Yleisradiotiedonannon uudistaminen

Transkriptio

1 Helsinki Euroopan komissio Kuuleminen Yleisradiotiedonannon uudistaminen Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa luonnoksesta valtiontukisääntöjen soveltamista julkiseen yleisradiotoimintaan koskevan komission tiedonannon (jäljempänä luonnos) uudistamiseksi. Vastauksenaan liitto esittää kunnioittavasti seuraavaa: Pääviestit 1. Viestinnän Keskusliitto kannattaa komission luonnoksessa esittämiä erittäin tärkeitä uudistuksia yleisradiotiedonantoon. Luonnoksessa on kiinnitetty ansiokkaasti huomiota julkisen palvelun kilpailuvaikutuksiin sekä kilpailevan yksityisen mediatarjonnan olennaiseen merkitykseen moniarvoiselle viestinnälle. Uudistus on oikeasuuntainen ja välttämätön parannus verrattuna komission aikaisempaan, vuoden 2001 yleisradiotiedonantoon, joka ei nykytilanteessa riitä turvaamaan joukkoviestinnän kilpailua sisämarkkinoilla. 2. Julkisen palvelun negatiivisten kilpailuvaikutusten yhteys viestintätarjonnan supistumiseen ja viestinnän moniarvoisuuden kaventumiseen tulisi tiedonannossa tuoda esiin selkeämmin kuin nyt esitetyssä luonnoksessa on tehty. Valtiontukisääntöjä on viestintämarkkinoilla tulkittava tavalla, joka edistää jokaiselle kuuluvaa, sananvapauteen sisältyvää oikeutta vastaanottaa moniarvoista viestintää. Kaupallisten tiedotusvälineiden rooli: luonnoksen kohta 16 Luonnoksen kohdassa 16 komissio ottaa esille yksityisen mediatarjonnan roolin yhtäältä monipuolisen kulttuurisen ja poliittisen keskustelun herättäjänä ja toisaalta julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden kilpailijana, johon valtiontukien potentiaaliset negatiiviset vaikutukset kohdistuvat. Kohdassa on asianmukaisesti todettu näiden vaikutusten voivan kohdistua myös sanomalehtiin ja muihin painettuihin tiedotusvälineisiin. Viestinnän Keskusliitto pitää luonnoksessa esitettyä kilpailuasetelman kuvausta oikeana ja tiedonannon tulkinnan kannalta välttämättömänä. Yleisradiotoimintaa koskeva velvoite edistää viestinnän moniarvoisuutta on kirjattu Amsterdamin pöytäkirjaan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklaan. Moniarvoisuuden kunnioittaminen on asetettu viestintämarkkinoiden sääntelyä koskevaksi ehdoksi myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan tulkinnassa.

2 2 Jotta viestintää vastaanottavan yleisön näkökulma tulisi tässä yhteydessä asianmukaisesti painotetuksi, olisi negatiivisten kilpailuvaikutusten yhteys paitsi uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, myös jokaisen käytössä olevaan viestintätarjontaan tuotava selkeämmin esille. Kohtaa 16 olisikin syytä täydentää viittauksella viestinnän moniarvoisuuteen esimerkiksi seuraavasti (muutosehdotus kursivoitu): [ ] Koska nämä toimijat joutuvat kilpailemaan yleisradioyhtiöiden kanssa internetissä, kaikki kaupallisten mediapalvelujen tarjoajat kärsivät julkisille yleisradioyhtiöille myönnetyn valtiontuen potentiaalisista negatiivisista vaikutuksista, jotka saattavat haitata uusien liiketoimintamallien kehittämistä. Valtiontuet saattavat myös syrjäyttää kilpailijoita joukkoviestintämarkkinoilta ja siten vähentää mediatarjonnan moniarvoisuutta yleisön vahingoksi. Kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä muistutetaan [ ] Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tehtävää koskeva määritelmä: luonnoksen luku 6.1. (kohdat 43 49) Komissio toteaa luonnoksen kohdassa 47, että oikeutettuna voidaan pitää julkisen palvelun tehtävän laadullista määritelmää, jossa yleisradioyhtiön tehtäväksi annetaan laajan, tasapainoisen ja vaihtelevan ohjelmiston tarjoaminen. Tehtävään voi mainitun kohdan mukaan sisältyä myös audiovisuaalisten palvelujen välittämistä kaikkien teknisten jakelukanavien kautta. Kohdassa 48 määrittelyssä tehtynä selvänä virheenä mainitaan kuitenkin sellaisen toiminnan rahoittaminen, joka ei tuo selkeää lisäarvoa kansalaisille ja joka aiheuttaa samalla kohtuuttomia kilpailunvääristymiä sekä rajojen yli käytävän kaupan vääristymiä. Koko luvussa 6.1. tulisi puhua julkisen palvelun tehtävän sijaan täsmällisemmin julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tehtävästä. Vaikka yleisradioyhtiöillä olisi mahdollisuus käyttää ohjelmistonsa välittämiseen kaikkia teknisiä jakelukanavia, niiden julkisena palvelutehtävänä on harjoittaa yleisradiotoimintaa. Toiminnan on uusillakin jakelukanavilla liityttävä yleisradioyhtiöiden televisio- ja radio-ohjelmistoon. Koska kohdan 47 maininta laajasta, tasapainoisesta ja vaihtelevasta ohjelmistosta on erittäin avoin, olisi välttämätöntä täsmentää määrittelyn edellytyksiä ainakin siten, ettei määritelmästä voida käytännössä tehdä kaikenkattavaa. Tämä olisi vastoin Amsterdamin pöytäkirjan ja komission tiedonannon yleisiä tavoitteita. Esimerkiksi määritelmä, jossa yleisradioyhtiön tehtäväksi annetaan täysi palvelu, joka ei käsitteellisesti sulje mitään ulkopuolelleen, ei voi olla riittävän tarkkarajainen. Riittävän tarkkarajaisena ei ilman lisämääreitä voida pitää myöskään määritelmää, jossa yleisradion tehtävänä on monipuolisen ja kattavan ohjelmiston välittäminen. Lisäksi lukuun 6.1. olisi lisättävä edellä kohdan 16 yhteydessä esitettyä muutosta vastaava maininta moniarvoisuuden kunnioittamista koskevasta vaatimuksesta. Kilpailijoiden syrjäyttämisestä ja viestinnän moniarvoisuuden vaarantamisesta yleisön vahingoksi on kysymys parhaillaan komissiossa vireillä olevassa suomalaisen uutistoimiston kantelussa yleisradioyhtiön harjoittamasta uutispalvelutoiminnasta kauppakeskusten sähköisillä mainostauluilla. Moniarvoisuuden kaventumista koskeva ilmeinen vaara on olemassa myös esimerkiksi yleisradioyhtiöiden laajentaessa toimintaansa tekstimuotoisten alueellisten ja paikallisten uutisten markkinoilla. Muutokset voidaan muotoilla esimerkiksi kohtaan 48 seuraavasti (muutosehdotus kursivoitu):

3 3 [ ] Julkisen palvelun tehtävän määrittelyssä tehtäisiin kuitenkin selvä virhe, jos siihen sisältyisi toimintoja, joiden ei kohtuudella voitaisi katsoa täyttävän Amsterdamin pöytäkirjan mukaisia yhteiskunnan demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita. Tämä pätee yleensä esimerkiksi mainontaan, sähköiseen kaupankäyntiin, teleostoksiin, kaupallisiin kilpailuihin, joissa voi voittaa palkintoja, sponsorointiin tai markkinointiin. Määrittelyssä on tehty selvä virhe myös jos määritelmä ei sulje mitään toimintoja tai ohjelmasisältöjä ulkopuolelleen. Selvästä virheestä voi lisäksi olla kyse silloin, kun valtiontukea käytetään sellaisen toiminnan rahoittamiseen, joka ei tuo selkeää lisäarvoa kansalaisille ja joka aiheuttaa samalla kohtuuttomia kilpailunvääristymiä sekä rajojen yli käytävän kaupan vääristymiä (ks. myös jakso). Kohtuuttomana kilpailunvääristymänä voidaan pitää esimerkiksi tilannetta, jossa valtiotuki johtaa yleisradioyhtiöiden kilpailijoiden syrjäyttämiseen tavalla, joka vähentää viestintätarjonnan moniarvoisuutta. Yleisradiopalvelujen monipuolistaminen: luonnoksen kohdat 81 ja Julkisen palvelun tehtävän tekniikkaneutraliteettia korostetaan luonnoksen kohdissa 81 ja 84. Komissio toteaa, että myös julkisen yleisradiotoiminnan uusien palvelumuotojen on vastattava samoja Amsterdamin pöytäkirjassa asetettuja vaatimuksia demokraattisista, sosiaalisista ja kulttuurisista tarpeista ja että ne eivät saa aiheuttaa markkinoilla suhteettomia vaikutuksia, jotka eivät ole tarpeen julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi. Kohdassa 81 olisi audiovisuaalisten palvelujen sijasta puhuttava täsmällisemmin audiovisuaalisista yleisradiopalveluista. Kuten edellä jo on mainittu, toiminnan on uusillakin jakelukanavilla liityttävä yleisradioyhtiöiden televisio- ja radio-ohjelmistoon. Myös kaikissa nyt puheena olevissa kohdissa olisi tarpeen ottaa selvemmin huomioon Amsterdamin pöytäkirjassa sekä unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa mainittu viestinnän moniarvoisuutta koskeva vaatimus. Mikäli luonnoksen kohtia 16 ja 48 muutetaan edellä ehdotetulla tavalla, ohjaavat ne epäilemättä myös kohtien 81 ja 84 tulkintaa toivottuun suuntaan. Selvyyden vuoksi täydennys olisi kuitenkin syytä liittää myös kohtiin 81, 83 ja 84 seuraavalla tavalla (esimerkkinä kohta 84, muutosehdotus kursivoitu): [ ] Amsterdamin pöytäkirjan vaatimukset, toisin sanoen vastaavatko ne yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, kun otetaan asianmukaisesti huomioon niiden potentiaaliset vaikutukset kaupankäyntiin ja kilpailuun markkinoilla sekä yleisölle tarjolla olevan viestinnän moniarvoisuuteen. Luonnoksen kohdista 84 ja 85 olisi lisäksi syytä poistaa sana merkittävä uusia palveluja koskevan arviointimenettelyn edellytyksenä. Koska uusien palvelujen merkittävyyttä voidaan riittävällä tarkkuudella arvioida vasta tiedonannossa esitetyn julkiseen kuulemiseen perustuvan ennakkoarviointimenettelyn kautta, niitä ei voida rajata merkittävyyskriteerein etukäteen arvioinnin ulkopuolelle. Markkinavaikutusten arviointi: luonnoksen kohta 88 Luonnoksen kohdassa 88 kiinnitetään oikealla tavalla huomiota markkinavaikutusten arviointiin. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon julkisen palvelun kanssa kilpaileva olemassa

4 4 oleva ja potentiaalinen tarjonta sekä kokonaisuudessaan saatavilla oleva julkisen palvelun tarjonta. Myös tässä yhteydessä olisi kuitenkin syytä tehdä kytkentä julkista palvelua koskevaan velvoitteeseen edistää eikä kaventaa viestintätarjonnan moniarvoisuutta (muutosehdotus kursivoitu): [ ] Jos audiovisuaalisiin palveluihin myönnettävän julkisen rahoituksen markkinavaikutukset ovat pääasiassa kielteisiä, rahoituksen voidaan katsoa olevan oikeassa suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin vain silloin, kun se tuottaa selkeää lisäarvoa yhteiskunnalle, myös viestintätarjonnan moniarvoisuuden sekä kokonaisuudessaan saatavilla olevan julkisen palvelutarjonnan kannalta. Julkinen kuuleminen ja arvioinnin riippumattomuus: luonnoksen kohdat 87 ja 89 Kohdassa 87 esiin tuotu avoin julkinen kuuleminen sekä kohdassa 89 todettu markkinavaikutusten arvioinnin riippumattomuusvaatimus on tärkeitä takeita sille, että julkinen palvelu toteutetaan yleistä etua palvelevalla ja kilpailua mahdollistavalla tavalla. Tiedonannossa olisi tärkeää turvata paitsi itse arvioinnin riippumattomuus, myös julkisen palvelun tehtävän varsinaisen valvonnan eli arvioinnin perusteella tehtävien ratkaisujen riippumattomuus yleisradioyhtiöistä. Julkisen palvelun tehtävän valvonta tulisi toteuttaa kaikissa tapauksissa ennen palvelun laajentamista tai uuden palvelun käyttöönottoa eikä ainoastaan jälkikäteisen kantelumekanismin kautta. Olennaisen tärkeää olisi huolehtia siitä, ettei julkisen palvelun tehtävän valvontaa anneta jäsenvaltioissa yleisradioyhtiöiden omien toimielinten tehtäväksi. Suomessa yleisradiojärjestelmän uudistamista pohtinut parlamentaarinen työryhmä on esimerkiksi esittänyt valvonnan suorittajaksi yleisradioyhtiön hallintoneuvostoa eli samaa elintä, joka päättää yhtiön toiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Mahdollisuus kiertää riippumattomuusvaatimusta eriyttämällä yleisradioyhtiön eri toimielinten rooleja olisi tiedonannon sanamuodossa suljettava pois riittävän selkeästi. Kohdan 89 sanamuotoa olisi syytä selkeyttää tältä osin esimerkiksi seuraavasti (muutosehdotus kursivoitu): Tällainen arvio on objektiivinen vain silloin, kun se teetetään taholla, joka on tosiasiallisesti riippumaton yleisradioyhtiön johdosta, myös sen jäsenten nimittämisen ja erottamisen osalta, ja jolla on riittävät valmiudet ja resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Valvonnan suorittava taho ei voi myöskään voi kuulua yleisradioyhtiön omiin toimielimiin tai osallistua yleisradioyhtiön toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Jäsenvaltioiden on voitava suunnitella [ ] Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson toimitusjohtaja

5 5 Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset viestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä ja yhteisöä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto ja Suomen Televisioiden Liitto. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Mikko Hoikka toimitusjohtaja lakimies, OTT puhelin puhelin matkapuhelin matkapuhelin