1 Johdantoa. 1.1 Help: example, apropos ja describe. 1.2 Peruslaskutoimitukset + - * / ^ 1.3 Tärkeät erikoismerkit
|
|
- Aili Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SL_esim_L1.wxm 1 / 8 1 Johdantoa 1.1 Help: example, apropos ja describe Lista olemassa olevista erillisistä esimerkeistä saadaan komennolla example(); Esimerkiksi komentoon diff liiittyviä esimerkkejä saadaan komennolla example(diff); Komento apropos("diff"); tuo listan komennoista, joiden nimen osana on diff. Komento describe(diff); tai sille vaihtoehtoinen muoto? diff; antaaa komentoon diff liitetyn käsikirjan selityksen. Komento describe(diff, inexact); tai sille vaihtoehtoinen muoto?? diff; tuo esiin valikon erilaisista käsikirjan kohdista. Käsikirjaa on wxmaxima-käyttöliittymäohjelmasta käsin kuitenkin helpompi selata Help-valikon kohdan Maxima Help avulla. 1.2 Peruslaskutoimitukset + - * / ^ (%i1) x + y*z - a^b/c; (%o1) y z + x - a b c (%i2) 1 + 2*3-4^5/6; (%o2) Huomio: Laskutoimitusten järjestys ei ole vasemmalta oikealle! Laskujärjestyksen määräytyminen selitetään (melko teknisesti) käsikirjan kohdassa Operators > Introduction to operators. (%i3) 1+2*3; (%o3) 7 (%i4) (1+2)*3; (%o4) Tärkeät erikoismerkit
2 SL_esim_L1.wxm 2 / 8 ; puolipiste päättää komennon $ dollarimerkki päättää komennon % prosenttimerkki: edellisen laskun tulos, pilkku toimii erottimena. piste: desimaalipiste; vektoreiden ja matriisien tulot : kaksoispiste: arvon tallettaminen muuttujaan = yhtäsuuruusmerkki: yhtälöt := pari kaksoispiste-yhtäsuuruusmerkki määrittelee funktion ( ) kaarisulut ilmoittavat funktion argumentit; useita komentoja samalle komentoriville; laskujärjestyksen ryhmittäminen [ ] hakasulut: listat, vektorit; indeksoidut muuttujat tai funktiot; indeksi listan alkioon { } aaltosulut ilmaisevat joukkoja ' lainausmerkki estää seuraavan symbolin arvon laskemisen (vrt. differentiaaliyhtälöt) '' kahdennettu lainausmerkki (ei kaksoislainausmerkki) pakottaa symbolin arvon laskemisen " kaksoislainausmerkki: merkkijonot /* */ /* tämä on kommentti */ 1.4 Vakiot (%i5) [%e, %gamma, %phi, %pi, %i, minf, inf]; (%o5) [ %e, γ, φ, π, %i, -, ] (%i6) float(%); (%o6) [ , , , , %i, -, ] 1.5 Alkeisfunktiot ("Mathematical functions", "Polynomials") exp, log (%e-kantainen eli luonnollinen; muita ei ole); trigonometriset: sin, cos, tan cot, sec, csc; arkusfunktiot: asin, acos, atan, acot, asec, acsc; hyperboliset: sinh, cosh, tanh, coth, sech, csch; areafunktiot: asinh, acosh, atanh, acoth, asech, acsch (%i7) sin(%pi/4); (%o7) 1 2 (%i8) float(%); (%o8) (%i9) sin(%pi/4), numer; (%o9) (%i10) cos(n*%pi); (%o10) cos π n (%i11) declare(n, integer); (%o11) done (%i12) cos(n*%pi); (%o12) - 1 n
3 SL_esim_L1.wxm 3 / 8 (%i13) properties(n); (%o13) [ database info, kind n, integer ] (%i14) facts(); (%o14) [ kind n, integer ] (%i15) remove(n, integer); (%o15) done 1.7 Lukuteoreettisia funktioita ("Mathematical functions", "Number theory") abs, ceiling, floor (=entier =fix), round, max (lmax listoille), min (lmin listoille), signum,! (=factorial; kertoma; määritelty myös ei-kokonaislukumuuttujille), binomial, genfact (yleistetty kertoma; laskeva ja nouseva potenssi) divide, gcd (=syt), lcm (=pyj), mod, power_mod, inv_mod, totient, ifactors, divisors, primep, next_prime, prev_prime (%i16) 3^4/5; (%o16) 81 5 (%i17) float(%); (%o17) 16.2 (%i18) floor(3^4/5); (%o18) 16 (%i19) 5*%; (%o19) 80 (%i20) ceiling(3^4/5); (%o20) 17 (%i21) 3^4=16*5+1; (%o21) 81 = 81 (%i22) mod(3^4, 5); (%o22) 1 (%i23) power_mod(3, 4, 5); (%o23) Matemaattisia algoritmeja, A primep(n) testaa, onko luku n alkuluku (=jaoton luku) vai ei (pienille luvuille tämä onnistuu helposti kokeilemalla, mutta suuria lukuja varten tarvitaan "hienompia" matemaattisia menetelmiä); prev_prime(n) määrää lukua n pienemmän alkuluvun; power_mod(a, b, n) laskee luvun a^b jakojäännöksen modulo n nopeasti ja tehokkaasti (3^(42!) = 10^(6.7*10^(50)), joten luvussa 3^(42! on n.~sata oktiljoonaa numeroa): (%i24) for n:1 thru 100 do ( if primep(n) then sprint(n) ); (%o24) done
4 SL_esim_L1.wxm 4 / 8 (%i25) p:prev_prime(5*10^42); (%o25) (%i26) slength(string(p)); (%o26) 43 Lasketaan 3^(42!) modulo p "oikein": (%i27) power_mod(3, 42!, p); (%o27) Luvussa 3^(42!) olevien numeroiden lukumäärä (%i28) 42!*log(3)/log(10), numer; (%o28) (%i29) 1+floor(%); (%o29) Potenssiin korotuksen 3^(42!) laskemiseen tarvittava aika, jos laskettaisiin naivilla tavalla (eli 3*3*...*3 42! kpl): (%i30) %/(10^(24)* ), numer; (%o30) on vuoden pituus sekunteina; 10^(24) on kuvitteellinen laskentanopeus, tässä 10^(24) laskutoimitusta sekunnissa. Y.o. tulos on siis laskenta-aika VUOSINA! (%i31) l42:42!; (%o31) (%i32) obase:2; (%o100000) 10 (%i33) s42:charlist(string(l42)); (%o100001) [ 1, 1, 1, 1, 0, 0, 0, 0, 0, 1, 0, 1, 0, 1, 1, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 1, 1, 1, 0, 1, 0, 1, 0, 0, 1, 0, 0, 1, 0, 0, 0, 1, 1, 0, 1, 1, 0, 0, 1, 0, 1, 0, 0, 0, 1, 1, 1, 1, 0, 1, 0, 1, 0, 0, 1, 0, 0, 0, 1, 1, 1, 1, 0, 0, 0, 0, 1, 0, 0, 0, 1, 1, 1, 0, 1, 0, 1, 0, 1, 1, 1, 1, 0, 1, 1, 1, 1, 1, 0, 0, 1, 1, 0, 1, 0, 1, 1, 0, 1, 1, 0, 1, 1, 0, 1, 0, 0, 0, 1, 0, 0, 1, 1, 1, 0, 0, 1, 0, 0, 1, 0, 0, 0, 0, 1, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0 ] (%i34) obase:10; (%o34) 10 (%i35) map(eval_string, s42); (%o35) [ 1, 1, 1, 1, 0, 0, 0, 0, 0, 1, 0, 1, 0, 1, 1, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 1, 1, 1, 0, 1, 0, 1, 0, 0, 1, 0, 0, 1, 0, 0, 0, 1, 1, 0, 1, 1, 0, 0, 1, 0, 1, 0, 0, 0, 1, 1, 1, 1, 0, 1, 0, 1, 0, 0, 1, 0, 0, 0, 1, 1, 1, 1, 0, 0, 0, 0, 1, 0, 0, 0, 1, 1, 1, 0, 1, 0, 1, 0, 1, 1, 1, 1, 0, 1, 1, 1, 1, 1, 0, 0, 1, 1, 0, 1, 0, 1, 1, 0, 1, 1, 0, 1, 1, 0, 1, 0, 0, 0, 1, 0, 0, 1, 1, 1, 0, 0, 1, 0, 0, 1, 0, 0, 0, 0, 1, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0 ] Potenssiinkorotukseen power_mod(3, 42!, p) tarvittavien kertolaskujen lukumäärä (kun laskeminen tehdään "oikein"): (%i36) length(%)-1 + apply("+", %)-1; (%o36) 232
5 SL_esim_L1.wxm 5 / Matemaattisia algoritmeja, B Polynomien jako jaottomiin tekijöihin : Kun muuttujan modulus on false, lasketaan "normaalisti"; jaottomus mitataan niin, että tekijäpolynomien kertoimet ovat rationaaliset. (Tämä rajoitus voidaan poistaa kertomalla Maximalle, mitä rationaalilukujen kunnan kuntalaajennusta käytetään.) Esimekiksi x^2-4 jakautuu tekijöihin x-2 ja x+2, mutta x^2-2 on jaoton, koska sen (reaalikertoimiset) tekijät x - sqrt(2) ja x + sqrt(2) eivät ole rationaalikertoimiset. (%i37) modulus; (%o37) false (%i38) factor(x^2-4); (%o38) x - 2 x + 2 (%i39) factor(x^2-2); (%o39) x 2-2 (%i40) factor(x^8-1); (%o40) x - 1 x + 1 x x (%i41) factor(x^9-1); (%o41) x - 1 x 2 + x + 1 x 6 + x Jos modulus saa arvon kolme, kertoimilla lasketaan modulo kolme, eli kolmen monikerrat samaistetaan nollan kanssa: 1+1=1, 1+2=3=0, 2+2=4=3+1=1. Jos muuttujan modulus arvo muutetaan samalla komentorivillä kuin itse komento, muuttujan arvon muutos vaikuttaa vain kyseisen komennon ajan: (%i42) factor(x^9-1), modulus:3; (%o42) x (%i43) factor(x^9-1); (%o43) x - 1 x 2 + x + 1 x 6 + x Jos muuttujan modulus arvo muutetaan omalla komentorivillään, muuttujan arvon muutos vaikuttaa niin kauan kunnes sen arvoa muutetaan uudestaan: (%i44) modulus:3; (%o44) 3 (%i45) factor(x^8-1); (%o45) x - 1 x + 1 x x 2 - x - 1 x 2 + x - 1 (%i46) factor(x^9-1); (%o46) x (%i47) modulus:false$ (%i48) factor(x^9-1); (%o48) x - 1 x 2 + x + 1 x 6 + x Riittääkö 16 numeron tarkkuus, A?
6 SL_esim_L1.wxm 6 / 8 (%i49) kill(values); (%o49) done Lausekeet (%i50) l_a:u*v*w*x*y; (%o50) u v w x y (%i51) [l_b1:(u*v*w)^(1/3), l_b2:(v*w*x)^(1/3), l_b3:(w*x*y)^(1/3), l_b4:(u*x*y)^(1/3), l_b5: (u*v*y)^(1/3)]; (%o51) [ u 1/ 3 v 1/ 3 w 1/ 3, v 1/ 3 w 1/ 3 x 1/ 3, w 1/ 3 x 1/ 3 y 1/ 3, u 1/ 3 x 1/ 3 y 1/ 3, u 1/ 3 v 1/ 3 y 1/ 3 ] Luku l_a on viiden luvun tulo, luvuista l_b1,..., l_b5 kukin on kolmen kuutiojuuren tulo niin, että jokainen kuutiojuuri esiintyy täsmälleen kolme kertaa. (%i52) l_b1*l_b2*l_b3*l_b4*l_b5; (%o52) u v w x y (%i53) l_a - l_b1*l_b2*l_b3*l_b4*l_b5; (%o53) 0 Erotus on nolla, kkuten pitääkin. Testataan sama numeerisilla arvoilla: (%i54) [u,v,w,x,y]:[7919.0, , , , ]$ (%i55) l_a:u*v*w*x*y$ (%i56) [l_b1:(u*v*w)^(1/3), l_b2:(v*w*x)^(1/3), l_b3:(w*x*y)^(1/3), l_b4:(u*x*y)^(1/3), l_b5: (u*v*y)^(1/3)]$ (%i57) l_a - l_b1*l_b2*l_b3*l_b4*l_b5; (%o57) Erotuksen pitäisi olla nolla! Ongelma piilee siinä, että syntyvät tulot ovat niin suuria, että erotukseen jää vain pyöristysvirheitä. (%i58) kill(u,v,w,x,y,l_a,l_b1,l_b2,l_b3,l_b4,l_b5); (%o58) done 1.11 Riittääkö 16 numeron tarkkuus, B? (%i59) kill(values); (%o59) done Lasketaan kosinin arvo piin monikerrassa, kun kerroin on suuri kokonaisluku. (Tämä ogelma on peräisin erään pro gradun Fourier-sarjatarkasteluista.) (%i60) cos(%pi*a^n*x); (%o60) cos π a n x (%i61) (a:7, n:50)$
7 SL_esim_L1.wxm 7 / 8 Muuttujan a arvo on 0.1 aluksi normaalin tarkkuuden mukaisesti (16 numeron tarkkuus): (%i62) x1:0.1$ (%i63) float(cos(%pi*a^n*x1)); (%o63) Lasketaan seuraavaksi sama käyttäen suurtarkkuuslaskentaa (bfloat(...), fpprec:50 laskee k.o. suureen 50 numeron tarkkuudella): (%i64) x1:1/10$ (%i65) bfloat(cos(%pi*a^n*x1)), fpprec:50; (%o65) b-1 (%i66) float(%); (%o66) Tulos eroaa aiemmin lasketusta merkittävästi; missä vika? (%i67) a^n*x1; (%o67) (%i68) k1:floor(a^n*x1); (%o68) (%i69) s1:mod(a^n*x1, 1); (%o69) 9 10 (%i70) a^n*x1=k1+s1; (%o70) = (%i71) is(%); (%o71) true Laskettavana on siis cos(%pi*k + %pi*s), kun k=k1 ja s=s1: (%i72) trigexpand(cos(%pi*k+%pi*s)); (%o72) cos π k cos π s - sin π k sin π s (%i73) declare(k, integer); (%o73) done (%i74) cos_ks:trigexpand(cos(%pi*k + %pi*s)); (%o74) - 1 k cos π s (%i75) remove(k, integer); (%o75) done Kosinin jaksollisuuden takia laskettavana on luku: (%i76) ev(cos_ks, k=k1, s=s1); (%o76) cos 9 π 10
8 SL_esim_L1.wxm 8 / 8 (%i77) float(%); (%o77) Ongelma näkyy seuraavastakin: kun lasketaan tarkalla piin arvolla, on piin monikerroissa (%i78) [cos(k1*%pi), sin(k1*%pi)]; (%o78) [ 1, 0 ] Mutta kun luvulle k1*%pi lasketaan ensin likiarvo (oletustarkkuus on vain 16 numeroa), saadaan (%i79) k1_pi:float(k1*%pi); (%o79) (%i80) [cos(k1_pi), sin(k1_pi)]; (%o80) [ , ] (%i81) kill(values)$
Matriiseista. Emmi Koljonen
Matriiseista Emmi Koljonen 3. lokakuuta 22 Usein meillä on monta systeemiä kuvaavaa muuttujaa ja voimme kirjoittaa niiden välille riippuvaisuuksia, esim. piirin silmukoihin voidaan soveltaa silmukkavirtayhtälöitä.
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Luento 11 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 21. tammikuuta 2008 Listakomprehensio Uusi tapa luoda (ja muokata) listoja: [ lauseke
6 Eksponentti- ja logaritmifunktio
ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 019 6 Eksponentti- ja logaritmifunktio 6.1 Eksponenttifunktio 1. Määritä (a) e 3 e + 5, (b) e, (c) + 3e e cos.. Tutki, onko funktiolla f() = 1 e tan + 1 ( π + nπ, n
Harjoitus 10: Mathematica
Harjoitus 10: Mathematica Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen Mathematica-ohjelmistoon Mathematican
Harjoitus 1 -- Ratkaisut
Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin
3 Ohjelmointi On-line help Piirtäminen Tasografiikka Avaruusgrafiikka Piirto-optiot... 20
Maxima-pikaopas Sisältö Aritmetiikka ja algebra. Luvut.................................................. Funktiot................................................ 4. Matriisit ja vektorit.........................................
plot(f(x), x=-5..5, y=-10..10)
[] Jokaisen suoritettavan rivin loppuun ; [] Desimaalierotin Maplessa on piste. [] Kommentteja koodin sekaan voi laittaa # -merkin avulla. Esim. #kommentti tähän [] Edelliseen tulokseen voi viitata merkillä
Harjoitus 1 -- Ratkaisut
Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin
Funktionimien kuormitus. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006
Funktionimien kuormitus TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Kertausta ongelma Mikä on (+) operaattorin tyyppi? Num a => a -> a -> a Mikä on (==) operaattorin tyyppi? Eq a => a -> a -> a Mikä on show
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 2 To 8.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 1/33 p. 1/33 Lukujen tallennus Kiintoluvut (integer) tarkka esitys aritmeettiset operaatiot
Kevään 2011 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä /
Kevään 0 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä / 8.7.0 a) b) c) a) Tehtävä Yhtälö ratkaistaan yleensä Solve-funktiolla: Solve x 3 x, x x 4 Joissakin tapauksissa
1 Kertausta ja täydennystä
SL_esim_lin_alg.wxm / 9 Kertausta ja täydennystä. "assume" (%i) integrate(/(a+x^), x); Is a positive or negative? pos; x atan a (%o) a (%i) assume(a>); (%o) [ a > ] (%i) integrate(/(a+x^), x); x atan a
Johdatus f90/95 ohjelmointiin. H, R & R luvut 1-3
Johdatus f90/95 ohjelmointiin H, R & R luvut 1-3 Fortran-kieli ( 3.1-3) IBM 1954, FORmula TRANslator ISO/ANSI standardit f90, f95, f2003 tieteellinen & teknillinen laskenta rinnakkaislaskenta (HPF, openmp)
Integroimistekniikkaa Integraalifunktio
. Integroimistekniikkaa.. Integraalifunktio 388. Vertaa funktioiden ln ja ln, b) arctan ja arctan + k k, c) ln( + 2 ja ln( 2, missä a >, derivaattoja toisiinsa. Tutki funktioiden erotusta muuttujan eri
Tässä riisinjyvien määrät jokaisessa ruudussa on laskettava yhteen. Tällöin tuloksena on
8. Luvut 8.1 Suuret luvut, summa ja kertoma Aloittakaamme shakkipelin keksimiseen liittyvällä tunnetulla tarinalla. Intian hallitsija innostui kovasti shakkipelistä, jonka yksi palatsin viisaista miehistä
1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17
1. Viikko Keskeiset asiat ja tavoitteet: 1. Kompleksiluvut, kompleksitaso, polaariesitys, 2. Kompleksilukujen peruslaskutoimitukset, 3. Eulerin ja De Moivren kaavat, 4. Potenssi ja juuret, kompleksinen
mplperusteet 1. Tiedosto: mplp001.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x 1 ( mplp002.tex (PA P1 s.2011)
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos -e mplperusteet. Tiedosto: mplp00.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x ( x )( + x ). Kokeile funktiota simplify. 2. mplp002.tex
Lukuteorian kertausta
Lukuteorian kertausta Jakoalgoritmi Jos a, b Z ja b 0, niin on olemassa sellaiset yksikäsitteiset kokonaisluvut q ja r, että a = qb+r, missä 0 r < b. Esimerkki 1: Jos a = 60 ja b = 11, niin 60 = 5 11 +
wxmaxima opas 1 Mikä wxmaxima on 2 wxmaximan käyttö Petri Sallasmaa 13. toukokuuta 2014
wxmaxima opas Petri Sallasmaa 13. toukokuuta 2014 1 Mikä wxmaxima on wxmaxima on yksinkertainen graanen käyttöliittynä Maxima CAS(computer algebra system)-järjestelmälle, joka on luotu wxwidgets nimisen
811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 6. Alkeislukuteoria 6.1 Jaollisuus Käsitellään kokonaislukujen perusominaisuuksia: erityisesti jaollisuutta Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,...
TRIGONOMETRISET JA HYPERBOLISET FUNKTIOT
TRIGONOMETRISET JA HYPERBOLISET FUNKTIOT ARI LEHTONEN. Trigonometriset funktiot.. Peruskaavat. tan x := sin x cos x, cos x cot x := sin x Anglosaksisissa maissa käytössä ovat myös funktiot sekantti sec
Harjoitus 4 -- Ratkaisut
Harjoitus -- Ratkaisut 1 Ei kommenttia. Tutkittava funktio: In[15]:= f x : x 1 x Sin x ; Plot f x, x, 0, 3 Π, PlotRange All Out[159]= Luodaan tasavälinen pisteistö välille 0 x 3 Π. Tehdään se ensin kiinnitetyllä
2 Funktion derivaatta
ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 2019 2 Funktion derivaatta 2.1 Määritelmiä ja perusominaisuuksia 1. Määritä suoraan derivaatan määritelmää käyttäen f (0), kun (a) + 1, (b) (2 + ) sin(3). 2. Olkoon
a b 1 c b n c n
Algebra Syksy 2007 Harjoitukset 1. Olkoon a Z. Totea, että aina a 0, 1 a, a a ja a a. 2. Olkoot a, b, c, d Z. Todista implikaatiot: a) a b ja c d ac bd, b) a b ja b c a c. 3. Olkoon a b i kaikilla i =
Harjoitus 3 -- Ratkaisut
Harjoitus 3 -- Ratkaisut 1 ' '-merkki kirjoitetaan =, ' '-merkki!=, ' '-merkki ==. Yhtälöiden ratkaisusta puhutaan lisää myöhemmin. a f x, y : If ehtolauseke x y, y tämä palautetaan, jos
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 28.9.2016 Pekka Alestalo,
Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37
Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37 Tehtävä 1: Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko Tehtävä (L): Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske
Harjoitus 7 -- Ratkaisut
Harjoitus 7 -- Ratkaisut 1 Solve osaa ratkaista polynomiyhtälöitä, ainakin astelukuun 4 asti. Erikoistapauksissa korkeammankin asteen yhtälöt ratkeavat. Clear a, b, c, d, e, x ; Solve a x 3 b x 2 c 0,
2. Eukleideen algoritmi
2. Eukleideen algoritmi 2.1 Suurimman yhteisen tekijän tehokas laskutapa Tässä luvussa tarkastellaan annettujen lukujen suurimman yhteisen tekijän etsimistä tehokkaalla tavalla. Erinomaisen käyttökelpoinen
= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin
BMA7 - Integraalimuunnokset Harjoitus 9. Määritä -jaksollisen funktion f x = coshx, < x < Fourier-sarja. Funktion on parillinen, joten b n = kun n =,,3,... Parillisuudesta johtuen kertoimet a ja a n saadaan
Kompleksiluvut Kompleksitaso
. Kompleksiluvut.. Kompleksitaso 8. Todista kompleksilukujen yhteen- ja kertolaskun (lukuparien avulla annettuihin) määritelmiin perustuen osittelulaki: z (z + z ) = z z + z z. 8. Todista kompleksilukujen
4. Eulerin ja Fermat'n lauseet
4. Eulerin ja Fermat'n lauseet 4.1 Alkuluokka ja Eulerin φ-funktio Yleensä olemme kiinnostuneita vain niistä jäännösluokista modulo m, joiden alkiot ovat suhteellisia alkulukuja luvun m kanssa. Näiden
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Riikka Korte (Pekka Alestalon kalvojen pohjalta) Aalto-yliopisto 15.11.2016 Sisältö Alkeisfunktiot 1.1 Funktio I Funktio f : A! B on sääntö, joka liittää
Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto
Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin Lassi Korhonen, Oulun yliopisto 21.3.2016 SISÄLLYSLUETTELO Oppaan käyttäminen... 2 Vastauksen syöttämisen perusteet... 2 Operaatiot... 2 Luvut ja vakiot... 3 Funktiot...
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2
Tekijä Pitkä matematiikka 11 0..017 170 a) Koska 8 = 4 7, luku 8 on jaollinen luvulla 4. b) Koska 104 = 4 6, luku 104 on jaollinen luvulla 4. c) Koska 4 0 = 80 < 8 ja 4 1 = 84 > 8, luku 8 ei ole jaollinen
Harjoitus 1: Matlab. Harjoitus 1: Matlab. Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1. Syksy 2006
Harjoitus 1: Matlab Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen Matlab-ohjelmistoon Laskutoimitusten
Funktion raja-arvo. lukumäärien tutkiminen. tutkiminen
Matematiikka algebra geometria Funktion raja-arvo analyysi tarve lukumäärien tutkiminen kuvioiden ja kappaleiden tutkiminen muutosten tutkiminen DERIVAATTA, MAA6 Yhtä vanhoja kuin ihmiskuntakin ~6 000
Matemaattisen analyysin tukikurssi
Matemaattisen analyysin tukikurssi 12. Kurssikerta Petrus Mikkola 5.12.2016 Tämän kerran asiat Sini-ja kosifunktio Yksikköympyrä Tangentti- ja kotangenttifunktio Trigonometristen funktioiden ominaisuuksia
PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2
PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä /+^2 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen / +^2 Kopioi molemmat matematiikka-alueet ja liiku alueen sisällä
PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3
PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä 3/+^ 3 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen 3/ +^ 3 Liiku matematiikka alueella nuolinäppäimin. Kokeile
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.2.2010 1 / 36 Esimerkki: asunnon välityspalkkio Kirjoitetaan ohjelma, joka laskee kiinteistönvälittäjän asunnon
d Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali
6. Derivaatta 6.. Derivaatta ja differentiaali 72. Olkoon f () = 4. Etsi derivaatan määritelmän avulla f ( 3). f ( 3) = 08. 73. Muodosta funktion f () = derivaatta suoraan määritelmän mukaan, so. tarkastelemalla
Esko Turunen Luku 3. Ryhmät
3. Ryhmät Monoidia rikkaampi algebrallinen struktuuri on ryhmä: Määritelmä (3.1) Olkoon joukon G laskutoimitus. Joukko G varustettuna tällä laskutoimituksella on ryhmä, jos laskutoimitus on assosiatiivinen,
1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut
ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut 1.1 MS-A0007 Matriisilaskenta 1. ja kompleksiluvut Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 26.10.2015 Reaalinen
MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai
MATP15 Approbatur 1B Ohjaus Keskiviikko 4.11. torstai 5.11.015 1. (Opiskeluteht. 6 s. 0.) Määritä sellainen vakio a, että polynomilla x + (a 1)x 4x a on juurena luku x = 1. Mitkä ovat tällöin muut juuret?.
Kompleksilukujen kunnan konstruointi
Kompleksilukujen kunnan konstruointi Seuraava esitys osoittaa, miten kompleksilukujoukko voidaan määritellä tunnetuista reaalisista käsitteistä lähtien. Määrittelyjen jälkeen on helppoa osoittaa Mathematican
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.2.2011 1 / 37 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 26..208 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
Hannu Mäkiö. kertolasku * jakolasku / potenssiin korotus ^ Syöte Geogebran vastaus
Perusohjeita, symbolista laskentaa Geogebralla Kielen vaihtaminen. Jos Geogebrasi kieli on vielä englanti, niin muuta se Options välilehdestä kohdasta Language suomeksi (finnish). Esittelen tässä muutaman
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 10. tammikuuta 2008 Arvot... ovat laskutoimituksen lopputuloksia... ovat lausekkeita, joihin
R 1 = Q 2 R 2 + R 3,. (2.1) R l 2 = Q l 1 R l 1 + R l,
2. Laajennettu Eukleideen algoritmi Määritelmä 2.1. Olkoot F kunta ja A, B, C, D F [x]. Sanotaan, että C jakaa A:n (tai C on A:n jakaja), jos on olemassa K F [x] siten, että A = K C; tällöin merkitään
BL40A0000 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn
1 BL40A0000 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn matemaattiset ohjelmistot Luennot ja harjoitukset Katja Hynynen, h. 6431, p. 040-548 8954 Katja.Hynynen@lut.fi Opetus ja suoritusvaatimukset OPETUS: Luentoja
2. Funktiot. Keijo Ruotsalainen. Mathematics Division
2. Funktiot Keijo Ruotsalainen Mathematics Division Kompleksimuuttujan funktio Kompleksimuuttujan z kompleksiarvoinen funktio f(z) voi olla yksiarvoinen tai moniarvoinen, esimerkiksi f(z) = e z f(z) =
Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.
6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon
l 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
Funktion määrittely (1/2)
Funktion määrittely (1/2) Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon a täsmälleen yhden B:n alkion b. Merkitään b = f (a). Tässä A = M f on f :n määrittelyjoukko, B on f :n maalijoukko.
A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.
MATP53 Approbatur B Harjoitus 7 Maanantai..5. (Teht. s. 9.) Neliön muotoisesta pahviarkista, jonka sivun pituus on a, taitellaan kanneton laatikko niin, että pahviarkin nurkista leikataan neliön muotoiset
Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.
Luku 1 Ohjeita ohjelmiston Scilab käyttöön 1.1 Ohjelmiston lataaminen Ohjeet ohjelmiston lataamiseen Windows-koneelle. Mene verkko-osoitteeseen www.scilab.org. Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download
7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi
7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi Z p [x]/(m), missä m on polynomirenkaan Z p [x] jaoton polynomi (ks. määritelmä 3.19).
Fysiikan matematiikka P
Fysiikan matematiikka 763101P Luennoija: Kari Rummukainen, Fysikaalisten tieteiden laitos Tavoite: tarjota opiskelijalle nopeasti fysikaalisten tieteiden tarvitsemia matematiikan perustietoja ja taitoja.
Sini- ja kosinifunktio
Sini- ja kosinifunktio Trigonometriset funktio voidaan määritellä muun muassa potenssisarjana tai yksikköympyrän avulla. Yksikköympyrään pohjautuvassa määritelmässä sini- ja kosinifunktion muuttujana pidetään
Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt
Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö Yhtälöryhmä Yhtälöryhmässä on useita yhtälöitä ja yleensä myös useita tuntemattomia. Tavoitteena on löytää tuntemattomille sellaiset arvot, että kaikki yhtälöt toteutuvat samanaikaisesti.
Testaa taitosi 1. 2. Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on
Testaa taitosi. Laske lausekkeen 60 cos80 sin arvo. Päättele sinin ja kosinin arvot yksikköympyrästä. y x. Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on y y. x x. Määritä
Algoritmit 1. Demot Timo Männikkö
Algoritmit 1 Demot 1 31.1.-1.2.2018 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) Algoritmi, joka tutkii onko kokonaisluku tasan jaollinen jollain toisella kokonaisluvulla siten, että ei käytetä lainkaan jakolaskuja Jaettava
Trigonometriset funk4ot
Trigonometriset funk4ot Suorakulmainen kolmio sin() = a c cos() = b c hypotenuusa c tan() = sin() cos() = a b kulma b katee= a katee= a = c sin() b = c cos() cot() = cos() sin() = b a Trigonometriset funk4ot
Maxima ja Maple. millaan lailla sukua muuttujille a ja b. 1 Ohjelmat eivät yleensä pahastu turhista välilyönneistä, joten niitä
Maxima ja Maple Maple on symbolisen matematiikan laskentaohjelma jota käytetään esim. Joensuun yliopistossa; siihen on törmätty mestariluokan laskuharjoituksissa. Koska Maple on kaupallinen ohjelma ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +
Todista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta. VASTAUS: ...
4 Alkeisfunktiot 41 Potenssifunktio 42 Polynomit ja rationaalifunktiot 102 Todista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta 103 Olkoon p()
LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät 2013. (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että
LUKUTEORIA A Harjoitustehtäviä, kevät 2013 1. Olkoot a, b, c Z, p P ja k, n Z +. (a) Osoita, että jos niin Osoita, että jos niin (c) Osoita, että jos niin (d) Osoita, että (e) Osoita, että a bc ja a c,
cos x 13 12 cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo?
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos Matlab-tehtäviä, käyrän sovitus -e Differentiaali- ja integraalilaskenta 1. Laske integraali 2π cos x 13 12 cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti.
MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)
MS-A4 Differentiaali- ja integraalilaskenta (ELEC2) MS-A6 Differentiaali- ja integraalilaskenta (ENG2) Harjoitukset 3L, syksy 27 Tehtävä. a) Määritä luvun π likiarvo käyttämällä Newtonin menetelmää yhtälölle
l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +
PERUSASIOITA ALGEBRASTA
PERUSASIOITA ALGEBRASTA Matti Lehtinen Tässä luetellut lauseet ja käsitteet kattavat suunnilleen sen mitä algebrallisissa kilpatehtävissä edellytetään. Ns. algebrallisia struktuureja jotka ovat nykyaikaisen
A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä.
Esimerkki otteluvoiton todennäköisyys A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä. Yksittäisessä pelissä A voittaa todennäköisyydellä p ja B todennäköisyydellä q =
Simo K. Kivelä. Kompleksiluvut. 30.8.2009 Versio 1.01, 23.10.2012
Simo K. Kivelä Kompleksiluvut 30.8.2009 Versio 1.01, 23.10.2012 c Simo K. Kivelä Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi)
Malliratkaisut Demo 4
Malliratkaisut Demo 4 1. tehtävä a) () = 2+1. Funktio on lineaarinen, joten se on unimodaalinen sekä maksimoinnin että minimoinnin suhteen. Funktio on konveksi ja konkaavi. b) () = (suurin kokonaisluku
Numeerinen analyysi Harjoitus 3 / Kevät 2017
Numeerinen analyysi Harjoitus 3 / Kevät 2017 Palautus viimeistään perjantaina 17.3. Tehtävä 1: Tarkastellaan funktion f(x) = x evaluoimista välillä x [2.0, 2.3]. Muodosta interpoloiva polynomi p 3 (x),
Seuraavassa on esitetty seuraavien laskutoimitusten suoritukset eri laskinmalleilla
Seuraavassa on esitetty seuraavien laskutoimitusten suoritukset eri laskinmalleilla Muuttuja Frekvenssi 7 12 8 16 9 11 10 8 Tilastomoodin valinta. Tilastomuistin tyhjennys. Keskiarvon ja keskihajonnan
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 19.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo
RSA-salakirjoitus. Simo K. Kivelä, Apufunktioita
Simo K. Kivelä, 25.1.2005 RSA-salakirjoitus Ron Rivest, Adi Shamir ja Leonard Adleman esittivät vuonna 1978 salakirjoitusmenettelyn, jossa tietylle henkilölle osoitetut viestit voidaan salakirjoittaa hänen
Värähtelevä jousisysteemi
Mathematican version 8 mukainen. (5.10.01 SKK) Värähtelevä jousisysteemi Jousen puristumista ja venymistä voidaan kuvata varsin yksinkertaisella matemaattisella mallilla m d x k x, d t missä x on jousen
9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa
9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.
Harjoitus 2 -- Ratkaisut
Harjoitus -- Ratkaisut Listat a Table-komento Huom. (*-merkki aloittaa kommentin ja *)-merkki päättää sen. Table x, x,. x:n arvo, viimeinen x:n arvo, askelpituus, 4, 9, 6, 5, 36, 49, 64, 8,,, 44, 69, 96,
1 Peruslaskuvalmiudet
1 Peruslaskuvalmiudet 11 Lukujoukot N {1,, 3, 4,} on luonnollisten lukujen joukko (0 mukana, jos tarvitaan), Z {, 3,, 1, 0, 1,, 3,} on kokonaislukujen joukko, Q m n : m, n Z, n 0 on rationaalilukujen joukko,
PHP tehtävä 3 Atte Pekarinen TIKT13A 4.12.2014
PHP-kielen perusteet 3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä. Heredoc on ominaisuus PHP-koodaamisessa, jolla voidaan kirjoittaa pitkiä tekstejä
Harjoitus 2 -- Ratkaisut
Harjoitus -- Ratkaisut Listat a Table-komento Huom. (*-merkki aloittaa kommentin ja *)-merkki päättää sen. In[5]:= Table x, x,. x:n arvo, viimeinen x:n arvo, askelpituus Out[5]=, 4, 9,, 5, 3, 49, 4, 8,,,
Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio
Talousmatematiikan perusteet: Luento 4 Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Viime luennolla Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö- tai määrittelyjoukko
Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)
Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 2. Eukleideen algoritmi à 2.1 Suurimman yhteisen tekijän tehokas laskutapa Tässä luvussa tarkastelemme annettujen
Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.
Funktiot Tässä luvussa käsitellään reaaliakselin osajoukoissa määriteltyjä funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Avoin väli: ]a, b[ tai ]a, [ tai ],
Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo
Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo 1. a) Laadi lauseen A (B A) totuustaulu. b) Millä lauseiden A ja B totuusarvoilla a-kohdan lause on tosi? c) Suomenna a-kohdan lause, kun lause A on olen vihainen ja
Mitä symbolilaskentaohjelmalta voi odottaa ja mitä ei? Tapaus Mathematica
Simo K. Kivelä Mitä symbolilaskentaohjelmalta voi odottaa ja mitä ei? Tapaus Mathematica Symbolinen laskenta ei aina toimi, kuten voisi odottaa. Parempi onkin ajatella, että se elää omaa elämäänsä, jolla
Muuttujan vaihto. Viikon aiheet. Muuttujan vaihto. Muuttujan vaihto. ) pitää muistaa lausua t:n avulla. Integroimisen työkalut: Kun integraali
Viikon aiheet Integroimisen työkalut: Rationaalifunktioiden jako osamurtoihin Rekursio integraaleissa CDH: Luku 4, Prujut206: Luvut 4-4.2.5, Prujut2008: s. 89-6 Kun integraali h(x) ei näytä alkeisfunktioiden
Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.5.08 Kertaus K. a) Polynomi P() = + 8 on jaollinen polynomilla Q() =, jos = on polynomin P nollakohta, eli P() = 0. P() = + 8 = 54 08 +
Python-ohjelmointi Harjoitus 2
Python-ohjelmointi Harjoitus 2 TAVOITTEET Kerrataan tulostuskomento ja lukumuotoisen muuttujan muuttaminen merkkijonoksi. Opitaan jakojäännös eli modulus, vertailuoperaattorit, ehtorakenne jos, input-komento
jakokulmassa x 4 x 8 x 3x
Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:
Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla
Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla Valitse yläreunasta Näytä-valikosta CAS ja Piirtoalue. CAS-on laskinohjelma, piirtoalueen avulla saat kuviot näkyville tarvittaessa. Harjoitellaan ensiksi CAS-ikkunan
Algoritmit C++ Kauko Kolehmainen
Algoritmit C++ Kauko Kolehmainen Algoritmit - C++ Kirjoittanut Taitto Kansi Kustantaja Kauko Kolehmainen Kauko Kolehmainen Frank Chaumont Oy Edita Ab IT Press PL 760 00043 EDITA Sähköpostiosoite Internet