Lausunto Euroopan yhteisöjen tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädäntökehyksen arvioinnista (SEK(2004) 995 final, jäljempänä asiakirja)

Transkriptio

1 Opetusministeriö PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: Lausuntopyyntö Dnro 14/670/2004 Lausunto Euroopan yhteisöjen tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädäntökehyksen arvioinnista (SEK(2004) 995 final, jäljempänä asiakirja) Lausunnonantaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Televisioiden Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto sekä Viestintätyönantajat VTA. Pääviestit 1. Viestinnän Keskusliitto puoltaa tavoitteena olevaa yhteisölainsäädännön yksinkertaistamista ja sen laadun parantamista. 2. Keskeisimpänä tekijänoikeutta koskevan yhteisölainsäädännön uudistustarpeena on työsuhteessa luotujen teosten taloudellisten oikeuksien siirtyminen työnantajalle. 3. Lähioikeuksien nykyinen 50 vuoden suoja-aika on riittävä.

2 2 4. Sävelteosten suoja-ajan laskemisperusteita ei tule yhdenmukaistaa niin, että suojaaika käytännössä pitenee nykyisestä 70 vuodesta. 5. Tietokantojen suojaan ei tule säätää uusia poikkeuksia kirjastolaitosta varten. 6. Yhteisölainsäädännön yksinkertaistaminen ja laadun parantaminen Komission asiakirja liittyy EU:n lainsäädännön parantamista koskevaan toimenpidesuunnitelmaan. Viestinnän Keskusliitto puoltaa suunnitelman tavoitteena olevaa yhteisölainsäädännön yksinkertaistamista ja sen laadun parantamista. Yleisenä kommenttina toteamme, että tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevien EU:n direktiivien tulee jatkossa perustua mahdollisimman pitkälle alan kansainvälisissä yleissopimuksissa käytettyihin käsitteisiin. Samojen termien käyttäminen eri merkityksissä kansainvälisissä yleissopimuksissa ja EU-lainsäädännössä aiheuttaa tarpeetonta epäselvyyttä säännösten tulkinnassa ja johtaa tehottomuuteen. Tekijänoikeuden siirtyminen työsuhteessa Viestintäyritysten kannalta oikeuksien omistamiseen liittyvä kysymys oikeuksien siirtymisestä työsuhteessa on komission asiakirjan merkittävin asia. Riittävä oikeudellinen varmuus tarvittavista oikeuksista on äärimmäisen tärkeää yritysten tuodessa markkinoille uuden tekniikan mahdollistamia uudenlaisia viestintäpalveluita. Toiminnallisten edellytysten lisäksi asiaan liittyy kilpailullisia näkökohtia. Jotta eurooppalaiset yritykset voivat kilpailla yhtäläisin edellytyksin keskenään sisämarkkinoilla sekä EU-alueen ulkopuolisten yritysten kanssa, taloudellisten tekijänoikeuksien siirtyminen yritysten käyttöön on voitava varmistaa. Komissio toteaa asiakirjassaan, ettei tekijänoikeuksien omistajuudesta ole määräyksiä kansainvälisissä säännöksissä. Merkittävin epävarmuustekijä koskee työsuhteessa luotujen teosten käyttöä. Komission johtopäätöksenä on tarve analysoida asiaa tarkemmin ja tunnistaa erityiset tilanteet, joissa harmonisoinnilla saataisiin aikaan lisäarvoa ja otettaisiin huomioon sisämarkkinoiden tarpeet. Viestinnän Keskusliitto puoltaa komission johtopäätöstä. Manner-eurooppalaisen tekijänoikeuden lähtökohta, jonka mukaan tekijänoikeus syntyy aina alunperin teoksen tekijälle, on periaatteessa hyväksyttävä. Vapaina ammatinharjoittajina toimivien taiteilijoiden esimerkiksi kirjailijoiden, kuvataiteilijoiden ja säveltäjien - toimeentulon kannalta tekijänoikeudella voi olla huomattava merkitys. Työsuhteessa toimivat, palkkaa nauttivat tekijät ovat tässä suhteessa täysin eri asemassa.

3 3 Viestintäalan yritykset työllistävät huomattavan määrän työsuhteisia tekijöitä, jotka on palkattu nimenomaan luomaan tekijänoikeuden suojaamia tuotteita yritysten käyttöön. Esimerkkeinä tällaisista työntekijäryhmistä voidaan mainita toimittajat ja valokuvaajat. Työsuhteen tarkoituksena on tällöin saada aikaan aineistoa, jota työnantaja voi toiminnassaan käyttää. Teknisen kehityksen ja markkinoiden kansainvälistymisen myötä käyttö on yhä useammin valtioiden rajat ylittävää. On kohtuullista, että työsuhteen tarkoitus toteutuu siten, että työnantaja saa palkkaamansa työntekijän tekijänoikeudet käytettäväkseen. Työnantaja tekee tarvittavat investoinnit, kantaa taloudellisen riskin ja luo työntekijän työlle tarvittavat edellytykset. Työntekijä tekee sovitun työn ja saa siitä palkan. Viestintäalan yritysten on voitava harjoittaa liiketoimintaansa sisämarkkinoilla käyttämällä hyväkseen uuden teknologian ja verkkoympäristön tuomia, jatkuvasti kehittyviä tuotanto- ja jakelumahdollisuuksia. Nopeus ja joustavuus ovat yrityksille elinehto. Mediayhtiöiden on voitava luottaa siihen, että työsuhteessa luotu tekijänoikeussuojattu aineisto on turvallisesti käytettävissä eri jakelukanavissa. Lainsäädännöllä voidaan tukea yritysten toimintaa takaamalla niille toiminnassa tarvittavat tekijänoikeudet kaikissa niissä tilanteissa, joissa oikeuksista ei ole erikseen sovittu osapuolten välillä. Viestinnän Keskusliiton näkemys on, että sisämarkkinat toimivat nykyistä tehokkaammin ja paremmin, jos yhteisölainsäädäntöön otetaan säännökset tekijänoikeuden siirtymisestä työsuhteessa. Lähtökohtana tulee olla, että työsuhteessa luotujen teosten taloudelliset oikeudet siirtyvät työnantajalle, ellei toisin ole työnantajan ja työntekijän kesken sovittu. Ratkaisu mahdollistaa eurooppalaisten yritysten keskinäisen kilpailun samoin kuin kilpailun kolmansien maiden yritysten kanssa nykyistä tasa-arvoisemmista lähtökohdista. Ehdotettu sääntely vastaa tietokoneohjelmien suojan suhteen jo hyväksyttyä yhteisölainsäädäntöä. Oikeudet työsuhteessa luotuihin tietokoneohjelmiin ovat yksin työnantajalla, jollei toisin ole sovittu. Suomen tekijänoikeuslain säännös oikeuksien siirtymisestä työnantajalle koskee tietokoneohjelmien lisäksi myös tietokantoja. Lähioikeuksien ja sävelteosten suoja-aika Tekijänoikeutta lähellä olevat esittäjien ja tuottajien oikeudet ovat suoja-aikadirektiivin mukaan voimassa 50 vuotta direktiivissä määritellyistä ajankohdista laskettuna. Komission asiakirjan mukaan eräät tahot ovat vaatineet lähioikeuksien suoja-aikaa pidennettäväksi. Komission arvio on, ettei äänitetuottajien nykyinen suoja-aika aiheuta haittaa sisämarkkinoiden toimivuudelle, koska suoja-aika on jo harmonisoitu. Myöskään yleinen mielipide ja poliittiset realiteetit eivät puolla suoja-ajan pidentämistä. Komissio katsoo, ettei tässä vaiheessa ole syytä tehdä muutoksia lähioikeuksien suojan kestoon.

4 4 Viestinnän Keskusliitto puoltaa komission johtopäätöstä. Tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla on erilaiset oikeuspoliittiset perusteet ja korvauksilla on erilainen asema eri oikeudenhaltijaryhmien tulonmuodostuksessa. Lähioikeuksien suoja-ajan pidentäminen johtaisi radio- ja televisioyritysten kustannusten kohoamiseen Gramexkorvausten muodossa. Tätä ei voida pitää perusteltuna. Nykyinen 50 vuoden suoja-aika on riittävä. Tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Komissio katsoo, että suoja-ajan laskentaperustetta tulisi selventää sävelteosten osalta siten, että useiden tekijöiden tekemän teoksen suoja-aika laskettaisiin viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Suomen voimassa olevan lain mukaan musiikissa sävel ja sanat ovat itsenäisiä teoksia. Jos säveltäjä ja sanoittaja ovat eri henkilöitä, suoja-ajat lasketaan heidän osaltaan erikseen. Jos säveltäjä kuolee ennen sanoittajaa, sävellyksen suoja-aika päättyy ennen sanoituksen suoja-ajan lakkaamista ja päinvastoin. Käytännössä suoja-aikojen laskemisessa ei ole ollut merkittäviä ongelmia. Viestinnän Keskusliitto vastustaa komission ehdotusta suoja-ajan laskentaperusteen harmonisoinnista, koska ehdotus johtaa käytännössä nykyisten suoja-aikojen pidentymiseen. Jos harmonisointia kuitenkin pidetään sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämättömänä, suoja-ajat tulee harmonisoida Suomen voimassa olevan mallin mukaisesti siten, että sävelen ja tekstin suoja-ajat ovat itsenäiset. Tietokantojen suojaan tehtävät poikkeukset Komission asiakirjan mukaan kirjastot vaativat uusia poikkeuksia tietokantojen suojaan kirjastolaitoksen hyväksi. Viestinnän Keskusliitto katsoo, että uudet poikkeussäännökset eivät ole perusteltuja. Kirjastolaitoksen asema Suomessa on voimassa olevan tekijänoikeuslain ja eduskunnassa käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (28/2004) mukaan otettu riittävästi huomioon tekijänoikeuskysymyksissä. Muut kysymykset Yhteisölainsäädännössä ei ole määritelty yleisön käsitettä, vaan sen sisältö määräytyy kansallisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön kautta. Kehittyvä viestintäteknologia avaa radio- ja televisioyrityksille uusia mahdollisuuksia saattaa lähetykset yleisön saataviin. Esimerkkinä voidaan mainita lähetysten jakelu verkon kautta samanaikaisesti alkuperäisen lähetyksen kanssa (simulcasting). Erilliset lisäkorvaukset normaalien lähetyskorvausten lisäksi tällaisissa tilanteissa eivät ole perusteltuja. Saman ohjelmasisällön jakaminen yleisölle erilaisilla tekniikoilla ei voi johtaa moninkertaisiin tekijänoikeuskorvauksiin.

5 5 Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson puh ) sekä johtaja Satu Kangas puh ). Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson toimitusjohtaja