Sydämen tietokonetomografia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydämen tietokonetomografia"

Transkriptio

1 Katsaus Juhani Knuuti, Sami Kajander ja Heikki Ukkonen Sydämen tietokonetomografia Viime vuosina tietokonetomografian nopea kehittyminen on mahdollistanut myös sepelvaltimoiden kajoamattomat angiografiat. Menetelmä on parhaimmillaan sepelvaltimotaudin pois sulkemisessa stabiilia rintakipua potevilla, joilla ahtauttavan taudin todennäköisyys on pieni tai enintään kohtalainen. Lisäksi ohitusleikkaussiirteiden ja suurten stenttien arviointi onnistuu hyvin. Uusimpien laitteiden aiheuttama sädeannos on varsin kohtuullinen. Menetelmä ei kuitenkaan sovellu potilaille, joilla on runsaasti lisälyöntejä, eteisvärinärytmi tai munuaisten vajaatoiminta. Lisäksi runsaat sepelvaltimon kalkkiutumat ovat edelleen ongelma sepelvaltimoahtauman arvioinnissa. Onkin ilmeistä, että TT-angiografia ei yksinään kykene syrjäyttämään kajoavaa sepelvaltimoiden varjoainekuvausta sepelvaltimoahtaumien diagnostiikassa. Uusimpien tutkimusten mukaan TTangiografia ja sydänlihaksen verenkierron kuvantamistutkimukset täydentävät toisiaan ja yhdistelmäkuvaus voisi olennaisesti parantaa molempien osuvuutta. S ydämen tietokonetomografian alkuaikojen sovellukset liittyivät lähes yksinomaan sepelvaltimoiden kalkkiutumien arviointiin, ja tutkimuksissa käytettiin kallista ja harvinaista elektronisädetietokonetomografia (EBCT) (Agatston ym. 1990). Viime vuosikymmenen lopulta lähtien moni-ilmaisintekniikan nopea kehittyminen 4-, 16- ja viimeksi 64-leikkeiseksi (MDCT) on kuitenkin mahdollistanut myös sepelvaltimoiden angiografiat sekä sydänlihaksen ja sydänpussin tutkimisen (Flohr ym. 2006). Epikardiaaliset sepelvaltimot ovat mutkaisia, läpimitaltaan suhteellisen pieniä ja alituisesti liikkeessä, mikä tekee niistä hyvin haasteellisen kuvattavan. 16-leikkeiset laitteet mahdollistivat jo sepelvaltimokuvaukset, mutta laajempi kliininen käyttö sepelvaltimokuvauksiin alkoi vasta 64-leikelaitteiden leviämisen myötä. Tekniikka Tietokonetomografian tiheydenerotuskyky on huomattavasti parempi kuin natiiviröntgenkuvauksen mutta ei magneettikuvauksen veroinen. Paikanerotuskyky on erinomainen ja tarkempi kuin magneettikuvauksen. Duodecim 2007;123: Laitteiston hyvä ajanerotuskyky on myös keskeistä, sillä se määrää, kuinka hyvin sydämen liike saadaan pysäytetyksi. Koska useimpien uusien laitteiden pyörähdyksen kesto on noin ms, muodostuu ajanerotuskyvyksi ms. Jos sydämen syke on nopea, tämäkään ei riitä, vaan kuviin jää kohteen liikkeestä aiheutuvia häiriöitä. Kahden röntgenputken tekniikkaa hyödyntävän laitteen ajanerotuskyky on jo alle 100 ms, jolloin nopeasta sykkeestä johtuvat artefaktit ovat periaatteessa vähäisempiä. Laitteen ja ohjelman mukaan tahdistus voidaan tehdä joko etukäteen (prospektiivinen tahdistus) tai kuvauksen jälkeen (retrospektiivinen tahdistus). Prospektiivisella tahdistuksella tehdyssä tutkimuksessa kuvataan vain etukäteen valitussa kohdassa sydämen sykliä, yleensä loppudiastolessa. Menetelmän etuna on pienempi sädeannos, mutta haittana suurempi herkkyys sydämen rytmin vaihteluille ja siten liikeartefakteille. Retrospektiivisessa tahdistuksessa laite kuvaa jatkuvasti koko RR-syklin ajan. Datasta voidaan jälkikäteen rekonstruoida ne kohdat, joissa sepelvaltimot näkyvät parhaiten. Vain retrospektiivinen tahdistus mahdollistaa sydämen toiminnan arvioimisen. 2963

2 A B C Kuva 1. Käyrä monitasorekonstruktio (cmpr), jossa kukin sepelvaltimo rekonstruoidaan yhteen tasoon (kuva A: LAD, kuva B: LCX ja kuva C: RCA). Kuvassa D on maksimi-intensiteettiprojektio (MIP) koko suonipuustosta. Kuvissa ei näy merkittäviä ahtaumia. D Tähän saakka sydänkuvaukset on tehty spiraalitutkimuksina, joissa tutkimuspöytä liikkuu jatkuvasti. Hiljattain on tullut käyttöön myös uusia sekventiaalisia kuvausmenetelmiä, joissa tutkimuspöytä liikkuu sykäyksittäin aina, kun yksi alue on kuvattu. Tällaisen menetelmän etuna on sädeannoksen huomattava pieneneminen kuvan laadun heikkenemättä. Menetelmä soveltuu kuitenkin vain potilaille, joiden syketaajuus ei ole suuri. Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehdään aina EKG-tahdistettuna ja hengityksen pidätyksen aikana (Ohnesorge ym. 2000). Koska kaikissa tilanteissa on edullista kuvata syketaajuuden ollessa pieni (alle 60/min), potilaalle annetaan tavallisesti ennen tutkimusta beetasalpaajaa laskimoon (esim. metoprololia 5 20 mg) tai suun kautta. Glyseryylitrinitraattisuihketta voidaan käyttää laajentamaan sepelvaltimoita, mutta sen diagnostista hyötyä ei ole osoitettu varmasti. Ennen tutkimusta potilaalle on kerrottava varjoaineen aiheuttamista tuntemuksista (lämmön tunne ja metallin maku). Hengityksen pidätystä on syytä harjoitella ennen kuvausta (noin 10 sekuntia 64-leikkeistä laitetta käytettäessä ja noin 20 sekuntia 16-leikkeisellä laitteella kuvattaessa). Kuvauksissa käytetään runsaasti jodia sisältävää ( mg/l) varjoainetta, joka ruiskutetaan nopeasti (3 5 ml/s) laskimoon. Kuvausaika on 64 ilmaisinrivin laitetta käytettäessä lyhyt (useimmiten alle 10 s). Vaikka dialyysiin johtavan munuaistoksisuuden riski onkin vähäinen, alle 0,5 %, tulee potilaan munuaisten toimintakyky tarkastaa ennen tutkimusta esimerkiksi seerumin kreatiniinin määrityksen avulla. Varjoaineen munuaistoksisuuden riski korostuu vanhuksilla, huonokuntoisilla ja erityisesti potilail J. Knuuti ym.

