Lausunto uuden mekanismin luomisesta seuraamaan sananvapautta

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo cc: Helsinki Lausunto uuden mekanismin luomisesta seuraamaan sananvapautta Viite: LVM:n lausuntopyyntö , Dnro 923/30/2007 Viestinnän Keskusliitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto uuden mekanismin luomisesta seuraamaan ja kehittämään Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan toteutumista. Keskusliitto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Pääviestit: 1. Viestinnän Keskusliitto ei kannata uuden mekanismin luomista seuraamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan toteutumista. Sananvapauden toteutumista seurataan jo nykyisin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Uusi mekanismi ei toisi tähän seurantaan lisäarvoa. 2. Olennaista sananvapauden toteutumisen kannalta on, että eri valtioiden poliittinen johto, viranomaiset, lainsäädäntöelimet ja tuomioistuimet tuntevat sananvapautta koskevat periaatteet ja noudattavat niitä tinkimättä omassa työssään. Uuden seurantamekanismin luomisen sijasta tärkeämpää on tehdä pitkäjänteisesti työtä näiden perusedellytysten kuntoon saattamiseksi. 3. Viestinnän Keskusliitto yhtyy asiakirjassa esitettyyn näkemykseen siitä, että sananvapaus ja viestinnän vapaus ovat ratkaisevan tärkeitä asioita demokratian toteutumiselle. Sananvapaus ei ole itsestään selvä asia, vaan vaatii jatkuvaa puolustamista. Keskusliiton perusviestit sananvapaudesta on liitetty lausunnon oheen.

2 2 Ehdotuksen pääpiirteet Euroopan neuvoston piirissä on käyty keskustelua siitä, pitäisikö neuvoston yhteyteen perustaa uusi mekanismi seuraamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan (sananvapaus) toteutumista. Tämä mekanismi koostuisi komiteasta, johon jäsenvaltiot voisivat ehdottaa ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksiin syvällisesti perehtyneitä, puolueettomia asiantuntijoita. Komitea tekisi säännöllisiä tarkastuskäyntejä Euroopan neuvoston jäsenvaltioihin ja raportoisi havaitsemistaan epäkohdista. Komitea voisi antaa suosituksia jäsenvaltioille sananvapaustilanteen parantamiseksi. Sananvapauden merkitys Viestinnän Keskusliitto yhtyy keskusteluasiakirjassa esitettyyn näkemykseen sananvapauden ja viestinnän vapauden ratkaisevasta merkityksestä kansanvallalle. Ilman sananvapautta ei voi olla demokratiaa. Demokraattiseen päätöksentekomenettelyyn kuuluvat olennaisena osana kaikille avoin, vapaa ja julkinen kansalaiskeskustelu sekä vapaa tiedonvälitys. Sananvapaus on ytimeltään poliittinen perusoikeus. Kuitenkin myös kaupallinen sananvapaus nauttii perusoikeussuojaa. Riippumaton ja vapaa joukkoviestintä pohjautuu suurelta osin mainosrahoitukseen ja tämän rahoituksen vaarantaminen mainontaa rajoittamalla heikentää osaltaan sananvapauden toteutumista. Julkisesta vallasta riippumattomilla ja vapailla tiedotusvälineillä on ratkaiseva merkitys sananvapauden aidolle toteutumiselle. Näiden tiedotusvälineiden luonteeseen ja elinehtoihin kuuluu, että ne toimivat markkinalähtöisesti. Julkisin varoin rahoitetulla julkisen palvelun tiedonvälityksellä ja tarjonnalla on tärkeä, mutta vain täydentävä tehtävä. Sananvapaussääntely Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus EIS muodostaa oikeudellisen perustan neuvoston jäsenvaltioiden kansalliselle sananvapaussääntelylle. Sopimusta tulkitseva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut merkittäviä ratkaisuja myös Suomen kannalta (Karhuvaara ja Iltalehti v. Suomi ja Selistö v. Suomi ). Suomessa sananvapauden turvasta on säädetty perustuslaissa sekä laissa sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Tämä sananvapauden perussääntely on korkeatasoista ja kestää vertailun minkä tahansa Euroopan neuvoston jäsenvaltion lainsäädännön kanssa. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä on Suomessa annettu useilla lailla, esimerkiksi rikoslailla, mainontaa ja markkinointia koskevalla lainsäädännöllä sekä televisio- ja radiotoimintaa koskevalla lailla. Sananvapauden huomioon ottaminen lakeja laadittaessa ja niitä sovellettaessa ei ole itsestään selvyys. Sananvapaus vaatii jatkuvaa puolustamista. Viestinnän Keskusliitto tekee omalta osaltaan tätä työtä nostamalla sananvapausnäkökohdat esille viestintäalan eri lainsäädäntöhankkeissa.

