Jutta Pasma (sit) Satu Sirviö (sit) Ahti Isojärvi (kesk) Jari Tervo (kesk) Marko Poikela (kesk) Pirkko Hyötylä (kesk)

Transkriptio

1 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu 263 Kunnanhallitus ESITYSLISTA 12/2009 KOKOUSAIKA Tiistaina kello KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Panu Leinonen PJ (sit) Veli Humalalampi (sit) Eija Hietala VPJ (vas) klo Janni Perttunen (vas) Hannu Oikarinen (vas) Antti Oikarinen (vas) Hanne Suokanerva (sit) Raija Jääskeläinen (sit) Jutta Pasma (sit) Satu Sirviö (sit) Ahti Isojärvi (kesk) Jari Tervo (kesk) Marko Poikela (kesk) Pirkko Hyötylä (kesk) MUUT SAAPUVILLA Pekka Nyman kvalt pj (sit) OLLEET Milja Pyhäjärvi kvalt:n I vpj. (kd) Heikki Honkanen kvalt:n II vpj. (kesk) Erkki Parkkinen kunnanjohtaja Tomi Timonen kunnansihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Panu Leinonen Tomi Timonen PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Pelkosenniemi Allekirjoitukset Ahti Isojärvi PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Antti Oikarinen Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 170, 171, 172 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 170 Valtuuston hyväksymän hallintosäännön 5 mukaan kokouskutsu kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetaan viimeistään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kunnanhallitus on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (Kuntalaki 58 ). Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Khall 171 Kjoht: Kunnan hallintosäännön ( ) 16 :n mukaan kunnanhallituksen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi (2) tähän tehtävään valittua pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, jollei kokous muuta päätä. Pöytäkirja pyritään tarkastamaan heti kokouksen päätyttyä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin pöytäkirja tarkastetaan viimeistään viikon kuluessa kokouksesta. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Ahti Isojärven ja Eija Hietalan, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. Kunnanjohtaja muutti esitystä niin, että valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Ahti Isojärvi ja Antti Oikarinen. Hyväksyttiin yksimielisesti. ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 172 Kunnan hallintosäännön mukaan kokouksen esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi esittelijän esityksestä toimielimen yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kjoht: Kunnanhallitus hyväksyy asialistan kokouksen työjärjestykseksi ja mahdolliset lisäasiat. Hyväksyttiin yksimielisesti lisäasioiksi 180 Itä-Lapin kuntayhtymän vuoden 2010 talousarvio, 181 Lausunto Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja 182 Vuoden 2009 maaseutuyrittäjän tunnustuspalkinto.

3 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 173 PYHÄ-LUOSTO VESI OY:N PYYNTÖ LYHENNYSVAPAISTA VUOSISTA KUNNAN MYÖNTÄMÄLLE VELKAKIRJALAINALLE Khall 173 Pyhä-Luosto Vesi Oy:ltä on tullut kuntaan päivätty pyyntökirje, jossa yhtiön hallitus pyytää yhtiön vaikean taloustilanteen vuoksi Sodankylän ja Pelkosenniemen kunnilta kuntien velkakirjalainoihin kahta lyhennysvapaata vuotta vuosille 2009 ja Pyyntökirje ja ote Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksen pöytäkirjasta, liite nro 1. Pelkosenniemen kunnan myöntämän lainan osalta ( ) Pyhä-Luoston Vesi Oy:n maksaman lainanlyhennyksen osuus olisi voimassa olevan maksuohjelman mukaan vuonna ,19 ja vuoden 2010 osalta ,93. Ksiht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle Pyhä-Luosto Oy:lle myönnetyn velkakirjalainan ehtoja muutettavaksi siten, että yhtiölle myönnetään lisää kaksi lyhennysvapaata vuotta, vuodet 2009 ja Kuitenkin yhtiön tulee hoitaa lainojen korot kyseisenä aikana normaalisti. Ko. vuosien talousarvioihin tehdään vastaavan suuruiset muutokset. Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Eija Hietala tuli paikalle Panu Leinonen esitti Jutta Pasman kannattamana, että asia jätetään pöydälle ja käsittelyä jatketaan, kun yhtiö on toimittanut kunnanhallitukselle tiedoksi tilinpäätöksen 2008, tilinpäätösennusteen 2009 ja selvityksen yhtiön nykyisestä kassatilanteesta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu esitys asian jättämisestä pöydälle, joten on tarpeen äänestää. Hyväksyttiin äänestysmenettelyksi: JAA asia jätetään pöydälle, EI asian käsittelyä jatketaan. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 7 kpl (Leinonen, Hietala, Oikarinen, Suokanerva, Pasma, Isojärvi, Poikela) Ei 0 kpl. Päätökseksi tuli Leinosen esitys ja asia jätettiin pöydälle.

