Lausunto audiovisuaalista kulttuuria koskevista poliittisista linjauksista

Transkriptio

1 Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Viite: Lausuntopyyntö , OKM/1/600/2012 Lausunto audiovisuaalista kulttuuria koskevista poliittisista linjauksista Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta, joka koskee vuosien poliittisia linjauksia audiovisuaalisesta kulttuurista digitaalisessa ympäristössä. Viestinnän Keskusliitto 1 esittää näkemyksenään linjauksista seuraavaa. Pääviestit 1. Televisiolla ja radiolla on keskeinen rooli suomalaisen audiovisuaalisen kulttuurin kentässä. Televisio- ja radiotoimintaa ei pidä sulkea pois kulttuuripolitiikan piiristä. Esitämme, että audiovisuaalista kulttuuria koskeviin opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksiin sisällytetään televisio- ja radiotoiminnan edistäminen yhteistyössä liikenneja viestintäministeriön kanssa. 2. Kehitettäessä mahdollista tukijärjestelmää kotimaisten sisältöjen tilausohjelmapalvelun edistämiseen on huomiota kiinnitettävä siihen, ettei palvelu saa viedä pohjaa markkinarahoitteiselta lähetystoiminnalta. 3. Vastustamme audiovisuaalisten sisältöjen jakelusta taloudellisesti hyötyvien tahojen velvoittamista osallistumaan uusien tuotantojen kehittämiseen. Jos esimerkiksi televisioyhtiöt velvoitettaisiin osallistumaan uusien audiovisuaalisten tuotantojen rahoittamiseen, yhtiöiden mahdollisuudet ostaa näiden tuotantojen lähetys- ja catch up - oikeuksia vähenisivät vastaavasti. Ehdotus on omiaan ohjaamaan ohjelmahankintaa ulkomaisiin ohjelmiin. 4. Audiovisuaalista kulttuuria olisi mahdollista edistää keskittämällä elokuvateosten tekijänoikeudet tuottajalle. Televisio- ja radiolähetysten monikanavajakelun ratkaisuvaihtoehtoja on selvitetty riittävästi, nyt olisi jo toimeenpanon aika. Hyvitysmaksussa on kysymys kulttuurituesta ja järjestelmä pitäisi rahoittaa julkisin varoin. Aika on ajanut laitekohtaisten maksujen ohi. Televisio- ja radioala on keskeinen osa audiovisuaalisen kulttuurin kenttää Audiovisuaalinen kulttuuri on monimuotoinen ja siihen sisältyy elokuvien, pelien ja mediataiteen ohella television ja radion ohjelmasisältö mainoksineen. 1 Lausuntopyyntö oli osoitettu Suomen Televisioiden Liitolle, joka on lopettanut edunvalvonnallisen toimintansa. Viestinnän Keskusliitto edustaa laajasti yksityistä media-alaa, mukaan lukien televisio- ja radiotoimijoita.

2 2 Kuten linjausluonnoksesta käy ilmi, audiovisuaalisen alan liikevaihdosta televisio ja radio muodostavat noin 70 % ja henkilöstöstä noin 60 %. Valtaosa elokuvista katsotaan television välityksellä. Suomessa toimivat lähettäjäyritykset ovat keskeisessä asemassa suomalaisen audiovisuaalisen kulttuurin mahdollistajina tuottajina, ostajina, markkinoijina ja levittäjinä. Sähköinen media on tärkein väylä, jonka avulla audiovisuaaliset sisällöt saavuttavat yleisönsä. Moniarvoisen media-alan merkitystä kotimaiselle kulttuurille sekä alan tuottamaa yhteiskunnallista ja taloudellista lisäarvoa on tiivistetysti kuvattu tämän lausunnon liitteessä. Televisio- ja radiotoimintaa ei voi sulkea pois kulttuuripolitiikan piiristä. Vaikka televisio- ja radiolainsäädäntö kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan, sähköisen viestinnän kulttuuripoliittinen ulottuvuus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön alueelle. On tärkeää tunnustaa televisio- ja radiotoiminnan edistäminen osaksi kulttuuripolitiikkaa. Audiovisuaalista kulttuuripolitiikkaa koskevassa luonnoksessa toimintaympäristön muutos ja digitalisoitumisen merkitys on kuvattu hyvin. Televisio ja jossain määrin myös radio on sisällytetty kuvaukseen. Sen sijaan itse linjauksissa television ja radion rooli on lähes olematon. Viestinnän Keskusliitto esittää, että linjauksiin sisällytetään uutena kohtana televisio- ja radiotoiminnan edistäminen yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Yksityiskohtaisia kommentteja 5. Monipuolisen ja laadukkaan audiovisuaalisen ohjelmatarjonnan kannalta on huolehdittava siitä, että kaikki Suomessa televisiotoimintaa harjoittavat yhtiöt noudattavat 15 prosentin vähimmäisehtoa sekä ohjelmien eurooppalaisuusasteen että riippumattomien tuottajien tuottaman ohjelmien osalta. Pienellä kieli- ja markkina-alueella velvoitteet eurooppalaisuusasteesta ja riippumattomien tuotantojen asteesta voivat olla raskaita mainosrahoitteisille televisiotoimijoille. Kiintiöiden tulisi olla toimijakohtaisia eikä kanavakohtaisia. Katsojamääriltään pieniin ja erikoistuneisiin niche-kanaviin niitä ei tulisi soveltaa lainkaan. Kiintiöitä ei myöskään saa soveltaa siten, että kotimaisina pidetyt kanavat asetetaan muita katsottavissa olevia kanavia heikompaan asemaan. Julkisen palvelun toimijoille velvoitteet ovat monipuolisen ja laadukkaan ohjelmatarjonnan kannalta perustellumpia, sillä velvoitteiden täyttäminen on varmistettu julkisella rahoituksella. Mielestämme tämänkaltaisten EU-sääntelystä aiheutuvien velvoitteiden täyttämistä pitäisi tukea tasapuolisesti julkisella rahoituksella riippumatta siitä, täyttääkö velvoitteet yksityinen vai julkinen toimija. Jos kiintiöt eivät ole taloudellisesti perusteltavissa yksityisessä televisiotoiminnassa, tukijärjestelmän käyttöönottoakin on harkittava. 6. Voitaisiinko Yleisradiota velvoittaa vahvemmin osallistumaan kotimaisen audiovisuaalisen sisällön tuottamiseen?

3 3 Kotimaisen kulttuurin kehittäminen kuuluu julkisen yleisradiotoiminnan ydintehtäviin. On kuitenkin huomattava, että myös yksityiset televisio- ja radioyhtiöt edistävät osaltaan suomalaista kulttuuria ja työllistävät av-ammattilaisia. Ei ole itsestään selvää, että audiovisuaalisen kulttuurin edistämiseen osoitettavat julkiset varat käytetään tehokkaimmin julkisen palvelun yhtiössä. Varojen käyttö saattaa yksityisellä puolella olla veronmaksajien kannalta tehokkaampaa. Tätä asiaa kannattaa mielestämme selvittää lähemmin. 7. Voitaisiinko Suomeen kehittää tukijärjestelmä kotimaisten sisältöjen tilausohjelmapalvelun edistämiseksi? Tämä voisi osaltaan vaikuttaa laittoman verkkojakelun vähenemiseen. Mahdollista tukijärjestelmää harkittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tilausohjelmapalvelu ei saa viedä taloudellista pohjaa markkinarahoitteiselta lähetystoiminnalta. Ohjelmia ei tule saattaa tilausohjelmapalvelun kautta yleisön saataville ennen niiden lähettämistä. Jos näin tehtäisiin, lähetysten katsojakontaktit ja mainostulot vähenisivät ja lähettäjäyritysten mahdollisuudet hankkia uutta kotimaista av-sisältöä heikkenisivät. Kyse saattaisi myös olla kilpailun vääristämisestä. Laitonta verkkojakelua tulisi pyrkiä vähentämään muilla keinoin. 19. Voitaisiinko audiovisuaalisten sisältöjen tuottamisen rahoituspohjan laajentamiseksi Suomessa kehittää järjestelmä kaikkien audiovisuaalisten sisältöjen jakelusta taloudellisesti hyötyvien tahojen velvoittamiseksi osallistua uusien tuotantojen kehittämiseen? Ajatus ei ole kannatettava. Jos esimerkiksi televisioyhtiöt velvoitettaisiin osallistumaan uusien audiovisuaalisten tuotantojen rahoittamiseen, yhtiöiden mahdollisuudet ostaa näiden tuotantojen lähetys- ja catch up -oikeuksia vähenisivät vastaavasti. Peittoa ommeltaisiin alkupäästä leikkaamalla sitä jalkopäästä. Ehdotus olisi omiaan ohjaamaan varojen käyttöä kalliiden kotimaisten ohjelmien sijasta halvempiin ulkomaisiin ohjelmiin. 36. Valtiovallan tehtävänä on tekijänoikeuslainsäädäntöä ja järjestelmää kehittämällä vastata yhteiskunnan kehityksessä esiin tulleisiin vaatimuksiin. Erityisesti digitaalisen maailman haasteisiin on kiinnitettävä suurta huomiota. Lainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden kehittämisessä otetaan huomioon tekijöiden, teollisuuden ja käyttäjien sekä kuluttajien edut.

4 4 Audiovisuaalista kulttuuria olisi mahdollista edistää keskittämällä tuotantosopimuksissa elokuvateosten tekijänoikeudet tuottajalle. Tämä mahdollistaisi oikeuksien laajamittaisen käytön ja edistäisi laittoman käytön tehokasta valvontaa. Sopimuskäytännön kehittämistä voitaisiin tukea selkeyttämällä elokuvaamissopimuksia koskevan tekijänoikeuslain 39 :n olettamasäännöksen soveltamisalaa siten, että se kattaisi esittämisen ohella teoksen muunkinlaisen saattamisen yleisön saataviin. Lisäksi olisi syytä tehostaa televisio- ja radiolähetysten samanaikaista jakelua eri kanavissa (monikanavajakelu). Käytännön ratkaisuvaihtoehtoja on selvitetty usean vuoden ajan, nyt olisi jo toimeenpanon aika. 42. On arvioitava, mikä merkitys hyvitysmaksulla on av-kulttuurin tuen rahoituksessa. Avtuotantojen ja -kulttuurin tuki on turvattava hyvitysmaksujärjestelmää uudistettaessa. Tuki olisi saatettava nykyistä vakaammalle pohjalle. Mahdollisuuksien mukaan olisi vähennettävä tuen suoraa riippuvuutta hyvitysmaksukertymästä. Digitaalisen kehityksen myötä hyvitysmaksuja ei enää ole perusteltua kytkeä laitteisiin. Digitaalisia sisältöjä lisensioidaan maksua vastaan erilaisiin päätelaitteisiin. Näiden laitteiden maksuttaminen johtaisi moninkertaisiin maksuihin samasta sisällöstä. Hyvitysmaksulla ei myöskään pidä kompensoida laitonta kopiointia, sillä tämä merkitsisi piratismin rahoittamista. Aika on ajanut laitteisiin kytketyn hyvitysmaksujärjestelmän ohi. Kuten linjausehdotuksessa todetaan, järjestelmässä on kysymys kulttuurituesta. Tuki pitää mielestämme rahoittaa verovaroin. Viestinnän Keskusliitto ry Valtteri Niiranen toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset viestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä ja yhteisöä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, RadioMedia sekä televisioalan yritykset MTV MEDIA ja Nelonen Media.

5 5 Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Valtteri Niiranen Satu Kangas toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka puhelin puhelin matkapuhelin matkapuhelin LIITE: Mediatuuletin Moniarvoinen media-ala

6 Taloudellinen hyvinvointi Työllistää sekä omalla toimialalla että liitännäistoimialoilla koko maassa Yhteiskunnallinen lisäarvo Edistää demokratiaa ja sananvapautta Kasvattaa kansakunnan osaamispääomaa Edesauttaa henkistä hyvinvointia Kantaa taloudellista riskiä tekijöiden puolesta Mediamainonta markkinatalouden mahdollistaja Moniarvoinen media-ala Arjen rikastuttaja Kotimainen kulttuuri Tuottaa ja valikoi sisältöjä suomalaisille Tukee kieltä ja kulttuuri-identiteettiä Tarjoaa tekijöille jalostuspalvelun ja väylän yleisön luo Suomalainen käyttää päivittäin yli 7 tuntia median parissa Jokaiselle jotakin Sosiaalinen ulottuvuus

7 Taloudellinen hyvinvointi Työllistää sekä omalla toimialalla että liitännäistoimialoilla koko maassa Yhteiskunnallinen lisäarvo Edistää demokratiaa ja sananvapautta Kasvattaa kansakunnan osaamispääomaa Edesauttaa henkistä hyvinvointia Kantaa taloudellista riskiä tekijöiden puolesta Mediamainonta markkinatalouden mahdollistaja Moniarvoinen media-ala Arjen rikastuttaja Kotimainen kulttuuri Tuottaa ja valikoi sisältöjä suomalaisille Tukee kieltä ja kulttuuri-identiteettiä Tarjoaa tekijöille jalostuspalvelun ja väylän yleisön luo Suomalainen käyttää päivittäin yli 7 tuntia median parissa Jokaiselle jotakin Sosiaalinen ulottuvuus

8 Yhteiskunnallinen lisäarvo Edistää demokratiaa ja sananvapautta Kasvattaa kansakunnan osaamispääomaa Edesauttaa henkistä hyvinvointia Arjen rikastuttaja Kotimainen kulttuuri Moniarvoinen media-ala Taloudellinen hyvinvointi Työllistää sekä omalla toimialalla että liitännäistoimialoilla koko maassa Kantaa taloudellista riskiä tekijöiden puolesta Mediamainonta markkinatalouden mahdollistaja Tuottaa ja valikoi sisältöjä suomalaisille Tukee kieltä ja kulttuuri-identiteettiä Tarjoaa tekijöille jalostuspalvelun ja väylän yleisön luo

9 Yhteiskunnallinen lisäarvo Edistää demokratiaa ja sananvapautta Kasvattaa kansakunnan osaamispääomaa Edesauttaa henkistä hyvinvointia Arjen rikastuttaja Kotimainen kulttuuri Moniarvoinen media-ala Taloudellinen hyvinvointi Työllistää sekä omalla toimialalla että liitännäistoimialoilla koko maassa Kantaa taloudellista riskiä tekijöiden puolesta Mediamainonta markkinatalouden mahdollistaja Tuottaa ja valikoi sisältöjä suomalaisille Tukee kieltä ja kulttuuri-identiteettiä Tarjoaa tekijöille jalostuspalvelun ja väylän yleisön luo