Kielikasvatus. KIELIKASVATUSFOORUMI , Helsinki, Finlandia-talo
|
|
- Kaija Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIELIKASVATUSFOORUMI , Helsinki, Finlandia-talo FTDK, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuu professori Ritva Kantelinen, Kielikasvatus
2 Kielikasvatusfoorumin tavoitteena kaikkien kieliaineiden yhteistyön lisääminen uusiin opetussuunnitelman perusteisiin tulossa olevan linjauksen mukaisesti. KIELIKASVATUS ottaa huomioon ympäristön muuttumisen aiempaa monikielisemmäksi ja myös oppilaiden kielitaustojen monimuotoistumisen vahvistaa koulun kielitietoisuutta, kielten käyttämistä kaiken oppimisen tukena ja monilukutaidon tuomista osaksi kaikkea opetusta. Ritva Kantelinen
3 Kielikasvatusfoorumin kohderyhmä Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opettajat, rehtorit, alan tutkijat ja järjestöjen edustajat (erityisesti äidinkielten, toisen kielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten opettajat) sekä muut aiheesta kiinnostuneet Ritva Kantelinen
4 Tämän esityksen tavoite Kuvailla ja tarkastella seuraavia: kielikasvatus kielikasvatuksen konkretisoituminen kouluissa Tukea kieliaineiden yhteistyötä: yhteistyömahdollisuuksien yhteistä pohdintaa jatkosuunnitelmien laatimista Ritva Kantelinen
5 Toimivan ja tuloksekkaan yhteistyön edellytyksenä Yhteinen näkemys tavoitteista ja tavasta, jolla niihin pyritään Sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen yhdessä työskennellen Yhteistyötä ja työnjakoa Suunnittelussa Toteuttamisessa Arvioinnissa Kehittämisessä Ritva Kantelinen
6 Kielikasvatuksen yhteinen eurooppalainen päämäärä (ks. CEFR 2001; EVK 2003 ) Tavoitteena yksilön ja yhteisöjen monikielinen ja monikulttuurinen kompetenssi Toiminnallinen näkökulma, osaamisen näkökulma Kasvatukselliset tavoitteet aiempaa vahvemmin esillä kielellisten ja viestinnällisten rinnalla Kielenoppiminen yksilöllinen, kouluopiskeluun ja sen ulkopuolelle sijoittuva läpi elämän jatkuva prosessi Ei yhtä oikeaa, parhaiten toimivaa ja kaikille sopivaa aikaa, paikkaa tai tapaa kehittää kielitaitoa Kielenopiskelu - yksilölle merkityksellistä kokonaisvaltaista kasvua kielenkäyttäjänä, ihmisenä, yhteisöjen jäsenenä Ritva Kantelinen
7 Eurooppalaisen viitekehyksen näkökulma monikielisyyteen (CEFR 2001, EVK 2003) Yksilön kokemukset kielestä laajenevat kotikielestä/-kielistä laajemmalle, lähiympäristön, laajempien toimintaympäristöjen ja koko yhteiskunnan kieliin, ja muiden kansojen kieliin, joita hän oppii koulussa tai välittömän kokemuksen kautta Tavoitteena kehittää mahdollisimman laaja kielellinen repertoaari, jossa kaikkien yksilön osaamien kielten kaikilla kieli- ja kommunikointitaidoilla on sijansa Monikielisyystaidot! Ritva Kantelinen
8 Vieraan kielen opettaminen ja opiskelu koulussa muuttaa muotoaan ajan myötä (ks. Kaikkonen 2005) toimintatavat ja menetelmät ovat sidoksissa kulloinkin vallalla oleviin käsityksiin kielestä kielitaidosta oppimisesta ja opettamisesta arvioinnista pedagogiikasta oppimisympäristöstä Ritva Kantelinen
9 Viime vuosikymmenten suunta kieltenopetuksessa Kieli kielitieteellinen näkökulma Kommunikaatio viestinnällinen näkökulma Vuorovaikutus, kohtaaminen toiminnallinen näkökulma Ritva Kantelinen
10 Kielikasvatuksen läpimurtoon vielä matkaa OPH, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Perusopetuksen päättävien oppilaiden vieraiden kielten oppimistulosten arviointihanke ( ja sen tuloksia kansallinen arviointi keväällä 2013 peruskoulun 9. luokkalaiset arvioitavina perusopetuksen tavallisimmin opiskellut kielet: englanti, ruotsi (A-oppimäärä) ranska, saksa, venäjä (A- ja B-oppimäärä) Ritva Kantelinen
11 Kansallisen arvioinnin yleisiä suosituksia arviointitulosten perusteella (ks. Arviointihankkeen tiivistelmäraportti, Kielten oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013, s. 25) Oppilaille enemmän tilaisuuksia oman työnsä suunnitteluun ja arviointiin (esim. EKS) Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä nykyistä monipuolisemmin Enemmän autenttista oppimateriaalia ja kontakteja ulkomaisiin kouluihin Monipuolistetaan arviointia ja tehdään se läpinäkyväksi Suullista kielitaitoa huomioidaan tasavertaisesti kirjallisen kanssa arvioinnissa Rohkaistaan oppilaita valitsemaan englannin rinnalle myös muita vieraita kieliä ja opiskelemaan niitä tavoitteellisesti Nykyaikaistetaan kotitehtäviä ja niiden suoritusmuotoja Ritva Kantelinen
12 Kielikasvatuksen luonnehdintaa (ks. Kaikkonen 2005,47) Kielikäsitys (esim. EVK 2003) Kieli + kulttuuri Kieli-identiteetti: äidinkieli + vieraat kielet Toimiva monikielisyys -> monikielisyystaidot (Nikula 2010) Kieli viestintävälineenä Kieli kokonaisuutena Ensi sijassa suullista viestintää Ritva Kantelinen
13 Kielikasvatuksen luonnehdintaa (ks. Kaikkonen 2005,47) Oppimiskäsitys Kokemuksellisuus (esim. Kolb 1984) Sosiokonstruktivismi (esim. Rauste-von Wright 1997) Emotionaalinen oppiminen Oppimisympäristö Oppilaskeskeisyys (esim. Pavlenko & Lantolf 2000) Avoimuus kieli- ja kulttuurikontakteihin Autenttisuus (esim. van Lier 1998) Ritva Kantelinen
14 Kielikasvatuksen luonnehdintaa (ks. Kaikkonen 2005,47) Arviointi (esim. Hildén & Takala 2005) Vuorovaikutteista Itse- ja vertaisarviointia Oppilaan subjektiivisuuden korostus Kohtaamisen pedagogiikka Monikulttuurinen oppiminen (esim. Byram 1997) Ritva Kantelinen
15 Lähtökohtia kielikasvatuksen konkretisoitumiselle koulun arjessa opettajien kollegiaalinen yhteistyö ja yhteisöllinen/verkostoitunut työskentelytapa ei kieltenopettajan yksin, ei edes kieltenopettajien keskenään, ja omin voimin hoidettavissa! pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa - kielipoliittisista linjauksista arjen ratkaisuihin! yhteinen perusta, jolle rakennetaan - jaettu näkemys yhteisistä tavoitteista ja niihin sitoutumisesta (esim. kielikasvatus, EVK, EKS, OPSit) tarvitaan katsomista kauemmas ja laajemmalle! Ritva Kantelinen
16 Kielikasvatus osaksi koulun arkea lähtökohtana ja edellytyksenä yhteinen sitoutuminen! Opetussuunnitelmat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet esim. OPS2016 paikalliset alueelliset/kuntakohtaiset/koulukohtaiset (tukeutuminen & sitoutuminen teoreettiseen viitekehykseen, EVK:een, pedagogisiin työvälineisiin ja tapoihin esim. EKS) Kielet koulussa: kouluaineena ja kouluaineissa äk ja muut kielet kuin myös kielet ja muut aineet - yhteistyö! kieliohjelma valtakunnallinen, alueellinen, kuntakohtainen, koulukohtainen näkökulma - tarjolla oleva toteutuva - laajuus, monipuolisuus Opettajien koulutus perus-, täydennys-, jatkokoulutus koulukohtainen, työyhteisön sisäinen omaehtoinen kouluttautuminen olennaista! Ritva Kantelinen
17 Kirjallisuutta Byram, M Teaching and assessing intercultural communicative competence. Clevedon: Multilingual Matters. CEFR 2001=Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment. Council for Cultural Co-operation. Educational Committee. Modern Languages Division. Strasbourg. EVK 2003=Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys Helsinki: WSOY. Hildén, R. & S. Takala Kielisalkulla kohti selkeää ja monipuolista arviointia. Teoksessa V. Kohonen (toim.), Hildén, R. & Salo, O-P. (toim.) Kielikasvatus tänään ja huomenna. Opetussuunnitelmat, opettajankoulutus ja kielenopettajan arki. Helsinki: WSOYpro. Jaatinen, R., Kohonen, V. ja Moilanen, P. (toim.) Kielikasvatus, opettajuus ja kulttuurienvälinen toimijuus. Helsinki: OKKA. Kaikkonen, P Kielikasvatus koulun vieraan kielen opetuksen viitekehyksenä. Teoksessa V. Kohonen (toim.) Eurooppalainen kielisalkku Suomessa. Tutkimus- ja kehittämistyön taustaa ja tuloksia. Helsinki: WSOY, Kohonen, V. (toim.) Eurooppalainen kielisalkku Suomessa. Tutkimus- ja kehittämistyön taustaa ja tuloksia. Helsinki: WSOY. Rauste-von Wright, M Opettaja tienhaarassa konstruktivismia käytännössä. Juva: WSOY. Ritva Kantelinen
18 Kirjallisuutta Kohonen, V Autonomy, Authencity and Agency in Language Education: the European Language Portfolio as a Pedagogical Resource. Teoksessa R.Kantelinen & P.Pollari (toim.) Language Education and Lifelong Learning. University of Eastern Finland. Philosophical Faculty. School of Applied Eucational Science Kolb, D Experiential learning: experience as the source of learning and development. New Jersey: Prentice-Hall. Nikula, T. (2010). Mitä kielitaito on? Teoksessa T. Daavittila, I. Garam, O. Jäppinen, A. Kallio, M. Kekki, M. Kopperi & E. Wakonen (toim.), Matkalla kansainvälisyyteen: kansainvälistymisen edellytykset koulusta työelämään. Seminaarijulkaisu. Helsinki, Finland: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 23-28). O Rourke, B. & Carson, L Language Learner Autonomy. Policy, curriculum, classroom. Oxford: Peter Lang. Pavlenko, A. & J. P. Lantolf Second language learning as participation and the (re)construction of selves. Teoksessa J. P. Lantolf (toim.) Sociocultural theory and second language learning. Oxford: Oxford University Press, Van Lier, L Interaction in the language curriculum: awareness, autonomy, and authenticity. London and New York: Longman. Ritva Kantelinen
19 Yhteistyö ja kielikasvatus rikastuttavat toinen toisiaan!
Muutos nyt tai ei koskaan. Kielenopetuksen paradigman muutos.
Muutos nyt tai ei koskaan. Kielenopetuksen paradigman muutos. Helsinki 15.5.2017 Uusi peruskoulu ohjelma, kärkihanke 1: Kieltenopetusta koskeva kokeilu, aloitusseminaari Professori Ritva Kantelinen Soveltavan
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotAUTENTTISUUS KIELTEN OPETUKSESSA
AUTENTTISUUS KIELTEN OPETUKSESSA Olli-Pekka Salo Jyväskylän normaalikoulu olli-pekka.salo@norssi.jyu.fi Esityksen rakenne Käsitteiden määrittelyä -> mistä puhumme, kun puhumme autenttisuudesta kielten
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku oppilaan kehittyvän monikielisyyden ja kulttuurisen identiteetin tukena
Eurooppalainen kielisalkku oppilaan kehittyvän monikielisyyden ja kulttuurisen identiteetin tukena Finlandia-talo 28.10.2014 Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Sisältö Taustaa - Kulttuurinen moninaisuus,
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotKielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille
Paasitorni 24.11.2016 Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille Työpaja B, Perusopetus Terhi Seinä, Annamari Kajasto Paasitorni 24.11.2016 Työpajan sisältö 14.30 Alkusanat,
LisätiedotDILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka
DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
LisätiedotKielisalkku tekee puolestasi. Oppilaan kannalta 5.6.2012. 9. 11. 2011 Tuija Dalmo, Eeva Regan Anne Marie Grahn Saarinen
Sähköinen kielisalkku 9. 11. 2011 Tuija Dalmo, Eeva Regan Anne Marie Grahn Saarinen Miksi kielisalkku? Oppimisen omistajuus: Voin tehdä vain sellaista, minkä olen itse oivaltanut ja ottanut omakseni. Viljo
LisätiedotEurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena
Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko
LisätiedotAjankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet
Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet Ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen ja kansainvälisten koulujen kehittämispäivät 3.-4.8.2011 Opetushallitus Opetusneuvos Kristiina Ikonen Kielitivoli
LisätiedotKielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET
TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä
LisätiedotAutenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa
Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa KV-kevättapaaminen, OPH:n kv-hankkeet Hatanpään lukio Annamari Kajasto, projektisuunnittelija 25.4.2014 Jossain kaupungissa on maailma näytteillä Mitä
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY HE 114/2017 vp ASIANTUNTIJAPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA PERUSOPETUKSESSA 23.11.2017 Erityispedagogiikan dosentti,
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotTiivistelmä: Perusopetuksen eurooppalainen kielisalkku Suomessa
Tiivistelmä: Perusopetuksen eurooppalainen kielisalkku Suomessa Eurooppalaisen kielisalkun (EKS) Suomen perusopetukseen kehitetyt versiot on rekisteröity Euroopan neuvostossa (Council of Europe, Strasbourg).
LisätiedotKielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku
Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku Mikä on DivEd? - kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittämishanke - opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET
TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen
LisätiedotAasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotAutenttinen oppiminen ja oppimateriaali vieraiden kielten opetuksessa
Autenttinen oppiminen ja oppimateriaali vieraiden kielten opetuksessa Pia Bärlund monikulttuurisen opetuksen suunnittelija ja Kieltivoli-koordinaattori Jyväskylän kaupunki/opetuspalvelut 27.1.2012 Kielitivolikonferenssi,
Lisätiedot:Opetussuunnitelman perusteiden yleiset osuudet kielten näkökulmasta
Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :Opetussuunnitelman perusteiden yleiset osuudet kielten näkökulmasta Infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Kippo Perusopetuksen
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler
Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,
LisätiedotKielikasvatus ja OPS2016
Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila
LisätiedotHelsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.
(Kuvan paikka) Helsingin Kielitivoli Viehko Työkalupakkeja kieltenopettajille Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.2011 11.5.2011 Tekijä
LisätiedotEUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010
TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN
LisätiedotKielet näkyviin ja kuuluviin
Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotTyöpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen
LisätiedotEuropean Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org
European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotKielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006
Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Projektin taustaa Mikä on KIEPOn tavoitteena? Maamme kielikoulutuspolitiikan laajamittainen
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotKielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa
Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Hannele Dufva, Jyväskylän yliopisto Heidi Vaarala & Teija Kangasvieri, Kieliverkosto Kielikasvatusfoorumi, 28.10.2014 Helsinki Perinteinen
LisätiedotKIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET
KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Kieli- ja viestintätieteiden laitos Sivistysvaliokunnan kokous, 23.11.2017 Ruotsin kielen varhainen
LisätiedotKielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet
Kielitaidon tasot ja aihekokonaisdet Yksikön päällikkö, opetsnevos Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla ARVIOINTI JA VIITEKEHYS Eroopan nevosto jlkaisi vonna 2001 asiakirjan Common Eropean Framework
LisätiedotKey Data on Teaching Languages at School in Europe 2012
Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2012 Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2012 antaa kokonaisvaltaisen kuvan kieltenopetuksen järjestelmistä 32:ssa Euroopan maassa. Raportti
LisätiedotKaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto
Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto ENSIMMÄINEN OSA. Mitä kansainvälisyydestä sanotaan avainasiakirjoissa?
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö lausuntopalvelu.fi. Asia: 27/010/2018
Opetus- ja kulttuuriministeriö lausuntopalvelu.fi Asia: 27/010/2018 Kielikoulutuspolitiikan verkoston lausunto luonnoksesta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta
LisätiedotMarjo Raijas JOS KÄYPI VAIKKA VENÄJÄLLÄ NI OSAA SANOO NIITÄ SANOJA Eurooppalaiseen kielisalkkuun tukeutuva venäjän kielen opiskelu Joensuun
Marjo Raijas JOS KÄYPI VAIKKA VENÄJÄLLÄ NI OSAA SANOO NIITÄ SANOJA Eurooppalaiseen kielisalkkuun tukeutuva venäjän kielen opiskelu Joensuun normaalikoulun perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokalla oppilaiden
LisätiedotEnsimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote
Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta Tiedote 15.4.2019 14.4.2019 1 Kaikki varhentavat 2020 Kielenopetus uudistuu kieliä pienestä pitäen Ulla Verkaman esityksen (Kalajoki 4.4.2019)
LisätiedotKANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto
KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään
LisätiedotKielitaidosta on iloa ja hyötyä
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
Lisätiedot10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
LisätiedotVERTAISARVIOINTI OPPILAAN OPISKELUN, OPPIMISEN JA ARVIOINNIN TUKENA
Jenni Röppänen VERTAISARVIOINTI OPPILAAN OPISKELUN, OPPIMISEN JA ARVIOINNIN TUKENA Vertaisarvioinnin käyttö kielten opiskelussa Joensuun normaalikoulussa perusopetuksen vuosiluokilla 4-6 Mitä, miksi, miten?
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotHYVÄSTÄ PAREMMAKSI KEHITTÄMISIDEOITA KIELTEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIEN OSOITTAMIIN HAASTEISIIN
KANSALLINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS NATIONELLA CENTRET FÖR UTBILDNINGSUTVÄRDERING HYVÄSTÄ PAREMMAKSI KEHITTÄMISIDEOITA KIELTEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIEN OSOITTAMIIN HAASTEISIIN Raili Hildén Marita
LisätiedotKivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa
Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotPerusopetuksen kieliohjelma
Opetuslautakunta 24 12.03.2019 Perusopetuksen kieliohjelma 961/12.00.01.00/2019 Opetuslautakunta 12.03.2019 24 Valmistelija: opetuspäällikkö Inkeri Lahti p. 044 7784688, inkeri.lahti@salo.fi Perusopetuksen
LisätiedotKieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö
Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka
PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat
LisätiedotHello! Hej! 1A/2019 MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA. Bonjour!
1A/219 Tschüß! Hello! Hej! Bonjour! Hola! MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA Noin 8 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista
LisätiedotTURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.
TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain
LisätiedotKielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua
Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus Tavoitteet, sisällöt ja arviointi
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotHYVÄSTÄ PAREMMAKSI KEHITTÄMISIDEOITA KIELTEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIEN OSOITTAMIIN HAASTEISIIN
KANSALLINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS NATIONELLA CENTRET FÖR UTBILDNINGSUTVÄRDERING HYVÄSTÄ PAREMMAKSI KEHITTÄMISIDEOITA KIELTEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIEN OSOITTAMIIN HAASTEISIIN Raili Hildén Marita
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018
PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa kansallisia perusopetuksen oppimistulostenarviointeja, joiden otos on yleensä 5-10
LisätiedotSuomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotKieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere
Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen Tampere 18.1.2018 Hankkeet 2017: määrällisiä indikaattoreita 95 hanketta, 3.8 miljoonaa euroa yli 60 000 oppilasta osallistuu varhentamiseen (hakuvaihe) Syksyn
LisätiedotPIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010
PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotKieliä Jyväskylän yliopistossa
ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena
LisätiedotMONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista
MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista Riitta Pyykkö Opettajankoulutusfoorumin seminaari: Tutkimusperustainen ja kansainvälinen opettajankoulutus Jyväskylä
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU
ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotYanzun ja POPKiinan seminaari 6.2.2015 Mitä muutoksia perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmauudistukset tuovat kieltenopetukseen?
Yanzun ja POPKiinan seminaari 6.2.2015 Mitä muutoksia perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmauudistukset tuovat kieltenopetukseen? Paula Mattila Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotLOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi
LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi Koulu keskellä kylää n n n n Lotilan koulu vuodesta 1955 Musiikkiluokat vuodesta
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
LisätiedotAutenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa Pia Bärlund 29.10.2009 Jyväskylän yliopisto, Miksi tärkeää kielten opetuksessa? Oppimisen ilo sitoo sitoo oppilaan oppimisprosessiin (Rantala, 2006) Ainoa
Lisätiedotopettajille kirjallisuutta
opettajille kirjallisuutta Kirjallisuutta Eurooppalaiseen viitekehykseen ja Kielisalkkuun liittyvästä tutkimus- ja kehittämistyöstä 2 Alanen, R. & Kajander, K. 2008. Kielisalkku ja reflektio. Teoksessa
LisätiedotOriveden kielipolku ja Kikatus kielihankkeiden verkosto
Oriveden kielipolku ja Kikatus kielihankkeiden verkosto Tiina Sarisalmi Kielenopetuksen varhentamis- ja kehittämishankkeiden aloitusseminaari 15.5.2017 Helsinki Tekeminen ja toteutus Oriveden kielipolku
LisätiedotOpettajan pedagoginen ajattelu
Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan
LisätiedotLahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin
Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden
LisätiedotLAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä
LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotKiinan kielen kasvava merkitys
Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKielten opiskelu Oulussa
Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa
LisätiedotKoulu kansallisen kielitaitovarannon
Koulu kansallisen kielitaitovarannon tuottajana Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus Venäjä-foorumi Oulussa www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Kielitaidon tarve Elinkeinoelämän keskusliitto
LisätiedotMiksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)
Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä 6.8.2014 Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY) Miksi kielen oppimista pitää arvioida? Arviointi kielenoppimisen tukena
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotKohti huomispäivän kielikasvatusta
Esityksen juoni Kohti huomispäivän kielikasvatusta Kielenoppimisen ja opetuksen työkaluja meillä ja muualla 10.11.2011 Aulanko Mistä on kyse? Kielten opetuksesta kielikasvatukseen Sosiokulttuurinen näkökulma
Lisätiedot