Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia tutkimushankkeen teoreettisen taustan kehittelyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia tutkimushankkeen teoreettisen taustan kehittelyä"

Transkriptio

1 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia tutkimushankkeen teoreettisen taustan kehittelyä Pirjo Harjanne ja Seppo Tella Soveltavan kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto Tiivistelmä: Vieraiden kielten osaaminen on noussut Suomessa kansainvälistymisen ansiosta yhä keskeisempään asemaan yhteiskunnan eri sektoreilla. Maassamme on puhuttu yli 20 vuotta voimakkaasti viestinnällisestä kieltenopetuksesta eri kouluasteilla. Tutkimustietoa viestinnällisen kieltenopetuksen toteutumisesta kouluissamme ei juurikaan ole. Mielestämme on nyt aika tutkia, mikä on nykykoulussa vieraiden kielten opetuksen todellisuus: Mitä vieraiden kielten opetuksen piirteitä ja painotuksia löytyy? Millä tavoin viestinnällistä kieltenopetusta kieltenopettajat toteuttavat ja mitä he sillä ymmärtävät? Näkökulmaamme liittyy myös kieltenopetuksen kiinteä yhteys laajoihin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tässä artikkelissa esitämme tutkimushankkeemme teoreettisia lähtökohtia ja suuntaviivoja. Avainsanat: vieraiden kielten opetus, viestinnällinen kieltenopetus, suomalainen koulu, yhteiskunta, monikulttuurisuus, sosiaalinen media. Johdanto Länsimainen yhteiskunta, Suomi sen osana, on kokenut viimeisten muutaman vuosikymmenen mittaan voimakkaan kansainvälistymisen yhteiskunnan, talouselämän, kulttuurin ja teollisuuden eri sektoreilla. Kansainvälistyminen on kohdannut myös kasvatuksen ja opetuksen. Osittain juuri kansainvälistymisen ansiosta myös vieraiden kielten osaaminen on saanut yhä keskeisemmän aseman monilla yhteiskunnan eri aloilla. Kuten olemme muualla osoittaneet (Tella & Harjanne, 2004; Harjanne & Tella, 2007a), vieraita kieliä ei enää pidetä välineaineina, joiden opettelu, harjoittelu ja käyttö kuuluvat vain kouluun, vaan laajamittaisesti tieto-, taito- ja kulttuuriaineina, joilla on yhä kasvava merkitys niin yksilön kehittymiselle kuin yhteisön ja yhteiskunnan kasvulle. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa on tämä otettu hyvin huomioon viitattaessa lukio-

2 738 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia opetuksen vieraisiin kieliin taito-, tieto- ja kulttuuriaineina (LOPS, 2003), kun taas perusopetuksessa vieras kieli oppiaineena nähdään hieman suppeammin, nimittäin taito- ja kulttuuriaineena (POPS, 2004). Asia nousee esille myös Kielikoulutuspoliittisen projektin (KIEPOn) suosituksissa: Kielitaito äidinkielen tai muiden kielten hallinta on nähty osana sitä sosiaalistumis- ja kulttuuristumisprosessia, jonka kautta ihminen kasvaa ottamaan vastuuta omasta elämästään ja erilaisista tehtävistä yhteiskunnassa (Luukka & Pöyhönen, 2007, 6). Vieraiden kielten aseman ja merkityksen muuttumisesta seuraa heijasteita kieltenopetukseen, -opiskeluun ja oppimiseen sekä opettajankoulutukseen. Kieltenopetuksen metodiikka on myös kehittynyt, ja tämän artikkelin keskeisenä tavoitteena on pohtia ja rakentaa tutkimusasetelmaa, jossa analysoimme kieltenopetuksen nykytilaa suomalaisessa koululuokassa ja erityisesti viestinnällisen kiel tenopetuksen asemaa, merkitystä ja mieltä opettajien työtapana ja ajankohtaisena metodisena suuntauksena ja lähestymistapana opetukseen. Vastaamme tutkimustavoitteeseemme kuvaamalla ensin lyhyesti tutkimushankkeemme didaktista viitekehystä. Toiseksi tarkastelemme joitain yhteiskunnan kehitystrendejä, joilla katsomme olevan merkitystä kieltenopetuksen metodiseen kehittymiseen. Kolmanneksi tarkastelemme sitä, millä tavoin nykyiseen viestinnällistä kieltenopetusta painottavaan tilanteeseen olemme tulleet ja mitä viestinnällinen kieltenopetus on. Didaktinen ja pedagoginen viitekehys Lähestymme tutkimushankettamme didaktisen opetus opiskelu oppimisprosessin viitekehyksessä (kuva 1). Tässä viitekehyksessä opetus kattaa laajasti sekä opis- Vieraan kielen opetus Vieraan kielen oppiminen Vieraan kielen opiskelu/ harjoittelu Kuva 1. Vieraan kielen didaktinen opetus opiskelu/harjoittelu oppimisprosessi (Uljensin 1997 hengessä; Harjanne, 2006, 57.)

