Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on"

Transkriptio

1 Katsaus HELI SILVENNOINEN JA LEENA VALANNE Monirivitekniikkaan perustuvat nopeat tietokonetomografialaitteet ovat mahdollistaneet verisuonten ja jopa nopeavirtauksisten valtimoiden kuvantamisen. Tietokonetomografia - angiografiaa käytetään nykyään paljon neuroradiologiassa dopplerkaikukuvauksen ja magneettiangiografian ohella kaulavaltimoiden tutkimiseen. Kaulavaltimoiden TT-angiografian yleisin aihe on epäily sisemmän kaulavaltimon ahtaumasta tai tukoksesta, mutta sitä voidaan käyttää myös epäiltäessä kaulavaltimoiden dissektoitumaa. Tutkimuksen etuina ovat suorituksen helppous ja kajoamattomuus, ja tämä tekniikka onkin monissa tapauksissa korvannut tavanomaisen katetriangiografian. Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on iskeemisen aivoinfarktin yleisin syy. Ahtauman taustalla on tavallisimmin valtimonkovettumistauti. Harvinaisempia syitä ovat val timon dissektoituma ja fibromuskulaarinen dysplasia. Kaulavaltimonahtaumaa voidaan hoitaa lääkityksellä, mutta myös leikkaushoito on varsin yleistä. Ahtauman leikkaushoito pienentää tietyissä tapauksissa huomattavasti potilaan infarktiriskiä. NASCET-monikeskustutkimuksen perusteella on pitkälti luotu ne periaatteet, joiden mukaan kaulavaltimoahtaumia luokitellaan (NASCET Collaborators 1991). Näiden periaatteiden mukaisesti ahtauma-aste lasketaan vertaamalla ahtauman kapeimman kohdan läpimittaa ahtauman jälkeisen normaalin laajuisen suonenosan läpimittaan. NASCET:n mukaan suurimman hyödyn leikkauksesta saavat ne oireiset potilaat, joiden ahtauma on tiukka (70 99 %). Oireiset keskivaikeaa ahtaumaa (50 69 %) potevat voivat myös hyötyä leik kauk sesta, mutta hyöty on vähäisempi kuin vaikeassa ahtaumassa. Oireettomilla potilailla ahtauman täytyy olla yli 60 %, ennen kuin kirurginen hoito kannattaa. Duodecim 2005;121: Lievissä, alle 50 %:n ahtaumissa leikkauksella ei saavuteta suurempaa hyötyä kuin lääkehoidolla (NASCET Collaborators 1991, Barnett ym. 1998, Järvinen ja Kaste 2000). Leikkaushoito ei myöskään tule kyseeseen, jos suoni on kokonaan tukossa. Ahtauma sijaitsee tavallisesti sisemmän kaulavaltimon tyvessä, mutta paikka voi olla distaalisempikin, esimerkiksi kallonpohjan luisen kanavan alue. Tiukka tyviahtauma saattaa aiheuttaa koko distaalisen suonirungon kaventumisen, ns. poststenoottisen kollapsin. Tämän arvellaan johtuvan pääasiassa verisuonen seinämään kohdistuvan sykepaineen alenemisesta virtausnopeuden kasvaessa (Wakhloo ym. 2004), mutta mukana voi olla muitakin mekanismeja, kuten valtimon seinämän intimakerroksen reaktiivinen paksuuntuminen (Salam ym. 1996). Tällaisessa tilanteessa ahtauma luokitellaan erittäin vaikeaksi eli kriittiseksi. Ahtauma-asteen lisäksi tromboembolisten aivotapahtumien riskiin vaikuttavat plakin morfologia ja koostumus (Hatsukami ym. 1997, Rothwell ym. 2000). Monissa tutkimuksissa on havaittu ulseratiivisen ja pinnaltaan epäsään- 1953

2 nöllisen plakin lisäävän oireita ja infarktiriskiä (Eliasziw ym. 1994, Colledge ym. 2000). Plakkeja voidaan arvioida myös niiden koostumuksen mukaan. Pehmeät ja heterogeeniset plakit ovat epästabiileja, ja niihin liittyy lisääntynyt embolisaatioriski. Yleensä oireisessa vaikeassa ahtaumassa potilaan iskeemiset oireet eivät ole seurausta tiukan ahtauman aiheuttamasta aivojen hypoperfuusiosta vaan siitä, että näillä potilailla on usein heterogeenisia plakkeja, jotka aiheuttavat emboliakylvöä (Wakhloo ym. 2004). Myös potilaan ikä, sukupuoli ja viimeisestä aivotapahtumasta kulunut aika vaikuttavat infarktiriskiin, ja ne pitäisi ottaa huomioon punnittaessa leikkauksella saavutettavaa hyötyä ja leikkausriskiä (Rothwell ym. 2004). Kaulasuonten kuvantamismenetelmät Epäiltäessä sisemmän kaulavaltimon tyven tukosta tai merkittävää ahtaumaa on kaulasuonten dopplerkaikukuvaus yleensä ensisijainen kuvantamistutkimus. Kaikukuvauksen etuina ovat helppo saatavuus, nopeus ja turvallisuus. Seinämäkalkkiutumien aiheuttama kaikukatve tai korkealla sijaitseva bifurkaatio voivat johtaa puutteelliseen näkyvyyteen ja haitata ahtauman asteen arviointia. Tutkijan kokemus ja laitteen taso vaikuttavat tulokseen. Kaiku kuvaus on epäluotettava erittäin tiukan ahtauman ja täyden tukoksen erottamisessa toisistaan. Jos kaikukuvauksessa epäillään täydellistä tukkeutumaa, todetaan hemodynaamisesti merkitsevä ahtauma tai löydös jää epävarmaksi, on tilanne syytä varmistaa toisella kuvantamismenetelmällä, kuten tietokonetomografia-angiografialla (TTA), magneettiangiografialla (MA) tai digitaalisubtraktioangiografialla (DSA). DSA on invasiivinen tutkimusmenetelmä, johon on eri aineistoissa liittynyt jopa lähes 1 %:n kuolleisuus, 0,5 1 %:n suuruinen pysyvän aivoinfarktin riski ja 0,4 4 %:n riski saada ohimeneviä iskeemisiä oireita (Hankey ym. 1990, Davies ja Humphrey 1993, Johnston ym. 2001). Tutkimus on kallis ja aikaa vievä. Potilas on sairaalassa tutkimuksen vuoksi usein kaksi vuorokautta. Ennen angiografiaa tarvitaan laboratoriokokeita ja nivuspunktion ja toimenpiteen jälkeen vuodelepoa ja seurantaa. Potilaan ohella myös radiologi ja avustava henkilökunta altistuvat röntgensäteilylle. DSA saattaa joissakin tapauksissa aliarvioida ahtauman astetta, koska kuvaus tehdään tavallisesti 3 4 suunnassa ja maksimaalinen ahtauma voi näissä jäädä näkymättä (Schenk ym. 1988, Elgersma ym. 1999). Itse plakki erottuu DSA:ssa huonosti mutta plakin aiheuttamat ulseraatiot näkyvät yleensä hyvin. DSA on kuitenkin edelleen kaulavaltimon ahtauman luotettavin tutkimusmenetelmä. MA on käyttökelpoinen kaulasuonten kuvantamismenetelmä, johon ei liity säderasitusta. Tutkimus voidaan tehdä ilman varjoainetta, mutta gadolinium-tehosteinen kuvaustekniikka parantaa kuvien laatua ja tarkkuutta (Lamminen ja Keto 1996, Nederkoorn ym. 2003). MA ilman varjoainetta yleensä liioittelee ahtauman astetta, ja täyden tukoksen erottaminen kriittisestä ahtaumasta voi tuottaa ongelmia kuten kaikukuvauksessakin. Myös veren virtausnopeuteen liittyvät ilmiöt, kuten hyvin hidas virtaus, voivat aiheuttaa tulkintaongelmia. Seinämä plakkien laatu ei ole rutiinikäytössä olevalla MA-tekniikalla arvioitavissa. MA on herkkä liikkeen aiheuttamille häiriöille. Potilaan liikehtiminen, nieleskely tai puuskuttava hengitys kuvauksen aikana voivat pilata täysin kuvasarjan. TTA on nopea ja usein magneettitutkimusta helpommin saatavissa. Se onkin kaulavaltimon ahtaumaa epäiltäessä sairaalassamme yleisimmin käytetty kuvantamismenetelmä kaiku kuvauksen jälkeen. Kuvaukseen kuluva kokonaisaika, johon lasketaan mukaan potilaan asetteleminen kuvauspöydälle ja kanyylin vieminen laskimoon, on noin 15 minuuttia. Kuvien jälkikäsittely työasemalla vie radiologin aikaa keskimäärin minuuttia. TTA voidaan tehdä polikliinisesti ilman muita ennakkovalmisteluja kuin varjo aineen käytön edellyttämä munuaisten toiminnan tarkistus, ja ilman jälkiseurantaa. Näin säästetään henkilökunnan työpanosta ja hoitopäiväkustannuksia. Potilaan levottomuus voi aiheuttaa häiritseviä liikeartefakteja. Kuvaustekniikan nopeuden ansiosta potilaan liikkuminen häiritsee kuitenkin vähemmän kuin MA:ssa, ja käytännön työssä liike aiheuttaa harvoin ongelmia H. Silvennoinen ja L. Valanne

3 KUVA 1. Kaulavaltimon tyven tiukka ahtauma. A) Tietokonetomografia-angiografian poikittaissuunnan pohjakuva bifurkaatiotasolta. Sisemmän kaulavaltimon tyven haarautumiskohdassa on seinämäkalkkeutumaa (nuoli). B) Valtimon tyvessä on tiukka ahtauma. Avoin luumen näkyy kaarimaisena juosteena suonen mediaalireunassa (nuoli). C) Ylempänä valtimo on normaalin laajuinen (nuoli). Tutkimuksen suoritus Kuvausalue alkaa aortankaaren tasolta ja ulottuu aivojen sivukammioiden yläpuolelle, joten se kattaa sekä kaula- että aivovaltimot. Potilas asetetaan tutkimuspöydälle siten, että kaula ojentuu mahdollisemman suoraksi, ja jos mahdollista, hänen päätään taivutetaan taaksepäin, jolloin voidaan välttää mahdollisista hammaspaikoista aiheutuvien häiriöiden osuminen sisemmän kaulavaltimon tyven alueelle. Kuvausparametrit riippuvat kuvauslaitteen ominaisuuksista. Leikepaksuuden tulee olla mahdollisimman pieni, esimerkiksi 1,25 mm, ja leikkeiden tulee olla osittain päällekkäisiä. Pöydän liikenopeuden, putken pyörähdysnopeuden ja säteilyn määrän optimoinnilla voidaan vaikuttaa suuresti kuvan laatuun ja potilaan saamaan sädeannokseen. Kyynärtaipeen laskimoon ruiskutetaan automaattiruiskulla esimerkiksi 100 ml varjoainetta, jossa on 350 mg jodia millilitraa kohti nopeudella 4 ml /s. Tutkimuksen optimaalinen onnistuminen edellyttää varjoaineen ruiskutuksen ja kuvausajankohdan oikeaa ajoitusta. Valtimoiden varjoainepitoisuuden täytyy olla riittävä koko kuvausalueella, eikä kaulan laskimoissa saa olla liikaa varjoainetäyttöä, etteivät ne peitä valtimoita. Kuvauksen aloitusajankohta määritetään seuraamalla varjoaineboluksen saapumista nousevaan aortaan tai käyttämällä vakioennakkoa. TTA:n tulkinta Tutkimuksen analysointiin käytetään kaikkea saatavilla olevaa kuvainformaatiota. Analyysi on hyvä aloittaa aksiaalisuunnan pohjakuvista käymällä ne huolellisesti läpi. Näistä pohjakuvista tehdään työasemalla erisuuntaisia reformaatteja mielenkiintoisilta alueilta. Ns. MIP-kuvat (maximal intensity projection) ovat yleensä käyttökelpoisimmat suonen anatomisen rakenteen määrittämisessä. Vapaan kuvaussuunnan lisäksi näiden kuvien etuna on, että leikepaksuus voidaan valita kuvattavan kohteen mukaan. Käyttämällä 1 2 millimetrin leikepaksuutta hyvinkin pienet muutokset suonen seinämässä saadaan näkyviin. Suuremmat kohteet ja eri tasoissa kulkevat suonirakenteet hahmottuvat paremmin käytettäessä paksumpaa, jopa 20 mm:n leikepaksuutta. Ongelmaksi voivat muodostua kookkaat rengasmaiset kalkkiplakit jotka peittävät MIP-kuvissa suonen luumenin, katsottiinpa suonta mistä suunnasta hyvänsä. Ahtauman aste määritetään NASCET-periaatteen mukaan poikittaissuunnassa (kuva 1), mutta suonen pituussuuntaisia MIP-kuvia voidaan käyttää tarvittaessa tukena (ku va 2). Ahtauman tulkinta poikkileikekuvista voi olla vaikeaa, jos mutkitteleva suoni ei kuvaudu kohtisuorassa suonen pituusakseliin nähden. Myös hyvin lyhyt tiukka ahtauma saattaa poikittaissuuntaisissa kuvissa jäädä havaitsematta. Kolmiulotteiset pintarekonstruktiokuvat näyttävät hyvin suonen pinta-anatomian ja auttavat kliinikkoa löydöksen hahmottamisessa esimerkiksi leikkausta varten. Ahtauman asteen arviointiin niitä ei voida käyttää. Laitteiden valmistajilla on tarjolla puoliautomaattisia analyysiohjelmia ahtauman määrittämiseksi. Ohjelma muodostaa pohjakuviin asetettujen merkkipisteiden perusteella kolmiulotteisen mallin kyseisestä suonesta ja laskee suurimman ahtauma-asteen valittuun viitetasoon verrattuna. 1955

4 KUVA 2. Sisemmän kaulavaltimon tyven vaikea ahtauma. A) TT-angiografian ns. MIP-kuvaan (maximal intensity projection) on merkitty mit taustasot ahtauma-asteen määrittämiseksi NASCET:n (North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991) mukaan. B) Sama löydös TT-angiografian kolmiulotteisessa pintarekonstruktiokuvassa ja C) digitaalisubtraktioangiografiassa (DSA). KUVA 3. Sisemmän kaulavaltimon distaalinen tukos. A) TT-angiografian poikittaissuunnan pohjakuva kaulan yläosan tasolta. Vasemmalla suonen luumen näkyy pistemäiseksi kaventuneena (paksu nuoli). Oikealla normaalin laajuinen valtimo (ohut nuoli). B) Vasen valtimo on kokonaan tukossa kallonpohjan luisessa valtimokanavassa; siinä ei näy lainkaan varjoainetäyttöä (nuoli). Oikealla on normaali valtimo (nuoli). Kokemuksemme mukaan analyysiohjelmasta on vain harvoin apua ahtauman arvioinnissa, sillä useimmissa tapauksissa se aliarvioi ahtaumaa eikä tiukkojen ahtaumien analyysi onnistu lainkaan, koska suonen ohut luumen ei ole ohjelmassa seurattavissa. Täyden tukoksen ja kriittisen ahtauman erottaminen on tärkeää. Tilanne selviää parhaiten poikittaisista pohjakuvista ja niistä tehdyistä reformaateista, joita selataan työasemalla suurennusta käyttäen yhteisen kaulavaltimon haarautumiskohdasta kallonpohjan tasolle. Ulomman kaulavaltimon nousevaa faryngeaalista haaraa voidaan joskus erehtyä pitämään hiuksenhienosti avoimena olevana sisempänä kaulavaltimona. Tämä tulkintavirhe on vältettävissä varmistamalla, että seurattava suonirakenne jatkuu kallonpohjan luiseen valtimokanavaan, jonne ulomman kaulavaltimon haara ei ulotu (kuva 3). Reformaattikuvat ovat tässä tilanteessa poikkileikkeitä epäluotettavampia, koska ne voivat vääristää ohutta suonirakennetta ja johtaa harhaan (Lev ym. 2003). Kriittisen ahtauman ai heut tama valtimorungon kollapsi on havaittavissa vertaamalla löydöstä toiseen puoleen (kuva 4). Prosentuaalista ahtauma-astetta ei näissä tapauksissa voida eikä ole tarpeenkaan laskea, koska normaalia vertailukohtaa ei ole. Kaulasuonten TTA:n muut aiheet Kaulavaltimon ahtauman tai tukoksen lisäksi TTA:ta voidaan käyttää MA:n vaihtoehtona myös epäiltäessä kaulavaltimon dissektoitumaa. Basilaaritromboosia epäiltäessä MA on ollut ensisijainen kuvantamismenetelmä, sillä samalla voidaan tehdä aivojen magneettitutkimus diffuusiokuvauksineen ja selvittää kattavasti aivokudoksen iskeemisten muutosten esiintyminen. TTA on kuitenkin hyvä vaihtoehto helpon saatavuutensa ja nopeutensa vuoksi myös basilaaritromboosin diagnostiikassa, koska diagnoosin nopea varmistuminen lyhentää esimerkiksi liotushoidon aloittamiseen kuluvaa aikaa. Kaula- tai aivovaltimon dissektoituma on usein nuorten aikuisten aivoverenkierto häiriön 1956 H. Silvennoinen ja L. Valanne

5 KUVA 4. TT-angiografian MIP-kuva (maximal intensity projection) sisemmän kaulavaltimon tyven kriittisestä ahtaumasta. A) Suonen tyviosassa on tiukka ahtauma. Suonen seinämässä näkyy pieni kalkkiutuma (nuolen kärki). Suonen luumen on tuskin erotettavissa. Ahtauman distaalipuolella on poststenoottinen kollapsi (valkea nuoli). Kuvan yläosassa näkyy hammaspaikkojen aiheuttamia häiriöitä (musta nuoli). B) Sama kuva erilaisella ikkunoinnilla. Valtimon tyven langanohut luumen erottuu paremmin (nuolen kärki). KUVA 5. Sisemmän kaulavaltimon tyven dissektoituma. A) TT-angiografian MIP-kuva (maximal intensity projection), jossa näkyy valtimon liekkimäinen tukos heti bulbuksen distaalipuolella (nuoli). B) Sama löydös kolmiulotteisessa pintarekonstruktiokuvassa. syynä. Dissektoituma syntyy valtimon seinämän repeämisen seurauksena itsestään tai tavallisemmin trauman yhteydessä, jolloin seinämäkerrosten väliin vuotaa verta. Tavallisin paikka kallonulkoisen sisemmän kaulavaltimon dissektoitumalle on suonen proksimaaliosa noin 2 cm:n korkeudella yhteisen kaulavaltimon haarautumiskohdasta (kuva 5). Dissektoituman pituus vaihtelee, mutta yleensä dissektoituma päättyy viimeistään kallonpohjan tasolla ennen luista kanavaa. Nikamavaltimon traumaattinen dissektoituma sijaitsee tavallisesti nikaman C 2 ja kallonpohjan välillä (kuva 6), mutta erityisesti lateraalisiin kaulanikamamurtumiin liittyvä dissektoituma voi olla alempanakin (Osborn 1994). Dissektoitumaa epäiltäessä käytetään samaa kuvausohjelmaa kuin suoniahtaumien TTA:ssa. Tyypillinen dissektoitumalöydös on pitkällä matkalla jatkuva epätasainen kaventuma, kaksoisluumen tai liekkimäinen tukos. TTA osoittautui luotettavaksi kuvantamismenetelmäksi dissektoituman osoittamisessa tutkimuksessa, jossa verrattiin nikamavaltimon dissektoitumalöydöksiä TTA:ssa ja katetriangiografiassa. TTA osoitti kaikki 19 dissektoitumaa. Dissektoitu- KUVA 6. Nikamavaltimon dissektoituma ylimmän kaulanikaman tasolla. A) TT-angiografian poikittaissuunnan pohjakuva, jossa näkyy vasemman nikamavaltimon kaksoisluumen (nuoli). B) Kuuden kuukauden kuluttua tehty magneettiangiografia näyttää vastaavan löydöksen. mattomia suonia oli 49, ja niistä yhdessä TTA antoi väärän positiivisen löydöksen: vahvasti arterioskleroottinen löydös tulkittiin aneurysmaattiseksi dissektoitumaksi (Chen ym. 2004). TTA:n vasta-aiheet TTA on röntgensäteilyyn perustuva tutkimus, ja siinä käytetään laskimoon annettavaa jodivarjoainetta. Varjoainetta käytetään sama määrä kuin 1957

6 varjoainetehosteisessa aivojen TT-kuvauksessa. Munuaisten vajaatoiminta ja jodivarjoaineallergia ovat tutkimuksen vasta-aiheita. Röntgensäteilyn takia TTA:ta ei tehdä raskaana oleville, ja tällöin MA on ensisijainen tutkimus, ellei kaikukuvaus riitä. Kaulavaltimoiden TTA:n sädeannos on noin 3,5 msv, mikä vastaa vajaata kahta pään TT-tutkimusta. Pohdinta TTA on osoittaut unut luotettavaksi menetelmäksi kaulavaltimon täydellisen tukoksen ja kriittisen ahtauman havaitsemisessa ja erottamisessa toisistaan. Viime vuonna julkaistussa 266 potilaan aineistossa 57:llä todettiin DSA:ssa sisemmän kaulavaltimon täydellinen tai lähes täydellinen tukos. Näille potilaille tehtiin myös kaulasuonten TTA. Sekä DSA että TTA osoittivat yhtenevästi 31 sisemmän kaulavaltimon täydellistä tukosta ja 26 kriittistä ahtaumaa. TTA:n sensitiivisyys ja spesifisyys olivat 100 % (Chen ym. 2004). Anderssonin ym. (2000) aineistossa, johon kuului 40 potilasta (80 kaulasuonta), TTA:n sensitiivisyys ja spesifisyys olivat lähes 100 % verrattuna DSA:han lievän ahtauman (0 29 %) ja myös täydellisen tukoksen osoittamisessa. TTA oli hyödyllinen myös yli 50 %:n ahtauman osoittamisessa. Sen sijaan se ei pystynyt erottamaan luotettavasti kohtalaista (50 69 %) ja vaikeaa (70 99 %) ahtaumaa. Tutkimustulosten vertailu on kuitenkin hankalaa, koska laitteiden kehitys on aivan viime vuosina ollut huimaa ja tutkimuksissa käytettyjen monirivilaitteiden rivimäärät ja nopeudet ovat vaihdelleet. Oman tutkimusaineistomme mukaan TTA:n ja DSA:n osoittamat ahtauman asteet korreloivat hyvin toisiinsa. TTA:lla on kuitenkin taipumus aliarvioida sekä tiukkaa että kohtalaista ahtaumaa. Täydellisen tukoksen toteamisessa TTA on hyvin luotettava. Myös lievät ahtau- mat, joissa leikkaus ei tule kyseeseen, TTA näyttää erottelevan luotettavasti (Silvennoinen ym., julkaisematon havainto). TTA:n kaupallisen analyysiohjelman käyttöä kaulavaltimon ahtaumassa on käsitelty melko hiljattain ilmestyneessä julkaisussa (Zhang ym. 2004). TTA:ssa voidaan ahtauman asteen lisäksi arvioida plakin laatua. TTA:n osoittaman plakin epäsäännöllisyyden ja ulseratiivisuuden on osoitettu korreloivan hyvin DSA:n vastaaviin löydöksiin (Andersson ym. 2000). Randoux n ym. (2000) tutkimuksen mukaan TTA osoitti plakin ulseratiivisuuden DSA:ta luotettavammin, minkä katsottiin liittyvän DSA:n kuvaussuuntien rajattuun määrään. Sisemmän kaulavaltimon distaalisten ahtaumien erottuminen erityisesti kallonpohjan luisen kanavan alueella voi olla TTA:ssa ongelmallista. Myös runsaat seinämäkalkkiutumat saattavat osaltaan vaikeuttaa ahtauman asteen määritystä erityisesti suonen vaakasuorassa osassa. Arviohan täytyy tällä tasolla tehdä aksiaalisuunnan pohjakuvista. Toisaalta toinen, distaalisuunnassa sijaitseva ahtauma, ns. tandemleesio, ei ole este Y D I N A S I A T Tietokonetomografia-angiografia (TTA) on suhteellisen uusi verisuonten kuvantamismenetelmä, jonka etuina ovat nopeus ja kajoamattomuus. Neuroradiologiassa TTA on vähentänyt paljon tavanomaisen katetriangiografian käyttöä. Kaulavaltimoiden TTA:n yleisin tutkimusaihe on kaikututkimuksessa havaittu sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma tai epäily tukoksesta. TTA on osoittautunut käyttökelpoiseksi menetelmäksi ahtauman asteen arvioinnissa ja erityisen luotettava se on täydellisen ja lähes täydellisen tukoksen erottamisessa. TTA:ta voidaan käyttää myös esimerkiksi kaulavaltimon dissektoituman ja kallonpohjarivaltimon tromboosin diagnostiikassa H. Silvennoinen ja L. Valanne

7 tyviahtauman leikkaushoidolle. Sisemmän kaulavaltimon kallonsisäinen ei-kriittinen ahtauma lisää tyviahtaumapotilailla aivoverenkierron häiriön riskiä, ja myös nämä potilaat hyötyvät leikkauksesta (Goldstein 2003). Aivovaltimoiden avoimuudesta ja virtausolosuhteista TTA antaa varsin kattavan kuvan. Nykykäytännön mukaan leikkauspäätös voidaan tehdä, jos kahdella eri noninvasiivisella kuvantamismenetelmällä on saatu yhtäpitävä ahtaumalöydös. Nämä kaksi kuvantamismenetelmää voivat olla kaikukuvauksen, TTA:n ja MA:n yhdistelmiä. Jos näillä kuvantamismenetelmillä saatujen löydösten välillä on ristiriitaa, suositellaan tilanteen varmistamista DSA:lla, jota pidetään edelleen kaulavaltimon ahtauman luotettavimpana arviointimenetelmänä. Lopuksi TTA on osoittautunut hyvin käyttökelpoiseksi kaulavaltimoiden kuvantamismenetelmäksi. Se on kätevä vaihtoehto invasiiviselle DSA:lle ja myös MA:lle, erityisesti niissä tapauksissa, joissa kaikukuvauksen löydös jää epävarmaksi. Tapauk sissa, joissa TTA- ja kaikukuvauslöydös ovat samansuuntaiset eikä tulkintaongelmia ole, TTA riittänee yksinään kirurgisen hoidon suunnitteluun. Hankalissa tapauksissa DSA on edelleen tarpeen. Laitteiden kehitys parantanee edelleen TTA:n kuvanlaatua ja käyttömahdollisuuksia. Kirjallisuutta Andersson GB, Ashforth R, Steinke DE, ym. CT angiography for the detection and characterization of carotid artery bifurcation disease. Stroke 2000;31: Barnett HJM, Taylor DW, Eliasziw M, ym. Benefit of carotid endarterectomy in patients with symptomatic moderate or severe stenosis. N Engl J Med 1998;339: Chen C-J, Lee T-H, Hsu H-L, ym. Multi-slice CT angiography in diagnosing total versus near occlusions of the internal carotid artery comparison with catheter angography. Stroke 2004;35:83 5. Chen C-J, Tseng Y-C, Lee T-H, ym. Multisection CT angiography compared with catheter angiography in diagnosing vertebral artery dissection. Am J Neuradiol 2004;25: Colledge J, Greenhalgh R, Davies A. The symptomatic carotid plaque. Stroke 2000;31: Davies KN, Humphrey PR. Complications of cerebral angiography in patients with symptomatic carotid territory ischaemia screened by carotid ultrasound. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1993;56: Elgersma OEH, Buijs PC, Wüst AFJ. Maximum intenal carotid arterial stenosis: assessment with rotational angiography versus conventional intraarterial digital subtraction angiography. Radiology 1999;213: Eliasziw M, Streifler JY, Fox AJ, ym. Significance of plaque ulceration in symptomatic patients with high-grade stenosis. Stroke 1994;25: Goldstein LB. Extracranial carotid atery stenosis. Stroke 2003;34: Hankey GJ, Warlow CP, Molyneux AJ. Complications of cerebral angiography for patients with mild carotid territory ischalemia being considered for carotid endarterectomy. J Neurosurg Psychiatry 1990;53: Hatsukami TS, Ferguson MS, Beach KW, ym. Carotid plaque morphology and clinical events. Stroke 1997;28: Johnston DC, Chapman KM, Goldstein LB. Low rate of complications of cerebral angiography in routine clinical practice. Neurology 2001;57: Järvinen A, Kaste M. Onko karotiskirurgiasta hyötyä? Duodecim 2000; 116: Lamminen A, Keto P. Magneettiangiografia. Duodecim 1996;112: Lev MH, Romero JM, Goodman DNF, ym. Total occlusion versus hairline residual lumen of the internal carotid arteries: accuracy of single section helical CT angiography. Am J Neuroradiol 2003;24: Nederkoorn PJ, van der Graaf Y, Hunink M. Duplex ultrasound and magnetic resonance angiography compared with digital subtraction angiography in carotid artery stenosis. A systematic review. Stroke 2003;34: North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial (NASCET) Collaborators. Beneficial effect of carotid endarterectomy in symptomatic patients with high-grade stenosis. N Engl J Med 1991;325: Osborn AG. Diagnostic neuroradiology. St Louis; Mosby, 1994, s Randoux B, Marro B, Koskas F, ym. Carotid artery stenosis: prospective comparison of CT, three dimensional gadolinium-enhanced MR, and conventional angiography. Radiology 2000;220: Rothwell PM, Gibson R, Warlow CP. Irrelation between plaque surface morphology and degree of stenosis on carotid angiograms and the risk of ischaemic stroke in patients with symptomatic carotid stenosis. Stroke 2000;31: Rothwell PM, Eliasziw M, Gutnikov SA, ym. Endarterectomy for symptomatic carotid stenosis in relation to clinical subgroups and timing of surgery. Lancet 2004:363: Salam TA, Lumsden AB, Suggs WD, ym. Low shear stress promotes intimal hyperplasia thickening. J Vasc Invest 1996;2: Schenk EA, Bond JA, Rhodes RS. Multicenter validation study of realtime ultrasonography arteriography and pathology: pathologic evaluation of carotid endarterectomy specimens. Stroke 1988;19: Wakhloo AK, Baruch B, Jaehoon S, ym. Hemodynamics of carotid artery atherosclerotic occlusive disease. J Vasc Interv Radiol 2004;15: Zhang Z, Berg MH, Ikonen AEJ, ym. Carotid artery stenosis: reproducibility of automated 3D CT angiography analysis method. Eur Radiol 2004;14: HELI SILVENNOINEN, LL, erikoislääkäri heli.silvennoinen@hus.fi LEENA VALANNE, dosentti, osastonylilääkäri HUS-röntgen, Meilahden sairaala, neuroradiologian osasto PL 340, HUS 1959

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon

Lisätiedot

Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa

Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa SILMÄTAUDIT Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara Tero Kivelä Amaurosis fugax, nopeasti ohimenevä näönhämärtymiskohtaus, aiheutuu emboliasta, joka on kulkeutunut silmävaltimoon

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Valtimoiden kuvantaminen

Valtimoiden kuvantaminen Valtimoiden kuvantaminen Duodecim 1997;113(20):2021 Pekka Keto, Arto Haapanen, Timo Kallio Katsaus Angiografia on edelleen verisuonten perustutkimusmenetelmä. Se mahdollistaa verisuonipuuston laajan kuvaamisen.

Lisätiedot

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)

Lisätiedot

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta käsin painaminen painolaite sulkulaite Käsin painaminen tutkimuksen jälkeen potilas omalla vuoteella valvontatilaan katetri suonessa ennen painamisen aloittamista

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Kaula- ja nikamavaltimoiden endovaskulaarinen hoito

Kaula- ja nikamavaltimoiden endovaskulaarinen hoito Kristiina Ikäheimonen, Ritva Vanninen, Pekka Jäkälä, Kimmo Mäkinen ja Hannu Manninen TOIMENPIDERADIOLOGIA Kaula- ja nikamavaltimoiden endovaskulaarinen hoito Kallonulkoisen kaulavaltimoahtauman pallolaajennusta

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio

Lisätiedot

Magneettiangiografia ja digitaalinen subtraktioangiografia katkokävelypotilaan kuvantamisdiagnostiikassa

Magneettiangiografia ja digitaalinen subtraktioangiografia katkokävelypotilaan kuvantamisdiagnostiikassa Alkuperäistutkimus Magneettiangiografia ja digitaalinen subtraktioangiografia katkokävelypotilaan kuvantamisdiagnostiikassa Seppo Seppänen, Matti Lehto, Leo Keski-Nisula, Georg Pimenoff, Rainer Zeitlin

Lisätiedot

Sisusvaltimorungon dissektoituma: rintaja ylävatsakivun harvinainen syy

Sisusvaltimorungon dissektoituma: rintaja ylävatsakivun harvinainen syy Tapausselostus Kimmo Oikari, Tapani Tikkakoski ja Mari Niemi Sisusvaltimorungon dissektoituma: rintaja ylävatsakivun harvinainen syy Kuvaamme potilaan, jolla verisuonten varjoainekuvaus paljasti rinta-

Lisätiedot

Aivo-, kaula- ja nikamavaltimoahtaumien suonensisäinen hoito

Aivo-, kaula- ja nikamavaltimoahtaumien suonensisäinen hoito Tapausselostus Aivo-, kaula- ja nikamavaltimoahtaumien suonensisäinen hoito Reina Roivainen, Hannu Manninen, Mikko Hippeläinen, Marja Berg, Keijo Koivisto, Pekka Matsi, Tapani Saari, Ritva Vanninen, Kari

Lisätiedot

Axel Juhola KAULAVALTIMOKIRURGIAN TULOKSET SATKS:SSA Syventävien opintojen kirjallinen työ

Axel Juhola KAULAVALTIMOKIRURGIAN TULOKSET SATKS:SSA Syventävien opintojen kirjallinen työ Axel Juhola KAULAVALTIMOKIRURGIAN TULOKSET SATKS:SSA 2006-2015 Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2019 Axel Juhola KAULAVALTIMOKIRURGIAN TULOKSET SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA 2006-2015

Lisätiedot

Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana

Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana Petra Ijäs, Krista Nuotio, Pirkka Vikatmaa ja Lauri Soinne KATSAUS Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana Kaulavaltimoiden ateroskleroottiset muutokset ovat yleisiä. Kaulavaltimoahtaumat

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

AIVOVERENKIERRON VARJOAINETUTKIMUS ( KATETRIANGIOGRAFIA )

AIVOVERENKIERRON VARJOAINETUTKIMUS ( KATETRIANGIOGRAFIA ) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 1 (5) AIVOVERENKIERRON VARJOAINETUTKIMUS ( KATETRIANGIOGRAFIA ) Ohje sisältää tietoa Teille varatusta tutkimuksesta. Ohje sopii myös lähiomaistenne informointiin.

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Kaulavaltimokirurgian tehokkuuden ja laadun optimointi

Kaulavaltimokirurgian tehokkuuden ja laadun optimointi Ellinoora Aro, Petra Ijäs, Lauri Soinne, Leena Vikatmaa, Maarit Venermo ja Pirkka Vikatmaa Kaulavaltimokirurgian tehokkuuden ja laadun optimointi JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ja testata

Lisätiedot

Perfuusiokuvaus aivoiskemian diagnostiikassa

Perfuusiokuvaus aivoiskemian diagnostiikassa Heli Silvennoinen, Perttu J. Lindsberg ja Leena Valanne KATSAUS Perfuusiokuvaus aivoiskemian diagnostiikassa Akuutin aivoiskemian tavanomainen kuvausmenetelmä on pään tietokonetomografia (TT) ilman varjoainetta.

Lisätiedot

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa

Lisätiedot

Thorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot

Thorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot THX1 kuvantulkinta 2013 SISÄLTÖ Thorax NSO thorax-kuvauksen indikaatiot ja tekniikka (makuu- ja pystythorax) thorax-kuvan systemaattinen analysointi thorax-lausunnon komponentit nenän sivuonteloiden röntgenkuvauksen

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

Optimointi muutokset vaatimuksissa

Optimointi muutokset vaatimuksissa Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat

Lisätiedot

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

Essi Raatikainen. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen Yliopisto. Lääketieteen Yksikkö. Radiologia

Essi Raatikainen. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen Yliopisto. Lääketieteen Yksikkö. Radiologia Sepelvaltimoiden tietokonetomografian käyttö sepelvaltimotaudin diagnostiikassa kuvauksen arvo käytännön diagnostiikassa ja merkitys potilaan hoidon kannalta Essi Raatikainen Syventävien opintojen kirjallinen

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot

Iskeeminen munuaissairaus

Iskeeminen munuaissairaus Nefrologia Jukka Mustonen ja Ole Wirta on väestön vanhenemisen takia nykyään munuaisten vaikean vajaatoiminnan tärkeä syy. Se kehittyy useimmiten salakavalasti vähäoireisena valtimonkovettumistautia sairastavalle

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

Ohimenevä toisen silmän näköhäiriö vaatii valppautta

Ohimenevä toisen silmän näköhäiriö vaatii valppautta Marika Saarela, Jukka Putaala, Päivi Koroknay-Pal, Gerli Sibolt, Pirkka Vikatmaa, Leena Valanne ja Eero Pekkonen TAPAUSSELOSTUS Ohimenevä toisen silmän näköhäiriö vaatii valppautta TIA on lyhytkestoinen

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Sydämen tietokonetomografia

Sydämen tietokonetomografia Katsaus Juhani Knuuti, Sami Kajander ja Heikki Ukkonen Sydämen tietokonetomografia Viime vuosina tietokonetomografian nopea kehittyminen on mahdollistanut myös sepelvaltimoiden kajoamattomat angiografiat.

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA

AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa Varsirevisiot IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi 24. 26.4.2019 Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa SIDONNAISUUDET TEKONIVELSAIRAALA COXA VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN KOULUTUSMATKOJA

Lisätiedot

CT:n peruskäsitteet ja kuvausprotokollat

CT:n peruskäsitteet ja kuvausprotokollat CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet-kurssi CT:n peruskäsitteet ja kuvausprotokollat 7.4.2010 EL Juha Ratilainen Miksi CT? Renessanssi 2000-luvulla monirivilaitteitten myötä Nopea koko vartalon dynaaminen

Lisätiedot

Kennelliiton selkäkuvaukset

Kennelliiton selkäkuvaukset Kennelliiton selkäkuvaukset E L T A N U L A P P A L A I N E N H E L S I N G I N Y L I O P I S T O S A K S A N P A I M E N K O I R A L I I T O N K A S V A T T A J A P Ä I V Ä 1 6. 1 1. 2 0 1 3 Nyyssönen

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset

Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset tieteessä Kari Kervinen dosentti, erikoislääkäri kari.kervinen@ppshp.fi Matti Niemelä dosentti, apulaisylilääkäri Juhani Valkama LT, osastonylilääkäri OYS, medisiininen tulosalue, kardiologian osasto Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Päivystyspotilaan rintakipu-tt

Päivystyspotilaan rintakipu-tt NÄIN TUTKIN Reija Västrik, Helena Hänninen, Sari Kivistö ja Miia Holmström Päivystyspotilaan rintakipu-tt Rintakiputietokonetomografia eli triple-rule-out-tietokonetomografia (TRO-TT) on nykyaikainen tutkimusmenetelmä

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla

Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla Tapio Väyrynen LL, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala GYNEKOLOGISEN KIRURGIAN SEURAN KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 26.9.2008 Sidonnaisuudet kahden

Lisätiedot

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia

Lisätiedot

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat Katsaus Akuutin aivoinfarktin kuvantaminen Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine Aivoinfarktipotilas tarvitsee nopeita hoitopäätöksiä, ja niillä on ennusteen kannalta ratkaiseva vaikutus. Saatavilla

Lisätiedot

Suolistoiskemian hoito pallolaajennuksella ja stentillä

Suolistoiskemian hoito pallolaajennuksella ja stentillä Tapausselostus Suolistoiskemian hoito pallolaajennuksella ja stentillä Marja Berg, Hannu Manninen, Markku Heikkinen, Martine Vornanen, Voitto Aittola ja Pekka Miettinen Suolistoiskemian epätyypillinen

Lisätiedot

Kun yritän luoda täydellisen kuvan, käytän aina tarkoin määriteltyjä

Kun yritän luoda täydellisen kuvan, käytän aina tarkoin määriteltyjä Täydellisen kuvan niksit Kun yritän luoda täydellisen kuvan, käytän aina tarkoin määriteltyjä suuntaviivoja. Kutsun niitä 9 elementiksi. Tässä artikkelissa käyn läpi mitä tarvitsen ja mitä otan huomioon

Lisätiedot

Keuhkojen HRTT: kuvausprotokollia, anatomiaa ja sanastoa. thoraxradiologi Helena Lauri

Keuhkojen HRTT: kuvausprotokollia, anatomiaa ja sanastoa. thoraxradiologi Helena Lauri Keuhkojen HRTT: kuvausprotokollia, anatomiaa ja sanastoa thoraxradiologi Helena Lauri 16.3.2017 Kuvausprotokollat 1/10 HRTT perinteinen harvoin leikkein kuvattava HRTT noin 1 mm paksuiset leikkeet 10 mm

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta. Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto

FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta. Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto FAG ja ICG - perusteet ja tulkinta Kirsi Ikäheimo Silmätautien erikoislääkäri, KYS Lääkärikouluttajan erityispätevyys, Itä-Suomen yliopisto Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta: silmätautien erikoislääkäri,

Lisätiedot

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Vektorit Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Sisällys Vektorit Nimeäminen Vektorien kertolasku Vektorien yhteenlasku Suuntasopimus Esimerkki: laivan nopeus Vektorit Vektoreilla

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset

Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset A LUKU 2 Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset Sami Kajander Heikki Ukkonen Juhani Knuuti Johdanto Sepelvaltimoiden tietokonetomografia on viime vuosina kehittynyt laajalti

Lisätiedot

Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka. Tapani Tikkakoski, Michaela K. Bode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto

Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka. Tapani Tikkakoski, Michaela K. Bode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto Katsaus Sykkivän tinnituksen kuvantamisdiagnostiikka Tapani Tikkakoski, Michaela K. ode, Pertti Siponen ja Topi Siniluoto Sykkivän tinnituksen yleisimmät kuvantamismenetelmin todettavat syyt ovat verisuonivariaatiot,

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot