Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
|
|
- Kaarlo Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 mukaan sitä opetetaan oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Suomi toisena kielenä -opettajien kokemusten ja Opetushallituksen selvityksen (Korpela 2006) tulosten mukaan nykyiset säädökset S2-opetuksen järjestämisestä ovat liian väljät. Oppilaat eri paikkakunnilla ovat hyvin eriarvoisessa asemassa, sillä joillakin paikkakunnilla oppilaan tarvitsema S2-opetus voidaan tarjota kokonaisuudessaan omissa ryhmissään, kun taas monilla paikkakunnilla erillistä S2-opetusta ei järjestetä ollenkaan tai oppijan tarpeisiin nähden liian vähän, 1 2 h viikossa. Yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien toteutumisen vuoksi Suomi toisena kielenä -opettajat ry. ehdottaakin, että suomi toisena kielenä -opetukseen säädettäisiin tulevassa tuntijaossa minimituntimääräksi vähintään 3 vvt. On huomattava, että suomea opettelevat oppilaat tarvitsevat kielitaidon kehittymisen eri vaiheissa erilaajuista suomi toisena kielenä -opetusta. Esimerkiksi valmistavasta opetuksesta perusopetukseen integroituvalla oppilaalla oletetaan Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2009 mukaan olevan alkeiskielitaito, kielitaitotaso A1.3 A2.1. Tämä kielitaito riittää viestintään tutuimmissa, ennakoitavissa tilanteissa. Suomi toisena kielenä -opettajat ry. pitää perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmien perusteiden linjausta realistisena. Ei voi olla olemassa erillistä perusopetukseen valmistavaa opetusta, jossa voitaisiin oppia opiskelussa tarvittava ns. akateeminen kielitaito. Sen oppiminen kestää eri arvioiden mukaan 5 10 vuotta, ja se opitaan oppiaineiden opiskelun yhteydessä. Vaikka Suomi toisena kielenä -opettajat ry. lämpimästi kannattaakin varhaista perusopetukseen integroitumista, halutaan silti muistuttaa, että kielitaito ei kartu vain perusopetuksen ryhmään siirtymällä tai kielen monipuolisella syötöksellä. Kielenoppija tarvitsee kielenoppimisensa tueksi erillistä S2-opetusta, joka auttaa häntä jäsentämään kieltä, laittamaan sitä järjestykseen, auttaa häntä kehittämään kielen oppimisstrategioitaan ja monipuolisia
2 2 tekstitaitoja sekä kirjallisuuden ja kielen rakenteen opetusta. Kielitaidon kehittymisen alkuvaiheessa erillistä S2-opetusta tulisi saada koko oppimäärän laajuisesti. Suomi toisena kielenä -opettajat ry. toivoo, että uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa suomi äidinkielenä ja suomi toisena kielenä -oppimäärät suunnitellaan yhtenäisesti niin, että oppimäärien välille muodostuu nykyisiä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita selkeämmin jatkumo. Se mahdollistaa joustavamman siirtymisen suomi toisena kielenä -opetuksesta suomi äidinkielenä -opetukseen siinä vaiheessa, kun oppijan kielitaito on kehittynyt esimerkiksi B1-tasolle. Jotta jatkumo näiden oppimäärien välillä ilmenisi selvästi, Suomi toisena kielenä opettajat ry. kannattaa oppiaineen nimen muuttamista muotoon suomen kieli ja kirjallisuus. Tähän liittyy myös laajempi selvittely syntyperäisyyden käsitteen tarkoituksenmukaisuudesta suomen opetuksen kannalta. Suomi toisena kielenä -opettajat ry. toivoo, että tulevassa opetussuunnitelmien perusteiden suunnittelussa syntyperäisyyden käsitettä tutkitaan ja arvioidaan. Suomi toisena kielenä opettajat ry. jakaa Äidinkielenopettajain liiton esittämän huolen oppiaineen Äidinkieli ja kirjallisuus tuntimäärien vähenemisestä 1980-luvulta alkaen. On kiistämätöntä, että äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärien väheneminen perusopetuksessa ja lukiossa korreloi oppimistuloksiin. Opetushallituksen oppimistulosarviointien (Lappalainen 2009) mukaan lukemisen ja erityisesti kirjoittamisen taidot jäävät huonolle tasolle suurella osalla perusopetuksen oppilaista. Kehityksellä on vaikutuksensa myös suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskelevien oppijoiden oppimiseen. Parhaimmassa tilanteessa he saavat hyviä malleja kirjoitetuista ja puhutuista teksteistä suomi äidinkielenä -oppijoilta, joilla on ollut mahdollisuus harjaantua suomenkielisten tekstien tuottamiseen suomea toisena kielenä -opiskelevia oppilaita pidempään ja monipuolisemmin. Jos suomi äidinkielenä -oppimäärää opiskelevien oppilaiden tekstitaidot jäävät hyvin alhaiselle tasolle, on sillä suora vaikutus suomi toisen kielenä -oppilaisiin ja koko koulun opiskelukulttuuriin. Suomi toisena kielenä -opettajat ry. pitääkin tärkeänä, että tätä jo lähes kolme vuosikymmentä jatkunutta äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ehtoja heikentävää kehitystä arvioidaan vakavasti myös perusopetuksen tuntijaon näkökulmasta ja että suomi äidinkielenä -opetuksen tuntimäärät palautetaan Äidinkielen opettajain liiton esittämälle tasolle. S2-opettajan panosta tarvitaan nykykoulussa myös konsultoijan roolissa. Suuri osa suomen kielen taidosta ja myös tekstitaidoista opitaan muiden kuin kieliaineiden opetuksessa. Jos näitä taitoja ei opeteta tietoisesti, oppijat voivat kehittää näiden aineiden opiskelussa myös oppimista heikentäviä strategioita. Tietoa muokkaavien strategioiden sijaan heidän tavoitteensa jäävät helposti tietoa
3 3 toistavien strategioiden tasolle. Toisin sanoen ymmärtävän lukemisen sijaan lukemisesta tulee pänttäämisestä, jonka ainoana tavoitteena on tiedon muistiin painaminen. Oppiminen jää siis kovin matalalle kognitiiviselle tasolle. Koulun reaaliaineet sosiaalistavat siis oppijoita usein tiedostamattaan erilaisiin tekstikäytänteisiin. Jotta näistä tekstikäytänteistä tulisi läpinäkyviä ja jotta ne voisivat pohjautua tietoiseen oppimisstrategioden ja tekstitaitojen opettamiseen ja jotta niiden avulla pystyttäisiin opettamaan oppiaineen opiskelussa tarvittavaa kieltä, eri aineiden ja S2-opetuksen välille tarvitaan paljon yhteistyötä. Oppimisstrategioiden opetus tulee olla osa kaikkien aineiden opetusta, ja se tulee kirjata myös tuleviin opetussuunnitelman perusteisiin kaikkien oppiaineiden sisältöihin ja tavoitteisiin. S2-opettaja ei voi toimia tehokkaasti yhteistyössä eri oppiaineiden opettajien kanssa, jos hän opettaa oppilasta 1-2 h viikossa. Riittävä minimituntimäärä (vähintään 3 vvt) S2-opetukseen tehostaa eri oppiaineiden ja S2-opetuksen välistä yhteistyötä, mikä on monen kielenoppijan kielitaidon kehittymisen kannalta välttämätöntä. Tämä on huomioitu nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa S2-opetuksen mutta ei muiden oppiaineiden osalta. Suomi toisena kielenä -opettajat ry. pitääkin tärkeänä, että tulevissa opetussuunnitelman perusteissa kaikki aineet velvoitetaan yhteistyöhön. Hyvällä yhteistyöllä S2-opetuksen ja muiden oppiaineiden välillä voidaan keskittää voimat todelliseen oppimiseen, jossa kehittyvät niin oppijan ajattelutaidot, tekstitaidot, kielitaito kuin oppiaineen sisällön hallintakin. Opetussuunnitelman perusteiden suunnittelussa on syytä selvittää tarvetta ja mahdollisuuksia yhteissuunnitteluun käytetyn ajan korvaamisesta opettajille joko täysimääräisenä tai osittain. Tulevien opetussuunnitelman perusteisiin on tärkeää sisällyttää myös kaikkien oppiaineiden kuvauksiin kieltä opettelevan oppijan näkökulma: miten oppiainetta opetetaan oppijalle, joka aloittaa oppiaineen opetuksen esimerkiksi alkeiskielitaidon turvin. Tällaisilla kuvauksilla saadaan linjattua se välttämätön kehityskulku, että oppiaineen opiskelussa tarvittava keskeinen käsitteistö ja osa sanastoakin opitaan oppiaineen opetuksen yhteydessä. S2-opetus voi tukea tätä prosessia monin tavoin, mutta käsitteitä ja sanastoa ei kuitenkaan voida syvällisesti oppia kuivaharjoitteluna S2- tunneilla. S2-opetuksessa eri oppiaineiden opetuksessa opiskeltavien sisältöjen, käsitteiden, sanastojen ja tekstilajien oppimista voidaan monipuolistaa ja jäsentää, mutta keskeiset käsitteet ja sanasto on opittava oppijalle merkityksellisessä yhteydessä. Oppiaineen opetuksessa tulee luoda konteksti, jossa käsitteistä tulee myös oppijalle merkityksellisiä. S2-opetuksessa voidaan ottaa
4 4 samasta aihepiiristä esille eri tekstilajien tekstejä, joiden avulla vahvistetaan merkityksellisen kontekstin syntymistä. Tällaisia tekstilajeja ovat esimerkiksi kertomukset, novellit, uutiset ja muut lehtitekstit, runot, laulujen sanoitukset, haastattelut, keskustelut ja elokuvat. Suomea opettelevalle oppilaalle opetuksen abstrakti kieli muodostaa oman haasteensa. Suomi toisena kielenä -opettajat ry. pitää tärkeänä, että myös suomea opetteleva perusopetuksen oppilas pääsee osalliseksi abstraktista kielestä. On ilmeistä, että sekä suomi äidinkielenä että suomi toisena kielenä -oppilaat tarvitsevat nykyistä enemmän ohjausta abstraktin kielen haltuunottoon. Harppaus arkikielen mukaisesta, prosessin etenemistä mukailevasta kielestä abstraktiin ilmiöiden tarkasteluun on liian suuri. Varsinaisena ongelmana harppauksessa on, että oppija joutuu tekemään sen kutakuinkin omin avuin. Tällaiseen kielenkäytön huomattavaan siirtymään näkökulmasta toiseen arkielämään osallistumisesta tieteelliseen tarkasteluun ei nykykoulussa oppilaita ohjata juuri ollenkaan. Opettajilla ei ole tällaiseen opetuksensa ulottuvuuteen edes koulutusta, mutta myöskään nykyiset oppimateriaalit eivät anna siihen eväitä. Suomi toisena kielenä -opettajat ry. esittää, että tulevissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kiinnitettäisiin erityistä huomiota paitsi edellä mainittuihin oppimisstrategioiden opettamiseen myös oppilaiden kasvattamiseen abstraktiin kieleen. Käytännössä tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että opettajilla on oltava riittävät valmiudet havainnoida oman oppiaineensa kielen abstraktisuuden tasoa. Toiseksi on asetettava realistiset tavoitteet sille abstraktin kielen tasolle, jota perusopetuksessa tavoitellaan. On määriteltävä, mille tasolle perusopetuksessa on tarkoitus päästä ja mitkä tavoitteet jätetään toisen asteen koulutuksen vastuulle. Kolmanneksi abstraktiin kieleen kasvaminen edellyttää, että oppija pääsee siitä osalliseksi riittävän kontekstin turvin. Ensin siis huolehditaan riittävän havainnollisen maailman, kontekstin, luomisesta ja sen jälkeen ohjataan oppilasta johdonmukaisin askelin havainnoimaan maailmaa ja sen ilmiöitä kunkin oppiaineen omasta näkökulmasta. S2-opetus voi tukea abstraktiin kieleen kasvamista monin tavoin. Oppimista helpottaa esimerkiksi tieto suomen kielen sanaston rakenteesta sanojen johtamisesta ja yhdistämisestä. S2-opetuksessa oppilaille voidaan myös tietoisesti opettaa, millaisin kielen mekanismein arkielämän tapahtumista saadaan luotua tieteellisen, abstraktin kielen mukaisia väittämiä. Oppiminen tehostuu, kun oppijalla on ymmärrys kielen systeemeistä, sillä oppija oivaltaa niiden avulla kielen säännönmukaisuuksia, mikä vähentää muun muassa ulkoamuistamisen tarvetta.
5 5 Nykytutkimusten mukaan kielenoppijan kaikki kielen osaaminen tukee muiden kielten oppimista. Oppilaan omalla äidinkielellä tai oppilaan kotonaan oppimilla kielillä on luonnollisesti suuri merkitys myös suomen kielen oppimisen kannalta. Oppilaiden omat äidinkielet muodostavat suomalaisissa kouluissa tälläkin hetkellä suuren potentiaalisen kielivarannon, joka jää suurelta osin hyödyntämättä. Suomi toisena kielenä -opettajat ry. pitääkin tärkeänä, että tulevissa opetussuunnitelman perusteiden suunnittelussa tutkitaan tarkoin eri vaihtoehdot, joilla oppilaiden oman äidinkielen opetuksen asemaa voidaan vahvistaa. On selvitettävä mahdollisuuksia palauttaa oppilaan äidinkieli, jos se on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romanikieli tai viittomakieli, opetussuunnitelman perusteisiin esimerkiksi muuksi oppilaan äidinkieleksi tai A-kieleksi. Oman äidinkielen opetus ei kuitenkaan saa vähentää suomen kielen tuntimäärää. Suomi toisena kielenä -opettajat ry. toivoo, että monikielisyys otetaan tulevissa opetussuunnitelman perusteissa kaikkien oppiaineiden kuvauksissa esille. Kaksi- ja monikielisten oppilaiden ja opetusryhmien opetuksessa oppilaiden omat kielet tulisi saada näkyville ja opetuksen voimavaraksi kaikkien aineiden tunneilla. Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n puolesta Katriina Rapatti puheenjohtaja Sanna Voipio-Huovinen varapuheenjohtaja Lähteet Korpela, Helena Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestäminen perusopetuksessa. Selvitys Helsinki: Opetushallitus. Lappalainen, Hannu-Pekka Ei taito taakkana ole. - Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla Opetushallitus.
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan
Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista
Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja
Suomen sanoin monin tavoin SUOMI TOISENA KIELENÄ PERUSOPETUKSESSA
Suomen sanoin monin tavoin SUOMI TOISENA KIELENÄ PERUSOPETUKSESSA S2 2008 SISÄLTÖ Mitä on suomi toisena kielenä -opetus? 4 Opetuksen järjestäminen 6 Kenelle S2-opetusta? 6 Millaisia ryhmiä? 7 Työjärjestyksen
3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia
LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen
Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa
Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Minna Harmanen, Opetushallitus Aineopettajaliiton seminaari, Paasitorni, 7.11.2015 Monilukutaito? Opetussuunnitelmat uudistuvat Perusopetuksen ops-perusteet
Arkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan
LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI
LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella
Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta
Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:
VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle
Ostoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS
KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen
Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset
Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan
KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014
KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät
Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät 20.-30.3.2017 Sisältö 1.Valmistavan opetuksen tavoite 2.Kenelle opetus on tarkoitettu 3.Opetuksen toteuttamisen eri tavat 4. Resurssit 5.
Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa
SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ
SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ Sisältö S2-oppimistulosten arvioinnin tavoite ja tarkoitus...3 S2-arvioinnin monikieliset oppilaat...4
Horisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.
Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta
Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ
LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja?
S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja? Kaisa Tukia, Eija Aalto & Sanna Mustonen kaisa@edu.lahti.fi, eaalto@edu.jyu.fi & sanna.mustonen@campus.jyu.fi Julkaistu: Virke 4/2007, s. 32
Turun perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 1.8.2016
Kuva: Ilkka Kaljonen Turun perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 1.8.2016 Sisältö LUKU 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 LUKU 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen
Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta 27.01.2016. Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.
Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.2016 4 Perusopetuksen tuntijako KNGDno-2015-503 Sivistyslautakunta, 17.06.2015, 41 Valmistelija
Aikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan
Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA
1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden
Tervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma
Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Opetuksen järjestämisen mahdollisuudet opetussuunnitelman perusteiden mukaan Vuosiluokkaopetus Osittainen
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen
Opetussuunnitelman perusteiden päälinjaukset
Kielikasvatusfoorumi 27.10.2014 Opetussuunnitelman perusteiden päälinjaukset Minna Harmanen Anna-Kaisa Mustaparta Leena Nissilä Kielikasvatus Yhteinen johdantoteksti Äidinkieli ja kirjallisuus ja sen eri
Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00
-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja
Toimimalla tavoitteisiin
Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS
eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =
LAUSUNTO KIELIKOULUTUSPOLIITTISEN PROJEKTIN LOPPURAPORTISTA
LAUSUNTO KIELIKOULUTUSPOLIITTISEN PROJEKTIN LOPPURAPORTISTA Suomi toisena kielenä -opettajat ry on kiinnostuneena tutustunut Minna-Riitta Luukan ja Sari Pöyhösen toimittamaan Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta
Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen