Viestintämarkkinoita koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän uudistaminen

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto CC: Helsinki Viestintämarkkinoita koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän uudistaminen Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto sähköisiä viestintäverkkoja ja palveluja koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän uudistamisesta. Paketti on tavattoman laaja ja monelta osin vaikeaselkoinen ja epätarkka. Toivomme, että saamme täsmentää näkemyksiämme ehdotuksista uudistuksen käsittelyn edetessä ja toteamme tässä vaiheessa sääntelypaketista lausuntonamme seuraavaa: Pääviestit 1. Palveluneutraalisuus. Palveluriippumattomuuden periaatteesta pitäisi Viestinnän Keskusliiton mielestä luopua, ainakin joukkoviestinnän osalta. Jos periaate kuitenkin säilytetään, kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus pitäisi turvata ehdotettua paremmin. Yleinen etu vaatii, että joukkoviestinnän tarpeisiin on käytettävissä riittävästi taajuuksia. 2. Radiotaajuuksien käyttöoikeudet. Radiotaajuuksien kysynnän ylittäessä tarjonnan taajuuksien käytön tulee perustua yksittäisiin käyttöoikeuksiin. Kannatamme käyttöoikeuksien jakamista puolueettomasti, läpinäkyvästi, syrjimättömästi ja oikeasuhtaisesti. 3. Radiotaajuuksien kaupallistaminen. Viestinnän Keskusliitto ei kannata radiotaajuuksien kaupallistamista. Jos siirtyminen aiempaa markkinalähtöisempään taajuushallintoon osoittautuu kuitenkin välttämättömäksi, se olisi parempi toteuttaa ehdotettua maltillisemmin rajaamalla käyttöoikeuksien jälleenmyynti koskemaan muita kuin joukkoviestintään käytettäviä taajuuksia. 4. Vapautuvat televisiotaajuudet. Analogisista lähetyksistä vapautuvat taajuudet tulisi varata yksinomaan joukkoviestintäpalveluihin monipuolisten viestintäsisältöjen turvaamiseksi.

2 2 5. Uusi telemarkkinaviranomainen. Viestinnän Keskusliitto ei puolla Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen perustamista. Yhteistyö komission, jäsenvaltioiden ja kansallisten viranomaisten kesken on hoidettavissa ilman uutta byrokratiaa. Kansallisilla viranomaisilla on parhaat edellytykset ymmärtää paikallisten markkinoiden erityispiirteet. Keskeiset ehdotukset EU:n komissio antoi ehdotuksensa sähköisen viestinnän sääntelyn uudistamiseksi. Tavoitteena on avata täydelliset eurooppalaiset telemarkkinat ja säilyttää EU edelläkävijänä televiestinnässä. Ehdotuksilla olisi toteutuessaan huomattavia vaikutuksia radiotaajuuksien hallintaan ja käyttöön. Lakipakettiin sisältyvällä kahdella direktiiviehdotuksella muutetaan viittä telemarkkina-alan keskeistä direktiiviä. EU:lle ehdotetaan perustettavaksi myös oma markkinaviranomainen. Komissio on lisäksi antanut suosituksensa relevanteista markkinoista sekä tiedonannon digiaikaan siirtymisen myötä vapautuneiden taajuuksien käytöstä. Komission ehdotusten mukaan taajuuksien hallinnassa tulisi luopua erillisistä toimiluvista eräin poikkeuksin. Pääsääntönä olisi, ettei taajuuksien käyttöoikeuksia saisi kytkeä tiettyyn teknologiaan (teknologianeutraalisuus) tai tietyn palvelun tarjoamiseen (palveluneutraalisuus). Taajuuksien jälleenmyynti ja vuokraaminen tulisi sallia komission määrittelemillä taajuuskaistoilla. Analogisilta TV-kanavilta vapautuvia taajuuksia jaettaisiin ryhmiin, joista osaa ehdotetaan koordinoitavaksi EUtasolla mm. kiinteiden ja mobiilien laajakaistapalveluiden tarjontaan. Komissiolle annettaisiin oikeus koordinoida ja harmonisoida taajuuksien käyttöoikeuksia, valintamenettelyjä ja yritysten valintaa yleiseurooppalaisten taajuuskaistojen osalta. Komissiota avustaisi perustettava Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomainen. Viranomainen korvaisi nykyisen neuvoa-antavan ryhmän ERG:n (European Regulators Group), joka on toiminut kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyöverkkona. Itsenäisen viranomaisen toimialaan kuuluisivat sekä kilpailuasiat että verkkojen turvallisuus. Viranomaisen tehtäväksi tulisi yhtenäistää erityisesti laajakaistapalveluihin käytettävien radiotaajuuksien hallinnointia sekä määrittää alan markkina-alueita Euroopan laajuisesti. Palveluneutraalisuus (Puitedirektiivin 9 ja 9c artiklat) Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköisille viestintäpalveluille avoimilla taajuuksilla voidaan tarjota kaiken tyyppisiä palveluita. Palveluneutraalisuutta koskeva ehdotus menee Viestinnän Keskusliiton mielestä puitedirektiivissä liian pitkälle, kun kysymys on niukan ja rajallisen luonnonvaran käytöstä. Jos taajuuksien käyttäjä voi vapaasti valita tarjoamansa sähköiset viestintäpalvelut, seuraukset ovat täysin arvaamattomat niin viestintäyritysten kuin kuluttajienkin kannalta. Yleinen etu vaatii, että joukkoviestinnän tarpeisiin on käytettävissä riittävät taajuusresurssit.

3 3 On kyseenalaista, onko komissiolla ylipäätään toimivaltaa puuttua ehdotetulla tavalla joukkoviestinnän keskeisiin toimintaedellytyksiin. Päätösvallan pitäisi taajuuksien käytössä pysyä kansallisella tasolla. Ehdotus johtaisi siihen, että taajuuksien päätymistä vaikkapa televisio- tai radiotoimintaan, matkaviestinpalveluihin tai datansiirtoon ei olisi mahdollista ennakoida. Mielestämme tällainen tilanne ei ole missään nimessä tavoiteltava. Palveluneutraalisuuden periaatteesta pitäisikin ehdotuksessa luopua, ainakin joukkoviestinnän osalta. Mikä tahansa palvelu ei sovellu mille tahansa taajuuskaistalle. Palveluneutraalisuuden periaatteen omaksuminen voisi aiheuttaa vaaraa televisio- ja radiolähetysten häiriöttömälle siirtämiselle. Mielestämme uuden sääntelyn ei tulisi johtaa lähetysten häiriöalttiuden lisääntymiseen. Jäsenvaltiot voivat ehdotuksen mukaan säätää poikkeuksia palveluriippumattomuuden periaatteeseen mm. kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistämiseksi. Nämä periaatteet ovat niin tärkeitä kansallisen viestintä- ja kulttuuripolitiikan kannalta, että niitä ei pitäisi jättää vain poikkeusmahdollisuudeksi. Jos palveluneutraalisuus säilyy ehdotuksen jatkovalmistelussa, nämä määräykset pitäisi nostaa poikkeustasolta samalle tasolle palveluneutraalisuuden periaatteen kanssa. Ehdotetussa muodossa palveluneutraalisuuden vaikutukset sananvapaudelle ovat kyseenalaiset. On mahdollista, että sähköisten joukkoviestintäpalvelujen kehittyminen estyisi tai olemassa olevat palvelut jopa supistuisivat puuttuvien taajuuksien vuoksi. Näin kävisi esimerkiksi siinä tilanteessa, että joukkoviestinnän käytössä olevia taajuuksia päätyisi palveluneutraalisuuden periaatteen nojalla muuhun käyttöön. Olisi toivottavaa, että direktiiviin tai vähintään sen johdantokappaleisiin otettaisiin viittaus EU:n perusoikeuskirjaan ja siinä turvattuun sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen. Radiotaajuuksien käyttöoikeudet (Valtuutusdirektiivin 5 artikla) Radiotaajuuksien käyttöehdot on ehdotuksen mukaan sisällytettävä yleisvaltuutukseen. Yksittäisiä käyttöoikeuksia voidaan myöntää vain haitallisten häiriöiden vakavan riskin välttämiseksi tai muiden yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtuutusdirektiivi ei koske sisältöpalvelujen tarjoamista. Direktiivi kuitenkin käsittelee radiotaajuuksien käyttöoikeuksien myöntämistä radio- tai televisio-ohjelmien sisältöpalvelujen tarjoajille ja tätä kautta vaikuttaa tosiasiallisesti mahdollisuuteen tarjota näitä palveluja. Ehdotuksen vaikutukset Suomen lainsäädännön mukaisten lupien myöntämiseen ja siirrettävyyteen eivät ole selvät. Toivomme, että vaikutukset arvioidaan hyvissä ajoin uudistusprosessin kuluessa. On ilmeistä, että radiotaajuudet ovat digitaalitekniikkaan siirtymisestä huolimatta jatkossakin niukka resurssi, jonka kysyntä ylittää tarjonnan ainakin joukkoviestinnän kannalta käyttökelpoisilla taajuusalueilla. Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että taajuuksien käyttö joukkoviestinnässä perustuu yksittäisiin käyttöoikeuksiin. Käyttöoikeuksien jakamismenettelyjen puolueettomuus, läpinäkyvyys, syrjimättömyys ja oikeasuhtaisuus ovat tärkeitä periaatteita, joita kannatamme.

4 4 Radiotaajuuksien kaupallistaminen (Puitedirektiivin 9 b ja 9 c artiklat) Jäsenvaltioiden on ehdotuksen mukaan varmistettava, että yritykset voivat siirtää tai vuokrata muille yrityksille taajuuksien yksittäisiä käyttöoikeuksia komission yksilöimillä taajuusalueilla. Ehdotus synnyttää siis käyttöoikeuksien jälkimarkkinat. Viestinnän Keskusliitto suhtautuu kielteisesti radiotaajuuksien kaupallistamiseen. Suomen mediamarkkinat ovat pienet ja niillä toimiminen on haasteellista. Viestimien toimintaedellytykset on syytä turvata, jotta kansalaisilla olisi käytettävissään monipuoliset mediapalvelut. Taajuuksien kaupallistaminen johtaisi päinvastaiseen tilanteeseen - median toimintaedellytysten heikkenemiseen. Taajuuksien kaupallistamisen seurauksena televisio- ja radiolähetystoiminnan kustannustaso nousisi. Toimijat joutuisivat vähentämään ohjelmatoiminnan resursseja, sillä kustannusten siirtäminen mediahintoihin tuskin onnistuisi mainosmarkkinoiden kovan kilpailun vuoksi. Seurauksena olisi viestintäpalveluiden köyhtyminen. Jos uudistusprosessin myötä siirrytään markkinalähtöiseen taajuushallintoon, siirtyminen olisi toteutettava asteittain ja maltillisesti. Suomalainen joukkoviestintämarkkina on luonteeltaan kansallinen ja sidoksissa omaleimaiseen kulttuuriimme ja kieliimme. Ei ole yleisen edun mukaista vaarantaa pienten eurooppalaisten markkina-alueiden kulttuurista monimuotoisuutta ja viestinnän moniarvoisuutta. Taajuuksien kaupallistamisen tulisi näin ollen koskea muita kuin joukkoviestintään käytettäviä taajuuksia. Vapautuvat televisiotaajuudet (Tiedonantoluonnos digitaalisesta taajuusylijäämästä) Komissio ehdottaa analogisista lähetyksistä vapautuvien taajuuksien käytön jakamista kolmeen ryhmään: digitaalisiin televisiolähetyksiin, matkaviestinnän multimediapalveluihin sekä laajakaistapalveluihin. Viestinnän Keskusliiton mielestä vapautuvat taajuudet tulee jatkossakin varata yksinomaan joukkoviestintäpalveluihin. Viestintäala elää murrosvaihetta, jossa kehitetään jatkuvasti uusia sisältöpalveluja ja entistä tehokkaampia tapoja välittää niitä asiakkaille. Sama sisältöpalvelu on tarjottava katselijoille ja kuulijoille yhtä aikaa useammalla tekniikalla. Kuluttajat vaativat monipuolisia palveluja, jotka ovat käytettävissä erilaisilla vastaanottotavoilla. Esimerkiksi DVB-H lähetykset, HDTV lähetykset ja muut kehittyvät joukkoviestintäpalvelut tarvitsevat taajuuskapasiteettia. Joukkoviestinnän toimintaedellytykset on turvattava myös taajuuspolitiikan keinoin. Ne vapautuneet taajuudet, jotka olivat analogisen televisiotoiminnan käytössä, tulee jatkossakin käyttää joukkoviestintäpalveluiden tarjoamiseen.

5 5 Uusi telemarkkinaviranomainen (Asetusehdotus Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen perustamisesta) Viestinnän Keskusliitto ei puolla uuden telemarkkinaviranomaisen perustamista. Mielestämme ei ole järkevää luoda uutta, kustannuksiltaan erittäin kallista viranomaista hoitamaan tehtäviä, jotka hoituvat jo nykyisen järjestelmän puitteissa. Yhteistyön kehittäminen komission, jäsenvaltioiden ja kansallisten viranomaisten kesken on mahdollista olemassa olevia resursseja hyödyntäen. Kansalliset viestintäviranomaiset tuntevat parhaiten kunkin jäsenvaltion markkinat ja niiden erityispiirteet. Uuden viranomaisen perustamisen myötä tämän asiantuntemuksen kehittäminen ja hyödyntäminen vaarantuvat. Uusi viranomainen ei selkeyttäisi sääntelyprosessia eikä keventäisi alan toimijoiden ja viranomaisten hallinnollista taakkaa. Tietojen antamista koskevat velvoitteet merkitsisivät sekä yritysten että kansallisten sääntelyviranomaisten työmäärän lisääntymistä. Tämä on ristiriidassa hallinnollisen rasituksen keventämistä EU:ssa koskevan toimintaohjelman periaatteiden kanssa. Epämääräisesti määritellyn tietojenantovelvollisuuden nojalla yritysten liikesalaisuuksien suoja ei myöskään ole asianmukaisesti turvattu. Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto sekä Suomen Televisioiden Liitto. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat puhelin puhelin