Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia tutkimushankkeen teoreettisen taustan kehittelyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia tutkimushankkeen teoreettisen taustan kehittelyä"

Transkriptio

1 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia tutkimushankkeen teoreettisen taustan kehittelyä Pirjo Harjanne ja Seppo Tella Soveltavan kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto Tiivistelmä: Vieraiden kielten osaaminen on noussut Suomessa kansainvälistymisen ansiosta yhä keskeisempään asemaan yhteiskunnan eri sektoreilla. Maassamme on puhuttu yli 20 vuotta voimakkaasti viestinnällisestä kieltenopetuksesta eri kouluasteilla. Tutkimustietoa viestinnällisen kieltenopetuksen toteutumisesta kouluissamme ei juurikaan ole. Mielestämme on nyt aika tutkia, mikä on nykykoulussa vieraiden kielten opetuksen todellisuus: Mitä vieraiden kielten opetuksen piirteitä ja painotuksia löytyy? Millä tavoin viestinnällistä kieltenopetusta kieltenopettajat toteuttavat ja mitä he sillä ymmärtävät? Näkökulmaamme liittyy myös kieltenopetuksen kiinteä yhteys laajoihin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tässä artikkelissa esitämme tutkimushankkeemme teoreettisia lähtökohtia ja suuntaviivoja. Avainsanat: vieraiden kielten opetus, viestinnällinen kieltenopetus, suomalainen koulu, yhteiskunta, monikulttuurisuus, sosiaalinen media. Johdanto Länsimainen yhteiskunta, Suomi sen osana, on kokenut viimeisten muutaman vuosikymmenen mittaan voimakkaan kansainvälistymisen yhteiskunnan, talouselämän, kulttuurin ja teollisuuden eri sektoreilla. Kansainvälistyminen on kohdannut myös kasvatuksen ja opetuksen. Osittain juuri kansainvälistymisen ansiosta myös vieraiden kielten osaaminen on saanut yhä keskeisemmän aseman monilla yhteiskunnan eri aloilla. Kuten olemme muualla osoittaneet (Tella & Harjanne, 2004; Harjanne & Tella, 2007a), vieraita kieliä ei enää pidetä välineaineina, joiden opettelu, harjoittelu ja käyttö kuuluvat vain kouluun, vaan laajamittaisesti tieto-, taito- ja kulttuuriaineina, joilla on yhä kasvava merkitys niin yksilön kehittymiselle kuin yhteisön ja yhteiskunnan kasvulle. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa on tämä otettu hyvin huomioon viitattaessa lukio-

2 738 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia opetuksen vieraisiin kieliin taito-, tieto- ja kulttuuriaineina (LOPS, 2003), kun taas perusopetuksessa vieras kieli oppiaineena nähdään hieman suppeammin, nimittäin taito- ja kulttuuriaineena (POPS, 2004). Asia nousee esille myös Kielikoulutuspoliittisen projektin (KIEPOn) suosituksissa: Kielitaito äidinkielen tai muiden kielten hallinta on nähty osana sitä sosiaalistumis- ja kulttuuristumisprosessia, jonka kautta ihminen kasvaa ottamaan vastuuta omasta elämästään ja erilaisista tehtävistä yhteiskunnassa (Luukka & Pöyhönen, 2007, 6). Vieraiden kielten aseman ja merkityksen muuttumisesta seuraa heijasteita kieltenopetukseen, -opiskeluun ja oppimiseen sekä opettajankoulutukseen. Kieltenopetuksen metodiikka on myös kehittynyt, ja tämän artikkelin keskeisenä tavoitteena on pohtia ja rakentaa tutkimusasetelmaa, jossa analysoimme kieltenopetuksen nykytilaa suomalaisessa koululuokassa ja erityisesti viestinnällisen kiel tenopetuksen asemaa, merkitystä ja mieltä opettajien työtapana ja ajankohtaisena metodisena suuntauksena ja lähestymistapana opetukseen. Vastaamme tutkimustavoitteeseemme kuvaamalla ensin lyhyesti tutkimushankkeemme didaktista viitekehystä. Toiseksi tarkastelemme joitain yhteiskunnan kehitystrendejä, joilla katsomme olevan merkitystä kieltenopetuksen metodiseen kehittymiseen. Kolmanneksi tarkastelemme sitä, millä tavoin nykyiseen viestinnällistä kieltenopetusta painottavaan tilanteeseen olemme tulleet ja mitä viestinnällinen kieltenopetus on. Didaktinen ja pedagoginen viitekehys Lähestymme tutkimushankettamme didaktisen opetus opiskelu oppimisprosessin viitekehyksessä (kuva 1). Tässä viitekehyksessä opetus kattaa laajasti sekä opis- Vieraan kielen opetus Vieraan kielen oppiminen Vieraan kielen opiskelu/ harjoittelu Kuva 1. Vieraan kielen didaktinen opetus opiskelu/harjoittelu oppimisprosessi (Uljensin 1997 hengessä; Harjanne, 2006, 57.)

3 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 739 (III) Pedagoginen kohtaaminen: reflektio (I) Suunniteltu ja toteutunut intentio (I) Suunnittelu Vieraan kielen opetus kelun että oppimisen. Keskeistä ajattelussamme on, että katsomme kieltenopettajan vaikuttavan opetuksensa kautta merkittävästi oppilaiden opiskeluun ja sitä kautta heidän oppimiseensa. On huomattava, että opetus opiskelu oppimiskehä nähdään rekursiivisena ja täten oppilaiden oppimisen katsotaan vaikuttavan heidän opiskeluunsa ja oppilaiden opiskelun ja oppimisen toivotaan puolestaan vaikuttavan opetukseen. Vieraan kielen didaktisen opetus opiskelu oppimisprosessin viitekehyksessä tutkimuksemme keskiöön nousevat opetus ja opiskelu suomalaisissa kieliluokissa. Tämän kompleksisen opetustodellisuuden analysoimiseksi ja ymmärtämiseksi tukeudumme Uljensin (1997) kouludidaktisen mallin perustalta kehiteltyyn malliin (kuva 2), joka tarjoaa käytännön reflektoinnin välineen ja käsitteellisen viite- opetus-opiskeluoppimisprosessi kokemus toiminta (I) Arvioiva reflektointi, arviointi Sisältö Vuorovaikutus Tavoitteisuus Metodi Konteksti (II) Kuva 2. Vieraan kielen opetuksen muodot (I) ja aspektit (II) sekä pedagoginen kohtaaminen (III) (Harjanteen 2006, perustalta pienin muutoksin).

4 740 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia kehyksen empiiriselle tutkimuksellemme. Malli eksplikoi vieraan kielen opetusprosessiin liittyviä relevantteja komponentteja, jotka ovat kuitenkin monimutkaisella tavalla toisiinsa kytkeytyneitä. Vieraan kielen opetuksen aspektit eli tavoitteisuus, konteksti, vuorovaikutus, sisältö ja metodi, ovat ensinnäkin kiinteästi vuorovaikutuksessa keskenään. Toiseksi ne vaikuttavat suunnitteluun, opetus opiskelu oppimisprosessiin ja ar vioivaan reflektointiin. Didaktisen opetus opiskelu oppimisprosessin jakaminen suunniteltuun ja toteutuneeseen on keskeinen näkökulma tutkimuksemme kannalta. Opettajan ja oppilaiden intentiot, jotka pohjautuvat heidän aikaisempiin kokemuksiinsa, ovat läsnä pedagogisessa kohtaamisessa konkretisoituen opettajan osalta opetuksen suunnitteluna ja oppilaiden osalta toteutuneena opiskeluna ja harjoitteluna. Tarkastelemme pedagogisen toiminnan muotoja, aspekteja ja pedagogista kohtaamista tarkemmin toisaalla (Harjanne, 2006, 58 64). Nostamme tässä esiin opetus opiskelu oppimisprosessiin liittyvistä aspekteista kontekstin. Vieraan kielen opetusprosessiin liittyvä konteksti on mm. sosiaalinen, mentaalinen, pedagoginen ja kulttuurinen. Kulttuurikontekstin merkitystä pedagogisessa prosessissa korostaa mm. Uljens (1997). Tällaisia kulttuurikonteksteja ovat esimerkiksi yhteiskunta, koulu, luokkahuone ja opetussuunnitelma. Oppilaat ovat paikallisen kulttuurikontekstin ja kotitaustansa edustajia ja he tuovat nämä kontekstit mukanaan luokkahuoneeseen. Opetukseen liittyvät arvot ja opettajan ja oppilaan roolit ovat suuressa määrin kulttuurisidonnaisia. (Uljens, 1997, 25 26, ) Vieraan kielen opetusta ei voida ymmärtää erillään sosiaalisesta, mentaalisesta ja pedagogisesta kulttuurikontekstistaan. Yhteiskunnallisia kehityslinjoja ja painotuksia Yhteiskunnallisia kehityslinjoja ja painotuksia voi vieraiden kielten opetuksen näkökulmasta tarkastella usealtakin kannalta. Tässä artikkelissa rajaamme niiden tarkastelun muutamiin keskeisiin ilmiöihin: (1) valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteet (LOPS, 2003; POPS, 2004), (2) kansallista kielikoulutuspolitiikkaa kartoittava KIEPO-tutkimus (Luukka & Pöyhönen, 2007), (3) opettajankoulutuksen kehittämispyrkimykset (erityisesti Opettajankoulutus 2020) sekä jotkut yleiset koulutukseen liittyvät trendit, kuten (4) formaalin, informaalin ja nonformaalin koulutuksen välisten suhteiden vahvistuminen. Lisäksi viittaamme (5) suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristumiseen ja (6) tieto- ja viestintätekniikan, erityisesti sosiaalisen median (Web 2.0) antamiin mahdollisuuksiin vieraiden kielten opetuksessa. Valtakunnalliset opetussuunnitelmat perusteet (LOPS, 2003; POPS, 2004) asemoivat myös kieltenopetusta, sen tavoitteita, päämääriä ja arviointia. Kieltenopet-

5 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 741 tajat ovat kuitenkin aina saaneet itse valita, mitä opetusmenetelmiä tai opetusmenetelmällisiä suuntauksia he käyttävät. Vieraiden kielten yhteiskunnallista sidosta olemme jo aikaisemmin tarkastelleet (Tella & Harjanne, 2004) perusopetuksen arvopohjan kautta miettimällä, millä eri tavoin kieltenopetus voi toteuttaa yhteisiä sosiaalisia, eettisiä ja moraalisia arvoja. Perusopetuksen tehtävä on varsin tärkeä: kasvavalle yksilölle luodaan ne opiskeluvalmiudet ja tottumukset, joita tämä tarvitsee elinikäistä ja elämänlaajuista opiskeluaan varten. Suomalaista kielikoulutuspolitiikkaa ja tulevaisuuden suuntaviivoja on viime vuosina syvällisimmin kartoittanut Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO (Luukka & Pöyhönen, 2007). Yksi sen tärkeimpiä tuloksia on se, että tutkimustietoa ei hyödynnetä kielikoulutuksen suunnittelussa riittävän systemaattisesti. Kuitenkin vain tutkimukseen perustuva tieto takaa, että maassamme pystytään sekä ennakoimaan tulevaisuuden haasteita ja ongelmia että vastaamaan niihin. Yksi yhteiskunnallista kehittymistä ja koulutusta koskeva megatrendi on formaalin, informaalin ja nonformaalin koulutuksen välisten rajojen hämärtyminen (ks. esim. Conner, ). Formaalilla koulutuksella on yleensä viitattu institutionaaliseen koululaitokseen, erityisesti Suomen perusopetukseen ja toisen tason koulutukseen. Suomen saamat korkeat pistemäärät OECD:n PISA-tutkimuksissa 1 viimeisten seitsemän vuoden aikana osoittavat monien mielestä, että koululaitoksemme toimiikin hyvin ja asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Ihminen oppii luonnollisesti myös koulun ulkopuolella, monissa elävän elämän tilanteissa, työpaikalla, vapaa-aikanaan ja lähes missä vain. Oppiminen on sosiokulttuurisen perspektiivin mukaan ihmiselle tyypillinen olemisen muoto, jota ei voida erottaa muusta elämästä ja katsotaankin, että ihminen ei voi välttyä oppimasta (Säljö, 2001, 112). Viime aikoina onkin yhä enemmän kiinnitetty huomiota siihen, miten tällainen informaali opiskelu ja oppiminen voitaisiin ottaa paremmin huomioon myös formaalissa kouluopetuksessa (ks. esim. Krokfors, Vitikka & Tella, 2007, 2008). Samoin nonformaalin opetuksen, opiskelun ja oppimisen merkitys on korostunut. Nonformaalilla opetuksella tarkoitetaan tavallisesti museoissa, tiedekeskuksissa ja vastaavissa paikoissa tapahtuvaa toimintaa, jolla on usein pedagogisia tavoitteita. Ympäröivä yhteiskunta siis pyrkii koululuokkaan eikä sekään ole enää aikoihin ollut suljettu, hermeettinen opiskeluympäristö, vallankaan, jos opettaja on yhtään seurannut, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Monikulttuurisuus on kieltenopetuksen haaste monessa mielessä. Ensiksi kieli ja kulttuuri kuuluvat erottamattomasti yhteen. Vieraiden kielten opetus ja opiskelu on täten aina myös kyseisen kielialueen kulttuurin ja kulttuurien välisen viestinnän opetusta ja opiskelua. Toiseksi vieraiden kielten opetus on parhaimmillaan aina myös suvaitsevaisuuskasvatusta. Tämä haaste on erityisen ajankohtainen myös siksi, että kieltenopettaja kohtaa kieliluokassaan yhä enemmän maa-

6 742 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia hanmuuttajataustaisia oppilaita. Esimerkiksi Helsingissä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus peruskoulujen oppilaista kasvaa nykyisestä 11 %:sta noin 23 %:een vuoteen 2025 mennessä (Merimaa, 2008). Monikulttuurisuus on, kuten esimerkiksi Uljens (2007) väittää, yhteydessä myös kysymyksiin kulttuurisesta identiteetistä ja kansalaisuudesta yleensäkin. Monikulttuuristuminen on otettu huomioon opettajankoulutuksen kehittämistä koskevassa muistiossa. Sen suosituksen mukaan opettajankoulutuksessa lisätään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kouluttamista opettajaksi samalla kun vahvistetaan kaikkien opettajien valmiuksia kohdata monikulttuurisuuden vaatimukset oppilaitoksissa. (Opettajankoulutus 2020, 2007.) Yksi yhteiskuntaa syvästi muuttanut tekijä on tieto- ja viestintätekniikka erilaisine sovelluksineen ja ohjelmistoineen. Uusinta kehitysaaltoa kutsutaan usein yleisnimellä Web 2.0 tai sosiaalinen media. Sosiaalinen media painottaa erityisesti tekniikan käyttäjän omaehtoista tuottamista, tuotteiden verkkoon lataamista ja julkaisemista (ks. esim. Vesterinen, Kynäslahti & Tella, 2007; Harjanne & Tella, 2008). Yhteenvetona toteamme, että vieraiden kielten opetus on osa tätä syvällekäyvää yhteiskunnallista haastetta. Opettajan henkilökohtainen didaktiikka ja pedagoginen ajattelu Vieraan kielen opetus kytkeytyy kiinteästi opettajan henkilökohtaiseen didaktiikkaan, joka perustuu hänen kokemuksiinsa, uskomuksiinsa ja intuitiivisiin ja rationaalisiin perusteluihinsa. Tähän liittyy opettajan pedagoginen ajattelu, joka ymmärretään opetustapahtumaan liittyvänä reflektiivisenä ajatteluna ja pedagogisena päätöksentekona. Opettajan pedagoginen ajattelun perustana on hänen kokemuksellinen ja teoreettinen tietonsa tai hänen uskomuksensa tai näiden yhdistelmä. Vieraan kielen opetuksen perusta on täten monidimensionaalinen ja opetta ja voi konstruoida työnsä hyvin monella eri tavalla riippuen hänen kokemuksellisesta ja teoreettisesta tieto- ja uskomusperustasta. (Kansanen, 1995, 10 16; Kansanen, Tirri, Meri ym., 2000.) Tutkimuksessamme tukeudumme Borgin (2006) jäsentelyyn kieltenopettajan kognitioon, ajatteluun, vaikuttavista tekijöistä (kuva 3). Borgin (2006) esittämästä kuvasta tutkimusasetelmassamme nousevat keskiöön kieltenopettajan arvomaailmaan, uskomuksiin, käytännön ja teoreettiseen tietoon pohjautuvat käsitykset oppilaista, opetuksesta, opiskelusta ja oppimisesta, jotka vaikuttavat hänen kognitioonsa ja sitä kautta pedagogisiin ratkaisuihinsa. Tutkimushankkeemme lähtökohtana on ajatus siitä, että kieltenopettajan tulisi tiedostaa opetuksensa lähtökohtia, omaa henkilökohtaista didaktiikkaansa ja pedagogista ajatteluaan, eli olla tietoinen omista taustaolettamuksistaan ja opetusta ohjaavasta käytännön ja teoriatiedostaan. Kieltenopettajan ammatillinen kasvu,

7 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 743 Henkilökohtainen historia ja luokkahuonekokemus, jotka määrittävät (esim. opettajista, opetuksesta). Saattaa vaikuttaa olemassa olevaan ajatteluun, vaikka tiedostamatomat ajattelumallit voivat rajoittaa sen vaikutusta. Koulunkäynti Ammatillinen kouluttautuminen Uskomukset, tieto, teoriat, asenteet, oletukset, käsitykset, periaatteet, ajattelu, päätöksenteko Kieltenopettajan kognitio Kontekstuaaliset tekijät Opettamisesta, opettajista, oppilaista, oppimisesta, oppiaineesta, opetussuunnitelmasta, oppimateriaaleista, toiminnoista, itsestä, kollegoista, arvioinnista, kontekstista. Luokkahuoneharjoittelu Opetusharjoittelu Konteksti luokkahuoneen sisällä ja ulkopuolella oleva välittää kognitiota ja opetusharjoittelua. Saattaa johtaa muutoksiin kognitiossa tai luoda jännitettä kognition ja luokkahuonekäytänteiden välille. Kognition ja kontekstuaalisten tekijöiden määrittämä. Luokkahuonekokemus puolestaan vaikuttaa kognitioon tiedostamattomasti ja/tai tietoisen reflektion kautta. Kuva 3. Kieltenopettajan kognition elementtejä ja prosesseja (Borg, 2006, 283). mihin sisältyy luova opetus ja opetuksen uudistaminen, edellyttää oman opetuksen ja pedagogisten ratkaisujen reflektointia. Kieltenopettajan on otettava kantaa siihen, mitä lähestymistapaa opetukseen hän toteuttaa kieliluokassaan ja miksi. Viestinnällinen kieltenopetus On monia tapoja toteuttaa kieltenopetusta. Tarkastelemme tässä viestinnällisen kieltenopetuksen (communicative language teaching; CLT) piirteitä ja painotuksia, joka on ollut Suomessa, kuten laajasti muuallakin maailmassa, jo parikymmentä vuotta vallalla ollut lähestymistapa kieltenopetukseen ainakin teoriassa ja vieraiden kielten opetussuunnitelmissa (LOPS, 1994, 2003; POPS, 1994, 2004). Kiel-

8 744 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia Humanisticexperiential Collaborative Language Learning Project- Based Teaching Content- Based Teaching Task- Supported Language Teaching Communicative Language Teaching Action- Based Teaching tenopettajan täytyy tuntea opetuksensa teoriaperusta ja reflektoida kriittisesti sen periaatteita voidakseen tehdä omia valintoja kieliluokassaan. Viestinnällisen kieltenopetuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää oppilaiden viestinnällistä kielitaitoa, taitoa käyttää vierasta kieltä kirjalliseen ja suulliseen viestintään. Viestinnällinen kieltenopetus edustaa pikemminkin lähestymistapaa vieraiden kielten opetukseen kuin opetusmetodia. Lähestymistapa viittaa opetuksen filosofiaan, jota voidaan tulkita ja soveltaa eri tavoin luokkahuoneessa, kun taas opetusmetodi viittaa kiinteään opetussysteemiin määrättyine tekniikoineen ja käytänteineen (Rodgers, 2001). Viestinnällinen kieltenopetus ei ole mikään yksi yhtenäinen lähestymistapa vaan toteutuu monina eri suuntauksina ja koulukuntina, esimerkkeinä yhteistoiminnallinen kielenoppiminen (Collaborative Language Learning, CLL) ja viestinnälliseen tehtävään perustuva kieltenopetus (Task-Based Language Teaching, TBLT) (kuva 4). Eri suuntaukset nousevat erilaisista teoriaperustoista ja niiden välillä on myös kiistaa. Viestinnällisestä kieltenopetuksesta ei täten ole olemassa mitään yksittäistä mallia vaan sitä määritellään, tulkitaan ja sovelletaan eri tavoin (esim. Brown, 2001; Spada, 2007). Mikä tahansa kieltenopetus ei kuitenkaan ole viestinnällistä kieltenopetusta. Viestinnällinen kieltenopetus edustaa holistista näkemystä vieraasta kielestä ja sen oppimisesta. Viestinnällisen kielitaidon ymmärretään rakentuvan hyvin laajasta kieleen, kielenoppijaan ja -käyttäjään sekä elämään ja maailmaan liittyvien tietojen, taitojen ja taitotiedon kentästä, kuten Eurooppalaisen viitekehyksen kie- Cognitiveconstructivism Socioconstructivism Socioculturalism Task- Based Language Teaching Kuva 4. Viestinnällisen kieltenopetuksen taustalla olevia oppimisnäkemyksiä ja sen eri suuntauksia (Harjanne & Tella, 2007b).

9 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 745 litaitokuvauksessa (CEF, 2001) esitetään. Siinä otetaan huomioon kielellinen viestintätaito, sosiolingvistiset ja pragmaattiset kompetenssit, kielenkäytön strateginen ulottuvuus sekä muut kielenkäyttöön vaikuttavat tekijät eli kielenoppijan ja - käyttäjän yleiset valmiudet. On huomattava, että viestinnälliseen kielitaitoon katsotaan kuuluvan kielenoppijan ja -käyttäjän kognitiivisten tekijöiden ohella merkittävässä osassa myös hänen persoonallisuus- ja affektiset tekijät, hänen sosiaaliset taidot, kulttuurienväliset toimintataidot ja opiskelutaidot. Viestinnällisen kieltenopetuksen mukaan kieli nähdään ensisijaisesti kontekstisidonnaisena viestintänä eikä opetuksen ensisijainen kohde ole täten vieras kieli koodina, vaan päätavoitteena on kehittää oppilaiden kykyä ilmaista merkityksiä ja taitoa käyttää vierasta kieltä viestintään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Viestinnällisen kieltenopetuksen taustalla voidaan nähdä erilaisia oppimisnäkemyksiä (kuva 4; ks. tarkemmin Harjanne, 2006, ). Nykyään ollaan hyvin laajasti yksimielisiä siitä, että vieraan kielen oppimisen tarkastelu pelkästään yksittäisen oppimisnäkemyksen kautta ei ole riittävä koko kompleksisen ilmiön kuvaamiseksi (esim. Säljö, 2001, 109). Eri oppimisnäkemykset nähdään toisiaan täydentävinä, ei kilpailevina. Katsotaan, että oppimisen kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen edellyttää oppimisen tarkastelua sekä yksilöllisenä että sosiaalisena ilmiönä oppimisen tarkastelu sosiaalisena ilmiönä ei täten sulje pois kognitiivista dimensiota eikä kognitiivinen sulje pois sosiaalista. Viestinnällisen kieltenopetuksen perustana olevan holistisen näkemyksen mukaan vieraan kielen oppiminen on kognitiivinen, kokemuksellinen, vuorovaikutuksellinen, yhteistoiminnallinen ja kontekstisidonnainen prosessi. Vaikka viestinnällisen kieltenopetuksen eri suuntauksiin liittyy erilaisia opetuskäytänteitä, niillä on kuitenkin myös samoja perusperiaatteita (Rodgers, 2001). Viestinnällisessä kieltenopetuksessa korostuu tekemällä oppiminen (learning by doing) ja toiminnan oppilaskeskeisyys. Se merkitsee oppilaiden tarpeiden ja tavoitteiden huomioon ottamista ja suuremman kontrollin antamista heille (ks. Brown, 2001, 46 47). Se näkyy myös opettajan ja oppilaan rooleissa: opettaja on mentori ja palautteen antaja, kun taas oppilas on aktiivinen kielenkäyttäjä, vuorovaikutukselliseen viestintään osallistuja, keskustelija (ks. esim. Richards & Rodgers, 2001). Tyypillisiä työmuotoja ovat pari- ja pienryhmätyöskentely. Viestinnällinen kieltenopetus ei kuitenkaan tarkoita pelkästään oppilaskeskeisyyttä, vaan ryhmätyöskentelyn rinnalla tarvitaan myös opettajan aktiivista otetta ja eksplisiittistä palautetta oppilaan suorituksista ja virheistä (Spada, 2007, ). On kuitenkin otettava huomioon, että oppilaan rooli aktiivisena kielenkäyttäjänä merkitsee yrityksiä ja erehdyksiä eikä opettaja voi eikä hänen tule kontrolloida kaikkea oppilaiden kielenkäyttöä (vrt. perinteinen kieltenopetus). Viestinnällisessä kieltenopetuksessa kieli nähdään kokonaisuutena, jossa sitä ei pilkota kontekstista irrotettuihin lingvistisiin ja grammatikaalisiin yksikköihin

10 746 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia vaan otetaan huomioon viestinnällisen kielitaidon lingvistiset, kognitiiviset, sosiaaliset, affektiset, kulttuuriset ja pragmaattiset komponentit. Lisäksi on huomattava, että kielen eri osataitoja eli kuuntelemista, puhumista, lukemista ja kirjoittamista harjoitellaan samanaikaisesti. Viestinnällinen kieltenopetus ei täten tarkoita, vastoin yleistä väärinkäsitystä, pelkästään kuuntelemista ja puhumista, vaikka siinä usein painottuukin suullinen kielitaito (ks. Tella & Harjanne, 2004; Spada, 2007, ). Näkemys kielestä kokonaisuutena tarkoittaa viestinnällisessä kieltenopetuk sessa muun muassa merkityskeskeistä kielenkäyttöä (ks. Brown, 2001, 48 49, 267). Nykyään on kuitenkin laaja yhteisymmärrys siitä, että oppilaiden pitää vies ties sään fokusoida sekä merkitykseen että muotoon kehittääkseen kielitaitoaan (esim. Ellis, 2003, ). Spada (2007) esittääkin, että viestinnällisen kieltenopetuksen pitäminen pelkästään merkityspainotteisena kuuluu yleisiin myytteihin ja väärinkäsityksiin viestinnällisestä kieltenopetuksesta. Se, miten huomion kiinnittäminen tapahtuu, nähdään eri tavoin. Kognitiivisen näkemyksen mukaan huomion kiinnittäminen tapahtuu merkitysneuvottelussa (negotiation of meaning; Long, 1985), kun taas sosiokulttuurisen näkemyksen mukaan se tapahtuu tukemisen (Wood, Bruner & Ross, 1976) kautta opettaja oppilas- ja oppilas oppilasvuorovaikutuksessa. Viestinnälliseen kieltenopetukseen kuuluu täten myös muotoon kohdistuva fokus, kielioppi, mutta on huomattava, että se kytketään merkityspainotteiseen viestintään eikä tapahdu viestintäkontekstista irrallaan. On huomattava, että viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteiden mukaan myös äidinkielen käyttö on sallittua silloin, kun se tukee vieraan kielen käyttöä viestinnässä. Tämä käsitys saa tukea sosiokulttuurisesta teoriasta (Vygotsky, 1978), jonka mukaan äidinkielen käyttö on ratkaiseva tukemisen muoto (scaffolding) kieltä opiskelevien neuvotellessa muodosta ja merkityksestä (ks. Harjanne, 2006, , ). Äidinkielen välttäminen ei Spadan (2007, ) mukaan kuulu viestinnälliseen kieltenopetukseen vaan on yksi siihen liitetyistä myyteistä. Myös Viitekehyksessä (CEF, 2001, ) esitetään, että kielenoppija ja -käyttäjä voi turvautua useampaan kieleen silloin, kun hän ei selviä pelkästään kohdekielellä. Viestinnällisen kieltenopetuksen yhteisiin perusperiaatteisiin kuuluvat myös vuorovaikutteinen viestintä, mielekäs kielenkäyttö, sujuvuuden kehittäminen sekä autenttiset ja mielekkäät tehtävät (ks. esim. Richards & Rodgers, 2001, ). Oppilaiden mielekäs kielenkäyttö on Skehanin (2007, 291) mukaan kuitenkin tärkeämpää kuin tehtävän autenttisuus. Viestinnällisen kieltenopetuksen keskeinen elementti on tehtävä. Skehan (2003) määrittelee sen toiminnaksi, jossa korostuvat merkitys, yhteys luokkahuoneen ulkopuoliseen elämään sekä viestintään liittyvä tavoite ja tavoitteen saavuttaminen. Viestinnällisen tehtävän funktio ja siihen liittyvä vuorovaikutus nähdään kuitenkin eri tavoin eri oppimisnäkemyksissä. Kognitiivisessa lähestymises-

11 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 747 sä viestinnälliseen tehtävään nähdään tehtävän piirteiden ja tehtävän suorittamisen olosuhteiden vaikuttavan vaihtelevasti oppilaiden kielen tarkkuuteen, sujuvuuteen tai kompleksisuuteen (Skehan, 2003, 2007). Sosiokulttuurisessa lähestymisessä erotetaan puolestaan tehtävä opettajan toimintasuunnitelmana ja oppilaiden toimintana. Katsotaan, että tehtävän piirteet ja olosuhteet eivät saa oppilaita suorittamaan tehtävää ennalta määrätyllä tavalla, vaan siihen vaikuttavat heidän sosiokulttuurinen historiansa, osaamisensa, motivaationsa ja tavoitteensa (ks. esim. Roebuck, 2000, 83 84). Myös viestinnälliseen tehtävään keskeisenä liittyvä vuorovaikutus nähdään eri oppimisnäkemyksissä eri tavoin. Kognitiivisen näkemyksen mukaan vuorovaikutus liittyy epäsuorasti oppimiseen ja sitä tarkastellaan rajoittuneena merkitysneuvotteluun. Sosiokulttuurisen näkemyksen mukaan viestinnälliseen tehtävään liittyvä vuorovaikutus nähdään puolestaan ratkaisevana tekijänä vieraan kielen oppimisessa. Oppimisen katsotaan tapahtuvan vuorovaikutuksessa ja ilmenevän vuorovaikutuksena. (ks. van Lier, 2000, ) Viestinnällinen kieltenopetus on käsite, jota on toistettu mantran tavoin, mutta miten se tulkitaan ja miten sitä sovelletaan, siitä on vähemmän tietoa. Esimerkiksi Nikulan (2007) tutkimuksesta voi kuitenkin päätellä, että viestinnälliseen kieltenopetukseen liittyvät oppilaskeskeisyys ja oppilaan rooli aktiivisena kielenkäyttäjänä toteutuivat heikosti, jos ollenkaan, tutkituissa suomalaisissa englannin luokissa. Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset Tutkimushankkeemme teoreettisesta taustasta ja tavoitenäkökulmasta nostamme tutkimustehtäväksi analysoida, kuvata ja tulkita sitä, mitä suomalaisissa kieliluokissa tapahtuu, millä tavoin vieraita kieliä opetetaan ja opiskellaan ja millä perustein. Tutkimushankkeeseemme liittyy myös vieraiden kielten opetuksen kehityshankkeen näkökulma. Lähtökohtanamme on ajatus, että sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti vaikuttaa siihen, mitä ja millä tavalla opetetaan, opiskellaan ja opitaan. Tutkimuskysymyksemme ovat: 1. Mitkä kieltenopetuksen piirteet ja painotukset ovat keskeisiä suomalaisissa kieliluokissa? 2. Mitkä opetus- ja opiskelukäytänteet ovat tyypillisiä suomalaisissa kieliluo kissa? 3. Mitkä ovat kieltenopettajien perustelut opetus- ja opiskelukäytänteille kieliluokissaan? Vastaamme tutkimuskysymyksiin analysoimalla kyselylomakkein, haastatteluin, luokkahuoneobservoinnein sekä elektronisin ja digitaalisin dokumentoinnein kerättyä tutkimusaineistoa. Aineiston keruun ja analysoinnin menetelmiä käsittelemme toisessa yhteydessä.

12 748 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia Lähteet Borg, S. (2006). Teacher cognition and language education: Research and practice. London: Continuum. Brown, D. H. (2001). Teaching by principles: An interactive approach to language pedagogy. 2 nd edition. San Francisco, CA: State University. CEF (2001). Common European framework of reference for languages: Learning, teaching, assessment. Council for Cultural Co-operation Committee. Modern Languages Division, Strasbourg. Council of Europe and Cambridge: Cambridge University Press. Conner, M. L. ( ). Informal learning. Ageless learner, agelesslearner.com/intros/informal.html (retrieved ) Ellis, R. (2003). Task-based language learning and teaching. Oxford: Oxford University Press. Harjanne, P. (2006). Mut ei tää oo hei midsommarista ruotsin kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu yhteistoiminnallisten skeema- ja elaborointitehtävien avulla. University of Helsinki. Department of Applied Sciences of Education. Research Report Harjanne, P. & Tella, S. (2007a). Foreign language didactics, foreign language teaching and transdisciplinary affordances. In A. Koskensalo, J. Smeds, P. Kaikkonen & V. Kohonen (Eds.), Foreign languages and multicultural perspectives in the European context; Fremdsprachen und multikulturelle Perspektiven im europäischen Kontext (pp ). Dichtung Wahrheit Sprache. Berlin: LIT-Verlag. Harjanne, P. & Tella, S. (2007b). Task-based language teaching: Challenging emphases. Poster presentation at 2 nd International Conference on Task-Based Language Teaching Honolulu, USA. presentations.htm (retrieved ) Harjanne, P. & Tella, S. (2008). Strong signals in foreign language education, with a view to future visions. In S. Tella (Ed.), From Brawn to Brain: Strong Signals in Foreign Language Education. Proceedings of the ViKiPeda-2007 Conference in Helsinki, May 21 22, 2007 (pp ). University of Helsinki. Department of Applied Sciences of Education. Research Report 290. Kansanen, P. (1995). Kuorolaulu, lausunta, kansantanhut ja tanssi. Entä pedagoginen ajattelu? Teoksessa A. Vaahtokari & A. Vähäpassi (toim.), Tutki, vertaile, arvioi. Näkökulmia opetuksen suunnitteluun ja tutkimukseen (ss. 9 23). Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 51. Tampere: Tammer-paino. Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M., Krokfors, L., Husu, J. & Jyrhämä, R. (2000). Teachers pedagogical thinking: Theoretical landscapes, practical challenges. New York: Peter Lang Publishing. Krokfors, L., Vitikka, E. & Tella S. (2007). Formaalit ja informaalit pedagogiset prosessit ja ympäristöt. [Formal and Informal Pedagogical Processes and Environments]. Kasvatustieteen päivät 2007 Kasvatus, kansalaisuus, kritiikki (s. 12). Åbo Akademi, Vaasa Abstraktit.

13 Pirjo Harjanne ja Seppo Tella 749 Krokfors, L., Vitikka, E. & Tella, S. (2008). Formaalit, nonformaalit ja informaalit prosessit ja ympäristöt. [Formal, Nonformal and Informal Processes and Environments]. Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka (ss ). Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä. Käsiohjelma ja abstraktit. Long, M. (1985). A role for instruction in second language acquisition: Task-based language teaching. In K. Hyltenstam & M. Pienemann (Eds.), Modelling and assessing second language acquisition (pp ). Clevedon: Multilingual Matters. LOPS (1994). Lukion opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus. LOPS (2003). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003: Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus. Luukka, M.-R. & Pöyhönen, S. (2007). Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta: Kielikoulutuspoliittisen projektin keskeiset suositukset. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Merimaa, J. (2008). Jo joka kymmenes oppilas on maahanmuuttaja. HS.fi (luettu ) Nikula, T. (2007). The IRF pattern and space for interaction: Comparing CLIL and EFL classrooms. In C. Dalton-Puffer & U. Smit (Eds.), Empirical Perspectives on CLIL Classroom Discourse (pp ). Frankfurt am Main: Peter Lang. Opettajankoulutus (2007). Helsinki: Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 44. POPS (1994). Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus. POPS (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Puolimatka, T. (2002). Opetuksen teoria: Konstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi. Richards, J. & Rodgers, T. (2001). Approaches and methods in language teaching. 2 nd edition. Cambridge: Cambridge University Press. Rodgers, T. (2001). Language teaching methodology. rodgers.html (retrieved ) Roebuck, R. (2000). Subjects speak out: How learners position themselves in a psycholinguistic task. In J. P. Lantolf (Ed.), Sociocultural theory and second language learning (pp ). Oxford: Oxford University Press. Skehan, P. (1998). Task-based instruction. Annual Review of Applied Linguistics, 18, Skehan, P. (2003). Task-based instruction. Language Teaching 362, Skehan, P. (2007). Language instruction through tasks. In J. Cummins & C. Davison (Eds.), International handbook of English language teaching (Part 1, pp ). New York: Springer. Spada, N. (2007). Communicative language teaching: Current status and future prospects. In J. Cummins & C. Davison (Eds.), International handbook of English language teaching (Part 1, pp ). New York: Springer. Säljö, R. (2001). The individual in social practices Comments to Ference Marton s The practice of learning. Nordisk Pedagogik, 21,

14 750 Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia Tella, S. & Harjanne, P. (2004). Kielididaktiikan nykypainotuksia. Didacta Varia 9(2), Uljens, M. (1997). School didactics and learning: A school didactic model framing an analysis of pedagogical implications of learning theory. Hove: Psychology Press. Uljens, M. (2007). Education and societal change in the global age. In R. Jakku-Sihvonen & H. Niemi (Eds.), Education as a societal contributor (pp ). Frankfurt am Main: Peter Lang. van Lier, L. (2000). From input to affordance: Social-interactive learning from an ecological perspective. In J. P. Lantolf (Ed.), Sociocultural theory and second language learning (pp ). Oxford: Oxford University Press. Vesterinen, O., Kynäslahti, H. & Tella, S. (2007). Media and Volitional Literacy In the Era of Web 2.0. In Proceedings (CD-ROM) of EDEN Annual Conference New Learning 2.0? Emerging Digital Territories, Developing Continuities New Divides June. Naples, Italy. Vygotsky, L. S. (1978). Mind in society: The development of higher psychological processes. Cambridge, Mass: Harvard University Press. Wood, D., Bruner, J. S. & Ross, G. (1976). The role of tutoring in problem-solving. Journal of Child Psychology and Psychiatry 17, Viite 1. Ks. esim _1_1_1_1,00.html

Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia Tutkimushankkeen teoreettisen taustan kehittelyä

Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia Tutkimushankkeen teoreettisen taustan kehittelyä Harjanne, P., & Tella, S. (2008). Vieraiden kielten opetuksen didaktisia, yhteiskunnallisia ja metodologisia lähtökohtia tutkimushankkeen teoreettisen taustan kehittelyä. [Didactic, societal and methodological

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Ainedidaktiikka 2: työtapa- ja suunnitteluseminaari. Luento

Ainedidaktiikka 2: työtapa- ja suunnitteluseminaari. Luento Ainedidaktiikka 2: työtapa- ja suunnitteluseminaari Luento 17.10.2006 Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.helsinki.fi/sokla/vieki/ Helsingin yliopisto Luennon tasot: TBLT,

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Kielikasvatus. KIELIKASVATUSFOORUMI 27.-28.10.2014, Helsinki, Finlandia-talo

Kielikasvatus. KIELIKASVATUSFOORUMI 27.-28.10.2014, Helsinki, Finlandia-talo KIELIKASVATUSFOORUMI 27.-28.10.2014, Helsinki, Finlandia-talo FTDK, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuu professori Ritva Kantelinen, ritva.kantelinen@uef.fi Kielikasvatus

Lisätiedot

AUTENTTISUUS KIELTEN OPETUKSESSA

AUTENTTISUUS KIELTEN OPETUKSESSA AUTENTTISUUS KIELTEN OPETUKSESSA Olli-Pekka Salo Jyväskylän normaalikoulu olli-pekka.salo@norssi.jyu.fi Esityksen rakenne Käsitteiden määrittelyä -> mistä puhumme, kun puhumme autenttisuudesta kielten

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja Ainedidaktisia tutkimuksia. Ainedidaktisia tutkimuksia 1 Näkökulmia tutkimusperustaiseen opetukseen

Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja Ainedidaktisia tutkimuksia. Ainedidaktisia tutkimuksia 1 Näkökulmia tutkimusperustaiseen opetukseen Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry Puheenjohtaja: Professori Arto Kallioniemi Opettajankoulutuslaitos PL9 00014 Helsingin yliopisto Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja Ainedidaktisia tutkimuksia

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suullisen kielitaidon harjoittelu didaktisen opetus-opiskeluoppimisprosessin

Suullisen kielitaidon harjoittelu didaktisen opetus-opiskeluoppimisprosessin Aineenopettajankoulutuksen vaihtoehdot ja tutkimus Suullisen kielitaidon harjoittelu didaktisen opetus-opiskeluoppimisprosessin viitekehyksessä Pirjo Harjanne Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI

KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI KIELTENOPETTAJASTA KIELI-INNOSTAJAKSI? VAIHTOEHTOJA OPETTAJAKESKEISYYDELLE SANNA RYYNÄNEN, FT, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ISTUMINEN ON HEIKOIN OPPIMISASENTO -EPÄKONFERENSSI TAMPERE 03.05.2013 IHAN LYHYT JOHDANTO

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009

Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009 Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009 1 Tavoite: tutkivalla otteella osoittaa, miten kielenoppimisen teoriaan pohjautuva kielipedagogiikka tulisi asemoida

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Päivi Tynjälä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI - käynnistysseminaari 1.3. 2016 Ilmasto, energia, ympäristö Poliittinen

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Miksi tärkeää kielten opetuksessa? Oppimisen ilo sitoo sitoo oppilaan oppimisprosessiin (Rantala, 2006) Ainoa

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

SUOMI 2 -OPISKELIJOIDEN TUETTU POLKU LUKIOON JA LUKIOSSA

SUOMI 2 -OPISKELIJOIDEN TUETTU POLKU LUKIOON JA LUKIOSSA SUOMI 2 -OPISKELIJOIDEN TUETTU POLKU LUKIOON JA LUKIOSSA ILONA KUUKKA EIRAN AIKUISLUKIO Lukioon valmistava lisäopetus TAUSTA VUONNA 2004: viestit lukioista: suomi 2 -opiskelijoiden kielitaito ei riitä

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Opetushallitus, 24.11.2008 Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti ARVOSTELUSTA ARVIOINTIIN - arvot

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006

Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Projektin taustaa Mikä on KIEPOn tavoitteena? Maamme kielikoulutuspolitiikan laajamittainen

Lisätiedot

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Johdantoa mediakasvatukseen

Johdantoa mediakasvatukseen Johdantoa mediakasvatukseen Mediakasvatuksen perusteet 4 op Olli Vesterinen, 2006 Seminaarikertojen teemat Perspektiivi 2 Didaktiikka Psykologia Perspektiivi 3 Yhteiskuntatieteet Perspektiivi 4 Mediakasvatuksen

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet Kielitaidon tasot ja aihekokonaisdet Yksikön päällikkö, opetsnevos Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla ARVIOINTI JA VIITEKEHYS Eroopan nevosto jlkaisi vonna 2001 asiakirjan Common Eropean Framework

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Sulautuva, aktivoiva opetus

Sulautuva, aktivoiva opetus Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa

Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa KV-kevättapaaminen, OPH:n kv-hankkeet Hatanpään lukio Annamari Kajasto, projektisuunnittelija 25.4.2014 Jossain kaupungissa on maailma näytteillä Mitä

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Hannele Dufva, Jyväskylän yliopisto Heidi Vaarala & Teija Kangasvieri, Kieliverkosto Kielikasvatusfoorumi, 28.10.2014 Helsinki Perinteinen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Kohti kehittyviä mediataitoja

Kohti kehittyviä mediataitoja Kohti kehittyviä mediataitoja Heli Ruokamo Professori, KTK, Lapin yliopisto Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus (MPK) Mediaseminaari, 31.10.2014, Santa s Hotel Santa Claus, Rovaniemi Taustaa Mediakasvatus

Lisätiedot

Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1

Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1 Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1 Kielellisen lahjakkuuden tunnistamisesta Kielellinen lahjakkuus on moniulotteinen ilmiö, joka voi olla näkyvää (tuotos) tai

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA

ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA Mirja Tarnanen Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Orientaatiota arviointiin Palauta mieleesi arviointikokemuksiasi opettajana tai oppilaana/opiskelijana.

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto

Lisätiedot

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Marja-Riitta Kotilainen, projektitutkija, Mediakasvatuksen tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto kieltenopettaja, Saaren koulu, Rovaniemi

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot