Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa"

Transkriptio

1 KASAUS IEEESSÄ RAIMO KEUNEN professori, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka JARI LAUKKANEN dosentti, osastonylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Lapin keskussairaala, sisätaudit Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Merkittävä osa sepelvaltimotautitapahtumista aiheutuu lievistä ei-ahtauttavista valtimon seinämämuutoksista; rasituskokeella voidaan kuitenkin todeta vain ahtauttava sepelvaltimotauti. Rasituskokeen tulosta voidaan arvioida luotettavasti vain jos on saavutettu selvänä sykkeen nousuna ilmenevä riittävä kuormitusteho. Epätyypillistä rintakipua potevilla keski-ikäisillä naisilla positiivinen rasituskoetulos on usein väärä positiivinen tulos, mutta tyypillistä rintakipua potevilla miehillä negatiivinen rasituskoetuloskaan ei pois sulje sepelvaltimotautia. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että rasituskoetulos on perinteisiin riskitekijöihin verrattava, mutta niistä riippumaton mittari sepelvaltimotaudin ennustetta arvioitaessa. EKG-muutosten lisäksi suorituskyky, oireet sekä syke- ja verenpainevaste ovat tärkeitä muuttujia rasituskokeen tulosten arvioinnissa. Rintakipupotilas aiheuttaa ahdistusta lääkärille. Ei ole helppoa ja yksinkertaista tutkimusta, jolla sepelvaltimotauti voidaan osoittaa tai sulkea pois. Vielä vaikeampi on tunnistaa ne potilaat, jotka ovat sydänperäisen äkkikuoleman vaarassa. Viime vuosina sepelvaltimotaudin patofysiologiasta tehdyt uudet havainnot eivät vähennä diagnostisia haasteita: tauti ei kehitykään pelkästään ahtauman lisääntymisenä, vaan se voi edetä pitkällekin valtimon uudelleen muovautumisen avulla ilman, että syntyy merkittävää ja rintakipua aiheuttavaa ahtaumaa (kuvio 1). Lieväkin ahtauma voi aiheuttaa sydäninfarktin plakin repeytymisen seurauksena (kuvio 2). Kun aiemman käsityksen mukaan vain ahtauttavaa sepelvaltimotautia pidettiin merkittävänä, nyt tiedetään, että sydäninfarkteista jopa kaksi kolmannesta syntyy lievän ahtauman kohdalle (1). Kliinisen rasituskokeen arvostus on selvästi alentunut viime vuosina. ähän on osaltaan vaikuttanut varjoainekuvauksen saatavuuden paraneminen. Lisäksi rasituskokeen väärät positiivi- KUVIO 1. patogeneesi ennen ja nyt. kaksi mahdollista kehittymistapaa. Sepelvaltimon ahtauman muodostuminen suonen sisälle tai valtimon uudelleen muovautumisen seurauksena plakkikuorma pysyy suonen ulkopuolella. Jälkimmäisessä tapauksessa verenkierto ei esty merkittävästi valtimossa. KUVIO 2. Sepelvaltimon (seinämän) plakin repeytymisen aiheuttama mekaaninen tukos ja sen seurauksena käynnistyvä suonen sisäinen hyytymisprosessi. VV VERAISARVIOIU Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk

2 KASAUS KIRJALLISUUA 1 Kettunen R, Airaksinen J. Kroonisen sepelvaltimotaudin diagnostiikka. Kirjassa: Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J ym., toim. Kardiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 28: Sumanen M. Special Features of Coronary Heart Disease among Working-aged Patients. Acta Electronica Universitatis amperensis; 445, ampereen yliopisto Sovijärvi A, Kettunen R. Kliininen rasituskoe. Kirjassa: Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J ym., toim. Kardiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 28: Palatini P. Exercise testing in asymptomatic subjects: from diagnostic test to prognostic tool? Eur Heart J 28;29: Nishime EO, Cole CR, Blackstone EH, Pashkow FJ, Lauer MS. Heart rate recovery and treadmill exercise score as predictors of mortality in patients referred for exercise ECG. JAMA 2;284: Mora S, Redberg RF, Cui Y ym. Ability of exercise testing to predict cardiovascular and allcause death in asymptomatic women: a 2-year follow-up of the lipid research clinics prevalence study. JAMA 23;29: Myers J, Prakash M, Froelicher V, Do D, Partington S, Atwood JE. Exercise capacity and mortality among men referred for exercise testing. N Engl J Med 22;346: Laukkanen JA, Rauramaa R, Salonen J, Kurl S. he predictive value of cardiorespiratory fitness combined with coronary risk evaluation and the risk of cardiovascular and all-cause death. J Intern Med 27;262: AULUKKO 1. set ja väärät negatiiviset testitulokset turhauttavat lääkäreitä ja potilaita. Koska yksinkertaista laboratoriokoetta tai muuta testiä sepelvaltimotaudin toteamiseksi ei ole, kliininen rasituskoe on KUVIO 3. Kliinisesti merkittävän eli ahtauttavan sepelvaltimotaudin todennäköisyys rasituskokeen tuloksen perusteella arvioituna ns. Bayesin teoreeman/säännön mukaan (3). Jos taudin todennäköisyys on ennen koetta noin 3 %, kokeen negatiivinen tulos laskee todennäköisyyttä vain vähän alle 2 % (a), mutta rasituskokeen positiivinen tulos nostaa todennäköisyyden yli 6 %:n (b). Jos taudin todennäköisyys on ennen koetta alle 2 %, positiivinenkaan tulos ei tee sairautta todennäköiseksi. oisaalta jos taudin todennäköisyys on ennen koetta hyvin suuri, > 8 %, negatiivinenkaan koetulos ei tee tautia epätodennäköiseksi vs. taudin olemassaoloa mahdottomaksi. Posteriori Ennakkotodennälöisyys (%) Iskeemisen sydänsairauden todennäköisyys ja rasituskokeen hyödyllisyys rintakivun tyypin perusteella arvioituna (3). yypillistä rintakipua potevilla rasituskoe on hyödyllinen sekä diagnostiikassa että ennusteen arvioinnissa. Ikä Sukupuoli Epätyypillinen rintakipu Ei-anginaalinen rintakipu* 3 39 Mies Keskisuuri (Rasituskoe) Pieni (Ei rasituskoetta) Nainen Hyvin pieni (Ei rasituskoetta) Hyvin pieni (Ei rasituskoetta) 4 49 Mies Keskisuuri (Rasituskoe) Keskisuuri (Rasituskoe) Nainen Pieni (Ei rasituskoetta) Hyvin pieni (Ei rasituskoetta) 5 59 Mies Keskisuuri (Rasituskoe) Keskisuuri (Rasituskoe) Nainen Keskisuuri (Rasituskoe) Pieni (Ei rasituskoetta) 6 69 Mies Keskisuuri (Rasituskoe) Keskisuuri (Rasituskoe) Nainen Keskisuuri (Rasituskoe) Keskisuuri (Rasituskoe) *Epätyypillisellä rintakivulla voi olla yhteys rasitukseen, ei-anginaalinen rintakipu on täysin riippumaton rasituksesta. b a Positiivinen testitulos 2 Negatiivinen testitulos edelleen tärkein tutkimusmenetelmä sen toteamiseksi ja helposti saatava tutkimus ennusteen arvioimiseksi. On kuitenkin muistettava, että kliininen rasituskoe on ainoastaan ahtauttavan sepelvaltimotaudin, eli oikeammin ilmaistuna iskemiaa aiheuttavan sydänsairauden tutkimusmenetelmä (1). Lievästi ahtauttavan plakin tunnistaminen on yksi suurimmista sepelvaltimotaudin diagnostisista haasteista tulevaisuudessa. ässä katsauksessa arvioimme rasituskokeen käyttöä ja merkitystä kliinisessä työssä. Rasituskoe iskeemisen sydäntaudin diagnostiikassa Koska rasituskoe on kajoamaton eli non-invasiivinen diagnostinen testi, sen tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia. estin hyvyyttä kuvataan ns. validiteettiluvuilla. Rasituskokeen sensitiivisyys oli alle 6-vuotiaiden terveyskeskusaineistossa noin 8 %, joten ahtauttavaa sepelvaltimotautia sairastavista joka viides jäi havaitsematta (2). oisaalta rasituskokeen spesifisyys oli yli 8 %, eli alle 2 % niistä, joilla ei ole sepelvaltimotautia, saa väärän diagnoosin. Kokeen negatiivinen ennustearvo oli työikäisillä potilailla jopa 98 %, joten oikein suoritetun rasituskokeen negatiivinen tulos on lähes aina oikeasti negatiivinen, eli se sulkee hyvin pois ahtauttavan taudin. erveyskeskusten rintakipupotilailla oireiden ja riskitekijöiden avulla arvioitavissa oleva sepelvaltimotaudin todennäköisyys on usein pieni, jolloin rasituskoe ei tuo diagnostista lisäarvoa, koska positiivinenkin testitulos jättää taudin olemassaolon epävarmaksi. Niinpä terveyskeskusaineistossa potilaiden rasituskokeen positiivinen ennustearvo eli kokeen positiivinen tulos on taudista johtuva alle 5 %:lla (2). Siten joukossamme saattaa olla tuhansia ihmisiä, joille on asetettu väärän positiivisen rasituskokeen tuloksena sepelvaltimotaudin diagnoosi. Suurin syy väärään sepelvaltimotautidiagnoosiin on se, että rasituskoe on tehty sellaiselle henkilölle, jolle sitä ei pitäisi tehdä (1). Jos taudin ns. ennakkotodennäköisyys (anterioritodennäköisyys) on pieni (alle 2 %), positiivinenkin testitulos on useammin väärä kuin oikea tulos (3), (kuvio 3). Ennakkotodennäköisyyden arviointi ei ole helppoa. Arviointi kannattaa aloittaa rintakivun tyypin määrittelyllä, jolloin saadaan karkea käsitys rasituskokeen tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä (taulukko 1). Riskiteki- 628 Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk 66

3 IEEESSÄ KUVIO 4. Ahtauttavan sepelvaltimotaudin todennäköisyys ennen kliinistä rasituskoetta, kun lepo-ekg on normaali (1). Sininen käyrä = ennakkotodennäköisyys ilman muita riskitekijöitä, punainen käyrä = ennakkotodennäköisyys, kun diabetes, tupakointi ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö ovat riskitekijöinä. Diagnostiseen rasituskokeeseen sopiva alue on varjostettu. YYPILLINEN RINAKIPU Ennakkotodennäköisyys (%) Miehet Ennakkotodennäköisyys (%) Miehet EPÄYYPILLINEN RINAKIPU Ennakkotodennäköisyys (%) Miehet EI-ANGINAALINEN RINAKIPU Aktas MK, Ozduran V, Pothier CE, Lang R, Lauer MS. Global risk scores and exercise testing for predicting all-cause mortality in a preventive medicine program. JAMA 24;292: Laukkanen JA, Kettunen R. Fyysinen kunto ja sepelvaltimotauti. Suom Lääkäril 23;45: Laukkanen JA, Kurl S, Lakka A ym. Exercise-induced silent myocardial ischemia and coronary morbidity and mortality. J Am Coll Cardiol 21;38: Bigi R, Cortigiani L, Gregori D, Bax JJ, Fiorentini C. Prognostic value of combined exercise and recovery electrocardiographic analysis. Arch Intern Med 25;165: jöiden mukaan ottaminen tarkentaa arviota (1), (kuvio 4). Rasituskokeen diagnostinen merkitys on parhaimmillaan silloin, kun ahtauttavan taudin ennakkotodennäköisyys on keskisuuri, eli 2 8 %. Rasituskokeen tulosten arviointi Kliinisen rasituskokeen tavallisin virhearviointiin johtava syy on kokeen riittämättömäksi jäänyt kuormitusteho, mikä johtaa erityisesti vääriin negatiivisiin testituloksiin. Iäkkäille vähän liikkuville potilaille kokeen suorittaminen on KUVIO 5. -välin vajoaman tyypit rasitus-ekg:ssa (3). Pystyviivat osoittavat lähtötason, ns. J-pisteen ja mittauskohdan 6 ms J-pisteen jälkeen. Normaali -väli 6 ms:n pisteen vajoama < 1, mm Nopeasti ylös viettävä -väli (normaali) J-pisteen vajoama < mm 6 ms:n pisteen vajoama < 1, mm Hitaasti ylös viettävä -väli (todennäköisesti patologinen) 6 ms:n pisteen vajoama > 1, mm Vaakasuora -väli (patologinen) J-pisteen ja 6 ms:n pisteen vajoamat molemmat > 1, mm Alas viettävä -väli (voimakkaasti patologinen) J-pisteen vajoama > 1, mm ja 6 ms:n vajoama > mm V 4,9 1,3 1,2 2,2 2,8 haasteellista. Huono yleis- ja lihaskunto ja heikentynyt liikuntaelinten toimintakyky johtavat siihen, että verenkiertoelimistön toiminnallisia reservejä ei oteta rasituskokeessa käyttöön. ämä ilmenee vaatimattomana maksimisykkeenä ja -verenpaineena, jolloin ns. syke-painetulo jää matalaksi. Rasituskokeen diagnostinen arvo on parempi, jos koe tehdään ennen antianginaalisen lääkityksen aloittamista tai lääkitys keskeytetään ennen koetta. Hyvin iäkkäillä yli 75-vuotiailla ja liikuntarajoitteisilla lieväoireisilla rasitusrintakipupotilailla anamneesi, kliininen löydös ja lepo-ekg riittävät diagnoosin tekoon ja konservatiivisen hoidon toteutukseen (1). Rasituskokeen EKG-muutosten onnistunut arviointi edellyttää, että potilaalla ei ole perus- EKG:ssa sellaisia poikkeavuuksia, jotka estävät -segmentin luotettavan arvioinnin. avallisin tällainen poikkeama on vasen haarakatkos. Melko tavallinen oikean puolen haarakatkos estää Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk

4 KASAUS KUVIO 6. Iskeemisen sydäntaudin todennäköisyys eri-ikäisillä naisilla ja miehillä oireiden ja rasituskokeen tuloksen perusteella arvioituna. = -välin lasku (mm) rasituskokeessa (1). Miehet OIREEON 2, EI-ANGINAALINEN RINAKIPU 2, OIREEON , 1, 1, 2 1,,5 2,5,5,5,,,, , EI-ANGINAALINEN RINAKIPU 2, EPÄYYPILLINEN RINAKIPU , 1,,5 YYPILLINEN RINAKIPU 1,,5, EPÄYYPILLINEN RINAKIPU , 1,,5 YYPILLINEN RINAKIPU 1,,5, 4 2, 4 2, Laukkanen JA, Mäkikallio H, Rauramaa R, Kurl S. Asymptomatic -segment depression during exercise testing and the risk of sudden cardiac death in middle-aged men. A populationbased follow-up study. Eur Heart Journal 29;3: Laukkanen JA, Mäkikallio H, Rauramaa R, Kiviniemi V, Ronkainen K, Kurl S. Cardiorespiratory fitness is related to the risk of sudden cardiac death. A Population-based follow-up study. J Am Coll Cardiol 21;56: Filipovsky J, Ducimetiere P, Safar ME. Prognostic significance of exercise blood pressure and heart rate in middle-aged men. Hypertension 1992;2: segmentin luotettavan arvioinnin vain kytkennöissä V1-3. EKG:n -välin vajoama on rasituksessa ilmaantuvan sydänlihasiskemian tärkein osoittaja rasituskokeessa (3), (kuvio 5). Mitä suurempi -vajoama on, sitä todennäköisemmin muutos aiheutuu sydänlihaksen iskemiasta ja sitä vaikeammasta sepelvaltimotaudista on kysymys. Mitä useammassa kytkennässä -vajoamaa esiintyy, sitä laaja-alaisempi on sydänlihaksen iskemia. Nopeasti ylöspäin nouseva -välin vajoama, jossa vajoamista on vain ns. J-pisteen kohdalla, esiintyy terveillä. Löydös on siis normaali (3). Hitaasti ylöspäin viettävät, vaakasuorat ja alaspäin viettävät -vajoamat, joiden vajoamataso on vähintään,1 mv (1, mm), ovat tyypiltään iskeemisiä -muutoksia. Joskus nämä muutokset ilmaantuvat vasta rasituksen jälkeen. Jos -välin vajoama on suunnaltaan alaspäin viettävä, sitä pidetään patologisena, mikäli J-pisteen vajoama on vähintään,1 mv (1). ällainen -muutos on usein ennusteellisesti merkittävän iskemian merkki. Iskeemiset -muutokset rasituksen jälkeen näkyvät tyypillisesti kokeen palautumisvaiheessa kolmen minuutin kuluessa. Luotettavin iskemian osoittaja on ra- 63 Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk 66

5 IEEESSÄ AULUKKO 2. Rasituskokeessa sepelvaltimotaudin ennustetta kuvaavat muuttujat. ärkeäksi todetut ennusteelliset tekijät rasituskokeessa: voidaan harkita muita sepelvaltimotaudin diagnostisia tutkimuksia matala suorituskyky (alle 5 ME*) vahvat iskeemiset EKG-löydökset tyypillinen rintakipuoire vaimea systolisen verenpaineen nousu kammiotakykardia Muut rasituskokeen ennusteelliset tekijät: näiden merkitykseen vaikuttavat muut kliiniset tiedot ja rasituskoelöydökset oireeton iskeeminen EKG rasituksessa ja palautumisvaiheessa vaimea sykkeen nousu rasituksessa hitaasti tapahtuva sykkeen ja verenpaineen palautuminen rasituksen jälkeen hypertensiivinen verenpainereaktio rasituksessa runsaat kammiolisälyönnit rasituksessa ja palautumisvaiheessa *1 ME = lepoaineenvaihdunnan kerrannainen. 16 Fagard RH, Pardaens K, Staessen JA, hijs L. Prognostic value of invasive hemodynamic measurements at rest and during exercise in hypertensive men. Hypertension 1996;28: Savonen KP, Kiviniemi V, Laukkanen JA ym. Chronotropic incompetence and mortality in middle-aged men with known or suspected coronary heart disease. Eur Heart J 28;29: Jouven X, Empana JP, Schwartz PJ, Desnos M, Courbon D, Ducimetière P. Heart-rate profile during exercise as a predictor of sudden death. N Engl J Med 25;352: Frolkis JP, Pothier CE, Blackstone EH, Lauer MS. Frequent ventricular ectopy after exercise as a predictor of death. N Engl J Med 23;348: Vuori I, ikkanen H. Kliininen rasituskoe. eoksessa Vuori I, aimela S, Kujala U, toim. Liikuntalääketiede. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino 25, SIDONNAISUUDE: Jari Laukkanen on osallistunut laitevalmistaja St. Jude Medicalin laitekoulutukseen Brysselissä lokakuussa 29. Raimo Kettunen on osallistunut laitevalmistaja Medtronic Finland Oy:n kustantamalle kongressimatkalle Berliiniin toukokuussa 21. situksen aikana suurimmalla kuormituksella ilmaantunut -välin vajoama. Jos merkitsevä -vajoama esiintyy kytkennässä, jossa on matala R-heilahdus, on tämän muutoksen merkitsevyys suurempi kuin sellaisessa kytkennässä, jossa R-aalto on korkea (suhteellinen -vajoama). ietokoneistetut EKG-järjestelmät voivat mitata -välin,1 mv:n tarkkuudella kaikista kytkennöistä koko rasituskokeen ajan. Järjestelmät arvioivat -vajoamat yleensä ns. mediaaniheilahdusmuutoksina, jolloin satunnaiset heilahdukset ja niiden vaikutukset voidaan eliminoida. Laaja-alaisessa sepelvaltimotaudissa, esimerkiksi ns. kolmen suonen taudissa, merkitsevä -muutos voi kuitenkin jäädä näkymättä, koska poikkeavat alueelliset -muutokset voivat kumota toisensa. Löydöksinä rasituskokeessa ovat tällöin jo pienessä rasituksessa ilmaantuva rintakipu ja usein verenpaineen lasku tai vaimeaksi jäävä nousu. Sydäninfarktin jälkeen tehdyssä rasituskokeessa todetaan melko usein -välin nousua varsinkin sellaisissa kytkennöissä, joissa on todettu Q-aalto. Muutoin löydös on harvinainen, mutta esiintyessään merkittävään iskemiaan viittaava. Rasituskokeen tuloksen kliininen merkitys riippuu kuitenkin -muutoksen ohella myös iästä, sukupuolesta ja oireiden tyypistä (1), (kuvio 6). Esimerkiksi epätyypillisiä oireita potevan alle 5-vuotiaan naishenkilön ollessa kyseessä on vaikea päätyä iskeemisen sydäntaudin diagnoosiin rasituskokeessa todetun alle 2, mm:n -laskun perusteella. Sen sijaan diagnoosia on vaikea jättää tekemättä tyypillisiä oireita potevalle yli 5-vuotiaalle miehelle, vaikka rasituskokeen tulos olisi negatiivinenkin. Rasituskoe sydänpotilaan ennusteen arvioinnissa Viime vuosina rasituskokeen ennusteellista arvoa on tutkimustuloksiin perustuen korostettu (4). Kun sepelvaltimotaudin aiheuttamaa riskiä halutaan selvittää rasituskokeella, tärkeimpiä muuttujia ovat suorituskyky ja EKG-muutokset, ja lisäksi oireet ja tuntemukset sekä syke- ja verenpainereaktio rasituksessa ja palautumisvaiheessa. Iskeemiseksi tulkittavat EKG-muutokset voivat olla merkki ahtauttavasta sepelvaltimotaudista, mutta myös potilaan suorituskyky, oireet ja tuntemukset sekä muut verenkiertoelimistöä kuvaavat muuttujat antavat tärkeää tietoa sydänsairauden riskistä (taulukko 2). uloksia yhdistämällä ennustearvio saadaan entistä luotettavammaksi (5). Monet rasituskokeen ennusteellisen arvon osoittavista tutkimuksista ovat perustuneet miehillä todettuihin löydöksiin. Viime vuosina on julkaistu naisiin perustuvia tutkimuksia, jotka korostavat fyysisen kunnon merkitystä myös oireettomilla naisilla (6). Huono fyysinen kunto ja rasituksen jälkeen hitaasti palautuva syke olivat keskeisiä kuolleisuutta ennustavia muuttujia varsinkin naisilla silloin, kun rasituksen aikana todetuilla iskeemisillä EKG-muutoksilla ei todettu itsenäistä ennustearvoa (6). Suorituskyky Rasituskokeen lopettamisen syy tulisi dokumentoida aina huolellisesti. Kliininen rasituskoe keskeytyy useimmiten potilaan kokeman väsymisen vuoksi. Muita huomionarvoisia syitä rasituksen lopettamiselle voivat olla hengästymisen tunne tai rytmihäiriöt, jotka ovat tärkeitä myös kuormituskokeen diagnostiikassa. Kuormituksessa ilmaantuvat -laskut eivät liity kovin usein rintakipuun, jota esiintyy aika harvoin ja joka voi ilmaantua vasta kuormituksen jälkeen sydänlihasiskemian jatkuessa pidempään. Sairaaloiden potilasaineistoihin sekä väestöön perustuvissa tutkimuksissa on osoitettu, että matala suorituskyky on muista riskitekijöistä riippumaton ennusteen mittari (7). Huono suorituskyky ennustaa kuolleisuutta samaan tapaan Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk

6 KASAUS Kliinisestä rasituskokeesta päätettäessä pitää ottaa huomioon ahtauttavan sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys. AULUKKO 3. Suoritus- ja toimintakyvyn arviointi rasituskokeen avulla (2). Kuormitustaso Hapen kulutus Metabolinen oiminto/työtehtävä rasituskokeessa ml/min/kg ekvivalentti (ME) 1 5 W < Kävely 3 km/t, toimisto-, valvomo- tai kevyt kotitaloustyö 5 75 W Kävely 5 6 km/t, raskaat työvaiheet sairaanhoito-, asennus- ja kotitaloustyössä 75 1 W Kävely 6 7 km/t, rakennus-, nosto- ja raskaat siivoustyöt 1 15 W Kävely tai hölkkä 7 8 km/t ja raskaat työvaiheet rakennus- tai varastotyössä 15 2 W 3 4 > 9 Juoksu 9 1 km/t, metsurin työ, käsinkaivutyöt, kalusteiden kantaminen tms. 1 ME = hapenkulutus 3,5 ml/min/kg. kuin monet tunnetut vaaratekijät, kuten tupakointi, ylipaino, kohonnut kolesteroli tai verenpaine (7,8). Mutta perinteisten vaaratekijöiden vaikutukset fyysiseen kuntoon eivät riitä selittämään rasituskokeessa ilmenevää huonoa suorituskykyä ja sen ennustearvoa. Rasituskokeen aikana mitattu fyysinen kunto ja EKG-muutokset tuovat selvän lisäarvon riskitaulukoiden (Framingham, SCORE) tarjoamaan perinteiseen informaatioon verrattuna (8,9). Kliinisessä kuormituskokeessa todettu hyvä suorituskyky on yhteydessä vähäisempään sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, joskin normaalia parempi suorituskyky tarjoaa vain pienen ennusteellisen lisähyödyn (1). oisaalta on voitu todeta yhdenmukaisesti, että potilaan ennuste on hyvin huono, jos suorituskyky jää matalaksi (alle 5 ME, noin 75 W, 1 ME = lepoaineenvaihdunnan kerrannainen, taulukko 3) (6). Iskeemiset EKG-muutokset Rasituksen aikana EKG-rekisteröinnissä havaittavan sydänlihasiskemian tiedetään lisäävän akuutin sepelvaltimokohtauksen riskiä ja sydän- ja verisuonitautikuoleman vaaraa (11). Useimmiten kiinnitetään päähuomio rasituksen myötä ilmaantuviin EKG-muutoksiin. ämän lisäksi myös rasituksen jälkeen säilyvä tai hitaasti palautuva iskeeminen EKG-muutos voi olla merkki sydänsairauden huonosta ennusteesta (12), eikä sitä voi tulkita yksinomaan vääräksi positiiviseksi löydökseksi, jos muut kliiniset tiedot puoltavat sepelvaltimotaudin todennäköisyyttä. Kun -lasku suhteutetaan rasituksen ja palautumisen aikaiseen syketaajuuteen ja iskemian kestoon, niin kuin yleensä automaattisena analyysinä tapahtuu, saadaan luotettavaa tietoa ennusteesta (12). Jo kevyellä kuormituksella ilmaantuva iskeeminen EKG-muutos voi liittyä huonoon ennusteeseen. Kliinisessä rasituskokeessa todetun sydänlihasiskemian ennustearvo on erityisen suuri potilailla, jotka tupakoivat ja joilla on korkea verenpaine tai kolesterolipitoisuus. Oireeton rasituksen aikana rekisteröity sydänlihasiskemia on yhtä merkittävä löydös kuin oireita aiheuttava iskemia silloin, kun potilaalla todetaan muita perinteisiä sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä (11). Näissä potilasryhmissä oireeton iskeeminen EKG-löydös ja huono suorituskyky voivat merkitä sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa (13,14). Verenpaineen ja sykkeen muutokset tulisi myös rekisteröidä rasituskokeen aikana. Vaimea verenpaineen nousu, laskusta puhumattakaan, on vakava sydänsairauden merkki. oisaalta tätä ilmiötä epäiltäessä verenpaine kannattaa mitata toistetusti ja samaan aikaan pitäisi ottaa huomioon mahdolliset muut poikkeavuudet. Korkea verenpaine suhteutettuna potilaan saavuttamaan rasitustasoon saattaa olla merkki verenkierron säätelyjärjestelmän häiriöstä ja yhteydessä myöhemmin kehittyvään verenpainetautiin, vasemman kammion paksuuntumiseen ja kuoleman vaaran lisääntymiseen (15). Muutamissa tutkimuksissa on osoitettu, että liian nopeasti nouseva verenpaine rasituksen aikana ja hidas palautuminen sen jäl- 632 Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk 66

7 IEEESSÄ keen ennustaa sydän- ja verisuonitautien sekä verenpainetaudin riskiä (15,16). Sykevaste Sykkeen tulisi kohota johdonmukaisesti rasitustason nousun myötä. Lääkkeet voivat vaikuttaa paitsi sykkeen, myös verenpaineen ja EKG-muutosten tulkintaan, mutta lääkityksiä ei tarvitse aina keskeyttää. Keskiraskaalla kuormituksella todettu korkea syke lisää kuoleman vaaraa. Matalaa sykevastetta kevyellä ja keskiraskaalla kuormalla on pidetty osoituksena sydämen paremmasta toimintakyvystä oireettomalla normaaliväestöllä, mutta sairailla tai oirehtivilla potilailla joidenkin lääkkeiden (esimerkiksi beetasalpaajat) ja iän vaikutusta rasituksen aikaiseen sykkeeseen on vaikea arvioida. Vaimean sykevasteen tiedetäänkin merkitsevän huonoa ennustetta liittyneenä autonomisen hermoston toiminnan häiriöön, varsinkin sympaattisen tonuksen huonoon reagointikykyyn rasituksessa (17). Hidas sykkeen palautuminen rasituksen jälkeen voi ennustaa korkeampaa kuolleisuutta (5), ja erityisesti sydänperäisiä äkkikuolemia (18). Sykkeen nopeaa palautumista rasituksen jälkeen on pidetty hyvän suorituskyvyn merkkinä, mutta se voi myös liittyä autonomisen hermoston säätelyjärjestelmän häiriöihin ja sitä kautta jopa rytmihäiriöistä johtuviin äkillisiin sydänkuolemiin. ähän liittyen rasituksen aikana ja heti sen jälkeen todettava runsas lisälyöntisyys ei ole täysin vaaraton ilmiö (19). Lopuksi Kliininen rasituskoe on edelleen ahtauttavan sepelvaltimotaudin eli iskeemisen sydänsairauden tärkein diagnostinen tutkimus. utkimuksesta päätettäessä pitää ottaa huomioon taudin ennakkotodennäköisyys. Jos ennakkotodennäköisyys on pieni, rasituskokeesta ei ole diagnostista hyötyä. Ennusteen arviointiin rasituskoe sen sijaan sopii aina, mikäli potilaan toimintakyky sallii riittävän kuormituksen. Muutkin kuin EKG-muutokset rasituskokeessa antavat arvokasta lisätietoa. Iskeemisen EKGlöydöksen ohella ainakin matala suorituskyky ja tyypillinen rintakipuoire ja laskeva verenpainevaste puoltavat potilaan lisätutkimuksia ja hoitoja. Potilaan riskitekijöitä kannattaa hoitaa hyvin, vaikka lisätutkimuksiin ei päädyttäisikään. RAIMO KEUNEN Professor, Chief Physician, Specialist in Internal Medicine and Cardiology Päijät-Häme Central Hospital, Department of Internal Medicine JARI LAUKKANEN ENGLISH SUMMARY Exercise testing in the diagnosis and prognostic evaluation of coronary heart disease he increased availability of coronary angiography and the problem of false positive and negative test results have decreased the use of exercise testing in Finland. On the other hand, recent studies have established the prognostic significance of the exercise test. he conventional ergometric exercise test is still a useful diagnostic tool in clinical practice, if some limitations are taken into account. Not only ECG findings, but also clinical information, exercise performance and physiological responses are essential for evaluating the results of a clinical exercise test. Intermediate pre-test probability of occlusive coronary heart disease and sub-maximal level of workload are the most important prerequisites for a clinically useful exercise test. In addition to the diagnostic information, a correctly performed exercise test also produces independent prognostic information. Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Sydänlihaksen perfuusiota voidaan tutkia

Sydänlihaksen perfuusiota voidaan tutkia Katsaus JUHA SINISALO JA KARI S. VIRTANEN Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus Sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksella on mahdollista selvittää sydämen verenkierron toimintaa. Sitä voidaan käyttää itsenäisenä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Teknillinen korkeakoulu Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.142 Optimointiopin seminaari Referaatti Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Sami Nousiainen 44433N Tf V 2 1. JOHDANTO 3 2. YKSINKERTAINEN

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot