Lausunto i2010 -tietoyhteiskuntastrategiasta

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki Lausunto i2010 -tietoyhteiskuntastrategiasta Lausuntopyyntö Dno: 998/30/2005 Lausuntonaan komission i2010 -tietoyhteiskuntastrategiasta (KOM(2005) 229 lopullinen) Viestinnän Keskusliitto ry esittää seuraavaa: 1. Pääviestit 1. Yhtenäisen eurooppalaisen tietoalueen luomisessa lähtökohtana on sananvapaus, joka on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Sananvapausnäkökohdat on otettava huomioon mm. mainontaa koskevassa erityissääntelyssä sekä verkkoympäristön turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. 2. Viestintään ei pidä kohdistaa enempää sääntelyä kuin mitä kansanvaltaisessa yhteiskunnassa on välttämätöntä. Viestinten toimintaa rajoittavaa sääntelyä on liberalisoitava mm. mainonnan suhteen. 3. Radiotaajuuksia ei pidä tuotteistaa ja tehdä kaupankäynnin kohteeksi. 4. Tekijänoikeudet liittyvät olennaisesti yhteisen eurooppalaisen tietoalueen luomiseen. Tekijänoikeuksien siirtyminen työnantajalle on turvattava vastaavalla tavalla kuin tietokoneohjelmien osalta on jo tehty. Erityisesti radio- ja televisiotoiminnassa tekijänoikeuksien hinnoittelukäytäntöjä on tarpeen selvittää. 5. Tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa pitää tukea suunnata myös tieto- ja viestintäteknologian ja muiden toimialojen yhteisille reuna-alueille sekä pienija keskisuurille yrityksille. Tarpeetonta byrokratiaa on karsittava. 6. Julkinen tuki tai julkisrahoitteiset palvelut eivät saa syödä kaupallisten yritysten toimintaedellytyksiä tai vääristää kilpailua. Digitaalisia kirjastoja koskeva aloite on viestintäyritysten kannalta vaarallinen. Minkäänlaista aineistojen luvatonta kaupallista hyödyntämistä ei aloitteella saa edistää.

2 2 2. Yhtenäinen eurooppalainen tietoalue Yksi kolmesta painopistealueesta i2010-tietoyhteiskuntastrategiassa on yhtenäisen eurooppalaisen tietoalueen luominen. Tavoitteena on edistää avoimia ja kilpailuun perustuvia sisämarkkinoita tietoyhteiskunnan ja median alalla. Komission i2010 -tietoyhteiskuntastrategia pitää sisällään mm. sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelun, taajuushallintostrategian määrittelyn, audiovisuaalisia palveluja koskevan lainsäädännön ajantasaistamisen, tietoyhteiskunta- ja mediapalveluihin vaikuttavan säännöstön mukautuksen sekä turvallista tietoyhteiskuntaa koskevan strategian laatimisen ja täytäntöönpanon. Viestinnän Keskusliitto esittää, että strategiaa luotaessa ja toteutettaessa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: 2.1. Sananvapaus Kaikessa viestintää koskevassa sääntelyssä tulee yhtenäisellä tietoalueella kunnioittaa sananvapautta ja viestinnän vapautta. Sananvapautta koskevat rajoitukset ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan mahdollisia vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämän yleisen välttämättömyysedellytyksen lisäksi ihmisoikeussopimuksessa on tyhjentävästi lueteltu ne yhteiskunnalliset tavoitteet, joita lailla säädettävien sananvapauden rajoitusten on palveltava. Näitä tavoitteita ovat mm. rikollisuuden estäminen, terveyden suojeleminen ja muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaaminen. Sananvapaus liittyy yhtenäisen eurooppalaisen tietoalueen kehittämiseen monessa kohdin. Esimerkiksi mainontaan ja verkkoympäristön turvallisuuteen liittyvissä toimenpiteissä on pidettävä huolta sananvapauden turvaamisesta. Sananvapauden tulisi aina olla sellainen selkeä perusarvo, mitä vasten erilaisista viestintäpoliittisista päämääristä lähteviä lainsäädäntöhankkeita peilataan. Komission olisi mielestämme hyvä luoda kaikkea viestintäalueen lainsäädännön valmistelua koskeva yleinen toimintapa, jossa ehdotettava sääntely arvioitaisiin sananvapauden kannalta. i2010-strategia tarjoaa tällaisen toimintatavan omaksumiselle oivan mahdollisuuden Sääntelyn liberalisointi Ihmisten mahdollisuudet vastaanottaa tietoa eri viestintävälineiden kautta ovat kasvaneet viime vuosina huikeasti. On nähtävissä, että tämä kehityssuunta vahvistuu entisestään uusien teknisten innovaatioiden myötä. Digitalisointi muuttaa viestintämaiseman yhä monipuolisemmaksi ja pirstaloituneemmaksi. Tässä kehitystilanteessa yleinen lähtökohta viestinnän sääntelyjärjestelmän arvioinnissa tulee olla sääntelyn vapauttaminen; viestintään ei pidä kohdistaa

3 3 enempää sääntelyä kuin mitä kansanvaltaisen yhteiskunnan kannalta on välttämätöntä. Turhasta holhoamisesta ja ylisääntelystä on pyrittävä eroon. Mainonta on kaupalliselta pohjalta toimiville viestintäyrityksille elinehto. Mainontaan kohdistuvat rajoitukset heikentävät viestintäyritysten toimintaedellytyksiä ja kaventavat mahdollisuuksia investoida laadukkaisiin ja monipuolisiin viestintäpalveluihin. Mainontaan liittyy EU-sääntelyssä useita rajoituksia eikä niitä pidä missään tapauksessa lisätä nykyisestä. Suuntana tulee pikemminkin olla luopuminen rajoituksista. TV-direktiivin uudistamisen yhteydessä on mahdollisuus ottaa yksi askel oikeaan suuntaan ja väljentää olennaisesti mainontaa rajoittavaa vanhakantaista sääntelyä. Radiotaajuuksien osalta yritysten toimintaedellytyksiä palvelee parhaiten avoimiin ja tasapuolisiin kriteereihin perustuva taajuuksien jako. 3G-huutokauppa osoittautui suureksi virheeksi, jota ei saa toistaa. Radiotaajuuksia ei pidä tuotteistaa ja tehdä kaupankäynnin kohteeksi Tekijänoikeus Tekijänoikeudet liittyvät olennaisella tavalla yhtenäisen eurooppalaisen tietoalueen kehittämiseen. Eurooppalaisen sisältötuotannon kilpailukyky ja sisältöpalveluihin tehtävät investoinnit on turvattava tehokkaalla tekijänoikeussuojalla. Työsuhteessa luotujen tekijänoikeuden suojaamien aineistojen oikeuksien siirtyminen työnantajalle tulee taata, jotta yrityksillä on mahdollisuus kehittää joustavasti uusia tuotteita ja sisältöpalveluja. Tietokoneohjelmien osalta sääntely on jo toteutettu säätämällä tietokoneohjelmien suojaa koskevassa direktiivissä, että oikeus määrätä työsuhteessa luotujen tietokoneohjelmien taloudellisista oikeuksista on yksin työnantajalla, jollei toisin ole sovittu. Sääntely on tarpeen ulottaa myös muunlaisiin aineistolajeihin ja se tulisi sisällyttää komission i2010- tietoyhteiskuntastrategiaan. Suomessa tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä on hyväksynyt aloitteen, jonka mukaan tekijänoikeuslakia tulisi muuttaa siten, että kaikki työ- ja virkasuhteessa syntyneiden teosten, valokuvien, luettelojen ja tietokantojen oikeudet ns. moraalisia oikeuksia lukuun ottamatta siirtyvät lain nojalla työnantajalle, ellei toisin ole sovittu. Opetusministeriö ei toistaiseksi ole ryhtynyt aloitteen pohjalta toimenpiteisiin, mitä pidämme valitettavana. Viestintäyritykset ovat paitsi tekijänoikeuksien haltijoita, useissa tapauksissa myös oikeuksien käyttäjiä. Käyttäjänäkökulmasta on tärkeää, että hankittavat oikeudet saadaan kohtuullisella, myös käyttäjän tarpeet huomioon ottavalla hinnalla. Erityisesti televisio- ja radiotoiminnassa tekijänoikeuksien hinnoittelukäytäntöjä on tarpeen selvittää ja taata tarvittava lainsäädännöllinen tuki tosiasiallisen katselun ja kuuntelun huomioon ottavalle, teknologianeutraalille hinnoittelulle.

4 4 3. Tutkimusinvestoinnit ja innovointi Tutkimus- ja kehitystoimintaan on tärkeää investoida taloudellisen kasvun ylläpitämiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Panostusten lisääminen tieto- ja viestintäteknologiatutkimukseen on kannatettavaa. Erityistä huomiota pitää kiinnittää ICT:n soveltamiseen sekä uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittämiseen. Ehdotetussa i2010-ohjelmassa tulee pyrkiä tunnistamaan käyttäjien ja kuluttajien tarpeet ja tekemään kehitystyötä niin tarvelähtöisesti kuin mahdollista. Tavoitteena tulee olla riittävän mittavat kokeilusovellukset, jotka myös testataan käyttäjillä. Paitsi puhdasta ICT-tutkimusta, ohjelmassa pitäisi tukea myös ICT:n ja muiden toimialojen yhteisillä reuna-alueilla syntyviä innovaatioita ja niiden kehittämistä, kaupallistamista ja liiketoiminnaksi muovaamista. Uusien liiketoimintojen synnyttämiseksi tarvitaan integraattoriyrityksiä, jotka hallitsevat useamman kuin yhden toimialan. Viestintäalan tutkimustoiminnan kehittämisessä on perusteknologian ja uusien viestintävälineiden ja -kanavien ohella panostettava myös kuluttajia palveleviin sisältöihin. Viestintäteollisuuden sisältöosaamista ja uutta teknologiaa yhdistelevät tutkimus- ja kehityshankkeet on syytä ottaa huomioon investoinneista päätettäessä. Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia tutkimus- ja kehitysohjelmiin tulisi erityisesti tukea. Parhaiten tämä onnistuisi hallinnoimalla tukea kansallisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ainakin EU-tason tukibyrokratiaa tulee merkittävästi vähentää. 4. Julkiset palvelut ja elämänlaadun parantaminen Monipuolisten ja kilpailukykyisten eurooppalaisen sisältötuotteiden aikaan saaminen edellyttää sitä, että kustantajat ja tuottajat voivat toimia oikeudellisesti varmalla ja kilpailun kannalta yhdenvertaisella pohjalla. Julkinen tuki tai julkisrahoitteiset palvelut eivät saa syödä kaupallisten yritysten toimintaedellytyksiä taikka vääristää kilpailua. i2010-strategiaan on sisällytetty hyvin väljästi kuvattu aloite, joka koskee digitaalisia kirjastoja. Aloitteella pyritään helpottamaan multimedia-aineiston käyttöä ja tekemään siitä entistä mielenkiintoisempaa. Tavoitteena on hyödyntää tekniikan edistysaskelia ja uusia liiketoimintamalleja monikulttuurisissa ja monikielisissä ympäristöissä. Viestintäyritysten näkökulmasta digitaalisia kirjastoja koskeva aloite näyttää äärimmäisen vaaralliselta. Kirjojen, lehtien ja sähköisten viestintäpalvelujen julkaisutoiminnalta viedään liiketaloudellinen pohja, jos julkisin varoin rahoitettu kirjastolaitos rakentaa toimintamalleja, joissa kustannettua aineistoa digitoidaan ja käytetään korvauksetta kustantajien oikeutetut edut ohittaen.

5 5 On järjetöntä, jos kulttuurin nimissä tuhotaan edellytykset kulttuurituotteiden ja - palvelujen tuotannolle. Kirjojen, lehtien ja sähköisten sisältöpalvelujen tuottaminen vaatii suuria taloudellisia ja henkisiä investointeja. Näille panostuksille on saatava kohtuullinen kate, jotta toimintaa voidaan jatkaa, tehdä uusia investointeja, luoda työpaikkoja ja aikaansaada hyvinvointia. Komission tulisi keskittyä luomaan hyvä toimintaympäristö alkuperäisten kulttuurituotteiden aikaansaamiselle. Päinvastainen toiminta, mihin digitaalisia kirjastoja koskeva hanke viittaa, on käsittämätöntä emmekä voi sitä hyväksyä. Kirjastoille on annettu tekijänoikeuslakiin sisällytetyillä poikkeussäännöksillä mahdollisuus käyttää tekijänoikeudellisesti suojattuja aineistoja tietyssä laajuudessa. Sääntelyn rajat on sittemmin vahvistettu vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla annetussa direktiivissä. Näitä kirjastolaitoksen eduksi säädettyjä poikkeuksia ei missään tapauksessa pidä laajentaa. Poikkeukset vaarantavat alkuperäistuotteiden käyttöä ja hankkimista. Komission tehtävänä on mielestämme pitää huolta siitä, ettei kilpailua vääristetä ja eurooppalaista kilpailukykyä heikennetä. Eurooppalaisten kustannus- ja sisältöpalveluyritysten toimintaedellytyksiä ei saa heikentää esimerkiksi tukemalla sellaista kirjastolaitosten ja joidenkin kaupallisten toimijoiden välistä yhteistyötä, joka rakentuu muiden tuottamien aineistojen luvattomaan ja korvauksettomaan käyttöön. Erityisesti erilaisten hakukonepalvelujen suhteen on syytä varovaisuuteen. Viestinnän Keskusliitto toivoo Suomen hallituksen kiinnittävän erityistä huomiota siihen, että digitaalisia kirjastoja koskevassa komission hankkeessa turvataan yritysten toimintaedellytykset sekä kunnioitetaan sisältötuotannon turvaksi säädettyjä tekijänoikeuksia ja yritysten kilpailuneutraalia kohtelua. Minkäänlaista oikeudetonta norkkimista eli aineistojen luvatonta kaupallista hyödyntämistä ei aloitteella tule välillisestikään edistää. Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 900 yritystä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto, Suomen Televisioiden Liitto sekä Viestintätyönantajat VTA.

6 6 Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat puhelin puhelin GSM GSM