3 3 Sananvapauden toteutuminen Ratkaisevaa sananvapauden toteutumiselle Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa on, että kunkin jäsenvaltion keskeiset toimielimet ovat aidosti sitoutuneet kunnioittamaan sananvapautta ja toimivat sen mukaisesti. Niin poliittisen johdon, virkamiesten, lakeja säätävien elinten kuin tuomioistuintenkin on välttämätöntä tuntea EIS:n sananvapaussäännösten ja kansallinen sananvapaussääntelyn perusteet ja toteuttaa niitä omassa työssään. Jos tämä perusedellytys ei ole kunnossa, sananvapaus ei toteudu. Sananvapauden käytännön toteutumisessa on mielestämme Suomessakin vielä paljon parantamisen varaa. Viittaamme tässä yhteydessä mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen edellä mainittuihin päätöksiin, mainonnan yhä lisääntyviin rajoituspyrkimyksiin, radio- ja televisiotoiminnan toimilupasääntelyyn lähetystoimintaa rajoittavine ehtoineen sekä tuoreimpana esimerkkinä pääministerin kannanottoihin julkisen keskustelun rajoittamisesta. Ehdotettu uusi mekanismi Viestinnän Keskusliitto ei näe tarvetta sananvapauden ehdotetun uuden seurantajärjestelmän luomiseen. Sananvapauden toteutumista seurataan jo nykyisin jatkuvasti niin kansallisella tasolla kuin kansainvälisestikin. Media, jonka koko toiminta perustuu sananvapauteen, seuraa luonnollisesti itse sananvapausasioita ja nostaa niitä julkiseen keskusteluun. Sananvapautta valvovat lisäksi viestintäalan riippumattomat kansainväliset järjestöt. Perinteikkäin näistä on International Press Institute IPI, jolla on myös monia suomalaisia jäseniä. IPI seuraa sananvapauden toteutumista maailman eri valtioissa ja laatii tuloksista vuosittain raporttinsa. Raportit saavat poikkeuksetta laajaa julkisuutta. Toinen vastaavantyyppinen lehdistönvapautta seuraava järjestö on World Press Freedom Committee. Monia muitakin aktiivisesti toimivia järjestöjä on olemassa, kuten World Association of Newspapers. Sananvapauteen liittyvät ongelmat ja epäkohdat Suomessa ja muissa Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa eivät nähdäksemme ratkea uuden seurantamekanismin luomisella ja uusien suositusten antamisella. Ehdotettu uusi mekanismi ei toisi lisäarvoa lukuisiin jo olemassa oleviin riippumattomiin seurantajärjestelmiin nähden. Uusien mekanismien luomisen sijasta tärkeämpää on tehdä pitkäjänteisesti ja sitkeästi työtä edellä mainittujen sananvapauden toteutumisen perusedellytysten kuntoon saattamiseksi. Tässä työssä kansainvälisillä toimielimillä, eri maiden viranomaisilla, medialla, edunvalvontajärjestöillä ja kansalaisjärjestöillä on kullakin oma roolinsa. Viestinnän Keskusliitto viestintäalan edunvalvojana puolustaa sananvapautta ja valvoo sen toteutumista lainsäädäntöhankkeissa. Liitämme lausuntomme oheen keskeiset teesimme sananvapaudesta (liite).

4 4 Viestinnän Keskusliitto Håkan Gabrielsson Toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto sekä Suomen Televisioiden Liitto. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat puhelin puhelin

5 5 Viestinnän Keskusliitto puolustaa sananvapautta 1. Sananvapaus on jokaiselle kuuluva perusoikeus. Sananvapaus on kansanvallan tärkeimpiä kulmakiviä. Perustuslaki antaa jokaiselle oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Kaikenlaiset viestit nauttivat sananvapauden suojaa tarkoituksesta riippumatta. Tarkoitus voi olla esimerkiksi poliittinen, kaupallinen, tieteellinen, taiteellinen, uutisoiva tai viihteellinen. Sananvapautta voidaan rajoittaa ainoastaan perusteilla, jotka on määritelty Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, Suomen perustuslaissa ja perustuslakivaliokunnan kannanotoissa. Sananvapauteen ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. Viranomaistoiminnan ja asiakirjojen julkisuus on perusedellytys sananvapauden toteuttamiselle. Julkisuusperiaate on kirjattu perustuslakiin. Viestien sisältöön liittyvistä oikeudenloukkauksista koituvien seuraamusten on oltava kohtuullisia, jotta ne eivät käytännössä rajoita sananvapautta (itsesensuuri). 2. Toimituksellinen vapaus on tiedotusvälineiden toiminnan perusta. Vapaa ja riippumaton media on sananvapauden laajan toteutumisen sekä avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan perusedellytys. Sananvapauteen liittyy myös vastuu. Selkeä vastuujärjestelmä on erityisen tärkeä joukkoviestinnän kannalta. Päätoimittaja, joka päättää julkaisun tai ohjelmiston sisällöstä, on keskeisin osa vastuujärjestelmää. Lähdesuoja on välttämätön sananvapauden turvaamiseksi. Se mahdollistaa vallankäytön valvonnan. Viestinnän Keskusliitto tukee joukkoviestinnän eettistä itsesääntelyä. Sen perusta on kirjattu Journalistin ohjeisiin, joita tulkitsee Julkisen sanan neuvosto. 3. Kaupallinen viestintä kuuluu sananvapauteen. Perustuslaki ei erottele kaupallista viestintää muusta viestinnästä. Myös kaupalliset viestit ovat sananvapaussuojan piirissä. Toimiva markkinatalous edellyttää markkinoinnin ja mainonnan vapautta. Yritykset voivat kilpailla aidosti keskenään vain, jos kuluttajille annetaan tietoa tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksista, hinnoista, valmistajista, hankintapaikoista ja muista vastaavista mainonnan keinoin välitettävistä seikoista. Tuotteita, joita saa laillisesti valmistaa ja myydä, on saatava myös mainostaa ja markkinoida. Markkinaehtoisesti toimivat viestimet saavat rahoituksensa suurelta osin mainonnasta. Laadukkaat ja innovatiiviset viestintäpalvelut edellyttävät vahvaa

6 rahoituspohjaa. Mainonnan rajoitukset rajoittavat myös viestintäpalveluiden tarjontaa. Lukijoiden, katselijoiden ja kuuntelijoiden luottamuksen säilyttämiseksi mainonnan on oltava tunnistettavaa. Viestinnän Keskusliitto tukee mainonnan ja markkinoinnin itsesääntelyä. 6