3 la, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt, mutta heilläkin se on alle 2 %. Riskiryhmissä munuaisten toimintaa voidaan arvioida tarkemmilla menetelmillä. Sepelvaltimoiden suuri kalsiumpitoisuus on sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä, ja sen määritys (calcium score) voidaan tehdä myös niille potilaille, joille ei voida antaa varjoainetta. Kuitenkaan normaali löydös kalkkiutumien määrityksessä ei sulje varmasti pois sepelvaltimotautia (Hausleiter ym. 2006). Löydösten tulkinta Sydämen tietokonetomografia Kuva 2. VR-kuva (volume rendering) koko sepelvaltimopuustosta. LAD:n tyvessä näkyy plakkeja (nuoli). Kuva 3. Käyrä monitasorekonstruktio LAD-suonesta, jossa useita kalkkiutuneita ja myös ns. pehmeitä plakkeja. Analyysin pohjana ovat aina tavanomaiset aksiaalileikkeet, joista kuvien tarkastelu aloitetaan. Tämän jälkeen analyysiä voidaan jatkaa viistoleikkeillä, minkä jälkeen tutkitaan vielä eri tekniikoilla saatuja kolmiulotteisia kuvia. Käytännön työssä tärkeimmät kuvasarjat ovat maksimi-intensiteetin projektio (MIP), monitasorekonstruktio (MPR) ja käyrä monitasorekonstruktio (curved MPR, cmpr), jossa kukin sepelvaltimo rekonstruoidaan yhteen tasoon (kuva 1). Tämän lisäksi voidaan saada näyttäviä VR-kuvia (volume rendering), mutta niiden arvo ahtaumien arvioinnissa on kuitenkin vähäinen (kuva 2). Virtuaalinen endoskopia on myös mahdollinen, mutta sen diagnostinen arvo on epäselvä. Vasemman sepelvaltimon päärunko sekä laskevan ja kiertävän haaran alkuosat näkyvät lähes poikkeuksetta hyvin. Oikea sepelvaltimo liikkuu eniten sydämen supistuessa, ja erityisesti suonen keskiosassa liikeartefaktit ovat merkittäviä. 16-leikelaitteilla tehdyissä tutkimuksissa jopa 16 % halkaisijaltaan yli 1,5 mm:n sepelvaltimosegmenteistä jäi analysoimatta (Martuscellia ym. 2004). 64-leikelaitetta käytettäessä liikeartefaktit häiritsevät harvemmin ja yleensä pienemmätkin suonet ovat arvioitavissa ja diagnostiikka on mahdollista keskimäärin %:ssa segmenteistä (Leber ym. 2005, Ehara ym. 2006, Mollet ym. 2005, Raff ym. 2005, Schuijf ym. 2006a). Tämän vuoksi sepelvaltimokuvauksiin tulisi käyttää mieluiten vähintään 64-leikelaitetta. Kerroskuvaustekniikalle on tyypillistä kalkkiutumien ympärillä esiintyvä artefakti (blooming artefact), jonka vuoksi kalkkiutumat näkyvät todellista suurempina ja suonen ahtauma vaikuttaa vaikeammalta (kuva 3). Onkin esitetty, että kalkkiutuneita sepelvaltimoita (kuva 4) ei pitäisi tutkia TT-angiografialla, vaan ainakin riskiryhmissä tulisi ensin mitata valtimoiden seinämien kalsiumpitoisuus. Ongelman merkitys on korostunut käytettäessä 16-leikelaitteita, mutta ne ovat tärkeitä myös 64-leiketekniikassa. American Heart Associationin anatomista luokitusta voidaan käyttää lausunnossa pohjana. TT-angiografialausunnossa ei yleensä ilmoiteta tarkkoja ahtaumaprosentteja vaan muutok- 2965

4 set jaotellaan lieviksi (alle 50 %, ei merkittävä ahtauma) tai merkittäviksi (vähintään 50 %). Myös muunlaisia jakoja on käytössä. Vaikka ahtaumia ei esiintyisi, potilaalla saattaa olla merkittävästi sepelvaltimokalkkiutumia tai pehmeitä (kalkkiutumattomia) plakkeja. Nämä tulee mainita myös raportissa, sillä se voi auttaa kliinikkoa ehkäisykeinojen valitsemisessa. Tutkimuksen rajoitukset Tyypillisiä itse kuvaukseen liittyviä virhelähteitä ovat potilaan kokoon ja huonoon yhteistyökykyyn liittyvät vaikeudet. Iso potilas tarvitsee enemmän säteitä, sillä ohuita leikepaksuuksia käytettäessä kuvien kohina kasvaa. Muita virhelähteitä ovat mm. suuren tai vaihtelevan syketaajuuden aiheuttamat sepelvaltimoiden liikeartefaktit (eteisvärinärytmi, runsaat lisälyönnit), hengityksen pidätyksen puutteellisuus ja sepelvaltimoiden runsaat kalkkiutumat. Edellä mainittujen virhelähteiden ja vasta-aiheiden (munuaissairaus, varjoaineyliherkkyys) lisäksi tutkimuksen merkittävimpiin rajoituksiin kuuluu spiraalitutkimuksen melko suuri sädeannos. Potilaan saama sädeannos vaihtelee huomattavasti laitteen ja tekniikan mukaan, mutta se on ollut miltei poikkeuksetta suurempi kuin invasiivisessa sepelvaltimokuvauksessa ja monissa muissa kajoamattomissa kuvantamismenetelmissä, noin msv. Suurin parannus tilanteeseen on hiljattain saatu siirtymällä sekventiaaliseen kuvaukseen, joka oman kokemuksemme mukaan vähentää säteilyannosta noin 70 % aikaisemmasta (3 7 msv) kuvien laadun kärsimättä. Esimerkiksi kuvaa 1 otettaessa tutkimuksen sädeannos oli 5,5 msv. Menetelmä soveltuu kuitenkin vain potilaille, joiden syketaajuus on tutkimuksen aikana alle 65/min, mikä korostaa entisestään potilaan huolellisen esivalmistelun ja beetasalpaajien käytön merkitystä. Kliiniset sovellukset Kuva 4. Maksimi-intensiteettiprojektio huomattavasti kalkkiutuneesta RCA-suonesta. Sepelvaltimotaudin diagnostiikka. Valtaosassa vertailevista tutkimuksista on mitattu TTangiografian osuvuutta kajoavassa sepelvaltimokuvauksessa todetun yli 50 %:n ahtauman osoittamisessa. Ahtauttavan sepelvaltimotaudin esiintyvyys on ollut tutkittavilla keskimäärin 60 %. Tässä asetelmassa sepelvaltimoiden tietokonetomografian sensitiivisyys on keskimäärin % ja spesifisyys %. Menetelmän arvoa sepelvaltimoahtaumien pois sulkemisessa kuvaava negatiivinen ennustearvo (NPV) on %; ja positiivinen ennustearvo (PPV) on vaihdellut selvästi enemmän, välillä %. Jo kohtalainen sepelvaltimokalkkiutuman kerääntyminen pienentää sekä negatiivista ennustearvoa (99,2 % vs 93,5 %) (Ong ym. 2006) että positiivista ennustearvoa (80 % vs 73 %) (Mollet ym. 2005). Ohitusleikkauksissa käytettyjen suonisiirteiden arvioiminen. Ohitusleikkauksissa käytetyt laskimosiirteet ovat halkaisijaltaan sepelvaltimoita suurempia, ja niiden liike sydämen supistuessa on varsin vähäinen. Nämä seikat tekevät niistä otollisen kuvauskohteen TT-angiografialle (kuva 5). Sama pätee pitkälti myös siirteenä käytettyyn sisempään rintavaltimoon. Tämän vuoksi siirteiden kuvantaminen onnistuu kohtalaisen hyvin jo 16-leikelaitteilla. Tällaista laitetta käytettäessä sensitiivisyys yli 50 %:n ahtauman havaitsemisessa laskimosiirteestä on %, spesifisyys %, negatiivinen ennustearvo on % ja positiivinen noin % (Schlosser ym. 2004, Salm ym. 2005, Anders ym. 2006). Kiinnitysklipsien aiheuttamat artefaktit erityisesti distaalisessa anastomoosissa ovat tärkein siirteiden arviota vaikeuttava tekijä. Siirteen 2966 J. Knuuti ym.

5 Kuva 6. Stentin TT-tutkimuksia. Vasemmanpuoleinen stentti on avoinna, keskimmäinen on osittain ahtautunut (tumma alue luumenin ja stentin välissä) ja oikeanpuoleinen on tukkeutunut (stentin sisällä ei ole paikoitellen lainkaan varjoainetta). Kuva 5. Ohitusleikkauksella hoidetun potilaan TT-tutkimus. Laskimosiirre aortasta RCA-suoneen esitettynä maksimi-intensiteettiprojektiona. Normaali löydös. tyvi- ja keskiosista %, mutta distaalisista osista ja anastomooseista vain % on arvioitavissa (Schlosser ym. 2004, Anders ym. 2006). 16-leikelaitteilla kuvausaika on jopa s, jolloin sykevaihtelun ja hengitysliikkeiden aiheuttamien artefaktien riski on todellinen. 64- leikelaitteet tuovat asiaan kuitenkin parannusta. Pachen ym. (2004) tutkimuksessa kaikki varsinaiset laskimo- ja valtimosiirteet ja 94 % distaalisista anastomooseista olivat arvioitavissa. Arvioon kelpaamattomat distaaliset anastomoosit otettiin kuitenkin vertailuun, ja niiden oletettiin olevan ahtautuneita. Kajoavassa angiografiassa todetun yli 50 %:n ahtauman tunnistamisessa sepelvaltimoiden tietokonetomografian sensitiivisyys oli 97,8 % ja spesifisyys 89,3 % näin laskettuna. NPV oli 97,7 % ja PPV 90 %. Erikseen analysoituna NPV oli valtimosiirteiden osalta 92,3 % ja laskimosiirteiden 100 %. Verkkoputkella hoidettujen sepelvaltimoiden arvioiminen. Metalliverkkoputkien eli stenttien käyttö toimenpidekardiologiassa on lisääntynyt merkittävästi, ja nykyään noin 50 %:ssa pallo- Sydämen tietokonetomografia laajennuksista käytetään stenttiä. Näillä potilailla uusivat oireet voivat johtua joko uudesta leesiosta tai stentin tukkeutumisesta. Stenttien rakenteessa oleva metalli aiheuttaa TT-angiografiakuviin kirkastuman (blooming artifact), jonka vuoksi stentti vaikuttaa paksummalta ja suonen luumen pienemmältä (kuva 6). Stentin halkaisija, rakenne (Rixe ym. 2006) sekä kuvaus- ja rekonstruktioparametrit (Sirineni ym. 2007) vaikuttavat olennaisesti tuloksiin. In vitro asetelmissa optimaalisella rekonstruktiolla 64- leikkeinen TT-angiografia aliarvioi tavallisimpien (halkaisija 3,0 mm) stenttien halkaisijaa noin % (Maintz ym. 2006). Kliinisissä tutkimuksissa tulokset ovat vaihdelleet. Rixe ym. (2006) tutkivat 102 stentattua leesiota, ja yli 3 mm:n stenteistä oli arvioitavissa 58 %. Yli 50 %:n uudelleenahtauman havaitseminen näistä onnistui 86 %:n sensitiivisyydellä ja 98 %:n spesifisyydellä (NPV 98 % ja PPV 86 %). Yli 3,5 mm:n stenteissä sensitiivisyys, spesifisyys sekä negatiivinen ja positiivinen ennustearvo olivat 100 %. Gaspar ym. (2005) puolestaan pystyivät analysoimaan 111 stentatusta leesiosta 95,5 % (stentin halkaisija 3,3 ± 0,5 mm). Analysoiduista leesioista 2967

6 merkittävä uudelleenahtauma (yli 50 %) löytyi 74,1 %:n sensitiivisyydellä ja 86,4 %:n spesifisyydellä (PPV 62,1 % ja NPV 90,9 %). Ohitusleikkauksissa käytettyjen laskimosiirteiden ahtaumien hoidossa käytetään usein stenttejä. Nämä stentit ovat yleensä suurikokoisia (halkaisija 3 5 mm). Sensitiivisyys ja spesifisyys merkittävän restenoosin arvioimisessa vaikuttavat olevan parempia kuin stentattuja natiivisuonia arvioitaessa (Muhlenbruch ym. 2007). Osuvuutta stentatuissa valtimosiirteissä ei vielä ole tutkittu. TT-angiografialla voidaan siis todeta halkaisijaltaan yli 3 3,5 mm:n stentin avoimuus varsin luotettavasti. Stentin mallilla on hyvin suuri merkitys, sillä jotkin stentit aiheuttavat vain vähän kuva-artefakteja, kun taas toiset estävät luumenin näkemisen kokonaan. Tulosten perusteella TT-angiografia vaikuttaa käyttökelpoiselta vasemman päärungon ja sepelvaltimoiden tyviosien stenttien sekä stentattujen laskimosiirteiden arviointiin, kunhan stentit ovat halkaisijaltaan riittävän suuria. Akuutti rintakipu päivystyksessä Rintakipu on päivystyslääketieteessä hyvin yleinen ongelma. Useimmiten kliinikon ongelma pelkistyy kysymykseen, onko potilaan kipu sepelvaltimotautiperäistä vai voiko potilaan lähettää kotiin. Ajoittain on tarvetta sepelvaltimokohtauksen, keuhkoembolian ja aortan dissektoituman pois sulkemiseen (triple rule out). ROMICAT (Hoffmann ym. 2006) on potilasmäärältään suurin tähän mennessä sepelvaltimoiden TT:n arvoa akuutissa rintakivussa selvittänyt tutkimus. Sen aineisto seulottiin 304 peräkkäisestä potilaasta, jotka olivat tulleet ensiapupoliklinikkaan rintakivun vuoksi ja jotka oli otettu sairaalaan lisäselvittelyihin. Muun muassa akuutin sepelvaltimotautikohtauksen varmistuminen, välitön kotiutus, kliinikon ohjelmoima TT keuhkoemboliaa tai aortan dissektoitumaa epäiltäessä, munuaisten heikentynyt toiminta tai rytmihäiriöt sulkivat pois tutkimuksesta. Aineistossa otettiin lopulta 103 potilasta, joille tehtiin ennen sairaalaan ottoa sepelvaltimoiden TT 64- leikelaitteella. Sairaalassa 14 potilaalla (14 %) todettiin akuutti sepelvaltimokohtaus EKG:n ja troponiinimääritysten perusteella. Lopuilta 89 potilaalta (86 %) sepelvaltimoperäinen kipu suljettiin pois edellä mainittujen testien lisäksi toimintakokein (mm. sydänlihasperfuusion gammakuvaus). Näiden potilaiden vointia tiedusteltiin lisäksi viiden kuukauden kuluttua kotiutuksesta. TT:ssä havaittu sepelvaltimoplakki osoitti sepelvaltimokohtauksen 100 %:n sensitiivisyydellä, 46 %:n spesifisyydellä, ja positiivinen ennustearvo oli 23 % ja negatiivinen 100 %. Vastaavat arvot TT:ssä todetulle yli 50 %:n ahtaumalle olivat 100 %, 82 %, 47 % ja 100 %. Ellei potilailla todettu TT:ssä sepelvaltimoplakkeja tai ahtaumia, ei heillä myöskään siis ollut sepelvaltimotautikohtausta. Positiivinen ennustearvo oli selvästi vaatimattomampi. Myös Goldstein ym. (2007) totesivat 64-leikkeisen TT:n hyvän poissulkuarvon akuuttia rintakipua potevilla. Akuutissa vaiheessa potilaat ovat usein tuskaisia, heillä esiintyy usein sydämentykytystä ja liikeartefaktejakin ilmaantuu TT-tutkimuksessa herkemmin. Tämän vuoksi kuvaukset onnistuvat kokeneissakin keskuksissa alle 90 %:lla tutkituista (Ghersin ym. 2006). Vasemman ja oikean kammion koon ja toiminnan arvioiminen Vasemman kammion tilavuus ja systolinen toiminta ovat luotettavasti mitattavissa retrospektiivisesti rekonstruoiduista EKG-tahdistetuista sepelvaltimoiden TT-angiografiakuvista. Kammion toiminnan analyysi tehdäänkin usein osana TT-angiografiaa, ellei pumppaustoimintaa ole muuten arvioitu. Yleisemmin käytetään sydänlihaksen ja varjoaineen rajapinnan tarkkaan määritykseen perustuvaa suoraa vasemman kammion tilavuuksien laskemista, jonka laitteet suorittavat automaattisesti tai puoliautomaattisesti. Harvemmin käytetään kaikukuvauksista tuttua Simpsonin menetelmää. Vasemman kammion tilavuudet ja ejektiofraktio korreloivat erinomaisesti sydämen magneetti- ja kaikukuvauksella (Butler ym. 2007) tehtyihin mittauksiin. Myös alueellisen supistumisen arviointi on yksinkertaista ja luotettavaa alustavien tutki J. Knuuti ym.

7 musten perusteella (Schuijf ym. 2004, Fischbach ym. 2007). Sepelvaltimoihin kohdennetussa tutkimuksessa saadaan usein visuaalisesti kohtalaisen hyvä silmämääräinen arvio oikean kammion koosta ja supistuvuudesta, mutta kvantitatiivinen arvio ei onnistu luotettavasti. Näissä tutkimuksissa varjoainepitoisuus oikeassa kammiossa ei ole kuvauksen aikaan optimaalinen, ja siksi todetaan artefakteja eikä endokardiumiakaan pystytä luotettavasti määrittämään. Kuvaus tulisikin aloittaa jo varjoaineen tullessa keuhkovaltimoon. Näin meneteltäessä oikean kammion tilavuus (diastole, systole), massa ja systolinen toiminta (iskutilavuus ja ejektiofraktio) ovat mitattavissa luotettavammin magneettikuvaukseen verrattuna (Lembcke ym. 2005). Muut käyttöalueet Lääkäreillä on Suomessa perinteisesti ollut hyvin vapaat kädet uusien menetelmien ja uuden teknologian käyttöönotossa. Yhdysvalloissa sepelvaltimoiden tietokonetomografian itsenäiseen suorittamiseen edellytetään vähintään kahdeksan viikon koulutusta ja 150 tulkittua tutkimusta, joista 50 on asianomaisen itsensä tekemiä. Tämän jälkeen tutkimuksia on tehtävä ja tulkittava vuosittain 50 teoreettisen koulutuksen (20 tuntia kolmessa vuodessa) lisäksi (Budoff ym. 2005). Julkaisuissa ilmoitetut negatiiviset ja positiiviset ennustearvot on saatu kokeneissa keskuksissa, eivätkä ne ole välttämättä suoraan sovellettavissa aloittelevaan keskukseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että kukin yksikkö järjestää henkilökunnalleen riittävän koulutuksen ennen toiminnan aloittamista. Myös jatkokoulutuksesta on huolehdittava. Toisaalta yksikössä on tehtävä riittävä määrä tutkimuksia laadun säilyttämiseksi. Hedelmällisin tapa näiden tutkimusten tekemiseen on kuvantajien ja kliinikoiden yhteistyö. Potilailla, joiden vasemman kammion toiminta on huonontunut ja joille harkitaan revaskularisaatiota, sydänlihaksen elinkykyisyyden arviointi on tärkeää. Myös TT-angiografian yhteydessä voidaan sydänlihasarpi saada näkyviin ns. jälkitehostuman avulla kuten magneettitutkimuksessakin (Mahnken ym. 2005). Menetelmästä ei ole kuitenkaan vielä tehty laajempia kliinisiä tutkimuksia. Sepelvaltimoanomalioiden toteaminen onnistuu TT-angiografialla luotettavasti (Sato ym. 2005). Myös aorttaläpän ahtauman arviointi on ollut luotettavaa (Feuchtner ym. 2006), ja tulokset korreloivat hyvin kaikututkimuksen kanssa. Myös synnynnäisten sydänvikojen selvittely sekä suurten suonten, sydämen laskimoiden ja keuhkolaskimoiden kuvantaminen onnistuu luotettavasti TT-angiografialla. TT-angiografian edellyttämä koulutus Keiden sepelvaltimot tulisi tutkia TT-angiografialla? Tieteelliset julkaisut eivät valitettavasti anna yksiselitteistä vastausta kysymykseen, keiden sepelvaltimot tulisi tutkia TT-angiografialla. On ilmeistä, että TT-angiografia ei yksinään pysty korvaamaan kajoavaa sepelvaltimoiden varjoainekuvausta, vaan se on katsottava uudeksi kajoamattomaksi kuvantamismenetelmäksi. y d i n a s i a t Sydämen tietokonetomografia on parhaimmillaan sepelvaltimotaudin pois sulkemisessa. Epäsäännöllinen syke estää tutkimuksen. Uusimpia laitteita ja ohjelmia käytettäessä sädeannos on hyvin kohtuullinen. TT-angiografia ei korvaa kajoavaa sepelvaltimoiden varjoainekuvausta. Sepelvaltimoiden TT-angiografia ja sydämen perfuusiokuvaukset täydentävät toisiaan. Sydämen tietokonetomografia 2969

8 Erinomaisen poissulkuarvonsa vuoksi sitä on ryhdytty käyttämään sepelvaltimotaudin pois sulkuun stabiilista rintakivusta kärsivillä potilailla, joilla ahtauttavan taudin todennäköisyys on pieni tai enintään kohtalainen. Pienen tai kohtalaisen riskin potilailla on yleensä myös vähemmän ahtaumien arviointia häiritsevää sepelvaltimokalkiutumia. Runsaita sepelvaltimokalkkiutumia ennustavat mm. pitkällinen tupakointi, diabetes ja korkea ikä. Runsaat lisälyönnit ja epätasainen rytmi, kuten eteisvärinä, estävät vielä tutkimuksen käytännössä kokonaan. Taulukossa on lueteltu TT-angiografian nykyiset aiheet. TT-angiografia ja muut kajoamattomat kuvantamismenetelmät Vaikka plakit voidaan TT-angiografiassa havaita varsin luotettavasti, niiden hemodynaamisen merkityksen arviointi on vaikeaa. Erityisesti kalkkiutuneiden plakkien ahtauman astetta ei voida luotettavasti määrittää, ja TT-angiografia yliarvoi tyypillisesti näiden plakkien aiheuttaman ahtauman. Schuijfin ym. (2006b, c) tuoreissa tutkimuksissa verrattiin TT-angiografian ja sydänlihasperfuusion gammakuvauksen tuloksia 114 potilaalla, joilla sepelvaltimotaudin todennäköisyys oli kohtalainen. Ainoastaan 45 %:lla potilaista, joilla oli poikkeava TT-angiografialöydös, havaittiin perfuusiohäiriöitä. Perfuusio oli normaali 50 %:lla niistäkin, joilla TT osoitti merkittävän ahtauman. TT-angiografia on siis herkkä sepelvaltimoiden ateroskleroosin toteamisessa, ja perfuusiotutkimus paljastaa vain ne muutokset, jotka aiheuttavat perfuusion heikentymistä ja iskemiaa. Onkin ilmeistä, että TT-angiografia ja perfuusiotutkimukset tuottavat toisistaan riippumatonta ja täydentävää tietoa. Tämän vuoksi molempien tutkimusten vaiheittaista käyttöä on ehdotettu, ja saatavilla on myös TT-laitteen ja gamma- tai PET-kameran yhdistelmiä (kuva 7). Alustavat tulokset hybridikuvauksista ovat rohkaisevia. Namdarin ym. (2005). tuoreessa tutkimuksessa herkkyydeksi saatiin 90 % ja spesifisyydeksi Taulukko. Erityisiä aiheita, joiden perusteella sepelvaltimoiden tietokonetomografiaa voi harkita. Sepelvaltimoanomaliat Epätyypillisen rintakivun jatkoselvittely (rasituskokeen tulos positiivinen tai koetta ei ole voitu tehdä) Sepelvaltimotilanteen arvio läppäleikkaukseen menevillä, joilla ahtauttavan sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on pieni tai kohtalainen sepevaltimotaudin pois sulkeminen etiologisena tekijänä sydämen vajaatoimintaa sairastavilla (ahtauttavan sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys pieni tai kohtalainen) Sepelvaltimon vasemman päärungon pallolaajennuksen (ja stenttauksen) jälkitarkastus Sepelvaltimo-ohitteiden avoimuuden arvioiminen Kliininen rasituskoe ei tule kyseeseen oireisen potilaan EKGpoikkeavuuksien (LBBB, tahdistinrytmi yms.) tai tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi ja ahtauttavan sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on pieni tai kohtalainen 98 %. Kuitenkin hybridikuvantaminen on vielä niin uutta, että sen arvosta, optimaalisista kuvausohjelmista ja kustannusvaikuttavuudesta on niukalti tietoa. Sepelvaltimoahtaumat ilmaantuvat usein vasta pitkällisen ateroskleroottisen prosessin myötä. Kuten edellä on todettu, TT-angiografiassa havaitaan usein ahtauttamattomia ateroskleroottisia muutoksia. Nämä muutokset ovat usein eksentrisiä ja tiheytensä perusteella ne jaetaan pehmeisiin plakkeihin, kalkkiumaplakkeihin ja ns. sekaplakkeihin. TT-angiografiaa onkin käytetty plakkien luonteen määrittämiseen, koska pehmeiden plakkien uskotaan liittyvän plakin repeämisalttiuteen (Leber ym. 2006). Laajat kliiniset tutkimukset kuitenkin vielä puuttuvat, eikä hoidon ohjaaminen pelkästään TT-tutkimuksessa nähtyjen plakkien mukaan ole paikallaan. Lisäksi oireettomien potilaiden seulontaa TT-angiografialla ei pidetä aiheellisena. Lopuksi Sepelvaltimoiden TT-angiografia on menetelmänä vielä nuori, mutta on todennäköistä, että se lähivuosina löytää paikkansa sydämen kuvantamismenetelmien kentässä. Menetelmä on par J. Knuuti ym.

9 Kuva 7. TT-angiografian ja PET-perfuusiotutkimuksen yhdistelmä. TT-angiografian VR-kuvaan (volume rendering) on yhdistetty PET-tutkimuksen antama tieto sydänlihaksen verenkierrosta rasituksen aikana. Etuseinän alueella on havaittavissa laaja perfuusiohäiriö, joka näkyy kuvassa vihreänä. haimmillaan sepelvaltimotaudin pois sulkemisessa stabiilia rintakipua potevilla, joilla ahtauttavan taudin todennäköisyys on pieni tai enintään kohtalainen. Lisäksi ohitusleikkaussiirteiden ja suurten stenttien arviointi onnistuu hyvin. Menetelmä ei kuitenkaan sovellu potilaille, joilla on runsaasti lisälyöntejä, eteisvärinärytmi taikka munuaisten vajaatoiminta. Lisäksi runsaat sepelvaltimokalkkiutumat ovat edelleen ongelma sepelvaltimoahtauman arvioinnissa. Uutta laitekantaa hankitaan parhaillaan maamme useisiin keskus- ja yliopistosairaaloihin, ja sen myötä myös sepelvaltimotutkimukset lisääntyvät. TT-laitteiden kehitys jatkuu, ja erityisesti ajanerotuskyky tulee paranemaan. Tämän ansiosta voidaan kuvata yhä vaikeampia tapauksia luotettavasti. Uusimpia laitteita käytettäessä myös potilaan saama sädeannos jää varsin pieneksi. Kuitenkin on ilmeistä, että TT angiografia ei yksinään kykene syrjäyttämään kajoavaa sepelvaltimoiden varjoainekuvausta sepelvaltimoahtaumien diagnostiikassa. FinOHTAn HALLITTU-ohjelmassa (HALO) arvioidaan parhaillaan sepelvaltimoiden 64-leikkeisen TT:n osuvuutta kajoavaan varjoainekuvaukseen verrattuna. Uusimpien tutkimusten mukaan TT-angiografia ja sydänlihaksen verenkierron kuvaukset täydentävät toisiaan ja yhdistelmäkuvaus voisi olennaisesti parantaa molempien osuvuutta. Kirjallisuutta Agatston AS, Janowitz WR, Hildner FJ, Zusmer NR, Viamonte M Jr, detrano R. Quantification of coronary artery calcium using ultrafast computed tomography. J Am Coll Cardiol 1990;15: Anders K, Baum U, Schmid M, Ropers D, ym. Coronary artery bypass graft (CABG) patency: assessment with high-resolution submillimeter 16-slice multidetector-row computed tomography (MDCT) versus coronary angiography. Eur J Radiol 2006;57: Budoff MJ, Cohen MC, Garcia MJ, ym. ACCF/AHA clinical competence statement on cardiac imaging with computed tomography and magnetic resonance. Circulation 2005;112: Butler J, Shapiro MD, Jassal D, ym. Comparison of multidetector computed tomography and two-dimensional transthoracic echocardiography for left ventricular assessment in patients with heart failure. Am Cardiol 2007;99: Ehara M, Surmely JF, Kawai M, ym. Diagnostic accuracy of 64-slice computed tomography for detecting angiographically significant coronary artery stenosis in an unselected consecutive patient population: comparison with conventional invasive angiography. Circ J 2006;70: Feuchtner GM, Dichtl W, Friedrich GJ, ym. Multislice computed tomography for detection of patients with aortic valve stenosis and quantification of severity. J Am Coll Cardiol 2006;47: Fischbach R, Juergens KU, Ozgun M, ym. Assessment of regional left ventricular function with multidetector-row computed tomography versus magnetic resonance imaging. Eur Radiol 2007;1: Flohr TG, McCollough CH, Bruder H, ym. First performance evaluation of a dual-source CT (DSCT) system. Eur Radiol 2006;16: Gaspar T, Halon DA, Lewis BS, ym. Diagnosis of coronary in-stent restenosis with multidetector row spiral computed tomography. J Am Coll Cardiol 2005;46: Ghersin E, Litmanovich D, Dragu R, ym. 16-MDCT coronary angiography versus invasive coronary angiography in acute chest pain syndrome: a blinded prospective study. AJR Am J Roentgenol 2006;186: Goldstein JA, Gallagher MJ, O Neill WW, Ross MA, O Neil BJ, Raff GL. A randomized controlled trial of multi-slice coronary computed tomography for evaluation of acute chest pain. J Am Coll Cardiol 2007;49: Hausleiter J, Meyer T, Hadamitzky M, Kastrati A, Martinoff S, Schomig A. Prevalence of noncalcified coronary plaques by 64-slice computed tomography in patients with an intermediate risk for significant coronary artery disease. J Am Coll Cardiol 2006;48: Hoffmann U, Nagurney JT, Moselewski F, ym. Coronary multidetector computed tomography in the assessment of patients with acute chest pain. Circulation 2006;114: Leber AW, Becker A, Knez A, ym. Accuracy of 64-slice computed tomography to classify and quantify plaque volumes in the proximal coronary system: a comparative study using intravascular ultrasound. J Am Coll Cardiol 2006;47: Leber AW, Knez A, von Ziegler F, ym. Quantification of obstructive and nonobstructive coronary lesions by 64-slice computed tomography: a comparative study with quantitative coronary angiography and intravascular ultrasound. J Am Coll Cardiol 2005;46: Lembcke A, Dohmen PM, Dewey M, ym. Multislice computed tomography for preoperative evaluation of right ventricular volumes and function: comparison with magnetic resonance imaging. Ann Thorac Surg 2005;79: Mahnken AH, Koos R, Katoh M, ym. Assessment of myocardial viability in reperfused acute myocardial infarction using 16-slice computed tomography in comparison to magnetic resonance imaging. J Am Coll Cardiol 2005;45: Maintz D, Seifarth H, Raupach R, ym. 64-slice multidetector coronary CT angiography: in vitro evaluation of 68 different stents. Eur Radiol 2006;16: Sydämen tietokonetomografia 2971

10 Martuscellia E, Romagnolib A, D Eliseoa A, ym. Accuracy of thin-slice computed tomography in the detection of coronary stenoses. Eur Heart J 2004;25: Mollet NR, Cademartiri F, van Mieghem CA, ym. High-resolution spiral computed tomography coronary angiography in patients referred for diagnostic conventional coronary angiography. Circulation 2005;112: Muhlenbruch G, Mahnken AH, Das M, ym. Evaluation of aortocoronary bypass stents with cardiac MDCT compared with conventional catheter angiography. AJR Am J Roentgenol. 2007;188: Namdar M, Hany TF, Koepfli P, ym. Integrated PET/CT for the assessment of coronary artery disease: a feasibility study. J Nucl Med : Ohnesorge B, Flohr T, Becker C, ym. Cardiac imaging by means of electrocardiographically gated multisection spiral CT: initial experience. Radiology 2000;217: Ong TK, Chin SP, Liew CK, ym. Accuracy of 64-row multidetector computed tomography in detecting coronary artery disease in 134 symptomatic patients: influence of calcification. Am Heart J 2006; 151:1323.e1 6. Pache G, Saueressig U, Frydrychowicz A, ym. Initial experience with 64-slice cardiac CT: non-invasive visualization of coronary artery bypass grafts. Eur Heart J 2006;27: Raff GL, Gallagher MJ, O Neill WW, Goldstein JA. Diagnostic accuracy of noninvasive coronary angiography using 64-slice spiral computed tomography. J Am Coll Cardiol 2005;46: Rixe J, Achenbach S, Ropers D, ym. Assessment of coronary artery stent restenosis by 64-slice multi-detector computed tomography. Eur Heart J 2006;27: Salm LP, Bax JJ, Jukema JW, ym. Comprehensive assessment of patients after coronary artery bypass grafting by 16-detector-row computed tomography. Am Heart J 2005;150: Sato Y, Inoue F, Matsumoto N, ym. Detection of anomalous origins of the coronary artery by means of multislice computed tomography. Circ J 2005;69: Schlosser T, Konorza T, Hunold P, Kuhl H, Schmermund A, Barkhausen J. Noninvasive visualization of coronary artery bypass grafts using 16-detector row computed tomography. J Am Coll Cardiol 2004;44: Schuijf JD, Bax JJ, Jukema JW, ym. Noninvasive angiography and assessment of left ventricular function using multislice computed tomography in patients with type 2 diabetes. Diabetes Care 2004;27: Schuijf JD, Pundziute G, Jukema JW, ym. Diagnostic accuracy of 64-slice multislice computed tomography in the noninvasive evaluation of significant coronary artery disease. Am J Cardiol 2006(a);98: Schuijf JD, Wijns W, Jukema JW, ym. Relationship between noninvasive coronary angiography with multi-slice computed tomography and myocardial perfusion imaging. J Am Coll Cardiol 2006(b);48: Schuijf JD, Wijns W, Jukema JW, ym. A comparative regional analysis of coronary atherosclerosis and calcium score on multislice CT versus myocardial perfusion on SPECT. J Nucl Med 2006 ;47: Sirineni GK, Kalra MK, Pottala K, Waldrop S, Syed M, Tigges S. Effect of contrast concentration, tube potential and reconstruction kernels on mdct evaluation of coronary stents: an in vitro study. Int J Cardiovasc Imaging 2007;23: JUHANI KNUUTI, LT, professori, johtaja SAMI KAJANDER, LL, erikoislääkäri Valtakunnallinen PET-keskus PL 52, Turku HEIKKI UKKONEN, LT, erikoislääkäri heikki.ukkonen@tyks.fi TYKS:n sisätautien klinikka PL 52, Turku 2972

Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset

Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset A LUKU 2 Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset Sami Kajander Heikki Ukkonen Juhani Knuuti Johdanto Sepelvaltimoiden tietokonetomografia on viime vuosina kehittynyt laajalti

Lisätiedot

Tietokonetomografian kehittyminen ja erityisesti monileiketekniikka

Tietokonetomografian kehittyminen ja erityisesti monileiketekniikka Katsausartikkeli Heikki Ukkonen, Pentti Lohela, Eeva Mäkinen, Minna Kaila Korvaako 64-rivitietokonetomografia kajoavan varjoainekuvauksen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa? Tärkein tieto K Monirivitietokonetomografian

Lisätiedot

Essi Raatikainen. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen Yliopisto. Lääketieteen Yksikkö. Radiologia

Essi Raatikainen. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen Yliopisto. Lääketieteen Yksikkö. Radiologia Sepelvaltimoiden tietokonetomografian käyttö sepelvaltimotaudin diagnostiikassa kuvauksen arvo käytännön diagnostiikassa ja merkitys potilaan hoidon kannalta Essi Raatikainen Syventävien opintojen kirjallinen

Lisätiedot

Perfuusio- ja hybridikuvantaminen

Perfuusio- ja hybridikuvantaminen A LUKU 3 Perfuusio- ja hybridikuvantaminen Antti Saraste Juhani Knuuti Tiivistelmä Sydänlihaksen perfuusiokuvauksen avulla on mahdollista todeta ahtauttava sepelvaltimotauti ja arvioida pallolaajennushoidon

Lisätiedot

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

PET:n uusimmat diagnostiset mahdollisuudet sydänpotilailla

PET:n uusimmat diagnostiset mahdollisuudet sydänpotilailla :n uusimmat diagnostiset Kotka 1 Juhani Knuuti Nuclear perfusion imaging Diagnosis and prognosis of CAD Annual cardiac event rate % 1 8 6 normal P

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset

Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset tieteessä Kari Kervinen dosentti, erikoislääkäri kari.kervinen@ppshp.fi Matti Niemelä dosentti, apulaisylilääkäri Juhani Valkama LT, osastonylilääkäri OYS, medisiininen tulosalue, kardiologian osasto Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa Jaakko Hartiala Sepelvaltimosairaus yleisin sydänsairaus ennaltaehkäisyn menestystarina: >siirtymässä vanhempiin ikäluokkiin ja naisiin nuorten elämäntapamuutokset

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Sydämen tietokonetomografiatutkimus

Sydämen tietokonetomografiatutkimus C LUKU 9 Sydämen tietokonetomografiatutkimus Helena Hänninen Miia Holmström Sari Kivistö Johdanto Monirivisten, käytännössä 64-leikelaitteiden markkinoille tulo v. 2004 mahdollisti yhdessä EKG-tahdistettujen

Lisätiedot

Sydänlihaksen perfuusiota voidaan tutkia

Sydänlihaksen perfuusiota voidaan tutkia Katsaus JUHA SINISALO JA KARI S. VIRTANEN Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus Sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksella on mahdollista selvittää sydämen verenkierron toimintaa. Sitä voidaan käyttää itsenäisenä

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Alkuperäistutkimus Pekka Turtiainen, Pentti Rautio ja Juha Mustonen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Sydänperfuusiokuvaus (SPK) on hyödyllinen sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Luuston SPECT ja PETCT

Luuston SPECT ja PETCT Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT

Lisätiedot

Iskeemisen kardiomyopatian kuvantaminen

Iskeemisen kardiomyopatian kuvantaminen B LUKU 6 Iskeemisen kardiomyopatian kuvantaminen Heikki Ukkonen Juha Koskenvuo Johdanto hyvin huonosti supistelevan sydänlihaksen toipumista revaskularisaation jälkeen. Tämän vuoksi tarvitaan edistyneempiä

Lisätiedot

Päivystyspotilaan rintakipu-tt

Päivystyspotilaan rintakipu-tt NÄIN TUTKIN Reija Västrik, Helena Hänninen, Sari Kivistö ja Miia Holmström Päivystyspotilaan rintakipu-tt Rintakiputietokonetomografia eli triple-rule-out-tietokonetomografia (TRO-TT) on nykyaikainen tutkimusmenetelmä

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Invasiivinen kuvantaminen stenoosin arvioinnissa

Invasiivinen kuvantaminen stenoosin arvioinnissa A LUKU 4 Invasiivinen kuvantaminen stenoosin arvioinnissa Antti Ylitalo Pasi Karjalainen Mikko Pietilä Tuomas Kiviniemi Johdanto Ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikka ja rintakivun syyn selvittäminen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Stabiili sepelvaltimotauti

Käypä hoito -suositus. Stabiili sepelvaltimotauti Käypä hoito -suositus 13.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu

Lisätiedot

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Juha Koskenvuo Professori, ylilääkäri 14.9.2017 Ateroskleroosi Valtimonkovettumatauti Suurten ja keskisuurten valtimoiden sisäkalvoon kertyy rasva-ainepaksuuntumia (plakkeja),

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka TAMPEREEN YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS ABDOMINAALIRADIOLOGIA/RADIOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka Tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on laaja tietämys

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Magneetin mahdollisuudet sydämen kuvantamisessa

Magneetin mahdollisuudet sydämen kuvantamisessa Katsaus Kirsi Lauerma Magneetin mahdollisuudet sydämen kuvantamisessa Vaikka magneettikuvaustekniikka on kehittynyt niin, että sydämestä saadaan vaivattomasti erinomaisia kuvia, menetelmän kliininen käyttö

Lisätiedot

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676

Lisätiedot

HYBRID IMAGING FOR THE DETECTION OF OBSTRUCTIVE CORONARY ARTERY DISEASE. Esa Joutsiniemi

HYBRID IMAGING FOR THE DETECTION OF OBSTRUCTIVE CORONARY ARTERY DISEASE. Esa Joutsiniemi HYBRID IMAGING FOR THE DETECTION OF OBSTRUCTIVE CORONARY ARTERY DISEASE Esa Joutsiniemi TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. D OSA - TOM. 1438 MEDICA - ODONTOLOGICA

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Kaikukuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

Kaikukuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa A LUKU 1 Kaikukuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa Vesa Järvinen Heli Räty Matti Luotolahti Markku Saraste Antti Loimaala ja globaalin diastolisen ja systolisen sydänlihaksen toimintahäiriön, sekä

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Vaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen

Vaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen Katsaus Sepelvaltimotaudin hoito: ohitusleikkaus vai pallolaajennus? Juhani Heikkilä ja Antero Järvinen Invasiivisella hoidolla on vakiintunut asema sepelvaltimotaudin hoidossa, jos oireisto on vaikea

Lisätiedot

Sydämen isotooppikuvantaminen rasituksessa. Antti Loimaala oyl Isotooppiyksikkö, Meilahti HYKS

Sydämen isotooppikuvantaminen rasituksessa. Antti Loimaala oyl Isotooppiyksikkö, Meilahti HYKS Sydämen isotooppikuvantaminen rasituksessa Antti Loimaala oyl Isotooppiyksikkö, Meilahti HYKS 8.2.18 Millä kuvantaa? SPET Single Photon Emission Tomography 2-päinen gammakamera low-dose TT PET/TT Positron

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Kabergoliini ja sydän

Kabergoliini ja sydän Kabergoliini ja sydän Mirja Tiikkainen LT, Sisätautien el, endokrinologian sl HUS, Endokrinologia ENDOPÄIVÄT 30.-31.10.2008 Biomedicum, Helsinki 15.8.2008 PROLAKTINOOMAN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT DOPAMIINIAGONISTIT

Lisätiedot

Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa KASAUS IEEESSÄ RAIMO KEUNEN professori, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka raimo.kettunen@phsotey.fi JARI LAUKKANEN dosentti, osastonylilääkäri,

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

TT-kuvantaminen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

TT-kuvantaminen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa TT-kuvantaminen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa yhden ja kahden putken laitteiden vertailu Sakari Martikainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Aikuistyypin diabetespotilaan sepelvaltimotaudin hoito Mikko Syvänne Aikuistyypin diabeetikkojen hoidossa on tärkeää hyödyntää kaikki ne keinot, jotka parantavat sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Sydäninfarktin ylivoimaisesti tavallisin syy

Sydäninfarktin ylivoimaisesti tavallisin syy Tapausselostus M. J. Pekka Raatikainen, Kai Lindgren ja Matti Niemelä Sydäninfarktin syynä on lähes aina sepelvaltimotauti. Joskus sydäninfarkti kuitenkin kehittyy potilaalle, jonka sepelvaltimot ovat

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Hip-Spine syndrooma ja EOS

Hip-Spine syndrooma ja EOS Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea?

Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea? Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea? Kumppanuusforum 24.8.2017 Jonna Salonen Asiantuntijalääkäri, Tieto Finland Oy Erikoislääkäri, Carea jonna.salonen@tieto.com CDSS = Clinical Decision Support System

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Labquality Days Jaana Leiviskä

Labquality Days Jaana Leiviskä Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on. Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio. Katsaus

Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on. Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio. Katsaus Katsaus Juha Lund, Risto Vesalainen, Juhani Airaksinen ja Antti Ylitalo Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio Hypertrofinen kardiomyopatia on periytyvä sairaus, jonka esiintyvyys

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on

Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on Katsaus HELI SILVENNOINEN JA LEENA VALANNE Monirivitekniikkaan perustuvat nopeat tietokonetomografialaitteet ovat mahdollistaneet verisuonten ja jopa nopeavirtauksisten valtimoiden kuvantamisen. Tietokonetomografia

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Katsaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Sydän-keuhkokoneen käyttö sepelvaltimoleikkauksessa on vakiinnuttanut paikkansa viime

Lisätiedot

T riptaanit ovat lääkkeitä, joita käytetään

T riptaanit ovat lääkkeitä, joita käytetään Kaj Ekström, Annika Lönnberg ja Olli Anttonen Tervesydämisen migreenipotilaan sydäninfarkti Migreenikohtausten hoitoon tarkoitettujen triptaanien vaikutusmekanismi perustuu aivoverisuonten supistumiseen.

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Iskeeminen munuaissairaus

Iskeeminen munuaissairaus Nefrologia Jukka Mustonen ja Ole Wirta on väestön vanhenemisen takia nykyään munuaisten vaikean vajaatoiminnan tärkeä syy. Se kehittyy useimmiten salakavalasti vähäoireisena valtimonkovettumistautia sairastavalle

Lisätiedot

Suolistoiskemian hoito pallolaajennuksella ja stentillä

Suolistoiskemian hoito pallolaajennuksella ja stentillä Tapausselostus Suolistoiskemian hoito pallolaajennuksella ja stentillä Marja Berg, Hannu Manninen, Markku Heikkinen, Martine Vornanen, Voitto Aittola ja Pekka Miettinen Suolistoiskemian epätyypillinen

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot