueiden ennusteen väestönmuutostekijöillä. Tulokseksi saadaan seuraavan kalenterivuoden ennusteen "täsmäämätön" lähtöväestö. Koska se poikkeaa aina hieman ensisijaisena pidettävästä koko kaupungin ennusteesta, on se "täsmättävä" eli pakotettava koko kaupungin väestöennusteen muodostamaan kehykseen. Vastaava toimenpide tehdään ennustekauden jokaisen vuoden lähtöväestölle. Näiden toimenpiteiden lopputuloksena osa-alueiden väestöennuste on aina Vantaan väestön kokonaismäärän ja ikärakenteen osalta sama kuin vastaava koko kaupungin ennuste. Vantaan väestöennuste on tehty SAS-ohjelmistolla. 3 SYNTYVYYS JA KUOLEVUUS 3.1 Hedelmällisyys Vantaalle syntyy vuonna 2003 runsaat lasta. Hedelmällisyys, ts. synnytysikäisten naisten ja heille elävänä syntyneiden lasten määrän välinen suhde, on tärkein ennusteen nuorimman ikäluokan määrään vaikuttava väestönmuutostekijä. Sitä voidaan kuvata tilastollisesti kokonais- ja erikoishedelmällisyysluvuin. Hedelmällisyys nousi lähes suoraviivaisesti vuodesta 1986 vuoteen 1994, minkä jälkeen se kääntyi laskuun. Vuoden 1997 jälkeen hedelmällisyyden aleneminen on pysähtynyt niin Vantaalla kuin koko maassa keskimäärin. Helsingissä, jossa hedelmällisyys on ollut selvästi valtakunnallista tasoa matalampi, se on kuitenkin laskenut aina viime vuoteen saakka (kuva 1). Käyrien samansuuntaisuus osoittaa, että hedelmällisyyden tason muutokset ovat olleet suurelta osin valtakunnallisia. Eräänä syynä hedelmällisyyden kohoamiseen voidaan pitää luvun puolivälissä voimaan tulleen lasten päivähoitolain vaikutuksia, jotka ovat viime vuosien tilastotiedoista päätellen jäänet osin pysyviksi. Kuva 1. Kokonaishedelmällisyys vv (Elävänä syntyneitä lapsia hedelmällisyysikäistä naista kohti) 2200 kokonaishedelmällisyys Vantaa, toteutunut Vantaa, ennuste Helsinki Suomi

10 10 Vantaan koko kaupungin ennusteessa ikäluokittaisten erikoishedelmällisyyslukujen oletetaan jäävän koko ennustekaudeksi vuosien tilastoista lasketun keskiarvon tasalle, toisin sanoen jonkin verran korkeammiksi kuin 1980-luvulla keskimäärin. Osa-alueille syntyvien lasten määrä ennustetaan koko kaupungin erikoishedelmällisyysluvuin ja korjauskertoimin, jotka ottavat huomioon hedelmällisyyden kaupunginosittaisen vaihtelun. Kerroinarvot laskettiin vuosien tilastoaineistosta. 3.2 Kuolevuus Kuolemanvaaralla tarkoitetaan todennäköisyyttä kuolla tietyn kalenterivuoden aikana. Ennusteessa käytetään Vantaan vuosien väestötilastoista laskettuja keskimääräisiä, ikäluokittaisia miesten ja naisten kuolemanvaaralukuja. Vantaan vanhimpien ikäluokkien väestömassa oli kuitenkin niin pieni, että niiden kuolemanvaaralukuja jouduttiin hieman tasaamaan ja yli 80-vuotiaiden luvut poimimaan Tilastokeskuksen viimeisen kuntakohtaisen väestöennusteen Vantaan viiteryhmästä. Kuolemanvaaran oletetaan alenevan ennustekauden aikana hieman vuosittain. Kuvassa 2 esitetään vuodelle 2003 ennustetut ikäluokittaiset kuolemanvaaraluvut. Vanhuuseläkeikään päässeen miehen kuolemistodennäköisyys seuraavan vuoden aikana on noin 1,8 %, naisen 0,9 %. 70 -vuotiaiden miesten kuolemisriski on 3,5 %, naisten 1,7 % ja 80- vuotiailla luvut nousevat 9,3 %:iin sekä naisilla 5,8 %:iin. Kuva 2. Kuolemanvaara iän mukaan vuonna 2003 (o/oo, ennuste) promillea Miehet Naiset ikä Vaikka väestön odotettavissa oleva elinikä on kohonnut ja kuolemanvaara alentunut viime vuosikymmeninä, niin vantaalaisia kuolee vuosittain yhä enemmän Vantaan väestönkasvun ja ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Esimerkiksi vuonna 2002 kuoli 998 henkilöä. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna on siis merkittävä eikä ennustekauden aikana olla lähelläkään tilannetta, jossa kuolemat ylittäisivät syntymien määrän. Kun syntyneiden enemmyys on nykyisin noin henkilöä, on se ennustekauden lopussa runsaat 920 henkilöä.

11 11 4 MUUTTOLIIKE 4.1 Tulo- ja lähtömuuttajien määrä Viimeksi kuluneiden 20 vuoden ajalta kootut tilastot osoittavat, että pääkaupunkiseudun kuntien ulkoisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajien (kuvat 3 ja 4) määrä pysyi 1980-luvun loppuun saakka vuodesta toiseen lähes samana, kohosi sitten hetkellisesti vuosikymmenen lopulla ja laski 1990-luvun alun lamavuosina. Sen jälkeen muuttajien määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain. Osa kasvusta selittyy tosin vuoden 1994 kotikuntalain muutoksella, joka mahdollisti ulkokuntalaisten opiskelijoiden rekisteröitymisen asuinkuntaansa. Muutoksen on arvioitu lisänneen Helsingin väestöä muutaman lainmuutosta seuranneen vuoden aikana tilapäisesti noin henkilöllä. 4 Vantaalla ja Espoossa lain vaikutukset lienevät olleet selvästi vähäisemmät. Kuva 3. Tulomuutto Helsingin seudun kunnissa vv henkilöä Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Kuva 4. Lähtömuutto Helsingin seudun kunnissa vv henkilöä Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Helsingin asunto-ohjelma , 20. Helsingin kaupunki. Helsinki, 2000.

12 12 Opintojen päättymisen voidaan olettaa näkyvän vastaavasti vuosituhannen vaihdetta edeltävien ja seuraavien vuosien tilastoissa normaalia vilkkaampana lähtömuuttona. Vaikka kotikuntalain nettovaikutukset ovat siis jo tasautuneet, on lainmuutos kohottanut jonkin verran kuntien tulo- ja lähtömuuton tasoa. Vantaan tulo- ja lähtömuuttajien määrä on kasvanut 1990-luvulla Helsinkiä hitaammin. Vantaalle muutti vielä 1990-luvun alussa noin henkilöä vuosittain, mutta määrä on noussut viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana noin henkilöön. Vastaavasti myös lähtömuutto on lisääntynyt, mistä syystä Vantaan saama muuttovoitto on pysynyt viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana melko vakaana. Kun muuttovoitto oli vuosina keskimäärin 527 henkilöä vuodessa ja seuraavan viiden vuoden aikana 649 henkilöä, on se ollut viimeisten kahdeksan vuoden aikana keskimäärin 622 asukasta vuodessa. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä ja osuus väestöstä on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2003 alussa heitä oli eli lähes kuusi prosenttia kaupungin väestöstä. Muuttoliike ulkomailta Vantaalle on ollut jatkuvasti suurempaa kuin muutot Vantaalta ulkomaille. Viime vuosina valtaosa kunnan saamasta muuttovoitosta on tullut ulkomaisesta muuttoliikkeestä. 4.2 Muuttovilkkaus Seudun kuntien ulkoisen muuttoliikkeen muuttovirtaa voidaan kuvata myös muuttajien osuutena keskiväkiluvusta. Kuva 5 osoittaa, että muuttoliike on kasvanut myös suhteellisesti kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja sen kehysalueella. Vilkkainta muutto on ollut Vantaalla ja Espoossa, jossa tulomuuttajien osuus väestöstä on nykyisin noin 7,5 %. Osuus on matalin Helsingissä, noin 6 %. Muuttovoittoisissa kunnissa lähtömuuttajien osuudet ovat hieman näitä lukuja pienemmät, tappiokunnissa suuremmat. Kuva 5. Tulomuuton osuus (%) kunnan keskiväkiluvusta vv % 4 3 Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Vantaan muuttoliikkeen lähtö- ja kohdealueet Muuttotilastojen tarkastelu muuttajien lähtöalueen mukaan (kuva 6) osoittaa, että eri alueiden osuudet Vantaan tulomuutosta ovat muuttuneet huomattavasti viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana: Helsingistä muuttaneiden osuus on laskenut runsaasta 50 %:sta hieman yli 40 %:iin ja Helsingin seudun ulkopuolelta kotimaasta ja ulkomailta muuttaneiden osuus on kasvanut 30

13 13 %:sta noin 40 %:iin. Espoon ja pääkaupunkiseudun kehyskuntien osuus on pysynyt koko ajan noin 10 %:ssa. Helsingin osuus on pienentynyt myös Vantaalta muuton kohdekuntana 20 vuoden takaisesta 45 %:sta nykyiseen vajaaseen 40 %:iin ja seudun ulkopuolelle muuton osuus kohonnut vajaasta 30 %:sta noin kolmannekseen. Espooseen muuttaneiden osuus on ollut kaiken aikaa hieman yli 10 % ja pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muutto vaihdellut %:n välillä (kuva 7). Kuva 6. Vantaalle muuttaneet (%) lähtöalueen mukaan vv % Helsingistä Espoosta ja Kauniaisista Kehysalueelta Muualta Kuva 7. Vantaalta muuttaneet (%) kohdealueen mukaan vv % k Helsinkiin Espooseen ja Kauniaisiin Kehysalueelle Muualle Kuntien välisen muuton ikärakenteen tarkastelu viimeksi kuluneen viiden vuoden ajalta osoittaa, että Vantaalta Helsinkiin muuttaneista selvästi suurempi osa on ollut vuotiaita nuoria kuin Helsingistä Vantaalle muuttaneista, kun taas Helsingistä Vantaalle muuttaneet

14 14 ovat olleet pääkaupunkiin muuttaneita useammin vuotiaita, esimerkiksi lapsettomia pareja ja nuoria lapsiperheitä. Vantaan ja Espoon välisen muuton, samoin kuin maasta- ja maahanmuuton ikärakenne on ollut viime vuosina lähes identtinen. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muuttaneissa ovat korostuneet erityisesti pienet lapset ja vuotiaat, siis lapsiperheet, kehysalueelta Vantaalle muuttaneet ovat olleet kehyskuntiin muuttaneita useammin vuotiaita nuoria. Muualta kotimaasta muuttaneissa on paljon vuotiaita, Vantaalta muualle Suomeen muuttaneet ovat olleet tänne muuttaneita useammin lapsia tai 35 vuotta täyttäneitä. 4.4 Väestöennusteen muuttoliikettä koskevat oletukset Vantaan väestöennusteessa oletetaan, että tulomuutto jää ensimmäisenä ennustevuonna noin henkilöön ja nousee ennustekauden loppuun mennessä runsaaseen henkilöön. Vuosittain muuttavien osuus on tällöin hieman yli 7 % väestöstä. Lähtömuuton tasoksi oletetaan henkilöä vuonna 2003 ja vajaat henkilöä vuonna Muuttovoiton oletetaan jäävän siten tällä vuosikymmenellä keskimäärin 700 henkilöön vuodessa, kohoavan runsaaseen tuhanteen henkilöön vuosina ja laskevan jälleen vuosikymmenen lopulla alle tuhanteen asukkaaseen vuodessa. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden ikärakenne on erilainen, mikä muuttaa osaltaan kunnan väestörakennetta. Vantaalle muuttajat ovat olleet nuorempia kuin Vantaalta poismuuttaneet. Tulo- ja lähtömuuttajien ikäero ei ole kuitenkaan kovin suuri, kuten kuvan 8 esittämä, vuosien keskimääräinen tulo- ja lähtömuuttajien ikäjakauma, osoittaa. Muuttovoittoa on saatu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana erityisesti vuotiaista, muuttotappiota päivähoitoikäisistä lapsista sekä vuotiaista. Kuva 8. Vantaalta ja Vantaalta muuttaneiden ikärakenne (%) vv ,5 4 3,5 % 3 2,5 Tulomuutto Lähtömuutto 2 1,5 1 0, Muuttajien ikärakenteen oletetaan säilyvän nykyisen kaltaisena koko ennustekauden. Ennusteessa käytetty ikärakenne on laskettu vuosien tulo- ja lähtömuutto-tilastoista.

15 15 5 ASUNTORAKENTAMISENNUSTE 5.1 Asuntorakentamisennusteen lähtökohdat Rakentamisennusteessa arvioidaan kunkin kaupunginosan eri talotyyppiluokkiin (omakoti-, rivi- ja kerrostalot) valmistuva kerrosala. Ennusteen ja siihen liittyvien muiden lähtötietojen avulla (uusiin asuntoihin muuttavan väestön asumisväljyys ja ikärakenne) arvioidaan ennustekauden aikana valmistuviin uusiin asuntoihin sijoittuvien asukkaiden määrä kaupunginosittain ja ikäluokittain. Asumisväljyys- ja ikärakennetiedot on laskettu vuosien tilastoista. Ennusteen laadinnassa on käytetty seuraavia aineistoja: * asuntorakentaminen kaupunginosittain * myönnetyt rakennusluvat sekä keskeneräiset asuinrakennukset kaupunginosittain * rakennusmaan varanto * kaupunkisuunnitteluyksikön työohjelma * kunnallistekniikan rakentamisohjelma * Vantaan asuntostrategia ja asunto- ja palvelurakentamisohjelma * arvio väestöennustekauden kokonaisrakentamisesta Asuntorakentamisennuste on laadittu yhteistyössä maankäyttötoimen kanssa. 5.2 Asuntorakentamisennuste Asuntorakentamisen määrä Vantaalla jäi 1990-luvun romahduksen jälkeen selvästi aiempaa alemmalle tasolle. Vuonna 2002 kuitenkin päästiin jo lähes asunnon vuosituotantotasolle ja kuluvana vuonna ylitettäneen jo viime vuosinakin tavoitteeksi asetettu 2000 uuden asunnon vuositaso. Viiden viime vuoden aikana Vantaalle on rakennettu keskimäärin asuntoa vuosittain. Rakentamistavoite on ollut asuntoa. Kuva 8. Asuntorakentaminen (k-m²) talotyypin mukaan vv ja rakentamisennuste vuosille Omakoti-/paritaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot k-m

16 16 Muuttoliike pääkaupunkiseudulle jatkuu melko vilkkaana, vaikka onkin parin viime vuoden aikana hidastunut ja siirtynyt pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Seudun työpaikkakehitys on ollut varsin nopeaa. Puute asunnoista merkitsee työmatkojen pitenemistä ja työmatkaliikenteen kasvua. Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu on hidastunut ja on nyt varsin korkealla tasolla. Pientalorakentamisen suosio on kasvanut. Rakentamisen ennustetaan vilkastuvan lähivuosina, mutta vuosittain valmistuvan kerrosalan arvioidaan jäävän kuitenkin alemmalle tasolle kuin millä se oli 1980-luvun lopulla ja luvun alussa. Uutta asuinkerrosalaa ennustetaan valmistuvan ennustejakson aikana kerrosneliömetriä (noin asuntoa). Kokonaisalasta valmistuu kerrostaloihin runsas 40 %, rivitaloihin 20 % sekä omakoti- ja paritaloihin vajaa 40 %. Kuva 9. Rakennettava asuinkerrosala talotyypin mukaan palvelualueilla k-m Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Omakoti-/paritaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Alueellisesti rakentaminen keskittyy Tikkurilan ja Korso-Koivukylän palvelualueille, joille asuinkerrosalasta rakennetaan 70 %. Myyrmäen ja Martinlaakson palvelualueiden osuus uudesta asuinalasta on yhteensä runsas 10 %, Hakunilan osuudeksi jää alle 10 %. Myyrmäen palvelualueella täydennetään olemassa olevia alueita. Asuntorakentamisen määrä vähenee ennustekauden loppua kohden. Marja-Vantaan synnytystä valmistellaan Martinlaakson palvelualueella: Kivistön ja Lapinkylän kaupunginosissa pientalorakentaminen kiihtyy. Ylästössä rakennetaan niin ikään pientaloja tiiviiseen tahtiin. Tikkurilan palvelualueella Pakkalaan kohoaa runsaasti asuntoja koko ennustekauden ajan. Rakentaminen keskittyy kauden alkuvuosiin. Tammisto rakennetaan ennustekauden alkuvuosien aikana. Hiekkaharjun pohjoisosassa radan varressa tiivistetään asuinalueita. Ilolassa pientalorakentaminen jatkuu viime vuosien tapaan. Asolaan rakennetaan Ulrikanpuiston asuinalue. Päiväkummun pientaloalue tiivistyy, samoin Korson keskusta. Leppäkorven pientaloalue laajenee itä-kaakkoon ja Nikinmäessä rakennetaan edelleen ahkerasti asuntoja. Mikkolassa Maarukanpuisto rakennetaan valmiiksi. Korso- Koivukylän palvelualue on keskeinen asuntorakentamisen kohde Vantaalla ennustekaudella. Hakunilan palvelualueella asuntoja rakennetaan entistä vähemmän ja enää runsas kymmenesosa uudesta asuinkerrosalasta rakennetaan kerrostaloihin.

17 17 6 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030 Vantaan väkiluku kasvaa koko ennustejakson ajan tasaisesti niin, että kasvu on vielä vuonna 2009:kin nykyisellä tasolla. Sen jälkeen kasvuvauhti nopeutuu vajaan kymmenen vuoden ajaksi Marja-Vantaan ennustetun rakentamisen myötä. Vuoden 2020 jälkeen vuosittainen väestönlisäys laskee alle yhden prosentin. Luonnollinen väestönkasvu vähenee lähivuosien aikana noin sadalla nykyisestä, mutta pysyttelee sen jälkeen samalla tasolla ja kohoaa vuoden 2010 jälkeen jälleen viime vuosien tasolle luvun lopulla syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden alkaa vähetä. Taulukko 1. Vantaan väestöennuste vuosille Vuosi Väkiluku henkeä 1.1. Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Muutto- voitto/- tappio Kasvu vuodessa, lkm Kasvu vuodessa, % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

18 18 Muuttoliikkeen osuus vuosittaisesta väestönkasvusta kasvaa selvästi vuoden 2010 jälkeen mutta asettuu sen jälkeen ennustejakson alkuvuosien tasolle. Muuttovoiton osuus koko jakson väestönkasvusta on keskimäärin 39 %. Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne Ikäryhmä Lkm % Lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä Merkittävimmin kasvaa eläkeiän saavuttaneiden lukumäärä ja suhteellisen osuus. Vuoteen 2010 mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy nykyisestä noin 6 000:lla (37 %) ja vuoteen 2020 mennessä lähes :lla (118 %). Vuonna 2030 heitä on jo lähes (154 %) enemmän kuin vuoden 2003 alussa. Erityisen nopeasti eli yli kolme ja puolikertaiseksi kasvaa 75 vuotta täyttäneiden määrä. Eläkeikäisten osuus väestöstä on ennusteen mukaan peräti 17 % vuonna Päivähoitoikäisten määrä pysyttelee nykyisellä tasolla aina vuoteen 2010 saakka, jonka jälkeen se lähtee tasaiseen kasvuun: vuodesta 2010 vuoteen 2020 lukumäärä kasvaa 3 500:llä. Vuodesta 2020 vuoteen 2030 kasvu hidastuu ja ikäryhmä kasvaa enää vain runsaan henkilön verran. Enimmillään 0-6-vuotiaita on noin vuonna Alle kouluikäisten suhteellinen osuus koko kunnan väestöstä on ennustekauden viimeisenä vuotena sama kuin ennustekauden alussa. Peruskouluikäisten määrä pysyy ennallaan vuoteen 2006 saakka ja vähenee sitten vuoteen 2012 mennessä noin 1 700:lla. Sen jälkeen lukumäärä alkaa kasvaa niin, että se saavuttaa nykyisen tason vuonna Kasvu jatkuu tämän jälkeenkin koko lopun ennustejakson. Vuonna 2030 peruskouluikäisiä arvioidaan olevan eli noin nykyistä enemmän. Alakouluikäisten määrä vähenee kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana kaikkiaan noin 1 700:lla. Vuodesta 2011 lähtien määrä alkaa kasvaa ja kasvu jatkuu koko lopun ennustejakson ajan niin, että heitä on noin nykyistä enemmän vuoden 2030 alussa. Yläkouluikäisiä ( vuotiaat) on vuoden 2007 alussa noin 700 enemmän kuin nyt. Sen jälkeen joukko vähenee noin 700:lla aina vuoteen 2015 saakka. Ennustejakson 15 seuraavan vuoden aikana lukumäärä kasvaa jälleen, kaikkiaan noin henkilöllä. Työikäisten määrä lisääntyy tasaisesti koko ennustejakson ajan, mutta ikäryhmän ( vuotiaat) osuus koko kaupungin väestöstä supistuu lähes seitsemällä prosenttiyksiköllä.

19 19 7 VÄESTÖ PALVELUALUEILLA VUOTEEN Myyrmäen palvelualue Taulukko 3. Myyrmäen väestön ikärakenne Ikäryhmä henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Yhteensä Asuntorakentaminen Asuntorakentamista Myyrmäen palvelualueella ennustetaan olevan melko tasaisesti koko ennustejakson ajan. Rakentaminen keskittyy jakson alussa Hämeenkylän ja Myyrmäen kaupunginosiin, jakson keskivaiheilla myös Kaivokselaan ja jakson lopulla enää Myyrmäkeen. Myyrmäen osuus Vantaalla vuosina rakennettavista asunnoista jää alle kymmenesosaan. Uusista asunnoista yli kaksi kolmasosaa valmistuu kerrostaloihin. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen väkiluku näyttää saavuttaneen huippunsa ja on alkanut jo hitaasti vähetä. Vuonna 2010 Myyrmäessä asuu runsas kahdeksan sataa asukasta vähemmän kuin vuoden 2003 alussa. Palvelualueen osuus kaupungin väestöstä vähenee 18,9 prosentista 17,2 prosenttiin. Alle kouluikäisten lasten määrä vähenee vuoteen 2006 saakka runsaalla sadalla, mutta kasvaa sen jälkeen hivenen niin, että vuonna 2010 heitä on satakunta vähemmän kuin vuoden 2003 alussa. Myyrmäen alakouluikäisten (7-12 -vuotiaat) määrä vähenee nopeasti koko ennustejakson ajan. Vuonna 2010 heitä on kuutisen sataa (27 %) vähemmän kuin nyt. Yläkouluiässä ( vuotiaat) olevien määrä kasvaa parina lähivuotena hieman, mutta kääntyy vuodesta 2005 lievään laskuun. Vuonna 2010 yläkouluikäisiä on puolentoista sataa vähemmän kuin jakson alussa. Työikäisten määrä ja suhteellinen osuus koko väestöstä laskevat selvästi. Voimakkaimmin kasvava ikäryhmä Myyrmäen palvelualueella samoin kuin koko Vantaalla ovat eläkeiän, 65 vuotta, saavuttaneet. Eläkeikäisiä on jo vuonna 2006 lähes viisi sataa (12 %) ja vuonna 2010 lähes (34 %) nykyistä enemmän.

20 Martinlaakson palvelualue Taulukko 4. Martinlaakson väestön ikärakenne Ikäryhmä henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Yhteensä Asuntorakentaminen Martinlaakson palvelualueella rakennetaan asuntoja tasaiseen tahtiin koko ennustejakson ajan. Ylästössä rakentaminen jatkuu varsin vilkkaana ja Kivistön-Lapinkylän alueella rakentaminen vilkastuu jo ennustejakson alkuvuosina. Martinlaakson palvelualueen osuus vuosien asuntorakentamisesta Vantaalla on runsas kuudesosa. Ennusteen mukaan yli 90 % Martinlaaksoon rakennettavista asunnoista rakennetaan pientaloihin, valtaosa omakoti- ja paritaloihin. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen väestö kasvaa koko ennustejakson ajan niin, että asukkaita Martinlaaksossa on ennustejakson lopulla parisen tuhatta enemmän kuin nyt. Väestönkasvu pitää palvelualueen osuuden koko kaupungin väestöstä 14,4 prosentissa. Päivähoitoikäisten osuus alueen väestöstä laskee, mutta heidän määränsä pysyttelee samana koko ennustejakson. Vuoden 2010 alussa 0-6-vuotiaiden määrä on ennusteen mukaan 15 lasta nykyistä suurempi. Peruskoulun alakouluikäisten määrässä ei tapahdu ennustejaksolla juurikaan muutoksia. Jakson lopussa 7-12-vuotiaiden määrä on viitisen kymmentä suurempi kuin vuoden 2003 alussa. Yläkouluiässä olevien lukumäärä sen sijaan kasvaa aina vuoteen 2008 saakka, minkä jälkeen alkaa lievästi vähetä. Lisäys ennustevuosien aikana on 122. Työikäisten määrä on vuonna 2010 yhdeksisen sataa suurempi kuin ennustejakson alussa. Tämän ikäryhmän suhteellinen osuus väestöstä pienenee tarkastelujakson aikana parilla prosenttiyksiköllä. Martinlaakson palvelualueellakin 65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä kasvavat voimakkaasti. Heitä on nelisen sataa (14 %) nykyistä enemmän jo vuoden 2006 alussa ja tuhat (39 %) enemmän vuonna 2010.

21 Tikkurilan palvelualue Taulukko 5. Tikkurilan väestön ikärakenne Ikäryhmä henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Yhteensä Asuntorakentaminen Noin 39 % Vantaalle ennustejaksolla rakennettavista asunnoista valmistuu Tikkurilan palvelualueelle. Rakennettavista asunnoista lähes kaksi kolmasosaa on kerrostaloissa ja neljäsosa rivitaloissa. Eri puolilla palvelualuetta rakennetaan: Tikkurilan keskustan tyhjät tontit täyttyvät, Pakkalan kaupunginosassa rakentaminen on koko jakson ajan varsin vilkasta, Tammiston laajennus rakentuu, pientaloja nousee mm. Ruskeasantaan ja Ilolaan sekä radanvarsi rakentuu Tikkurilan aseman pohjoispuolella. Ikäryhmittäiset muutokset Tikkurila on Vantaan voimakkaimmin kasvava palvelualue seuraavien seitsemän vuoden aikana. Palvelualueen kokonaisväestömäärä kasvaa yli asukkaalla (20 %) eli yli tuhannen asukkaan vuosivauhtia. Rajuimmin kasvava alue on Pakkalan-Tammiston alue keskisellä Vantaalla. Palvelualueen osuus kaupungin väestöstä kohoaa 24,2 prosentista 27 prosenttiin. Päivähoitoikäisten määrä kasvaa koko ennustejakson nopeasti: vuoden 2010 alussa heitä on yli tuhat (25 %) nykyistä enemmän. Peruskoulun alakouluikäisten määrä pysyttelee kutakuinkin samalla tasolla vuoteen 2010 saakka: jakson lopulla heitä on parisen sataa vähemmän kuin vuoden 2003 alussa. Pieni lisäys painottuu kauden alkuvuosille vuotiaiden määrä sen sijaan kasvaa selvästi. Kaikkiaan yläkouluikäisten lisäys tulevan seitsemän vuoden aikana on 357 henkilöä (22 %). Tikkurilassa työikäistenkin määrä kasvaa tasaisesti kaikkiaan vajaalla seitsemällä tuhannella henkilöllä. Eläkeikäisten lukumäärä lisääntyy vuoteen 2006 mennessä yli 500 henkilöllä (13 %) ja vuoteen 2010 mennessä lähes henkilöllä (30 %).

22 Korso-Koivukylän palvelualue Taulukko 6. Korso-Koivukylän väestön ikärakenne Ikäryhmä henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä Asuntorakentaminen Korso-Koivukylän palvelualueelle valmistuu vajaa kolmannes Vantaalle ennustejaksolla rakennettavista asunnoista. Asunnoista yli puolet valmistuu omakoti- ja paritaloihin eri puolille palvelualuetta. Korson ja Koivukylän keskustan tyhjät kerrostaloille varatut tontit täyttyvät, Mikkolan lisärakentaminen valmistuu ja Rekolan aseman länsipuoli rakentuu. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen kokonaisväestömäärä kasvaa lähes samaa vauhtia kuin Tikkurilankin. Ennustejakson lopulla Korso-Koivukylässä on asukkaita lähes viisi tuhatta (10 %) enemmän kuin nyt. Väkiluku kasvaa lähes kaikissa kaupunginosissa. Palvelualueen osuus Vantaan väestöstä kasvaa 24,1 prosentista 25,6 prosenttiin. Päivähoitoikäisten määrä pysyttelee koko ennustejakson lähes samana. 0-6-vuotiaita on vuoden 2010 alussa 35 nykyistä vähemmän. Peruskoulun alakouluikäisten määrä vähenee hieman ennustejakson aikana. Heitä on vuonna 2010 yli 200 nykyistä vähemmän vuotiaiden määrä sen sijaan kasvaa niin että heitä on enimmillään runsas kaksi sataa nykymäärää enemmän. Vuoden 2010 alussa heitä on lähes 150 enemmän kuin vuoden 2003 alussa. Työikäisten määrä Korso-Koivukylän palvelualueella kasvaa koko jakson ajan. Heidän osuutensa koko alueen väestöstä pysyy kuitenkin samana. Eläkeikäisten määrä kasvaa niin ikään nopeasti ja kiihtyvään tahtiin. Kolmen ensimmäisen ennustevuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy yli viidellä ja puolella sadalla (17 %) ja vuodesta 2006 vuoden 2010 alkuun vielä lähes tuhannella henkilöllä (25 %).

23 Hakunilan palvelualue Taulukko 7. Hakunilan väestön ikärakenne Ikäryhmä henkeä % henkeä % henkeä % henkeä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä Asuntorakentaminen Vain vajaa seitsemän prosenttia Vantaalle ennustejaksolla rakennettavista asunnoista valmistuu Hakunilan palvelualueelle. Rakentaminen vähenee Hakunilassa nykyisestäkin, kun Hakunilan kerrostalotontit saadaan ennustejakson alkuvuosina rakennettua. Uusista asunnoista enää vain runsas kymmenesosa on kerrostaloissa. Ikäryhmittäiset muutokset Palvelualueen väestömäärä pysyttelee rakentamisen vähenemisestä huolimatta lähes ennallaan. Seitsemän ennustevuoden jälkeen Hakunilassa asustaa noin 650 asukasta (2 %) nykyistä vähemmän. Palvelualueen osuus kaupungin väestöstä vähenee 15,8 prosentista 14,4 prosenttiin. Alueen ikärakenne vanhenee. Päivähoitoikäisten määrä vähenee kaikkina ennustevuosina: vuonna 2010 päivähoitoikäisiä on Hakunilassa yli viisi sataa (19 %) nykyistä vähemmän. Peruskouluikäisten määrä pysyy jonkin aikaa nykytasolla, mutta alkaa muutaman alkuvuoden jälkeen laskea nopeasti niin, että heitä on vuoden 2010 alussa 600 vähemmän kuin vuonna Peruskoulun alakouluikäisten määrä vähenee tasaisesti päätyen vuonna 2010 noin 550 henkilöä pienempään lukuun kuin nyt vuotiaiden määrä kasvaa aluksi jonkin verran, mutta heitäkin on vuoden 2010 alussa viitisen kymmentä nykyistä vähemmän. Työikäisten määrä vähenee Hakunilassa ennustejakson aikana noin viidellä sadalla. Eläkeikäisten suhteellinen osuus väestöstä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä. Vuoteen 2006 mennessä tämän ikäryhmän lisäys on 17 % ja vuoteen 2010 mennessä peräti 50 %. Määrällinen lisäys ennustejakson aikana on 960 henkilöä.

24 24

25 LIITE A 25

26 26

27 27 Taulu 1: Vantaan väestö ikäluokittain

28 YHT Taulu 2: Vantaan väestö 5-vuotisryhmittäin YHT

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Suuralueiden ennuste 2013 2022 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2009

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2009 Vantaan kaupunki A 4 : 2009 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2009 Koko kaupungin ennuste 2010-2040 Osa-alue-ennuste 2010-2019 A4:2009 ISBN 978-952-443-292-4 2 Sisällysluettelo Saatteeksi 1 Taustatietoja

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2017

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2017 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2017 Koko kaupungin ennuste 2018-2045 Osa-alue-ennuste 2018-2027 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Joel Haapamäki, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2016

Vantaan väestöennuste 2016 Vantaan väestöennuste 2016 Koko kaupungin ennuste 2017-2040 Osa-alue-ennuste 2017-2026 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Vantaan väestöennuste 2013 Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Julkaisija Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 1 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 Kuva: Helsingin

Lisätiedot

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2006 - väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla - Keravan, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 8131 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2001 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä Esipuhe Vantaa on osana pääkaupunkiseutua saanut osansa, tosin pienemmän osan kuin suuremmat naapurinsa,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

Vantaan väestöennuste Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste Vantaan väestöennuste 2012 Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Osa-alue-ennuste 2013 2022 Julkaisija Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 3 2 0 1 0 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 Kuva: Petri Berglund

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 29 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

VÄESTÖ- SKENAARIOT 2050

VÄESTÖ- SKENAARIOT 2050 VÄESTÖ- SKENAARIOT 2050 24.10.2017 VANTAAN YLEISKAAVA 2020 1. Väestöskenaarioiden tausta ja tarkoitus Vantaalla väestöennusteilla on pitkät perinteet jo 1970-luvulta lähtien. Ennusteet perustuvat väestömuutoksista

Lisätiedot

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 1.3.217 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2013

Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2014 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Pertti Raami, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot