Oikarinen Hannu. Pyhäjärvi Milja. Suokanerva Hanne jäsen saapui klo

Transkriptio

1 3 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA 158 8/2011 KOKOUSAIKA Tiistaina kello KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali SAAPUVILLA Auer Pirkko OLLEET JÄSENET Hietala Eija Honkanen Heikki (ja merkintä siitä, kuka Humalalampi Veli toimii puheenjohtajana) Isojärvi Ahti Leinonen Panu Nyman Pekka Oikarinen Hannu Pasma Jutta Poikela Marko Pyhäjärvi Milja Sirviö Satu Suokanerva Hanne saapui klo Tervo Heikki Tervo Jari MUUT SAAPUVILLA Parkkinen Erkki kunnanjohtaja OLLEET Niemi Anja kunnansihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Milja Pyhäjärvi Anja Niemi PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU ALLEKIRJOITUKSET Aika ja paikka Pelkosenniemi PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka Veli Humalalampi OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Heikki Honkanen Allekirjoitus vs. ilmoitustaulunhoitaja Marita Peuranen

2 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 67, 68 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 67 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajassa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston ilmoitustaululla sekä lähetetty kullekin valtuutetulle ja kunnanhallituksen elle. Valtuuston päätöksen mukaan ( 15/2011) täydellinen kokouskutsu on toimitettava paikallisiin kauppaliikkeisiin ja pankkeihin. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on ennen kokousta julkaistu sanomalehti Koillis-Lapissa. Kokous on päätösvaltainen Kuntalaki 58 :n mukaan, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Pelkosenniemellä tämä tarkoittaa vähintään kymmentä (10) valtuutettua. Kvalt: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Kvalt 68 Kvalt: Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkistaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Mikäli pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy jonkin päätöksen sisältöä on asia saatettava valtuuston ratkaistavaksi. Työjärjestyksen 25 :n mukaan pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Pekka Nyman esitti Veli Humalalampea ja Marko Poikela esitti Heikki Honkasta.

3 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 69 ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kvalt 69 Kvalt: Valtuuston työjärjestyksen mukaan kokouksen esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jollei erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu lähetetään vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 53 :ssä tarkoitetulla tavalla, Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti.

4 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 70 TULO- JA KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2012 Khall 167 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista ja muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesveroprosenttiyksikön tarkkuudella. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Veroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Vuonna 2011 Pelkosenniemen kunnan veroprosentit ovat: - tuloveroprosentti 20,50 - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,45 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,05 - voimalaitoksen veroprosentti 2,85 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,90 - rakentamaton rakennuspaikka 2,50 Pelkosenniemen tuloverokertymä v oli n. 2,43 M. Arvio vuoden 2011 tuloverokertymästä on noin 2,46 M. Pelkosenniemellä kiinteistöveron vaikutus on huomattava, koska kunnassa on paljon loma-asutusta ja voimalaitos. Vuoden 2011 kiinteistöveron maksuunpanotietojen mukaan laskennallinen kiinteistövero on n , josta voimalaitoksen osuus n Kiinteistövero kattaa sekä maapohjan että sillä olevat rakennukset. Kiinteistölajit ovat suhteellisen kattavasti kiinteistöveron piirissä. Tärkein poikkeus on maatalousmaa ja metsät, jotka jäävät veron ulkopuolelle. Muita veron ulkopuolelle jääviä kiinteistöjä ovat mm. vesialueet, torit, katuaukiot, kadut, yleiset tiet, raken-

5 Kunnanvaltuusto nuskaavatiet, katuaukiot, hautausmaat ja eräät puolustusvoimien alueet. Valtio ja seurakunnat ovat verovelvollisia, samoin kunta oman alueensa ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Vuoden 2012 verotuksessa kiinteistöveroprosenttien rajat ovat seuraavat: - Yleinen kiinteistöveroprosentti on vähintään 0,60 % ja enintään 1,35 % kiinteistön arvosta - Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on vähintään 0,32 % ja enintään 0,75 % rakennuksen arvosta. - Muiden asuinrakennusten veroprosentin (loma-asunnot) kunnanvaltuusto voi määrätä yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin sisällä (0,60-1,35). Muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kuitenkin enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. - Vesivoimalaitokseen veroprosentti on enintään 2,85 % rakennuksen tai rakennelman arvosta. - Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti kiinteistöverolain 13 a :n mukaan: Poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. - Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00-3,00. Jos kunnanvaltuusto määrää yleishyödylliselle yhteisölle oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja näiden omistamat kiinteistöt ovat pykälän ehdot täyttäviä. Kunta ei voi itse nimetä yhteisöjä ja kiinteistöjä, joihin yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosenttia sovelletaan. Veroprosenttia sovelletaan kaikkiin kunnassa oleviin yleishyödyllisiin yhteisöihin. Prosenttia sovelletaan edellä mainittujen yhteisöjen omistamiin kaikkiin sellaisiin kiinteistöihin, joilla oleva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Kiinteistövero on tuloverotuksessa vähennyskelpoinen siltä osin, kuin kiinteistöä on käytetty tulonhankinnassa. Pelkosenniemen kunta on valtuustotasolla hyväksynyt Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelman , missä

6 Kunnanvaltuusto on päätetty mm. veroprosentin tasosta. Strategisesti on nähty tärkeänä tuloverokertymän turvaamisen ohella tukea yritysten toimintaedellytyksiä ja vakituisten asukkaiden saantia pyrkimällä maltillisesti alentamaan veroprosenttia ainakin ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Kunta sai kertyneet alijäämät katettua toimenpideohjelmassa arvioitua selvästi nopeammin jo 2008 tilinpäätöksessä. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä on kunnan taseen kertynyt ylijäämä Asukasluvun kehitys on ollut negatiivinen johtuen pitkälle kuolleisuudesta. Tulomuuton osalta kehitys on ollut suhteellisen hyvää, mutta olisi voinut olla vielä suotuisampaa. Tuleville vuosille on syytä odottaa myönteistä tulomuuton kasvua erityisesti matkailualueen investointien ja työpaikkojen määrän kasvun perusteella. Kunnan tulee kaikilla mahdollisilla toimilla edistää uusien työntekijöiden siirtymistä kunnan vakituisiksi asukkaiksi. Tähän vaikuttavat mm. asuntopolitiikka, erilaisten asumisratkaisujen tarjoaminen eri kohderyhmille, tonttien saatavuus ja palvelutarjonta kokonaisuutena. Tuloveroprosentin tasolla on tässä suhteessa oma merkityksensä. Valtio on useamman vuoden ajan eri ratkaisuilla ohjannut verotuksen painopistettä mm. tuloverotuksesta kiinteistöveron suuntaan. Edellisellä hallituskaudella nostettiin selvästi kiinteistöveron ala- ja ylärajoja ja ohjeistettiin kuntia kiinteistöverojen kertymän kasvattamiseen. Nykyisen hallituksen ohjelmassa ja sitä seuraavassa tulevan vuoden talousarviossa on kiinteistövero poistettu kuntien verotulon tasauksesta. Tällä ratkaisulla on edelleen kuntia ohjattu verosuunnittelussa kiinteistöverojen painottamiseen. Muutos verotulon tasauksessa vaikuttaa voimalaitoksen ja matkailualueen kiinteistöveropohjan laajuuden vuoksi myönteisesti Pelkosenniemen kunnan valtionosuuskertymään. Kunta on yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittänyt vahvasti Pyhä matkailualuetta eri investoinneilla ja muilla toimilla ja luonut näin sekä kiinteistöveron että muiden verolajien kasvulle suotuisia edellytyksiä. Edellä esitettyjen valtion ohjaustoimenpiteiden ja päätösten, joilla on suoraan vaikutusta mm. kunnan tulorahoituskertymään sekä kunnan omien toimien ja strategisten linjausten perusteella on viisasta verosuunnittelua suunnata painopistettä kiinteistöverojen suuntaan. Samalla on kunnassa vakituisesti asuvien veronsa kuntaan maksavien kuntalaisten kohtuullisen verotuksen takaamiseksi sekä samalla työvoiman ja uusien vakituisten asukkaiden

7 Kunnanvaltuusto kilpailukykyisen saatavuuden turvaamiseksi ja elvyttävän veroratkaisun aikaansaamiseksi perusteltua alentaa tuloveroprosenttia. Esitys pitää sisällään tuloveroprosentin alentamisen 20,5 %:sta 19,75 %:iin. Kiinteistöverojen nosto on perusteltua myös kunnan jo suorittamien ja edelleen tuleville vuosille suunniteltujen laajasti sekä matkailu- että kunnan muulle alueelle kohdistuvien kehitys ja peruspalveluinvestointien toteutuksen ja rahoituksen turvaamiseksi. Esitys pitää sisällään 0,1 prosenttiyksikön korotuksen yleiseen, vakituisen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroihin ja 0,5 prosenttiyksikön korotuksen rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroon. Sallan kunta ensin ja useat muut Lapin kunnat sen jälkeen ovat esittäneet tai esittämässä valtion omistamille luonnonsuojelualueille kiinteistöveroa. Tätä on perusteltu suojelualueiden suurella laajuudella ja niistä saatavan yhteisöverotuoton alhaisuudella suhteessa metsätalous ja muun käytön menetyksiin. Tähän saakka saadun julkisuudessa olevan arvion mukaan Pelkosenniemen kunta saa suojelualueiden osalta metsäerään liittyen saamatta jääneiden keskimääräisten kantorahatulojen perusteella yhteisöveroa n euroa/vuosi. Tulo tietysti vaihtelee vuosittaisten valtakunnallisten ja alueellisten metsänmyynnin kantorahatulojen vaihdellessa. Suojelualueilla on arvoa ja toki niistä tulee alueille ja kunnillekin hyötyä matkailukäytön ja sitä tukevan virkistyskäytön muodossa. Luonnonsuojelualueiden kiinteistöverolle ei liene lainsäädännöllistä estettä, kyse on julkisessa keskustelussa ollut siitä, onko niillä arvoa vai ei. Luonnonsuojelualueiden kiinteistövero olisi perusteltu kompensoimaan kunnille suojelualueiden muun käytön (metsätalous, muu luonnonvarojen hyödyntäminen yms.) pois rajaavia menetyksiä. Suojelualueiden kiinteistöverolla olisi itse suojelulle ja sen hyväksyttävyydelle myös myönteinen vaikutus ja toisaalta merkittävä suoraa taloudellista merkitystä erityisesti Lapin kunnille. Samalla kiinteistövero antaisi kunnille osaltaan paremmat taloudelliset edellytykset osallistua suojelualueiden virkistys- ja muuta käyttöä tukevien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoitukseen.

8 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 70 Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle 2012, 1. tuloveroprosentiksi määrätään 19,75 2. kiinteistöveroprosenteiksi määrätään: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 (0,60-1,35), - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,55 (0,32-0,75), - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15 (0,60-1,35), - voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,85, - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 (0,00-1,00), - rakentamattomalle rakennuspaikalle kiinteistöveroprosentti 3,00 ja - valtion omistamille luonnonsuojelualueille kiinteistöveroprosentti 1,10 yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Khall: Pidettiin neuvottelutauko klo Puheenjohtajan avattua keskustelun Hanne Suokanerva esitti, että valtion omistamille luonnonsuojelualueille ei aseteta kiinteistöveroa. Pekka Nyman kannatti Suokanervan esitystä. Pekka Nyman esitti, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti, että käydään kunnanjohtajan esitys läpi kohta kohdalta. Kohta 1. Hyväksyttiin yksimielisesti (tuloveroprosentti 19.75). Kohta 2. - Nyman esitys raukesi kannattamattomana. Päätökseksi tuli kunnanjohtajan esitys (yleinen kiinteistövero 1,10) - Hyväksyttiin yksimielisesti (vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,55).

9 Kunnanvaltuusto Hyväksyttiin yksimielisesti (muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15). - Hyväksyttiin yksimielisesti (voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,85). - Hyväksyttiin yksimielisesti (yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00). - Hyväksyttiin yksimielisesti (rakentamattomalle rakennuspaikalle kiinteistöveroprosentti 3,00) - Puheenjohtaja totesi, että koska Hanne Suokanerva esitti ja Pekka Nyman kannatti, että valtion suojelualueille ei määrätä kiinteistöveroprosenttia, on tarpeen äänestää. Hyväksyttiin yksimielisesti äänestysmenettelyksi kunnanjohtaja JAA, Suokanervan esitys EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA neljä (Oikarinen, Hietala, Poikela, Tervo) EI kolme (Nyman, Pasma, Suokanerva). Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanjohtajan esitys (valtion omistamille luonnonsuojelualueille kiinteistöveroprosentti 1,10). Kvalt 70 Kvalt: * * * Hanne Suokanerva saapui kokoukseen pykälän käsittelyn aikana klo Keskustelun aikana Hanne Suokanerva esitti, että valtion omistamille suojelualueille ei aseteta kiinteistöveroa. Pekka Nyman kannatti Suokanervan esitystä. Lisäksi Nyman esitti, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi asetetaan Ahti Isojärvi esitti, että tuloveroprosentiksi asetetaan 20,00. Lisäksi Isojärvi esitti, että yleinen, vakituisen asuinrakennuksen ja muiden kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentit jätetään vuoden 2011 tasolle. Heikki Honkanen kannatti Isojärven esitystä. Jutta Pasma kannatti Pekka Nymanin esitystä, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi asetetaan 1.15.

10 Kunnanvaltuusto Puheenjohtajan päätettyä keskustelun pidettiin tauko klo Tauon jälkeen puheenjohtaja esitti, että aluksi kunnanvaltuusto toteaa hyväksytyiksi seuraavat kunnanhallituksen esitykset, joista ei keskustelun aikana tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeavia esityksiä: - voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,85 - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 - rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 3,00. Puheenjohtajan esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tämän jälkeen puheenjohtaja esitti, että muut veroprosentit käydään läpi erikseen äänestämällä esityslistan mukaisessa järjestyksessä kohta kohdalta. Tuloveroprosentti: Hyväksyttiin yksimielisesti äänestysmenettelyksi kunnanhallituksen esitys 19,75 JAA, Ahti Isojärven esitys 20,00 EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 9 (Hietala, Humalalampi, Nyman, Oikarinen, Pasma, Pyhäjärvi, Suokanerva, Tervo H., Tervo J.) EI 3 (Honkanen, Isojärvi, Poikela). Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanhallituksen esitys. Yleinen kiinteistöveroprosentti: Keskustelun aikana esitettiin kaksi kannatettua kunnanhallituksen esityksestä poikkeavaa esitystä. Puheenjohtaja esitti, että ensin vastakkain ovat Pekka Nymanin esitys 1,15 ja Ahti Isojärven esitys 1,00. Lisäksi puheenjohtaja esitti, että Nymanin esityksen puolesta äänestetään JAA ja Isojärven esityksen puolesta EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Kunnanvaltuusto Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 7 (Hietala, Humalalampi, Nyman, Pasma, Pyhäjärvi, Suokanerva, Tervo H.), EI 4 (Honkanen, Isojärvi, Oikarinen, Poikela), TYHJÄ 1 (Tervo J.) Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen voitti Nymanin esitys. Tämän jälkeen puheenjohtaja esitti seuraavan äänestysesityksen: kunnanhallituksen esitys 1,10 JAA Nymanin esitys 1,15 EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 10 (Hietala, Honkanen, Humalalampi, Isojärvi, Oikarinen, Poikela, Pyhäjärvi, Suokanerva, Tervo H., Tervo J.) EI 2 (Nyman, Pasma). Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanhallituksen esitys. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti: Hyväksyttiin yksimielisesti äänestysmenettelyksi kunnanhallituksen esitys 0,55 JAA, Isojärven esitys 0,45 EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 10 (Hietala, Humalalampi, Nyman, Oikarinen, Pasma, Poikela, Pyhäjärvi Suokanerva, Tervo H., Tervo J.) EI 2 (Honkanen, Isojärvi). Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanhallituksen esitys. Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti: Hyväksyttiin yksimielisesti äänestysmenettelyksi kunnanhallitus 1,15 JAA, Isojärven esitys 1,05 EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 10 (Hietala, Humalalampi, Nyman, Oikarinen, Pasma, Poikela, Pyhäjärvi, Suokanerva, Tervo H., Tervo J.) EI 2 (Honkanen, Isojärvi). Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanhallituksen esitys.

12 Kunnanvaltuusto Valtion omistamien luonnonsuojelualueiden veroprosentti: Hyväksyttiin yksimielisesti äänestysmenettelyksi kunnanhallituksen esitys 1,10 JAA, Suokanervan esitys ei aseteta veroa EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 9 (Hietala, Honkanen, Humalalampi, Isojärvi, Oikarinen, Poikela, Pyhäjärvi, Tervo H., Tervo J.) EI 3 (Nyman, Pasma, Suokanerva). Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanhallituksen esitys. Pekka Nyman jätti eriävän mielipiteen kiinteistöveroprosentin määräämisestä valtion omistamille luonnonsuojelualueille. Perusteluna se, että kunta ei tällöin suhtaudu maanomistajiin tasapuolisesti.

13 Kunnanvaltuusto Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 71 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2012 TALOUSARVIO Ky 49 Itä-Lapin kuntayhtymän vuoden 2012 alustava talousarvio koostuu hallinnosta ja kehittämistoiminnasta ja on suuruudeltaan Hallinnon talousarvio koostuu yleishallinnon, hallituksen, työvaliokunnan, tarkastuslautakunnan, toimistopalveluiden ja edunvalvonnan osatalousarvioista. Kehittämistoiminta koostuu toimintavuonna käynnissä olevien (KolaSports) ja todennäköisesti käynnistyvien (Jatkosodan vuodet ja Tulevaisuuden Itä-Lappi II) hankkeiden talousarvioista. Kolarctic ENPI CBC ohjelmaan on jätetty Salla Gate Business and Tourism Partnership hanke, joka on suuruudeltaan 1,8 milj.euroa. Hanke ei ole mukana kuntayhtymän talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa. Mikäli hanke saa rahoituksen laaditaan sen osalta lisätalousarvioesitys. Hallinnon budjettia valmisteltaessa on huomioitu KolaSports ENPI hankkeelle ja Tulevaisuuden Itä-Lappi hankkeelle tehtävän työn vaikutus, joka pienentää hallinnon palkkakuluja eur. Hallinnon talousarvioon on budjetoitu euroa Lapin Elämysteollisuuden osaamiskeskuksen perusrahoitusta sekä euroa Barentskeskus Finland Oy:n perusrahoitusta. Hallinnon osuus kokonaistalousarviosta on euroa. Jäsenkuntien maksuosuus hallinnosta on euroa. Jäsenkunta Maksuosuus Maksuosuus % Kemijärvi 58,8 % Salla 25,0 % Savukoski 9,0 % Pelkosenniemi 7,2 % % Esityslistan liitteenä nro 2 on kuntayhtymän vuoden 2012 alustava talousarvioesitys. Kesken vuotta käynnistyvien uusien hankkeiden tai muiden muutosten osalta esitetään tarvittaessa muutettu talousarvio.

14 Kunnanvaltuusto Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 71 Kehittämispäällikön esitys: Hallitus hyväksyy kuntayhtymän vuoden 2012 alustavan talousarvion ja merkitsee sen pöytäkirjan liitteeksi nro 2. Hallitus esittää kunnille alustavan talousarvion hyväksymistä sekä määrärahan varaamista kuntayhtymän hallintoon vuodelle Päätös: Hyväksyttiin. Khall 168 Kjoht: Khall: Kvalt 71 Kvalt: * * * Liitteenä nro 1 Itä-lapin kuntayhtymän vuoden 2012 alustava talousarvio. Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Itä-Lapin kuntayhtymän vuoden 2012 alustavan talousarvion varaten samall Pelkosenniemen kunnan maksuosuutena Itä- Lapin kuntayhtymän hallinnosta a. * * * Liitteenä nro 1 Itä-lapin kuntayhtymän vuoden 2012 alustava talousarvio.

15 Kunnanvaltuusto Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 72 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Ky 48 Itä-Lapin kuntayhtymän alustava toiminta- ja taloussuunnitelma on esityslistan liitteenä nro 1. Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman pohjana on edellisen vuoden suunnitelma, jota on päivitetty tekemällä tarvittavat muutokset ja lisäykset toimintaan ja tavoitteisiin, edunvalvontaan ja kehittämistoimintaan. Toimintasuunnitelmassa on huomioitu jo sovitut toimenpiteet mm. perussopimuksen ja hallintosäännön uusiminen vuoden 2012 aikana ja käyttöönotto vuoden 2013 alusta. Kuntayhtymä osallistuu Itä-Lapin elinkeinostrategiassa sovittujen kärkitoimialojen toimenpideohjelmien tekoon sekä edistää elinkeinostrategiassa kuntayhtymän vastuulle sovittujen kehittämistoimenpiteiden etenemistä. Kuntayhtymän työvaliokunta on käsitellyt kokouksessaan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Työvaliokunta teki lisäyksiä edunvalvontalistaan. Edunvalvontatyö tulee olemaan jatkossakin erittäin tärkeä osa kuntayhtymän toimintaa. Kehittämispäällikön esitys: Hallitus keskustelee kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja tekee tarvittaessa muutosesityksiä. Hallitus hyväksyy alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille (liite 1) ja lähettää sen kuntien käsittelyyn. Päätös: Hallitus keskusteli asiasta, mikä jälkeen toimintasuunnitelmaan lisättiin edunvalvonta-asioihin kohtaan 3.3. Kotimaisen energiatuotannon edistäminen ja lohiportaiden rakentamisen edistäminen yliselle Kemijoelle saakka. Toiminta- ja taloussuunnitelma merkittiin pöytäkirjan liitteeksi nro 1. * * * Khall 169 Kjoht: Khall: Liitteenä nro 2 Itä-lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että hyväksyy Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman * * *

16 Kunnanvaltuusto Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 72 Kvalt 72 Liitteenä nro 2 Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma Kvalt : Keskeytettiin kokous klo

17 Kunnanvaltuusto Pelkosenniemen-Savukosken kttky hallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 73 PELKOSENNIEMEN- SAVUKOSKEN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hall 80 Toimistonhoitaja: Toiminta- ja taloussuunnitelma on numeroimattomana liitteenä. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää kuntiensa asukkaille perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut sekä sovittaa perusterveydenhuolto yhteen erikoissairaanhoidon kanssa. Tavoitteena on säilyttää perusterveydenhuollon palvelut lähipalveluna, pitää palvelujen saatavuus kohtuullisena ja laatu hyvänä mahdollisimman tasapuolisesti molemmissa kunnissa. Palvelut pyritään järjestämään mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Yhteistyötä kuntien sosiaalitoimen kanssa vahvistetaan entisestään. Ennaltaehkäisevään terveydenhoitotyöhön kohdennetaan resursseja enenevässä määrin. Talousarviovuoden toimintakulut nousevat vuoden 2011 tasosta noin 3 %. Korotus aiheutuu lähinnä henkilöstön palkankorotusvarauksesta. Palkkakustannuksiin on arvioitu 3 % korotus. Henkilöstökulut ovat 69 % toimintamenoista. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntienkin alueella ollut euron vapautus työnantajan sosiaaliturvamaksuista poistuu 2012, mikä lisää myös menoja. Vuoden 2012 alusta on vakinaistettu määräaikainen sairaanhoitajan toimi vuodeosastolla. Vuonna 2013 esitetään perustettavaksi suuhygienistin toimi hammashuoltoon. Muita toimintamenoja on karsittu. Ulkopuolisilta ostettujen palvelujen tarpeen arvioidaan pienenevän mm. vuodeosaston täysipainoisen toiminnan käynnistyttyä remontin jälkeen sekä kuntoutuksen henkilöstölisäyksen vuoksi. Tarvikehankinnoissa on sitouduttu Pohjois-Suomen ERVA-alueen hankintarenkaaseen. Tarvikemenoja pyritään hillitsemään ja kalustoa hankkimaan harkiten ja lähinnä rikkoutuneen tilalle. Toimintatuloihin sisältyvät terveydenhuollon maksut ovat pääsääntöisesti asiakasmaksulain sallimien enimmäismäärien mukaiset. Seuraava indeksitarkistus asiakasmaksuihin tehdään vuoden 2012 alusta ja se on pyritty huomioimaan tuloarvioissa.

18 Kunnanvaltuusto Pelkosenniemen-Savukosken kttky hallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 73 Jäsenkuntien osuudet ovat suurin kuntayhtymän tuloerä. Käyttötalouden maksuosuudet nousevat 1,7 %. Käyttöön perustuvien maksuosuuksien pohjaksi on palvelujen tarve arvioitu avohoidon osalta Pelkosenniemelle 48 %, Savukoskelle 52 % ja vuodeosastohoidon osalta kuntien kesken tasan. Avohoidon käyntien arvioidaan säilyvän ennallaan. Hoitopäiviä kertynee aiempaa enemmän. Vuodeosaston käytön jatkohoitoja jatkokuntoutuspaikkana odotetaan lisääntyvän ja vähentävän siten peruskuntien erikoissairaanhoidon kustannuksia. Talousarviovuonna investointiosaan sisältyy hammashuollon uuden potilasohjelmiston hankinta laitteineen, euroa. Hankinta on tarpeellinen, koska myös hammashuollon tulee liittyä terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin, Kansalliseen Terveysarkistoon (KanTa). Näihin KanTapalveluihin, eresepti ja earkisto, liittyminen ei nykyisellä ohjelmistolla ole mahdollista. Suunnitelmakaudella varaudutaan hammashuollon ortopantomolaitteen hankintaan euroa. Ehdotus: Jl. Hallitus esittää toiminta- ja taloussuunnitelman Pelkosenniemen ja Savukosken kunnanvaltuustoille hyväksyttäväksi. Päätös: Hallitus esittää toiminta- ja taloussuunnitelman Pelkosenniemen ja Savukosken kunnanvaltuustoille hyväksyttäväksi. * * * * Khall 170 Liitteenä nro 3 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän talousarviossa esitetään Pelkosenniemen kunnan maksuosuudeksi Kunnan omassa talousarvio valmistelussa on ajateltu vastaavaksi maksuosuudeksi perustuen kunnan aiempaan maksuosuuskehitykseen. Esimerkiksi vuoden 2010 vahvistetun tilinpäätöksen mukaan Pelkosenniemen kunnan maksuosuus oli , joten kuntayhtymän hallituksen esityksen mukaan kunnan maksuosuus

19 Kunnanvaltuusto Pelkosenniemen-Savukosken kttky hallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 73 kasvaisi kahdessa vuodessa 17,5 %:a. Talousarvion valmistelun yhteydessä ajatellussa kunnan vuoden 2012 maksuosuusarviossa on myös huomioitu alkusyksystä kuntayhtymältä saatu arvio kuluvan vuoden maksuosuudesta. Kjoht: Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman seuraavalla varauksella: - Kuntayhtymän tulee pyrkiä toimimaan mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti sekä tiiviissä yhteistyössä sekä kuntien sosiaalitoimien että tukipalveluista (ATK; kiinteistönhoito, ravitsemuspalvelut) vastaavien kuntien yksiköiden kanssa niin, että Pelkosenniemen kunnan maksuosuus ei ainakaan ylitä kunnan kokonaisuutena varaamaa :a vaan tavoitteena olkoon alhaisempi toteutuma kuten edeltävien vuosien tilinpäätökset ovat osoittaneet. Kansainvälisen talouden epävarmuudesta johtuen kunnat elävät epävarmassa tulokehityksen tilanteessa, jolloin menokehityksen pitäminen kuntayhtymässä maltillisena kaikki em. yhteistyökeinot ja kunnilta saatavat ostopalvelut hyödyntäen, on kiinnitettävä erityisen suurta huomiota. Khall: Kvalt 73 Kvalt: * * * Liitteenä nro 3 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma Päätettiin kokous klo