4 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus 174 LAUSUNTO PELKOSENNIEMEN KUNNAN ALUEELLE RAKENNETTAVAN LAAJAKAISTARUNKOVERKON KUSTANNUKSISTA Khall 126 Lapin liitto pyytää kunnilta esitystä laajakaistaverkon rakentamiseksi kunnan alueelta sekä perustietoja solmupisteittäin. Valtioneuvosto on joulukuussa 2009 tehnyt periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä 100 Mbit/s laajakaistayhteydet olisivat enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä saavutettavissa yli 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista. Taajamiin teleyritykset rakentavat nopeat yhteydet markkinaehtoisesti (95% väestöstä). Valtion tukea myönnetään viimeisen 5 % väestön kattamiseen. Viestintäviraston rajaamat markkinaehtoiset alueet on merkitty kunnille toimitettuun liitekarttaan. Kuituverkko tulee suunnitella markkinaehtoisen alueen ulkopuolelle. Kuntia pyydetäänkin suunnittelemaan kartoitusvaiheessa mahdollisimman kattava valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteen mukainen valokuituverkko liityntäsolmuineen. Hankkeisiin, joita ei ole kartoitettu ja kuvattu, ei ole mahdollisuus saada valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista tukea. Lapin liitto on toimittanut karttapohjan, johon kunnan esitys tulee tehdä. Karttaan merkitään mallikartan mukaisesti valokuitu, liityntäsolmut sekä rajaus alueesta, jolle suunniteltu verkko ulottuu. Liityntäsolmuja suunniteltaessa on huomioitava, että tavoitetason mukaan 100 Mbit/s tasoinen liityntäsolmu on oltava tilaajan saatavilla enintään 2 km päässä. Tiheimmillään liityntäsolmuja on rakennettava neljän kilometrin välein. ATK-vastaava, tekninen toimi/kanslisti ja kunnanjohtaja ovat yhdessä valmistelleet asiaa. Valmistelun perusteella on laadittu kartta rakennettavan laajakaistaverkon toteuttamiseksi ja toimitettu Lapin liittoon. Syksyllä 2009 saadaan kustannusarviot ja varsinaisesti tarkastellaan mahdollisuuksia toteuttaa rakentamista, sen aikataulutusta ja kiireellisyysjärjestystä. Todennäköisesti kaikkia kuntien esittämiä hankkeita/alueita ei tulla kaikilta osin saattamaan laajakaistan toimipiiriin valtion varaamien määrärahojen puitteissa. Laajakaistaverkon hankekartta, liite nro 4.

5 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus 174 Kjoht: Kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen Pelkosenniemen kunnan alueella toteutettavaksi laajakaistaverkkohankkeeksi. Khall 163 Hyväksyttiin yksimielisesti. * * * Lapin liitto pyytää kirjeellään tarkennettua esitystä kunnan alueelle rakennettavien laajakaistahankkeiden aikatauluista ja alustavaa rahoitussitoumusta mennessä. Lapin liiton tulee toimittaa koko Lapin hankesuunnitelma Viestintävirastoon syyskuun loppuun mennessä. Tarkennuksia voidaan tehdä vielä lokakuun ajan. Hankealueiden suunnittelussa tulee huomioida se, että ne alueet, jotka jäävät hankealueiden rajauksen ulkopuolelle eivät voi jatkossakaan saada valtion tukea tästä hankkeesta. Hankkeet tulee aikatauluttaa vuosille Erityisesti vuonna 2010 toteutettaviin hankkeisiin tulee täydentää hankesuunnitelmat yritysten ja julkisen sektorin toimipaikkojen osalta. Loma-asutuksen ja nopeita yhteyksiä haluavien määrän selvittäminen ei ole pakollinen tieto, mutta tukee tulevaa kilpailutusta. Kunkin kunnan tulee osaltaan antaa alustava rahoitussitoumus hankkeisiin. Lapin liitto on tehnyt alustavat kustannuslaskelmat kuntien esitysten pohjalta käyttäen viestintäviraston toimittamia hintoja. Kustannukset on laskettu huomioimatta olemassa olevaa verkkoa. Tästä syystä ne tulevat Lapin liiton mukaan laskemaan useilla alueilla kilpailutusvaiheessa arviolta jopa 30 %. Kunta voi ajoittaa laajakaistarakentamisen hankeohjelmassa kuuden vuoden ajalle, jolloin kustannustaakkakin jakaantuu useammalle vuodelle. Tukea rakentamiseen voi saada vuoden 2015 loppuun saakka. Laskelman perusteella Pelkosenniemen kunnassa laajakaistaverkon rakentamisesta aiheutuisi euron kustannukset. Kunnan osuudeksi kustannuksista on laajakaistalakiluonnoksessa edellytetty 22 %:n rahoitusosuutta laajakaistaverkon rakentamiseen. Lapin liiton mukaan kuntien osuus nousee 33,3 %:iin, mikäli hankkeeseen ei saada EU-rahaa. Pelkosenniemen kunnan osuus (22 %) olisi , mikä tarkoittaa asukasta kohti laskettuna noin 325 /asukas.

6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus 174 Liitteenä nro x. Lapin liiton kirje ja kuntakohtainen laskelma sekä kunnanhallituksen hyväksymä esitys laajakaistaverkon hankekartaksi. Lapin liitto on lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa esittänyt, että kuntien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tukiprosentti voisi olla harkinnanvaraisesti suurempi niissä harvaanasutuissa kunnissa, joissa asukaskohtainen kustannus nousee maan keskiarvohintaa korkeammaksi ja joissa kunnallistaloudellinen tilanne ei tuen myöntämistä mahdollista. Lapin liitto suosittelee, että kunnat arvioivat rahoitusosuutensa mahdollisimman realistisesti. Kunnan olisi hyvä myös suunnitella ja tehdä esitys siitä, miten se haluaa kilpailuttaa hanke-alueet, esim. yhteistyössä naapurikunnan kanssa. Tavoitteena on suunnitella kilpailutettavat alueet sellaisiksi kokonaisuuksiksi, että myös harvimmin asutulle alueelle saataisiin tarjouksia. Laajakaistahankkeen toteutuksen turvaaminen on erityisen merkittävää sekä nykyisten kunnan asukkaiden ja yritysten yhdenvertaisen kohtelun ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi että uusien asukkaiden ja yritysten kilpailukykyisen saannin turvaamiseksi. Ongelmana hankkeen toteuttamisessa on kunnan rahoitusosuuden suuruus ja suunnitellun rahoitusrakenteen epäoikeudenmukaisuus koko valtakuntaa tarkasteltuna ja myös lapin sisällä kuntien välillä. Harvaanasutulla seudulla olevat kunnat ovat täysin erilaisessa ja eriarvoisessa asemassa kuin muut kunnat: kuituverkkoa tulee rakentaa siten että peitto on maksimi, mutta käyttäjiä on rajoitetusti. Kjoht: Pelkosenniemen kunta sitoutuu laajakaistahankkeen toteutukseen seuraavin reunaehdoin: - kunnan rahoitusosuuden tulee olla esitettyä selvästi alhaisempi ja tulee viime kädessä perustua Suomen kuntien/kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun eli kuntien lopullisen kustannusosuuden tulisi olla asukaslukuun sidottu ja määrältään lähtökohtaisesti sama euroa/asukas, - edellä esitettyyn ratkaisuun pääsemiseksi tulee kuntien kustannusosuudet tasata valtion osuudella (lakiin harkinnanvarainen elementti) ja EU:n tuen kustannusosuuksilla kuntakohtaisesti, - kunta varaa oikeuden hyväksyä tai hylätä lopullisen tarjouksen jälkeen selviävät hankealuekohtaiset kustannusosuudet ja hankkeen tarjoukset kohdaltaan,

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus hankealueittain toteutus etenisi seuraavasti: hankealue 1. vuosina ,hankealue 2. vuosina ja hankealue 3. riippuen Sallan kunnan ratkaisuista yhteisenä hankkeena ajoittuen hankekauden loppupuolelle Khall 174 Hyväksyttiin yksimielisesti. * * * Lapin liitto pyytää kirjeellä ja sähköpostikirjeellä täydennystä kuntarahoituksen osalta esitettyyn Pelkosenniemen hankeohjelmaan. Kustannukset ovat hankeohjelmassa hieman tarkentuneet ja voivat tarkentua vielä viestintäviraston tarkastelun myötä. Hankeohjelmasta nähdään kunnan laajakaistahankkeen yhteissumma ja hankealueet sekä rahoitussuunnitelma kuntarahan osalta. Viime mainittuun kohtaan Lapin liitto pyytää täydennystä mennessä. Olennaista on tässä vaiheessa ilmoittaa vuodelle 2010 varattu määräraha ja suunnitelma tulevien vuosien enimmäisrahoituksesta. Lapin liiton kirje, liite nro 2. Laajakaistalaki oli hallituksen käsittelyssä Lakiin on esitetty kevennyksiä kuntien rahoitusosuuteen niin, että kuntien osuus on 33, 22 tai 8 prosenttia. Kunkin kunnan rahoitustaso määritellään myöhemmin annettavassa asetuksessa. Kunnanjohtaja on toimittanut Lapin liiton / Ritva Kauhasen pyynnöstä ehdollisen kunnan sitoumuksen 8 % kuntarahoitusosuuteen oheisen liitteen mukaisesti. Liitteestä ilmenee myös kokonaisuutena Lapin kuntien saakka tiedossa olevien päätösten mukaisia sitoumuksia laajakaistahankkeeseen. Pelkosenniemen kunnan sitoumus omarahoitusosuuteen laajakaistahankkeessa, liite nro 3. Kjoht: pelkosenniemen kunnan sitoumus oma Pelkosenniemen kunta voi sitoutua enintään 8 % kuntarahoitusosuuteen kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen

8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 174 laajuus ja tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys sekä hankkeen kunnan väestömäärään suhteutettu rakentamiskustannus huomioon ottaen. Kunnanhallitus hyväksyy oheisen liitteen mukaisen hankeohjelman ja esityksen kunnan enimmäisrahoitusosuudeksi vuosille Kunnan kustannus vuosille on euroa/vuosi ja vuosille euroa/vuosi. Hyväksyttiin yksimielisesti.

9 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 175 TULO- JA KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2010 Khall 175 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista ja muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus verohallitukselle viimeistään edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesveroprosenttiyksikön tarkkuudella. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Veroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallitukselle verovuotta edeltävänä marraskuun 17 päivään mennessä. Vuonna 2009 Pelkosenniemen kunnan veroprosentit ovat: - tuloveroprosentti 20,75 - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,35 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,95 - voimalaitoksen veroprosentti 2,50 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,90 Pelkosenniemen tuloverokertymä v oli n. 2,52 M. Arvio vuoden 2009 tuloverokertymästä on noin 2,5 M. Pelkosenniemellä kiinteistöveron vaikutus on huomattava, koska kunnassa on paljon loma-asutusta ja voimalaitos. Vuoden 2009 kiinteistöveron maksuunpanotietojen mukaan laskennallinen kiinteistövero on , josta voimalaitoksen osuus Kiinteistövero kattaa sekä maapohjan että sillä olevat rakennukset. Kiinteistölajit ovat suhteellisen kattavasti kiinteistöveron piirissä. Tärkein poikkeus on maatalousmaa ja metsät, jotka jäävät veron ulkopuolelle. Muita veron ulkopuolelle jääviä kiinteistöjä ovat mm. yleiset vedet, yleiset tiet, rautatiealueet, kadut, katuaukiot, torit, hautausmaat ja eräät puolustusvoimien alueet. Valtio ja seurakunnat ovat verovelvollisia, samoin kunta oman alueensa ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen osalta.

10 Kunnanhallitus Kiinteistöveroprosenttien rajat ovat vuoden 2010 verotuksessa muuttumassa (HE 119/2009). Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja on ehdotettu korotettavaksi vuodelle 2010 (HE 119/2009) siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,50 1,00 prosentista 0,60 1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22 0,50 prosentista 0,32 0,75 prosenttiin. Lisäksi ehdotetaan voimalaitoksiin sovellettavan kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotettavaksi 2,50 prosentista 2,85 prosenttiin. Lakia ei ole vielä vahvistettu, mutta tarkoitus on, että se tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2010 ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. Kunnanvaltuuston tulee ottaa tämä huomioon vuoden 2010 kiinteistöveroprosentteja päättäessään. Nykyiset kiinteistöveroprosentit ovat: - Yleinen kiinteistöveroprosentti on vähintään 0,50 % ja enintään 1 % kiinteistön arvosta (uusi 0,60-1,35) - Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti on vähintään 0,22 % ja enintään 0,50 % rakennuksen arvosta (uusi 0,32-0,75) - Muiden asuinrakennusten veroprosentin (loma-asunnot) kunnanvaltuusto voi määrätä yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin sisällä (0,50-1,00/uusi 0,60-1,35)). Muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti - Vesivoimalaitokseen veroprosentti on enintään 2,50 % rakennuksen tai rakennelman arvosta (uusi enintään 2,85) - Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti Kiinteistöverolain 13 a :n mukaan: Poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Jos kunnanvaltuusto määrää yleishyödylliselle yhteisölle oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja näiden omistamat kiinteistöt ovat pykälän ehdot täyttäviä. Kunta ei voi itse nimetä yhteisöjä ja kiinteistöjä, joihin yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosenttia sovelletaan. Veroprosenttia sovelletaan kaikkiin kunnassa oleviin yleishyödyllisiin yhteisöihin. Pro-

11 Kunnanhallitus senttia sovelletaan edellä mainittujen yhteisöjen omistamiin kaikkiin sellaisiin kiinteistöihin, joilla oleva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Kiinteistövero on vähennyskelpoinen valtion- ja kunnallisverotuksessa mikäli kiinteistöä käytetään maatalouden tai muun yritystoiminnan harjoittamiseen. Erityiskohtelua on avustuksen muodossa käytetty Kairalan Kajastuksen ja Järjestöyhdistyksen sekä Pelkosenniemen Nuorisoseura ry:n kiinteistöjen kohdalla. Pelkosenniemen kunta on valtuustotasolla hyväksynyt Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelman , missä on päätetty mm. veroprosentin tasosta. Strategisesti on nähty tärkeänä tuloverokertymän turvaamisen ohella tukea yritysten toimintaedellytyksiä ja vakituisten asukkaiden saantia pyrkimällä maltillisesti alentamaan veroprosenttia ainakin ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Toimenpideohjelmassa veroprosentiksi on vuodelle 2010 hyväksytty 20,75 %. Yhdenmukaisesti toimenpideohjelman kanssa on taloussuunnitelmassa veroprosentiksi vuodelle 2010 hyväksytty 20,75 %. Vuodelle 2011 on toimenpideohjelmassa ja suunnitelmassa veroprosentti 20,50 %. Kunta sai kertyneet alijäämät katettua toimenpideohjelmassa arvioitua selvästi nopeammin jo 2008 tilinpäätöksessä. Talouden taantuman, työvoiman ja vakituisten asukkaiden kilpailukykyisen saatavuuden ja elvytyksen sekä talouden nopeampaa arvioidun myönteisen kehityksen perusteella ja ottaen huomioon Lapissa vallitseva keskimääräinen tuloveroprosentti (v ,84 %) on perusteita alentaa tuloveroprosenttia 0,25 % 20,50 %:iin. Kiinteistöveroprosenttien osalta on valtion kunnille antaman selkeän ohjeen ja mahdollisuuden mukaan syytä tehdä lievä tarkistus ylöspäin ja voimalaitoksen kiinteistöveron osalta tarkistus uuteen ylärajaan. Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle 2010, että 1. tuloveroprosentiksi määrätään 20,50 2. kiinteistöveroprosenteiksi määrätään: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95 (0,60-1,35) - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,40 (0,32-0,75)

12 Kunnanhallitus muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,00 (0,60-1,35) - voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,85 - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,90 (0,00-1,00). - rakentamattomalle rakennuspaikalle ei määrätä kiinteistöveroa. Kiinteistöveroprosenteista voimalaitoksen osalta edellytyksenä on että eduskunta vahvistaa hallituksen esityksen uusista kiinteistöveroprosenteista. Mikäli näin ei käy pysyy voimalaitoksen kiinteistövero 2,50 %:ssa. Samalla kunnanhallitus päättää vapauttaa Kairalan Kajastus ry:n, Järjestöyhdistys ry:n sekä Pelkosenniemen Nuorisoseura ry:n kiinteistöverosta vuonna 2010 siten, että kunnanhallitus myöntää em. yhdistykselle kiinteistöveron suuruisen avustuksen. Avustuksen maksaminen toteutetaan siten, että kunta maksaa kiinteistöveron. Ahti Isojärvi esitti, että 1. tuloveroprosentti pidetään vuoden 2009 tasolla (20,75 %) ja että 2. yleinen kiinteistövero on 0,9 ja että 3. vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on 0,35 ja että 4. muiden asuinrakennusten kiinteistövero olisi 0,95. Panu Leinonen kannatti Ahti Isojärven esitystä tuloveroprosentin pitämisestä vuoden 2009 tasolla (20,75 %) ja esitti, että rakentamattomalle rakennuspaikalle määrätään kiinteistöveroksi 2,5 %. Puheenjohtaja totesi, että kunnanjohtajan esityksestä poikkeavina kannattamattomina esityksinä raukeavat: Ahti Isojärven esitykset 2., 3. ja 4. sekä Leinosen esitys rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverosta. Sen sijaan kunnanjohtajan esityksestä poikkeavasta kannatetusta esityksestä vuoden 2010 tuloveroprosentiksi on tarpeen äänestää. Hyväksyttiin äänestysmenettelyksi: JAA kunnanjohtaja, EI Isojärvi. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti. JAA 1 kpl (Oikarinen), EI 6 kpl (Leinonen, Hietala, Suokanerva, Pasma, Isojärvi, Poikela). Päätökseksi tuli Isojärven esitys, joten kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle kiinteistöveroprosentit kunnanjohtajan esityksen mukaisina, mutta tuloveroprosentiksi esitetään vuodelle ,75 %.

13 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 176 LAUSUNTOPYYNTÖ MÖLLÄRIN LINJAT OY:N LINJALIIKENNELUPAHAKEMUKSESTA Khall 176 Möllärin Linjat Oy hakee muutosta linjalle Martti - Pelkosenniemi- Kemijärvi viikonloppuvuoroille seuraavasti: Lauantaisin ajalla Martti Savukoski Pelkosenniemi Pyhätunturi Kemijärvi Sunnuntaisin Pelkosenniemi Pyhätunturi Kemijärvi Muutoksena nykyiseen liikennöintiin on se, että viikonloppuvuorot ajettaisiin Savukoskelta saakka vain lauantaisin, koska sunnuntaisin kouluvuoden aikana ajettaisiin uusi vuoro, joka lähtisi Savukoskelta Sallan kautta Kemijärvelle ja edelleen Rovaniemelle. Saapumisaika Rovaniemelle olisi Perusteluna sunnuntaivuoron lakkauttamiseen on matkustajien erittäin vähäinen määrä välillä Savukoski Pelkosenniemi. Savukoskelta pääsisi edelleen Sallan kautta Kemijärvelle ja Rovaniemelle asti. Pelkosenniemi Pyhätunturi Kemijärvi osuus säilyisi ennallaan. Lapin lääninhallituksen liikenneosasto on pyytänyt Pelkosenniemen kunnalta lausuntoa Möllärin Linjat Oy:n liikennelupahakemukseen koskien yllä mainittuja vuoromuutoksia. Lausuntopyyntö, liite nro 4. Kjoht: Pelkosenniemen kunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Pelkosenniemen kunta hyväksyy Möllärin Linjat Oy:n liikennelupahakemuksen muutokset koskien sunnuntaisin välin Martti - Pelkosenniemi lakkauttamista ja yhteyden korvaamista Sallan kautta kulkevalla linjalla. Muutoksessa Pelkosenniemi Pyhätunturi Kemijärvi osuus säilyisi ennallaan. Hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 177 LAUSUNTOPYYNTÖ PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN Khall 177 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä pyytää jäsenkunnilta lausuntoa ja kehittämisehdotuksia kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi liittyen laadittavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan Lausuntopyyntö, liite nro 5. Kjoht: Pelkosenniemen kunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän tulee mitoittaa toimintansa vastaamaan kunnan palvelutarpeita ja tulee osaltaan pyrkiä mahdollisimman saumattomaan yhteistyöhön kunnan vanhus- ja sosiaalityön toimijoiden kanssa siten, että hoidonporrastus toteutuu asiakkaiden näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla ja samalla kunnan näkökulmasta toteutuvat taloudellisuus ja toiminnallinen tehokkuus riippumatta siitä, että toimijoina ovat toisaalta kunta ja toisaalta kuntayhtymä eri hallinnollisina orgaaneina. Yhteistyön ja toimintojen kehittämisen yhdeksi painopistealueeksi tulee edelleen entistä vahvemmin ottaa ennalta ehkäisevä työ ja palvelujen suuntaaminen kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon. Kunnan palvelukodin laajennus ja terveyskeskuksen peruskorjaus tulee suunnitellusti porrastaa siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa itse toimintoihin, asiakkaille ja omistajille. Tavoitteena edellä esitetyillä kokonaisuutena tulee toimintojen parhaan mahdollisen yhteensovittamisen lisäksi olla myös sosiaali- ja terveystoimen kokonaistaloudellisuus kuitenkaan vaarantamatta kuntalaisten peruspalvelujen saantia. Kuntayhtymällä on osaltaan edelleen hyväksymättä ja toimeenpanematta Pelkosenniemen kunnan tekemä päätös kunnan palvelukodin ja kuntayhtymän keittiöiden yhdistämisestä ja valmistuskeittiötoiminnon keskittämisestä palvelukodin keittiöön. Tarve (aterioiden kokonaismäärä), toimintojen turvaaminen mm. henkilöstöresurssien osalta, tehokkuus ja taloudellisuus ovat perusteluna yhdelle valmistuskeittiölle. Kun molempia yksiköitä ollaan tulevana vuonna laajentamassa taikka peruskorjaamassa, on

15 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 177 tässä yhteydessä hyvä tilaisuus konkreettisesti myös toteuttaa valmistuskeittiötoiminnan hallittu yhdistäminen. Muutoin tukipalvelujen osalta tulee entisestään pyrkiä kehittämään yhteistyötä ja yhteistoimintaa jäsenkuntien organisaatioiden kanssa tavoitteena toiminnallinen tehokkuus, toimintojen turvaaminen kaikissa olosuhteissa (sairastumiset/sijaistamiset, palvelujen tarjoaminen yli hallinnollisten rajojen jne.) ja kokonaistaloudellisuus. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon myös mahdollinen Itä- Lapin kuntayhtymän tasolla aikaansaatava sopimuksiin perustuva yhteistyö tukipalveluissa. Kuntayhtymän terveyskeskuksen peruskorjaustyöt on suunnitteluvaiheen osalta jo käynnistetty ja varsinainen korjaustyö toteutetaan loppuvuodesta Peruskorjaus rahoitetaan siten, että kuntayhtymä ottaa tarvittavan lainan ja jäsenkunnat maksavat kustannuksia jäsenmaksuosuuksissaan. Peruskorjaukseen on kuntayhtymän johdolla yhdessä kuntien johdon kanssa syytä pyrkiä saamaan valtion tukea välttämättömän investoinnin kustannuksiin. Pelkosenniemen kunta/kunnanhallitus on päättänyt talousarvion 2009 kehyksestä hallintokunnille (KH ) ja siinä yhteydessä varannut perusterveydenhuoltoon Tässä yhteydessä ei ole ollut tarkempaa tietoa kuluvan vuoden toteutumasta, mutta edellisen vuoden tilinpäätöksen/kuntaosuuden perusteella kustannusten määrä voi olla perustellusti alhaisempikin. Hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 178 KIINTEISTÖ OY PYHÄPARKIN (TYÖNIMI) PERUSTAMINEN, TOTEUTTAMINEN JA TOIMINTA Khall 178 Pyhätunturin nykyiselle ydinalueelle, ns. Yläkylän alueelle on suunniteltu ja etenemässä toteutukseen mittava investointikokonaisuus (yht. n. 26,5 M ). Kokonaisuus käsittää mm. nykyisen Hotelli Pyhätunturin mittavan laajennuksen, rinnepuolella Pyhätunturi Oy:n mittavat rinne- ja hissi-investoinnit sekä yläkylän autopaikoituksen ratkaisemisen parkkihallin rakentamisella. Hotellihanke toteutetaan nykyisen hotellin omistajien toimesta kiinteistöosakeyhtiönä ja Polarrinteen uusi irrottava tuolihissi ja siihen liittyvät rakennukset ja rinnetyöt rinneyhtiön hankkeena. Autopaikoitustarpeen ratkaiseva parkkihalliratkaisu on suunniteltu toteutettavaksi kuntaenemmistöisen kiinteistöosakeyhtiön investointihankkeena. Hanke on kunnan strategian mukainen ja tukee elinkeinoelämän sekä matkailualueen kehittämistä. Kyseessä on yksi oleellinen osa hankekokonaisuudesta, mikä synnyttää merkittävän määrän pysyviä uusia työpaikkoja, turvaa olemassa olevia työpaikkoja ja luo osaltaan suoraan ja välillisesti uutta veropohjaa ja kasvattaa kunnan verotuloja kaikilla eri verolajialueilla. Näin hanke osaltaan mahdollistaa kunnan elinvoimaisuuden ja peruspalveluiden järjestämisen taloudelliset resurssit. Alueen yleisen paikoitustarpeen ratkaiseminen on edellytys alueen yleiskaavan, alueen uuden asemakaavan ja sen taustalla olevan EcoSign suunnitteluyhtiön laatiman matkailukeskuksen Masterplan/aluesuunnitelman toteuttamiselle autottomasta, tiiviistä ja ekologisesta Pyhän ydinalueen kävelykylästä. Paikoitukseen on selvitetty 5-6 eri toteutusmallia ydinalueelle eri paikkoihin. Parhaimpana ratkaisuna on päädytty alueen ytimeen osin laajenevan hotellikiinteistön alapuolelle rakennettavaan parkkihalliin. Parkkihalli tulee toimimaan yläkylän alueella kävijöille yleisenä pääasiallisena paikoitusratkaisuna. Parkkihallikokonaisuuden alustava tämänhetkinen kustannusarvio on tehtyjen suunnitelmien mukaan laskettuna 2,5 M.

17 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 178 Tarkoituksena on, että perustettava kiinteistöosakeyhtiö vuokraa maa-alueen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella nykyiseltä maanomistajalta ja suorittaa investoinnin osin osakkaiden omalla rahoituksella (OPO ja pääomalainat), haettavalla työllisyysperusteisella investointiavustuksella ja vieraalla pääomalla. Investoinnin suunniteltu rahoitus jakautuu tarkemmin seuraavasti: - OPO 0,1 M - vähemmistöosakkaiden pääomalainat 0,2 M - työllisyysperusteinen investointiavustus 1 M - vieras pääoma 1,2 M Matkailualueen ja kunnan keskeisen elinkeinon kehittämiseksi, työpaikkojen turvaamiseksi ja lisäämiseksi sekä mittavien yksityisten investointien synnyn turvaamiseksi ja varmistamiseksi kunnan on perusteltua osallistua paikoitusinvestoinnin toteuttamiseen Pyhän yläkylän alueella seuraavin reunaehdoin: Kiinteistö Oy Pyhän Parkki (tämänhetkinen työnimi). Edellytyksenä paikoitushalli-investoinnille ovat seuraavat reunaehdot: - Maanalainen parkkihalli Pyhän Yläkylään, noin 113 autopaikkaa, 90 velvoitepaikkaa, kaikki paikat yleisessä ja maksullisessa käytössä - Investoinnin kustannusarvio 2,5 M (ALV 0 %), - Kuntaenemmistöinen yhtiö: kunta 60 %, Pyhätunturi Oy 20 % ja Kiinteistö Oy Pyhähotelli 20 %, - Osakepääoma jakautuen em. suhteessa, - Pääomalainat: Pyhätunturi Oy , Kiinteistö Oy Pyhähotelli , - Työllisyysperusteinen investointiavustus noin 40 % (haetaan max. 45 %) 1 M - Pitkäaikainen (n. 25 v.) laina 1,2 M hankkeelle, - Lainalle kunnan takaus, - halliyhtiön kannattavuus laskelman perusteella, - kiinteistöosakeyhtiön hallitukseen (4) tulee kuntaedustajia kaksi (virkamies/luottamusmies) ja kahdelta muulta osakkaalta kummaltakin yksi edustaja ja hallituksen puheenjohtajuus tulee kunnan edustajalle sekä - hotellin laajennus ja rinneinvestointikokonaisuuden toteutuminen, erityisesti rahoitusten (TE-keskus/oma ja vieras pääoma) varmistuminen ja omistajien sitoutuminen em. hankkeiden toteuttamiseen ennen paikoitushankkeen toteuttamista.

18 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 178 Kjoht Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että - Pelkosenniemen kunta lähtee mukaan perustettavaan Pyhän ydinalueen yläkylän paikoitustarpeen ratkaisevaan parkkihallin kiinteistöosakeyhtiöön 60 % omistuksella ja osakepääomalla ja muutoin edellä perusteluosassa kuvatulla tavalla ja toteutusmallilla edellyttäen, että perusteluosan lopussa edellä esitetyt reunaehdot täyttyvät ja niistä tulee olla ja kunnalle esittää kirjalliset sopimukset, sitoumukset ja päätökset, - kunta antaa takauksen perustettavalle yhtiölle haettavaan 1,2 M investointilainaan, - kunta valtuuttaa kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan osallistumaan kunnan edustajina kiinteistöosakeyhtiön perustamiskokoukseen ja merkitsemään kunnalle osakkeita 60 %/60.000, - kunta nimeää perustettavan yhtiön hallitukseen kaksi jäsentä, joista toista esitetään puheenjohtajaksi, - riippuen perustettavan osakeyhtiön perustamisajankohdasta ja osakepääoman maksuperusteen synnystä varataan lisämäärärahaa investointeihin yhtiön osakepääomaan kuluvalle vuodelle taikka määräraha vastaavaan tarkoitukseen vuoden 2010 talousarvioon. Kunnanjohtaja täydensi kokouksessa esitystään, niin että reunaehtoihin lisätään vaatimus siitä, että parkkihallin vuokraoikeus ja - halli on oltava kiinnityskelpoinen oikeusobjekti, joka tulee kunnan takauksen kiinnitykseksi. Panu Leinonen esitti Jutta Pasman kannattamana, että velvoitepaikkamaksusta ei voi hakea kiinteistöyhtiöltä eikä kunnalta vapautusta. Puheenjohtaja totesi, että on tullut puheenjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten on tarpeen äänestää. Hyväksyttiin äänestysmenettelyksi: JAA kunnanjohtajan esitys, EI Leinosen esitys. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 3 kpl (Oikarinen, Isojärvi, Poikela), EI 4 kpl (Leinonen, Hietala, Suokanerva, Pasma). Päätökseksi tuli Leinosen esitys.

19 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 179 ILMOITUSASIAT Khall 179 Kjoht: PELKOSENNIEMEN KUNTA 1. Teknisen lautakunnan pöytäkirjajäljennös. Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

20 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 180 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2010 TALOUSARVIO Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Ky 95 Itä-Lapin kuntayhtymän vuoden talousarvio koostuu hallinnosta ja kehittämistoiminnasta ja on suuruudeltaan Hallinnon talousarvioon sisältyy yleishallinnon, hallituksen, työvaliokunnan, tarkastuslautakunnan, toimistopalveluiden ja edunvalvonnan osatalousarviot. Kehittämistoiminta koostuu toimintavuonna käynnissä olevien hankkeiden talousarvioista. Hallinnon budjettia valmisteltaessa on huomioitu Tulevaisuuden Itä-Lappi hankkeen kautta saatavan maakunnan kehittämisrahan vaikutus. Kehittämispäällikön palkkakuluista ja muista toimistokuluista n. 50% katetaan kehittämishankkeesta. Tämän vuoksi hallinnon talousarvio on runsaat pienempi kuin edellisenä vuonna. Hallinnon osuus kokonaistalousarviosta on , josta jäsenkuntien maksuosuus hallintoon on , Jäsenkuntien maksuosuudet Maksuosuus % Maksuosuus hallinnon budjetista ovat verokertymän 2007 mukaisesti seuraavat: Jäsenkunta Kemijärvi 59,3 % Salla 24,7 % Savukoski 9,0 % Pelkosenniemi 7,0 % % Hankkeista on budjetoitu vain ne joihin on jo saatu rahoitus tai joihin on varmuudella tulossa rahoitus. Vuoden 2010 hankkeita ovat Tulevaisuuden Itä-Lappi hanke, Etelä-Kuolan paikallishallinnon kehittämishanke ja Itä-Lapin elämää elävästi hanke. Hanketoiminnan osuus vuoden 2010 talousarviosta on Esityslistan liitteenä nro 3 on vuoden 2010 talousarvioesitys. Kesken vuotta käynnistettävien uusien hankkeiden tai muiden muutosten osalta esitetään tarvittaessa muutettu talousarvio.

21 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 180 Kehittämispäällikön esitys: Hallitus hyväksyy kuntayhtymän vuoden 2010 talousarvion ja merkitsee sen pöytäkirjan liitteeksi nro 2. Hallitus esittää jäsenkunnille talous-arvion hyväksymistä sekä määrärahan varaamista kuntayhtymän hallintoon vuodelle Korjattiin, että perussopimuksen 14 :n mukaan tässä käsittelyvaiheessa käytetään termiä alustava talousarvio. Päätös: Hallitus hyväksyi kuntayhtymän vuoden 2010 alustavan talousarvion ja merkitsi sen pöytäkirjan liitteeksi nro 2. Hallitus esittää jäsenkunnille talousarvion hyväksymistä sekä määrärahan varaamista kuntayhtymän hallintoon vuodelle * * * Khall 180 Liitteenä Itä-Lapin kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2010, liite nro 6 Kjoht: Kunnanhallitus toteaa, ettei sillä ole huomauttamista Itä-Lapin kuntayhtymän talousarvioon vuodelle Kunnanhallitus sisällyttää valtuustolle menevään talousarvioon euron määrärahan Pelkosenniemen kunnan osuutena Itä-Lapin kuntayhtymän hallintokuluihin. Hyväksyttiin yksimielisesti.

22 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 181 LAUSUNTO ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Kehittämispäällikön esitys: Luonnos Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on esityslistan liitteenä nro 4. Toiminta- ja taloussuunnitelman pohjana on vuoden 2009 suunnitelma, johon on tehty tarvittavat muutokset, lisäykset ja päivitykset mm. toimintaan ja tavoitteisiin, edunvalvontaan ja kehittämistoimintaan. Taloussuunnitelma on tehty vain vuodelle 2010, koska kuntayhtymä talouden suunnittelua tehdään tällä hetkellä vuositasolla ja hankkeista käynnistämisestä päätetään aina erikseen. Kunnat päättävät erikseen hankkeisiin osallistumisesta. Tarkastuslautakunta on velvoittanut kuntayhtymää laatimaan pitemmän aikavälin taloussuunnitelman. Hallitus keskustelee kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja tekee tarvittaessa muutosesityksiä. Hallitus hyväksyy kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja merkitsee sen pöytäkirjan liitteeksi nro 3. Korjattiin, että perussopimuksen 14 :n mukaan tässä asian käsittelyvaiheessa käytetään termiä alustava toiminta- ja taloussuunnitelma. Päätös: Khall 181 Hallitus hyväksyi kuntayhtymän alustavan toiminta- ja taloussuunnitelmanvuosille ja merkitsi sen pöytäkirjan liitteeksi nro 3. Toiminta- ja taloussuunnitelma lähetetään jäsenkuntien käsiteltäväksi. * * * Kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vv liite n:o 7. Kjoht: Kunnanhallitus toteaa, ettei Pelkosenniemen kunnalla ole huomauttamista Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille Hyväksyttiin yksimielisesti.

23 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 182 VUODEN 2009 MAASEUTUYRITTÄJÄN TUNNUSTUSPALKINTO Khall 182 Koilliskairan Maa- ja metsätaloustuottajain ry on tehnyt esityksen Pelkosenniemen kunnan vuoden 2009 maaseutuyrittäjän tunnuspalkinnon saajaksi. Esitys esitellään kokouksessa. Tunnustuspalkinnon jakotilaisuus on Kemijärvellä. Kjoht: Kunnanhallitus hyväksyy yhdistyksen esityksen vuoden 2009 maaseutuyrittäjän tunnustuspalkinnon saajasta. Jakotilaisuuteen osallistuvat kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Hanne Suokanerva poistui klo Hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo