Viestinnän moniarvoisuus julkisen palvelun tehtävän lähtökohdaksi

Transkriptio

1 Lausunto Helsinki Yleisradio Oy:n rahoitusta selvittävä työryhmä Viestinnän moniarvoisuus julkisen palvelun tehtävän lähtökohdaksi Kysymys Yleisradion julkisen palvelun tehtävän rajaamisesta on viime aikoina tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Syynä tähän ovat erityisesti Yleisradio Oy:n joulukuussa 2008 hyväksymä uusi ns. mahdollistajastrategia sekä yleisradiotoimintaa koskeva Suomen Tietotoimiston kantelu Euroopan komissiolle. Ottaen huomioon ajankohtaisen kehityksen esiin tuomat uudet ongelmat, Viestinnän Keskusliitto pyytää saada täydentää aikaisempaa, työryhmälle antamaansa lausuntoa seuraavasti: Pääviestit 1. Julkisella palvelulla on edistettävä viestinnän moniarvoisuutta. Tämä vaatimus on myös kirjattava yleisradiolakiin. Jos Yle julkista palvelua laajentamalla syrjäyttää kilpailijoita markkinoilta, moniarvoisuus kaventuu ja riippumattoman median tärkeä asema työllistäjänä heikkenee. 2. Julkisen palvelun tehtävää ei tule määritellä siten, että se vääristää kilpailua joukkoviestinnässä yleisen edun vastaisesti. 3. Puolueettoman elimen on arvioitava julkisen palvelun toimintaa sekä yleisen edun että markkinavaikutusten kannalta. Arviointiprosessin on oltava avoin ja viestintäalan edustajien tulee voida esittää näkemyksensä julkisesta palvelusta riittävän aikaisessa vaiheessa. Moniarvoista viestintää suomalaisille Nykymuotoinen rajaamaton julkisen palvelun tehtävä antaa Ylelle mahdollisuuden syrjäyttää yksityisiä kilpailijoitaan viestintämarkkinoilta uusilla ilmaisilla palveluillaan. Tällä hetkellä konkreettinen uhka kohdistuu esimerkiksi uutistoimistoihin sekä maakunta- ja paikallislehtiin, jotka joutuvat kilpailemaan julkisin varoin rahoitettuja ilmaispalveluita vastaan. Kaupallisten yritysten on äärimmäisen vaikea rakentaa kannattavaa liiketoimintaa, jos Yle julkisen palvelun uutistoimistona tai julkisen palvelun alueellisena verkkosanomalehtenä vie asiakkaat ilmaispalveluillaan. Asiakaskadon myötä riippumaton tarjonta supistuu ja viestinnän moniarvoisuus kaventuu. Vaihtoehtoisten tiedonlähteiden vähentyessä kaikkien kansalaisten sananvapaus heikentyy. Aito moniarvoisuus toteutuu parhaiten, kun julkisen toimijan ja yksityisten toimijoiden roolit ja tehtävät ovat selkeät ja niiden tarjoamat sisällöt täydentävät toisiaan.

2 Lausunto 2 Yksityinen joukkoviestintä työllistää Yksityisen joukkoviestinnän kenttä on erittäin monipuolinen. Sanoma- ja aikakauslehdet, painoteollisuus sekä kaupalliset televisio- ja radioyhtiöt tarjoavat työpaikan noin osaavalle viestinnän ammattilaiselle. Heidän ansioistaan kansalaisten ulottuvilla on laadukkaita viestintäsisältöjä päiväntapahtumista, politiikasta, tieteestä, taiteesta, viihteestä, harrastuksista ja kaikilta muiltakin elämän alueilta. Kyse on noin 800 viestintään erikoistuneesta yrityksestä ja yhteisöstä, joiden tuotteet ja palvelut ulottuvat pienistä paikallisista lehdistä ja radiokanavista aina valtakunnallisiin sanoma- ja aikakauslehtiin ja televisio- ja radiokanaviin. Jos yksityiset viestintäyritykset joutuvat supistamaan tuotteidensa ja palvelujensa tarjontaa Ylen laajentaessa omaa toimintaansa, yritysten mahdollisuudet ylläpitää työllisyyttä heikkenevät. Nykyisen yleisradiolain ongelmat - rajatonta tarjontaa, turhia kustannuksia Nykyinen laki Yleisradio Oy:stä antaa Ylen tehtäväksi tarjota täyden palvelun televisio- ja radioohjelmiston oheis- ja lisäpalveluineen sekä muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja kaikissa televerkoissa. Julkisella palvelulla ei näin määriteltynä ole todellisia rajoja. Kun tehtävänanto ei ole selkeä, Ylen toimintojen kuulumista julkiseen palveluun ei voida kansallisella tasolla myöskään tehokkaasti valvoa. Rajat on haettava jokaisessa yksittäisessä tilanteessa viime kädessä kantelemalla Euroopan komissiolle. Laki mahdollistaa tilanteen, jossa julkisia varoja käytetään palveluihin, jotka ovat muutoinkin kansalaisten ja yritysten saatavilla. Tämä ei ole kansantalouden kannalta järkevää. Laki linjaan EU-oikeuden kanssa Parlamentaarisen työryhmän työ tarjoaa oivallisen tilaisuuden saattaa Yleisradiolaki paremmin yhteensopivaksi EU-oikeuden kanssa. Amsterdamin sopimuksen yleisradiopöytäkirjan ja sitä tulkitsevan Euroopan komission tiedonannon mukaan julkisen palvelun on tyydytettävä yhteiskunnan demokraattisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tarpeita ja turvattava viestinnän moniarvoisuus. Julkinen palvelu ei myöskään saa kohtuuttomasti vaarantaa joukkoviestinnän kilpailua. Juuri unionin oikeudessa asetettujen rajojen ylittämisestä on kyse myös paljon huomiota saaneessa Suomen tietotoimiston kantelussa komissiolle.

3 Lausunto 3 Ei ole tarkoituksenmukaista, että Yleisradion julkisen palvelun tehtävän rajat määrittelee Euroopan komissio EU-oikeuden nojalla. Rajat pitää asettaa Suomen lainsäädännössä, jonka puolestaan on oltava linjassa EU-oikeuden kanssa. Toimivan julkisen palvelun, viestinnän moniarvoisuuden ja joukkoviestinnän kilpailun mahdollistava järjestelmä on näin ollen kirjattava lakiin Yleisradio Oy:stä. Muussa tapauksessa mahdolliset kiistakysymykset jäävät ratkaistaviksi Brysselissä EU:n normien mukaisesti. Ehdotus määritelmäksi yleisradiolain 7 :ään Julkisen palvelun tehtävä on määriteltävissä siten, että viestinnän moniarvoisuus toteutuu nykyistä paremmin ja laki on yhdenmukainen EU-oikeuden kanssa. Tällainen määritelmä voisi olla esimerkiksi seuraava (muutokset kursivoitu): 7 Julkinen palvelu Yhtiön tehtävänä on tuoda viestinnän moniarvoisuutta edistävä ja yhteiskunnan demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita tyydyttävä julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita vastaavia julkisen palvelun ohjelmistoon liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa edellyttäen, ettei tarjonta vääristä kilpailua joukkoviestinnässä yleisen edun vastaisesti. (2 momentti kuten nykylaissa) Julkisen palvelun arviointi Lakiin Yleisradio Oy:stä on tarpeen lisätä säännökset riippumattomasta elimestä, joka tekee ratkaisuja siitä, kuuluvatko Ylen toiminnot julkisen palvelun tehtävään. Esimerkiksi Ison- Britannian tai Saksan lainsäädännöstä löytyy harkinnan arvoisia esimerkkejä. Liitämme oheen lyhyen muistion näiden maiden tilanteesta. Olennaista on, että julkisen palvelun toimintaa arvioidaan sekä yleisen edun (public value) että markkinavaikutusten (market impact) kannalta arvioinnin suorittaa puolueeton, Ylestä täysin riippumaton elin ja että kilpailuviranomainen osallistuu arviointiin arviointiprosessi on avoin ja että viestintämarkkinoilla toimivien yritysten edustajilla on oikeus riittävän aikaisessa vaiheessa esittää näkemyksensä julkisen palvelun sisällöstä.

4 Lausunto 4 Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset viestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä ja yhteisöä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto ja Suomen Televisioiden Liitto. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka hakan.gabrielsson@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin puhelin matkapuhelin matkapuhelin LIITE: Julkisen palvelun tehtävä vertailu Ison-Britannian ja Saksan järjestelmiin

5 Lausunto 5 LIITE: Julkisen palvelun tehtävä vertailu Ison-Britannian ja Saksan järjestelmiin Iso-Britannia Isossa-Britanniassa BBC:n edellytyksiä uudistaa palvelujaan tai tarjota uusia palveluita on säännelty sopimuksessa kuninkaallisen valtiosihteerin ja BBC:n välillä (heinäkuu 2006). Sopimuksen kohdissa ovat määräykset menettelystä, jossa olennaiset julkisen palvelun muutosehdotukset (significant proposals for change) tarkastetaan. Arvioinnissa sovelletaan ns. yleisen edun testiä (Public Value Test), jonka tarkoituksena on suhteuttaa palvelujen yleinen etu niiden markkinavaikutuksiin (sopimuksen kohta 24). Arvion suorittavat yhteistoiminnassa BBC:stä riippumattomat elimet BBC Trust ja Ofcom, joista viimeksi mainittu on vastuussa nimenomaan markkinavaikutusten arvioinnista. Yleisen edun testillä on kaksi pääosaa: yleisen edun arviointi (public value assessment) ja markkinavaikutusten arviointi (market impact assessment). Ensimmäisessä näistä on otettava huomioon seuraavat (sopimuksen kohta 28): (a) the value which licence fee payers would place on the proposed change as individuals; (b) the value which the proposed change would deliver to society as a whole through its contribution to the BBC s Public Purposes, but having regard to article 5 of the Charter and the contribution of the proposed change to the priorities set out in the BBC s purpose remits; (c) the value for money of the proposed change and its cost (including the potential financial implications if the proposed change were not to be made). Kyse on siis yksinkertaistaen siitä, saavatko lupamaksujen maksajat uudistuksessa riittävästi vastinetta rahalleen. Testin jälkimmäisessä osassa arvioidaan uudistuksen kilpailuvaikutukset (sopimuksen kohta 30). Lopuksi yleisen edun lisäarvo on suhteutettava kilpailuvaikutuksiin (sopimuksen kohta 26, alakohta 6): In particular, the Trust must be satisfied that any likely adverse impact on the market is justified by the likely public value of the change before concluding that the proposed change should be made. Yleisen edun mukaisen lisäarvon on toisin sanoen oltava suurempi kuin negatiivinen kilpailuvaikutus. Uudistuksen hinta lupamaksun maksajille on mukana laskelman ensimmäisessä osassa ja kilpailun arvo viestinnän moniarvoisuudelle jälkimmäisessä.

6 Lausunto 6 Saksa Saksassa julkisen palvelun rajat on määritelty osavaltioiden välisessä valtiosopimuksessa televisio- ja radiotoiminnasta (12. valtiosopimuksen muutossopimus lokakuussa 2008). Sopimuksen 11 d 3 kohdassa tehdään selvä oikeudellinen rajaus yleisradioiden tarjontaan televerkoissa: [N]icht sendungsbezogene presseähnliche Angebote sind unzulässig. [ ] Tarjonta, joka ei liity televisio- ja radio ohjelmistoon ja joka on samanlaista kuin lehdistön tarjonta, on siis yleisradioyhtiöiltä kiellettyä. Valtiosopimuksen 11 f :n 3 kohdassa säännellään lisäksi edellytyksiä, joilla yleisradioyhtiöiden on sallittua muuttaa olemassa olevia palvelujaan tai tarjota uusia palveluja televerkoissa. Sen, kuuluvatko uudet tai muutetut palvelut julkisen palvelun tehtävään, ratkaisee riippumaton komitea, jonka on mainitun artiklan perusteella perustettava arvioon seuraavista: 1. inwieweit das Angebot den demokratischen, sozialen und kulturellen Bedürfnissen der Gesellschaft entspricht, 2. in welchem Umfang durch das Angebot in qualitativer Hinsicht zum publizistischen Wettbewerb beitragen wird und 3. welcher finanzielle Aufwand für das Angebot erforderlich ist. Komitea arvioi siis 1) kuinka pitkälle tarjonta vastaa demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita, 2) missä laajuudessa tarjonta lisää toimituksellista kilpailua laadullisessa merkityksessä ja 3) millaisia kustannuksia tarjonnasta syntyy. Tämä punninta on Saksassa tunnettu nimellä kolmiporrastesti (Drei-Stufen-Test). Samassa valtiosopimuksen kohdassa asetetaan lisäksi vielä konkreettisempi kilpailuoikeudellinen vaatimus: Dabei sind Quantität und Qualität der vorhandenen frei zugänglichen Angebote, marktliche Auswirkungen des geplanten Angebots sowie dessen meinungsbildende Funktion angesichts bereits vorhandener vergleichbarer Angebote auch des öffentlich-rechtlichen Rundfunks zu berücksichtigen. Huomioon on siis otettava olemassa olevan vapaasti käytössä olevan tarjonnan määrä ja laatu, suunnitellun tarjonnan vaikutukset markkinoihin sekä sen mielipiteenmuodostusta palveleva funktio verrattuna jo tarjolla olevaan vastaavaan tarjontaan, mukaan lukien yleisradioiden oma jo tarjolla oleva tarjonta. Saksan järjestelmä rajoittaa siis yhtäältä julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden mahdollisuuksia kilpailla lehdistön tarjontaa vastaavilla palveluilla ja toisaalta yleisemmin uusilla palveluilla televerkoissa. Kilpailun legitimiteetti riippuu oleellisesti siitä, parantaako vai heikentääkö yleisradio mukaantulollaan toimituksellista kilpailua. Kuten Isossa-Britanniassakin, järjestelmä lähtee siitä, että nykyinen toiminta (= televisio- ja radiotoiminta) kuuluu sellaisenaan julkiseen palveluun, kun taas toiminnan uudistamista ja uusia (televerkko)palveluja on ensin testattava lisäarvo- ja kilpailuvaikutuksiltaan.