3 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 739 (III) Pedagoginen kohtaaminen: reflektio (I) Suunniteltu ja toteutunut intentio (I) Suunnittelu Vieraan kielen opetus kelun että oppimisen. Keskeistä ajattelussamme on, että katsomme kieltenopettajan vaikuttavan opetuksensa kautta merkittävästi oppilaiden opiskeluun ja sitä kautta heidän oppimiseensa. On huomattava, että opetus opiskelu oppimiskehä nähdään rekursiivisena ja täten oppilaiden oppimisen katsotaan vaikuttavan heidän opiskeluunsa ja oppilaiden opiskelun ja oppimisen toivotaan puolestaan vaikuttavan opetukseen. Vieraan kielen didaktisen opetus opiskelu oppimisprosessin viitekehyksessä tutkimuksemme keskiöön nousevat opetus ja opiskelu suomalaisissa kieliluokissa. Tämän kompleksisen opetustodellisuuden analysoimiseksi ja ymmärtämiseksi tukeudumme Uljensin (1997) kouludidaktisen mallin perustalta kehiteltyyn malliin (kuva 2), joka tarjoaa käytännön reflektoinnin välineen ja käsitteellisen viite- opetus-opiskeluoppimisprosessi kokemus toiminta (I) Arvioiva reflektointi, arviointi Sisältö Vuorovaikutus Tavoitteisuus Metodi Konteksti (II) Kuva 2. Vieraan kielen opetuksen muodot (I) ja aspektit (II) sekä pedagoginen kohtaaminen (III) (Harjanteen 2006, perustalta pienin muutoksin).

4 740 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia kehyksen empiiriselle tutkimuksellemme. Malli eksplikoi vieraan kielen opetusprosessiin liittyviä relevantteja komponentteja, jotka ovat kuitenkin monimutkaisella tavalla toisiinsa kytkeytyneitä. Vieraan kielen opetuksen aspektit eli tavoitteisuus, konteksti, vuorovaikutus, sisältö ja metodi, ovat ensinnäkin kiinteästi vuorovaikutuksessa keskenään. Toiseksi ne vaikuttavat suunnitteluun, opetus opiskelu oppimisprosessiin ja ar vioivaan reflektointiin. Didaktisen opetus opiskelu oppimisprosessin jakaminen suunniteltuun ja toteutuneeseen on keskeinen näkökulma tutkimuksemme kannalta. Opettajan ja oppilaiden intentiot, jotka pohjautuvat heidän aikaisempiin kokemuksiinsa, ovat läsnä pedagogisessa kohtaamisessa konkretisoituen opettajan osalta opetuksen suunnitteluna ja oppilaiden osalta toteutuneena opiskeluna ja harjoitteluna. Tarkastelemme pedagogisen toiminnan muotoja, aspekteja ja pedagogista kohtaamista tarkemmin toisaalla (Harjanne, 2006, 58 64). Nostamme tässä esiin opetus opiskelu oppimisprosessiin liittyvistä aspekteista kontekstin. Vieraan kielen opetusprosessiin liittyvä konteksti on mm. sosiaalinen, mentaalinen, pedagoginen ja kulttuurinen. Kulttuurikontekstin merkitystä pedagogisessa prosessissa korostaa mm. Uljens (1997). Tällaisia kulttuurikonteksteja ovat esimerkiksi yhteiskunta, koulu, luokkahuone ja opetussuunnitelma. Oppilaat ovat paikallisen kulttuurikontekstin ja kotitaustansa edustajia ja he tuovat nämä kontekstit mukanaan luokkahuoneeseen. Opetukseen liittyvät arvot ja opettajan ja oppilaan roolit ovat suuressa määrin kulttuurisidonnaisia. (Uljens, 1997, 25 26, ) Vieraan kielen opetusta ei voida ymmärtää erillään sosiaalisesta, mentaalisesta ja pedagogisesta kulttuurikontekstistaan. Yhteiskunnallisia kehityslinjoja ja painotuksia Yhteiskunnallisia kehityslinjoja ja painotuksia voi vieraiden kielten opetuksen näkökulmasta tarkastella usealtakin kannalta. Tässä artikkelissa rajaamme niiden tarkastelun muutamiin keskeisiin ilmiöihin: (1) valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteet (LOPS, 2003; POPS, 2004), (2) kansallista kielikoulutuspolitiikkaa kartoittava KIEPO-tutkimus (Luukka & Pöyhönen, 2007), (3) opettajankoulutuksen kehittämispyrkimykset (erityisesti Opettajankoulutus 2020) sekä jotkut yleiset koulutukseen liittyvät trendit, kuten (4) formaalin, informaalin ja nonformaalin koulutuksen välisten suhteiden vahvistuminen. Lisäksi viittaamme (5) suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristumiseen ja (6) tieto- ja viestintätekniikan, erityisesti sosiaalisen median (Web 2.0) antamiin mahdollisuuksiin vieraiden kielten opetuksessa. Valtakunnalliset opetussuunnitelmat perusteet (LOPS, 2003; POPS, 2004) asemoivat myös kieltenopetusta, sen tavoitteita, päämääriä ja arviointia. Kieltenopet-

5 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 741 tajat ovat kuitenkin aina saaneet itse valita, mitä opetusmenetelmiä tai opetusmenetelmällisiä suuntauksia he käyttävät. Vieraiden kielten yhteiskunnallista sidosta olemme jo aikaisemmin tarkastelleet (Tella & Harjanne, 2004) perusopetuksen arvopohjan kautta miettimällä, millä eri tavoin kieltenopetus voi toteuttaa yhteisiä sosiaalisia, eettisiä ja moraalisia arvoja. Perusopetuksen tehtävä on varsin tärkeä: kasvavalle yksilölle luodaan ne opiskeluvalmiudet ja tottumukset, joita tämä tarvitsee elinikäistä ja elämänlaajuista opiskeluaan varten. Suomalaista kielikoulutuspolitiikkaa ja tulevaisuuden suuntaviivoja on viime vuosina syvällisimmin kartoittanut Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO (Luukka & Pöyhönen, 2007). Yksi sen tärkeimpiä tuloksia on se, että tutkimustietoa ei hyödynnetä kielikoulutuksen suunnittelussa riittävän systemaattisesti. Kuitenkin vain tutkimukseen perustuva tieto takaa, että maassamme pystytään sekä ennakoimaan tulevaisuuden haasteita ja ongelmia että vastaamaan niihin. Yksi yhteiskunnallista kehittymistä ja koulutusta koskeva megatrendi on formaalin, informaalin ja nonformaalin koulutuksen välisten rajojen hämärtyminen (ks. esim. Conner, ). Formaalilla koulutuksella on yleensä viitattu institutionaaliseen koululaitokseen, erityisesti Suomen perusopetukseen ja toisen tason koulutukseen. Suomen saamat korkeat pistemäärät OECD:n PISA-tutkimuksissa 1 viimeisten seitsemän vuoden aikana osoittavat monien mielestä, että koululaitoksemme toimiikin hyvin ja asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Ihminen oppii luonnollisesti myös koulun ulkopuolella, monissa elävän elämän tilanteissa, työpaikalla, vapaa-aikanaan ja lähes missä vain. Oppiminen on sosiokulttuurisen perspektiivin mukaan ihmiselle tyypillinen olemisen muoto, jota ei voida erottaa muusta elämästä ja katsotaankin, että ihminen ei voi välttyä oppimasta (Säljö, 2001, 112). Viime aikoina onkin yhä enemmän kiinnitetty huomiota siihen, miten tällainen informaali opiskelu ja oppiminen voitaisiin ottaa paremmin huomioon myös formaalissa kouluopetuksessa (ks. esim. Krokfors, Vitikka & Tella, 2007, 2008). Samoin nonformaalin opetuksen, opiskelun ja oppimisen merkitys on korostunut. Nonformaalilla opetuksella tarkoitetaan tavallisesti museoissa, tiedekeskuksissa ja vastaavissa paikoissa tapahtuvaa toimintaa, jolla on usein pedagogisia tavoitteita. Ympäröivä yhteiskunta siis pyrkii koululuokkaan eikä sekään ole enää aikoihin ollut suljettu, hermeettinen opiskeluympäristö, vallankaan, jos opettaja on yhtään seurannut, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Monikulttuurisuus on kieltenopetuksen haaste monessa mielessä. Ensiksi kieli ja kulttuuri kuuluvat erottamattomasti yhteen. Vieraiden kielten opetus ja opiskelu on täten aina myös kyseisen kielialueen kulttuurin ja kulttuurien välisen viestinnän opetusta ja opiskelua. Toiseksi vieraiden kielten opetus on parhaimmillaan aina myös suvaitsevaisuuskasvatusta. Tämä haaste on erityisen ajankohtainen myös siksi, että kieltenopettaja kohtaa kieliluokassaan yhä enemmän maa-

6 742 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia hanmuuttajataustaisia oppilaita. Esimerkiksi Helsingissä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus peruskoulujen oppilaista kasvaa nykyisestä 11 %:sta noin 23 %:een vuoteen 2025 mennessä (Merimaa, 2008). Monikulttuurisuus on, kuten esimerkiksi Uljens (2007) väittää, yhteydessä myös kysymyksiin kulttuurisesta identiteetistä ja kansalaisuudesta yleensäkin. Monikulttuuristuminen on otettu huomioon opettajankoulutuksen kehittämistä koskevassa muistiossa. Sen suosituksen mukaan opettajankoulutuksessa lisätään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kouluttamista opettajaksi samalla kun vahvistetaan kaikkien opettajien valmiuksia kohdata monikulttuurisuuden vaatimukset oppilaitoksissa. (Opettajankoulutus 2020, 2007.) Yksi yhteiskuntaa syvästi muuttanut tekijä on tieto- ja viestintätekniikka erilaisine sovelluksineen ja ohjelmistoineen. Uusinta kehitysaaltoa kutsutaan usein yleisnimellä Web 2.0 tai sosiaalinen media. Sosiaalinen media painottaa erityisesti tekniikan käyttäjän omaehtoista tuottamista, tuotteiden verkkoon lataamista ja julkaisemista (ks. esim. Vesterinen, Kynäslahti & Tella, 2007; Harjanne & Tella, 2008). Yhteenvetona toteamme, että vieraiden kielten opetus on osa tätä syvällekäyvää yhteiskunnallista haastetta. Opettajan henkilökohtainen didaktiikka ja pedagoginen ajattelu Vieraan kielen opetus kytkeytyy kiinteästi opettajan henkilökohtaiseen didaktiikkaan, joka perustuu hänen kokemuksiinsa, uskomuksiinsa ja intuitiivisiin ja rationaalisiin perusteluihinsa. Tähän liittyy opettajan pedagoginen ajattelu, joka ymmärretään opetustapahtumaan liittyvänä reflektiivisenä ajatteluna ja pedagogisena päätöksentekona. Opettajan pedagoginen ajattelun perustana on hänen kokemuksellinen ja teoreettinen tietonsa tai hänen uskomuksensa tai näiden yhdistelmä. Vieraan kielen opetuksen perusta on täten monidimensionaalinen ja opetta ja voi konstruoida työnsä hyvin monella eri tavalla riippuen hänen kokemuksellisesta ja teoreettisesta tieto- ja uskomusperustasta. (Kansanen, 1995, 10 16; Kansanen, Tirri, Meri ym., 2000.) Tutkimuksessamme tukeudumme Borgin (2006) jäsentelyyn kieltenopettajan kognitioon, ajatteluun, vaikuttavista tekijöistä (kuva 3). Borgin (2006) esittämästä kuvasta tutkimusasetelmassamme nousevat keskiöön kieltenopettajan arvomaailmaan, uskomuksiin, käytännön ja teoreettiseen tietoon pohjautuvat käsitykset oppilaista, opetuksesta, opiskelusta ja oppimisesta, jotka vaikuttavat hänen kognitioonsa ja sitä kautta pedagogisiin ratkaisuihinsa. Tutkimushankkeemme lähtökohtana on ajatus siitä, että kieltenopettajan tulisi tiedostaa opetuksensa lähtökohtia, omaa henkilökohtaista didaktiikkaansa ja pedagogista ajatteluaan, eli olla tietoinen omista taustaolettamuksistaan ja opetusta ohjaavasta käytännön ja teoriatiedostaan. Kieltenopettajan ammatillinen kasvu,

7 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 743 Henkilökohtainen historia ja luokkahuonekokemus, jotka määrittävät (esim. opettajista, opetuksesta). Saattaa vaikuttaa olemassa olevaan ajatteluun, vaikka tiedostamatomat ajattelumallit voivat rajoittaa sen vaikutusta. Koulunkäynti Ammatillinen kouluttautuminen Uskomukset, tieto, teoriat, asenteet, oletukset, käsitykset, periaatteet, ajattelu, päätöksenteko Kieltenopettajan kognitio Kontekstuaaliset tekijät Opettamisesta, opettajista, oppilaista, oppimisesta, oppiaineesta, opetussuunnitelmasta, oppimateriaaleista, toiminnoista, itsestä, kollegoista, arvioinnista, kontekstista. Luokkahuoneharjoittelu Opetusharjoittelu Konteksti luokkahuoneen sisällä ja ulkopuolella oleva välittää kognitiota ja opetusharjoittelua. Saattaa johtaa muutoksiin kognitiossa tai luoda jännitettä kognition ja luokkahuonekäytänteiden välille. Kognition ja kontekstuaalisten tekijöiden määrittämä. Luokkahuonekokemus puolestaan vaikuttaa kognitioon tiedostamattomasti ja/tai tietoisen reflektion kautta. Kuva 3. Kieltenopettajan kognition elementtejä ja prosesseja (Borg, 2006, 283). mihin sisältyy luova opetus ja opetuksen uudistaminen, edellyttää oman opetuksen ja pedagogisten ratkaisujen reflektointia. Kieltenopettajan on otettava kantaa siihen, mitä lähestymistapaa opetukseen hän toteuttaa kieliluokassaan ja miksi. Viestinnällinen kieltenopetus On monia tapoja toteuttaa kieltenopetusta. Tarkastelemme tässä viestinnällisen kieltenopetuksen (communicative language teaching; CLT) piirteitä ja painotuksia, joka on ollut Suomessa, kuten laajasti muuallakin maailmassa, jo parikymmentä vuotta vallalla ollut lähestymistapa kieltenopetukseen ainakin teoriassa ja vieraiden kielten opetussuunnitelmissa (LOPS, 1994, 2003; POPS, 1994, 2004). Kiel-

8 744 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia Humanisticexperiential Collaborative Language Learning Project- Based Teaching Content- Based Teaching Task- Supported Language Teaching Communicative Language Teaching Action- Based Teaching tenopettajan täytyy tuntea opetuksensa teoriaperusta ja reflektoida kriittisesti sen periaatteita voidakseen tehdä omia valintoja kieliluokassaan. Viestinnällisen kieltenopetuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää oppilaiden viestinnällistä kielitaitoa, taitoa käyttää vierasta kieltä kirjalliseen ja suulliseen viestintään. Viestinnällinen kieltenopetus edustaa pikemminkin lähestymistapaa vieraiden kielten opetukseen kuin opetusmetodia. Lähestymistapa viittaa opetuksen filosofiaan, jota voidaan tulkita ja soveltaa eri tavoin luokkahuoneessa, kun taas opetusmetodi viittaa kiinteään opetussysteemiin määrättyine tekniikoineen ja käytänteineen (Rodgers, 2001). Viestinnällinen kieltenopetus ei ole mikään yksi yhtenäinen lähestymistapa vaan toteutuu monina eri suuntauksina ja koulukuntina, esimerkkeinä yhteistoiminnallinen kielenoppiminen (Collaborative Language Learning, CLL) ja viestinnälliseen tehtävään perustuva kieltenopetus (Task-Based Language Teaching, TBLT) (kuva 4). Eri suuntaukset nousevat erilaisista teoriaperustoista ja niiden välillä on myös kiistaa. Viestinnällisestä kieltenopetuksesta ei täten ole olemassa mitään yksittäistä mallia vaan sitä määritellään, tulkitaan ja sovelletaan eri tavoin (esim. Brown, 2001; Spada, 2007). Mikä tahansa kieltenopetus ei kuitenkaan ole viestinnällistä kieltenopetusta. Viestinnällinen kieltenopetus edustaa holistista näkemystä vieraasta kielestä ja sen oppimisesta. Viestinnällisen kielitaidon ymmärretään rakentuvan hyvin laajasta kieleen, kielenoppijaan ja -käyttäjään sekä elämään ja maailmaan liittyvien tietojen, taitojen ja taitotiedon kentästä, kuten Eurooppalaisen viitekehyksen kie- Cognitiveconstructivism Socioconstructivism Socioculturalism Task- Based Language Teaching Kuva 4. Viestinnällisen kieltenopetuksen taustalla olevia oppimisnäkemyksiä ja sen eri suuntauksia (Harjanne & Tella, 2007b).

9 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 745 litaitokuvauksessa (CEF, 2001) esitetään. Siinä otetaan huomioon kielellinen viestintätaito, sosiolingvistiset ja pragmaattiset kompetenssit, kielenkäytön strateginen ulottuvuus sekä muut kielenkäyttöön vaikuttavat tekijät eli kielenoppijan ja - käyttäjän yleiset valmiudet. On huomattava, että viestinnälliseen kielitaitoon katsotaan kuuluvan kielenoppijan ja -käyttäjän kognitiivisten tekijöiden ohella merkittävässä osassa myös hänen persoonallisuus- ja affektiset tekijät, hänen sosiaaliset taidot, kulttuurienväliset toimintataidot ja opiskelutaidot. Viestinnällisen kieltenopetuksen mukaan kieli nähdään ensisijaisesti kontekstisidonnaisena viestintänä eikä opetuksen ensisijainen kohde ole täten vieras kieli koodina, vaan päätavoitteena on kehittää oppilaiden kykyä ilmaista merkityksiä ja taitoa käyttää vierasta kieltä viestintään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Viestinnällisen kieltenopetuksen taustalla voidaan nähdä erilaisia oppimisnäkemyksiä (kuva 4; ks. tarkemmin Harjanne, 2006, ). Nykyään ollaan hyvin laajasti yksimielisiä siitä, että vieraan kielen oppimisen tarkastelu pelkästään yksittäisen oppimisnäkemyksen kautta ei ole riittävä koko kompleksisen ilmiön kuvaamiseksi (esim. Säljö, 2001, 109). Eri oppimisnäkemykset nähdään toisiaan täydentävinä, ei kilpailevina. Katsotaan, että oppimisen kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen edellyttää oppimisen tarkastelua sekä yksilöllisenä että sosiaalisena ilmiönä oppimisen tarkastelu sosiaalisena ilmiönä ei täten sulje pois kognitiivista dimensiota eikä kognitiivinen sulje pois sosiaalista. Viestinnällisen kieltenopetuksen perustana olevan holistisen näkemyksen mukaan vieraan kielen oppiminen on kognitiivinen, kokemuksellinen, vuorovaikutuksellinen, yhteistoiminnallinen ja kontekstisidonnainen prosessi. Vaikka viestinnällisen kieltenopetuksen eri suuntauksiin liittyy erilaisia opetuskäytänteitä, niillä on kuitenkin myös samoja perusperiaatteita (Rodgers, 2001). Viestinnällisessä kieltenopetuksessa korostuu tekemällä oppiminen (learning by doing) ja toiminnan oppilaskeskeisyys. Se merkitsee oppilaiden tarpeiden ja tavoitteiden huomioon ottamista ja suuremman kontrollin antamista heille (ks. Brown, 2001, 46 47). Se näkyy myös opettajan ja oppilaan rooleissa: opettaja on mentori ja palautteen antaja, kun taas oppilas on aktiivinen kielenkäyttäjä, vuorovaikutukselliseen viestintään osallistuja, keskustelija (ks. esim. Richards & Rodgers, 2001). Tyypillisiä työmuotoja ovat pari- ja pienryhmätyöskentely. Viestinnällinen kieltenopetus ei kuitenkaan tarkoita pelkästään oppilaskeskeisyyttä, vaan ryhmätyöskentelyn rinnalla tarvitaan myös opettajan aktiivista otetta ja eksplisiittistä palautetta oppilaan suorituksista ja virheistä (Spada, 2007, ). On kuitenkin otettava huomioon, että oppilaan rooli aktiivisena kielenkäyttäjänä merkitsee yrityksiä ja erehdyksiä eikä opettaja voi eikä hänen tule kontrolloida kaikkea oppilaiden kielenkäyttöä (vrt. perinteinen kieltenopetus). Viestinnällisessä kieltenopetuksessa kieli nähdään kokonaisuutena, jossa sitä ei pilkota kontekstista irrotettuihin lingvistisiin ja grammatikaalisiin yksikköihin

10 746 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia vaan otetaan huomioon viestinnällisen kielitaidon lingvistiset, kognitiiviset, sosiaaliset, affektiset, kulttuuriset ja pragmaattiset komponentit. Lisäksi on huomattava, että kielen eri osataitoja eli kuuntelemista, puhumista, lukemista ja kirjoittamista harjoitellaan samanaikaisesti. Viestinnällinen kieltenopetus ei täten tarkoita, vastoin yleistä väärinkäsitystä, pelkästään kuuntelemista ja puhumista, vaikka siinä usein painottuukin suullinen kielitaito (ks. Tella & Harjanne, 2004; Spada, 2007, ). Näkemys kielestä kokonaisuutena tarkoittaa viestinnällisessä kieltenopetuk sessa muun muassa merkityskeskeistä kielenkäyttöä (ks. Brown, 2001, 48 49, 267). Nykyään on kuitenkin laaja yhteisymmärrys siitä, että oppilaiden pitää vies ties sään fokusoida sekä merkitykseen että muotoon kehittääkseen kielitaitoaan (esim. Ellis, 2003, ). Spada (2007) esittääkin, että viestinnällisen kieltenopetuksen pitäminen pelkästään merkityspainotteisena kuuluu yleisiin myytteihin ja väärinkäsityksiin viestinnällisestä kieltenopetuksesta. Se, miten huomion kiinnittäminen tapahtuu, nähdään eri tavoin. Kognitiivisen näkemyksen mukaan huomion kiinnittäminen tapahtuu merkitysneuvottelussa (negotiation of meaning; Long, 1985), kun taas sosiokulttuurisen näkemyksen mukaan se tapahtuu tukemisen (Wood, Bruner & Ross, 1976) kautta opettaja oppilas- ja oppilas oppilasvuorovaikutuksessa. Viestinnälliseen kieltenopetukseen kuuluu täten myös muotoon kohdistuva fokus, kielioppi, mutta on huomattava, että se kytketään merkityspainotteiseen viestintään eikä tapahdu viestintäkontekstista irrallaan. On huomattava, että viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteiden mukaan myös äidinkielen käyttö on sallittua silloin, kun se tukee vieraan kielen käyttöä viestinnässä. Tämä käsitys saa tukea sosiokulttuurisesta teoriasta (Vygotsky, 1978), jonka mukaan äidinkielen käyttö on ratkaiseva tukemisen muoto (scaffolding) kieltä opiskelevien neuvotellessa muodosta ja merkityksestä (ks. Harjanne, 2006, , ). Äidinkielen välttäminen ei Spadan (2007, ) mukaan kuulu viestinnälliseen kieltenopetukseen vaan on yksi siihen liitetyistä myyteistä. Myös Viitekehyksessä (CEF, 2001, ) esitetään, että kielenoppija ja -käyttäjä voi turvautua useampaan kieleen silloin, kun hän ei selviä pelkästään kohdekielellä. Viestinnällisen kieltenopetuksen yhteisiin perusperiaatteisiin kuuluvat myös vuorovaikutteinen viestintä, mielekäs kielenkäyttö, sujuvuuden kehittäminen sekä autenttiset ja mielekkäät tehtävät (ks. esim. Richards & Rodgers, 2001, ). Oppilaiden mielekäs kielenkäyttö on Skehanin (2007, 291) mukaan kuitenkin tärkeämpää kuin tehtävän autenttisuus. Viestinnällisen kieltenopetuksen keskeinen elementti on tehtävä. Skehan (2003) määrittelee sen toiminnaksi, jossa korostuvat merkitys, yhteys luokkahuoneen ulkopuoliseen elämään sekä viestintään liittyvä tavoite ja tavoitteen saavuttaminen. Viestinnällisen tehtävän funktio ja siihen liittyvä vuorovaikutus nähdään kuitenkin eri tavoin eri oppimisnäkemyksissä. Kognitiivisessa lähestymises-

11 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 747 sä viestinnälliseen tehtävään nähdään tehtävän piirteiden ja tehtävän suorittamisen olosuhteiden vaikuttavan vaihtelevasti oppilaiden kielen tarkkuuteen, sujuvuuteen tai kompleksisuuteen (Skehan, 2003, 2007). Sosiokulttuurisessa lähestymisessä erotetaan puolestaan tehtävä opettajan toimintasuunnitelmana ja oppilaiden toimintana. Katsotaan, että tehtävän piirteet ja olosuhteet eivät saa oppilaita suorittamaan tehtävää ennalta määrätyllä tavalla, vaan siihen vaikuttavat heidän sosiokulttuurinen historiansa, osaamisensa, motivaationsa ja tavoitteensa (ks. esim. Roebuck, 2000, 83 84). Myös viestinnälliseen tehtävään keskeisenä liittyvä vuorovaikutus nähdään eri oppimisnäkemyksissä eri tavoin. Kognitiivisen näkemyksen mukaan vuorovaikutus liittyy epäsuorasti oppimiseen ja sitä tarkastellaan rajoittuneena merkitysneuvotteluun. Sosiokulttuurisen näkemyksen mukaan viestinnälliseen tehtävään liittyvä vuorovaikutus nähdään puolestaan ratkaisevana tekijänä vieraan kielen oppimisessa. Oppimisen katsotaan tapahtuvan vuorovaikutuksessa ja ilmenevän vuorovaikutuksena. (ks. van Lier, 2000, ) Viestinnällinen kieltenopetus on käsite, jota on toistettu mantran tavoin, mutta miten se tulkitaan ja miten sitä sovelletaan, siitä on vähemmän tietoa. Esimerkiksi Nikulan (2007) tutkimuksesta voi kuitenkin päätellä, että viestinnälliseen kieltenopetukseen liittyvät oppilaskeskeisyys ja oppilaan rooli aktiivisena kielenkäyttäjänä toteutuivat heikosti, jos ollenkaan, tutkituissa suomalaisissa englannin luokissa. Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset Tutkimushankkeemme teoreettisesta taustasta ja tavoitenäkökulmasta nostamme tutkimustehtäväksi analysoida, kuvata ja tulkita sitä, mitä suomalaisissa kieliluokissa tapahtuu, millä tavoin vieraita kieliä opetetaan ja opiskellaan ja millä perustein. Tutkimushankkeeseemme liittyy myös vieraiden kielten opetuksen kehityshankkeen näkökulma. Lähtökohtanamme on ajatus, että sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti vaikuttaa siihen, mitä ja millä tavalla opetetaan, opiskellaan ja opitaan. Tutkimuskysymyksemme ovat: 1. Mitkä kieltenopetuksen piirteet ja painotukset ovat keskeisiä suomalaisissa kieliluokissa? 2. Mitkä opetus- ja opiskelukäytänteet ovat tyypillisiä suomalaisissa kieliluo kissa? 3. Mitkä ovat kieltenopettajien perustelut opetus- ja opiskelukäytänteille kieliluokissaan? Vastaamme tutkimuskysymyksiin analysoimalla kyselylomakkein, haastatteluin, luokkahuoneobservoinnein sekä elektronisin ja digitaalisin dokumentoinnein kerättyä tutkimusaineistoa. Aineiston keruun ja analysoinnin menetelmiä käsittelemme toisessa yhteydessä.

12 748 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia Lähteet Borg, S. (2006). Teacher cognition and language education: Research and practice. London: Continuum. Brown, D. H. (2001). Teaching by principles: An interactive approach to language pedagogy. 2 nd edition. San Francisco, CA: State University. CEF (2001). Common European framework of reference for languages: Learning, teaching, assessment. Council for Cultural Co-operation Committee. Modern Languages Division, Strasbourg. Council of Europe and Cambridge: Cambridge University Press. Conner, M. L. ( ). Informal learning. Ageless learner, agelesslearner.com/intros/informal.html (retrieved ) Ellis, R. (2003). Task-based language learning and teaching. Oxford: Oxford University Press. Harjanne, P. (2006). Mut ei tää oo hei midsommarista ruotsin kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu yhteistoiminnallisten skeema- ja elaborointitehtävien avulla. University of Helsinki. Department of Applied Sciences of Education. Research Report Harjanne, P. & Tella, S. (2007a). Foreign language didactics, foreign language teaching and transdisciplinary affordances. In A. Koskensalo, J. Smeds, P. Kaikkonen & V. Kohonen (Eds.), Foreign languages and multicultural perspectives in the European context; Fremdsprachen und multikulturelle Perspektiven im europäischen Kontext (pp ). Dichtung Wahrheit Sprache. Berlin: LIT-Verlag. Harjanne, P. & Tella, S. (2007b). Task-based language teaching: Challenging emphases. Poster presentation at 2 nd International Conference on Task-Based Language Teaching Honolulu, USA. presentations.htm (retrieved ) Harjanne, P. & Tella, S. (2008). Strong signals in foreign language education, with a view to future visions. In S. Tella (Ed.), From Brawn to Brain: Strong Signals in Foreign Language Education. Proceedings of the ViKiPeda-2007 Conference in Helsinki, May 21 22, 2007 (pp ). University of Helsinki. Department of Applied Sciences of Education. Research Report 290. Kansanen, P. (1995). Kuorolaulu, lausunta, kansantanhut ja tanssi. Entä pedagoginen ajattelu? Teoksessa A. Vaahtokari & A. Vähäpassi (toim.), Tutki, vertaile, arvioi. Näkökulmia opetuksen suunnitteluun ja tutkimukseen (ss. 9 23). Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 51. Tampere: Tammer-paino. Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M., Krokfors, L., Husu, J. & Jyrhämä, R. (2000). Teachers pedagogical thinking: Theoretical landscapes, practical challenges. New York: Peter Lang Publishing. Krokfors, L., Vitikka, E. & Tella S. (2007). Formaalit ja informaalit pedagogiset prosessit ja ympäristöt. [Formal and Informal Pedagogical Processes and Environments]. Kasvatustieteen päivät 2007 Kasvatus, kansalaisuus, kritiikki (s. 12). Åbo Akademi, Vaasa Abstraktit.

13 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 749 Krokfors, L., Vitikka, E. & Tella, S. (2008). Formaalit, nonformaalit ja informaalit prosessit ja ympäristöt. [Formal, Nonformal and Informal Processes and Environments]. Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka (ss ). Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä. Käsiohjelma ja abstraktit. Long, M. (1985). A role for instruction in second language acquisition: Task-based language teaching. In K. Hyltenstam & M. Pienemann (Eds.), Modelling and assessing second language acquisition (pp ). Clevedon: Multilingual Matters. LOPS (1994). Lukion opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus. LOPS (2003). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003: Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus. Luukka, M.-R. & Pöyhönen, S. (2007). Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta: Kielikoulutuspoliittisen projektin keskeiset suositukset. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Merimaa, J. (2008). Jo joka kymmenes oppilas on maahanmuuttaja. HS.fi (luettu ) Nikula, T. (2007). The IRF pattern and space for interaction: Comparing CLIL and EFL classrooms. In C. Dalton-Puffer & U. Smit (Eds.), Empirical Perspectives on CLIL Classroom Discourse (pp ). Frankfurt am Main: Peter Lang. Opettajankoulutus (2007). Helsinki: Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 44. POPS (1994). Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus. POPS (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Puolimatka, T. (2002). Opetuksen teoria: Konstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi. Richards, J. & Rodgers, T. (2001). Approaches and methods in language teaching. 2 nd edition. Cambridge: Cambridge University Press. Rodgers, T. (2001). Language teaching methodology. rodgers.html (retrieved ) Roebuck, R. (2000). Subjects speak out: How learners position themselves in a psycholinguistic task. In J. P. Lantolf (Ed.), Sociocultural theory and second language learning (pp ). Oxford: Oxford University Press. Skehan, P. (1998). Task-based instruction. Annual Review of Applied Linguistics, 18, Skehan, P. (2003). Task-based instruction. Language Teaching 362, Skehan, P. (2007). Language instruction through tasks. In J. Cummins & C. Davison (Eds.), International handbook of English language teaching (Part 1, pp ). New York: Springer. Spada, N. (2007). Communicative language teaching: Current status and future prospects. In J. Cummins & C. Davison (Eds.), International handbook of English language teaching (Part 1, pp ). New York: Springer. Säljö, R. (2001). The individual in social practices Comments to Ference Marton s The practice of learning. Nordisk Pedagogik, 21,

14 750 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia Tella, S. & Harjanne, P. (2004). Kielididaktiikan nykypainotuksia. Didacta Varia 9(2), Uljens, M. (1997). School didactics and learning: A school didactic model framing an analysis of pedagogical implications of learning theory. Hove: Psychology Press. Uljens, M. (2007). Education and societal change in the global age. In R. Jakku-Sihvonen & H. Niemi (Eds.), Education as a societal contributor (pp ). Frankfurt am Main: Peter Lang. van Lier, L. (2000). From input to affordance: Social-interactive learning from an ecological perspective. In J. P. Lantolf (Ed.), Sociocultural theory and second language learning (pp ). Oxford: Oxford University Press. Vesterinen, O., Kynäslahti, H. & Tella, S. (2007). Media and Volitional Literacy In the Era of Web 2.0. In Proceedings (CD-ROM) of EDEN Annual Conference New Learning 2.0? Emerging Digital Territories, Developing Continuities New Divides June. Naples, Italy. Vygotsky, L. S. (1978). Mind in society: The development of higher psychological processes. Cambridge, Mass: Harvard University Press. Wood, D., Bruner, J. S. & Ross, G. (1976). The role of tutoring in problem-solving. Journal of Child Psychology and Psychiatry 17, Viite 1. Ks. esim _1_1_1_1,00.html

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Kielikasvatus. KIELIKASVATUSFOORUMI 27.-28.10.2014, Helsinki, Finlandia-talo

Kielikasvatus. KIELIKASVATUSFOORUMI 27.-28.10.2014, Helsinki, Finlandia-talo KIELIKASVATUSFOORUMI 27.-28.10.2014, Helsinki, Finlandia-talo FTDK, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuu professori Ritva Kantelinen, ritva.kantelinen@uef.fi Kielikasvatus

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009

Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009 Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009 1 Tavoite: tutkivalla otteella osoittaa, miten kielenoppimisen teoriaan pohjautuva kielipedagogiikka tulisi asemoida

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

SUOMI 2 -OPISKELIJOIDEN TUETTU POLKU LUKIOON JA LUKIOSSA

SUOMI 2 -OPISKELIJOIDEN TUETTU POLKU LUKIOON JA LUKIOSSA SUOMI 2 -OPISKELIJOIDEN TUETTU POLKU LUKIOON JA LUKIOSSA ILONA KUUKKA EIRAN AIKUISLUKIO Lukioon valmistava lisäopetus TAUSTA VUONNA 2004: viestit lukioista: suomi 2 -opiskelijoiden kielitaito ei riitä

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Johdantoa mediakasvatukseen

Johdantoa mediakasvatukseen Johdantoa mediakasvatukseen Mediakasvatuksen perusteet 4 op Olli Vesterinen, 2006 Seminaarikertojen teemat Perspektiivi 2 Didaktiikka Psykologia Perspektiivi 3 Yhteiskuntatieteet Perspektiivi 4 Mediakasvatuksen

Lisätiedot

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Miksi tärkeää kielten opetuksessa? Oppimisen ilo sitoo sitoo oppilaan oppimisprosessiin (Rantala, 2006) Ainoa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Hannele Dufva, Jyväskylän yliopisto Heidi Vaarala & Teija Kangasvieri, Kieliverkosto Kielikasvatusfoorumi, 28.10.2014 Helsinki Perinteinen

Lisätiedot

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet Kielitaidon tasot ja aihekokonaisdet Yksikön päällikkö, opetsnevos Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla ARVIOINTI JA VIITEKEHYS Eroopan nevosto jlkaisi vonna 2001 asiakirjan Common Eropean Framework

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1

Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1 Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1 Kielellisen lahjakkuuden tunnistamisesta Kielellinen lahjakkuus on moniulotteinen ilmiö, joka voi olla näkyvää (tuotos) tai

Lisätiedot

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Projektin taustaa Mikä on KIEPOn tavoitteena? Maamme kielikoulutuspolitiikan laajamittainen

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Marja-Riitta Kotilainen, projektitutkija, Mediakasvatuksen tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto kieltenopettaja, Saaren koulu, Rovaniemi

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA

ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA Mirja Tarnanen Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Orientaatiota arviointiin Palauta mieleesi arviointikokemuksiasi opettajana tai oppilaana/opiskelijana.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Viestinnällisen kieltenopetuksen valtakunnallinen tukipaketti

Viestinnällisen kieltenopetuksen valtakunnallinen tukipaketti Helsingin Kielitivoli Viehko Viestinnällisen kieltenopetuksen valtakunnallinen tukipaketti Jyrki Kaarila, Vantaan sivistysvirasto Annamari Kajasto, Helsingin opetusvirasto Hotel Scandic Continental 5.11.2010

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa

Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa KV-kevättapaaminen, OPH:n kv-hankkeet Hatanpään lukio Annamari Kajasto, projektisuunnittelija 25.4.2014 Jossain kaupungissa on maailma näytteillä Mitä

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Minna Harmanen, Opetushallitus Aineopettajaliiton seminaari, Paasitorni, 7.11.2015 Monilukutaito? Opetussuunnitelmat uudistuvat Perusopetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Tiivistelmä: Perusopetuksen eurooppalainen kielisalkku Suomessa

Tiivistelmä: Perusopetuksen eurooppalainen kielisalkku Suomessa Tiivistelmä: Perusopetuksen eurooppalainen kielisalkku Suomessa Eurooppalaisen kielisalkun (EKS) Suomen perusopetukseen kehitetyt versiot on rekisteröity Euroopan neuvostossa (Council of Europe, Strasbourg).

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 1 Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 2 Opetushallitus Koulutuksen seurantaraportti 2013:4 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 3 1

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot