Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009

Transkriptio

1 Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu Tavoite: tutkivalla otteella osoittaa, miten kielenoppimisen teoriaan pohjautuva kielipedagogiikka tulisi asemoida teknologisesti rikkaaseen oppimisympäristöön

2 Kielenoppimisen peruskysymyksiä: Mitä on kielikompetenssi? Kielikompetenssi Kielijärjestelmä Kielen käyttö kommunikatiivisissa tilanteissa Kielioppi, sanasto Rajapinta (suullinen, kirjall.) 2

3 Kaksi tapaa oppia L2 (vieras kieli) 1. Naturalistisen menetelmän avulla 2. Suorittamalla kursseja (formaalinen oppiminen) Molempia tarvitaan optimaalisessa L2-oppimisessa 3

4 Naturalistisessakin oppimistavassa L2 kehittyy mallien, ei tiedon pohjalta Input-hypoteesi (Krashen 1982) Input Output Kielelliset mallit (työ, opiskelu, vapaa-aika - kirjallinen/ suullinen) L2-oppijan oma L1 4 Inputin (syötteen) ja outputing (tuotoksen) yhteys ei ole lineaarinen: L2-oppijalla, hänen oppimishistoriallaan ja kulttuurisella ympäristöllään on aktiivinen rooli

5 L2-intake ja interaktio: on enemmän kuin tieto ja menee pidemmälle kuin malli Intake: L2-syötteen prosessointi niin että se vaikuttaa kielenoppimiseen Syötteen kohentaminen: kuinka syötettä muutetaan paremmin/helpommin omaksuttavaksi Interaktio: L2-oppimista edistää kohdekielen käyttö vuorovaikutuksessa (merkityksen neuvottelu/negotiation of meaning) Interaktio voi olla myös sisäistä Oppijat voivat interaktion avulla tarkistaa hypoteesejaan L2:sta ja muuttaa niitä tarpeen mukaan 5

6 L2-oppimisen ulkoiset kehystekijät: Positiivinen, kielteinen, (vuoroin +, vuoroin -) tai jäsentymätön/ristiriitainen ulkoinen vaikutus (esim. rooliajattelu) Trendit kielisuunnittelussa ja kielten valinnassa ovat vaikeasti hallittavissa (kuten yhteiskunta yleensäkin) Yhteisöasenteet ja olettamukset kielenoppimisesta sekä asenteet muita kieliyhteisöjä kohtaan Trendit tukevat ja arvottavat eri kieliä ja niiden oppimista eri tavoin erilaisissa oppilaitoksissa 6

7 L2-oppimisen sisäiset tekijät (1) Ikätekijä sosiaalisesti rakentuvat uskomukset ja arvot Affektiiviset ja volationaaliset tekijät; tunteiden vaikutus ja hallinta Metakognitiiviset taidot, autonomian ja itseohjautumisen vaikutus 7

8 L2-oppimisen sisäiset tekijät (2): Motivaatio ja arvot ovat tärkeitä Motivaation intensiteetti Motivation laadut: intrinsinen ( sisäinen ), integratiivinen (kieliyhteisöön liittymisen tavoite), instrumentaalinen (ulkoinen tavoite tai paine, esim. palkkio/kielilisä, paremman työn saaminen) Pitkäkestoinen vs. situationaalinen motivaatio sekä tehtäväspesifi motivaatio Arvot ja asenteet Voidaan tutkia eri tavoin Aikuisoppijan osattava tarkkailla ja säädellä omaa motivaatiotaan 8

9 Onko nykyinen Blackbroad-ympäristö sosiaalista, ja kehittäkö se L2:ta? 9

10 Output eli tuotos on tärkeä vieraan kielen oppimisessa Merkityksellinen output (tuotos) on tarpeen L2:n oppimiseksi Vieraan kielen monipuolinen tuottaminen johtaa tehokkaampaa inputin (syötteen) prosessointiin 10

11 Hundsberger (2009) raportoi SL:stä näin: SL-pohjainen kielenopetus sopii etäopiskelijalle Muihin medioihin/alustoihin verrattuna SL:n etuja ovat kolmiulotteisuus ja dynaamisuus Kynnyksiä ja haasteita aiheuttivat käyttäjätuen tarve, käyttäjäodotusten ja -uskomusten suuri vaihtelu, tekniset häiriöt sekä totuttelu monien teknisten toimintojen samanaikaiseen käyttöön Eri maiden ja paikkakuntien "luonnollisia" kulttuuriympäristöjä voidaan ohjelmoida ja niihin tutustumista simuloida SL:ssä Tätä tutkija piti SL:n antoisimpana ja lupaavimpana piirteenä 11 Ks. lähemmin Hundsberger, S Foreign language learning in Second Life and the implications for resource provision in academic libraries

12 Mutta millaisia kielenoppimiskokemuksia etsiminen ja menuviidakkojen käyttö saa aikaan? 12

13 Mitä sosiaalista tämä kielenoppijan muuttuminen kameraksi oikeastaan tuo mukanaan? 13

14 Olettamus: opetuksen ydin on jotakin muuta kuin virtuaaliseikkailua tai summittaista yhteisen tiedon metsästämistä ja rakentelua Explicit instruction (by teacher or other proficient person) Explicit knowledge Noticing Noticing-the-gap INPUT (when doing the learning task) 14 INTAKE Implicit Monitoring knowledge Skill-building / automatization Negotiation of meaning, collaborative learning, scaffolding Ellis, R Task-Based Language Learning and Teaching (OUP) OUTPUT (feedback)

15 Tehtäväpohjaisen kielenopetuksen vaiheet (1) Valmistelu Aihe (topic) esitellään ja annetaan selvät ohjeet tehtävän vaiheista Kielellisiä ja viestinnällisiä seikkoja palautetaan mieleen Voidaan myös esittää (ääni/video-) tallenne vaiheista eli mallina siitä, mitä odotetaan Tehtävä/task Opiskelijat suorittavat tehtävän (useimmiten pareittain tai ryhmissä) käyttäen saatavilla olevia kieliresurssejaan Opettaja seuraa, ohjaa ja rohkaisee Suunnittelu Opiskelijat valmistelevat lyhyen suullisen tai kirjallisen raportin (kertoen siitä mitä tapahtui). Opiskelijat harjoittelevat raporttinsa esittämistä Opettaja on käytetävissä (ohjeita, kieliapua) 15

16 Tehtäväpohjaisen kielenopetuksen vaiheet (2) Raportti Opiskelijat esittävät raporttinsa muille ryhmille Pettaja ohjaa eisttelyä ja antaa palautetta sisällöstä Voidaan myös esittää aikaisempia raportteja vertailun vuoksi Analyysi Opettaja osoittaa raportista analysoitavia kohtia Opiskelijat voivat tunnistaa mielenkiintoisia kielellisä ym. piirteitä materiaalista Harjoittelua Opettaja valitsee aiheet ja sisällöt yksilö- ja ryhmäharjoittelulle oppijoiden tarpeiden mukaan Opiskelijat harjoittelevat aktiviteettaan (strategia, kielen hallinta, ammattidiskurssien ymmärtäminen ja tuottaminen) 16

17 Optimaaliset olosuhteet L2:n oppimisen kannalta Tarvitaan paljon malleja i + 1 tyyppiseen oppimiseen Oppijalla on oltava oma-aloitteisuutta ja hänen on otettava ainakin kohtuullisia riskejä, jotta hänelle kehittyy uusia kielimuotoja ja viestintätapoja Ulkopuolinen ohjaaja, opastaja tai opettaja on tarpeen, jotta tieto kielestä tarkentuu, vahvistuu ja tuottaa onnistuneita inputoutput -syklejä Oman motivaation ja tietoisten tavoitteiden asettaminen on tärkeää! 17