Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa
|
|
- Helmi Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KASAUS IEEESSÄ RAIMO KEUNEN professori, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka JARI LAUKKANEN dosentti, osastonylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Lapin keskussairaala, sisätaudit Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Merkittävä osa sepelvaltimotautitapahtumista aiheutuu lievistä ei-ahtauttavista valtimon seinämämuutoksista; rasituskokeella voidaan kuitenkin todeta vain ahtauttava sepelvaltimotauti. Rasituskokeen tulosta voidaan arvioida luotettavasti vain jos on saavutettu selvänä sykkeen nousuna ilmenevä riittävä kuormitusteho. Epätyypillistä rintakipua potevilla keski-ikäisillä naisilla positiivinen rasituskoetulos on usein väärä positiivinen tulos, mutta tyypillistä rintakipua potevilla miehillä negatiivinen rasituskoetuloskaan ei pois sulje sepelvaltimotautia. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että rasituskoetulos on perinteisiin riskitekijöihin verrattava, mutta niistä riippumaton mittari sepelvaltimotaudin ennustetta arvioitaessa. EKG-muutosten lisäksi suorituskyky, oireet sekä syke- ja verenpainevaste ovat tärkeitä muuttujia rasituskokeen tulosten arvioinnissa. Rintakipupotilas aiheuttaa ahdistusta lääkärille. Ei ole helppoa ja yksinkertaista tutkimusta, jolla sepelvaltimotauti voidaan osoittaa tai sulkea pois. Vielä vaikeampi on tunnistaa ne potilaat, jotka ovat sydänperäisen äkkikuoleman vaarassa. Viime vuosina sepelvaltimotaudin patofysiologiasta tehdyt uudet havainnot eivät vähennä diagnostisia haasteita: tauti ei kehitykään pelkästään ahtauman lisääntymisenä, vaan se voi edetä pitkällekin valtimon uudelleen muovautumisen avulla ilman, että syntyy merkittävää ja rintakipua aiheuttavaa ahtaumaa (kuvio 1). Lieväkin ahtauma voi aiheuttaa sydäninfarktin plakin repeytymisen seurauksena (kuvio 2). Kun aiemman käsityksen mukaan vain ahtauttavaa sepelvaltimotautia pidettiin merkittävänä, nyt tiedetään, että sydäninfarkteista jopa kaksi kolmannesta syntyy lievän ahtauman kohdalle (1). Kliinisen rasituskokeen arvostus on selvästi alentunut viime vuosina. ähän on osaltaan vaikuttanut varjoainekuvauksen saatavuuden paraneminen. Lisäksi rasituskokeen väärät positiivi- KUVIO 1. patogeneesi ennen ja nyt. kaksi mahdollista kehittymistapaa. Sepelvaltimon ahtauman muodostuminen suonen sisälle tai valtimon uudelleen muovautumisen seurauksena plakkikuorma pysyy suonen ulkopuolella. Jälkimmäisessä tapauksessa verenkierto ei esty merkittävästi valtimossa. KUVIO 2. Sepelvaltimon (seinämän) plakin repeytymisen aiheuttama mekaaninen tukos ja sen seurauksena käynnistyvä suonen sisäinen hyytymisprosessi. VV VERAISARVIOIU Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk
2 KASAUS KIRJALLISUUA 1 Kettunen R, Airaksinen J. Kroonisen sepelvaltimotaudin diagnostiikka. Kirjassa: Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J ym., toim. Kardiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 28: Sumanen M. Special Features of Coronary Heart Disease among Working-aged Patients. Acta Electronica Universitatis amperensis; 445, ampereen yliopisto Sovijärvi A, Kettunen R. Kliininen rasituskoe. Kirjassa: Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J ym., toim. Kardiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 28: Palatini P. Exercise testing in asymptomatic subjects: from diagnostic test to prognostic tool? Eur Heart J 28;29: Nishime EO, Cole CR, Blackstone EH, Pashkow FJ, Lauer MS. Heart rate recovery and treadmill exercise score as predictors of mortality in patients referred for exercise ECG. JAMA 2;284: Mora S, Redberg RF, Cui Y ym. Ability of exercise testing to predict cardiovascular and allcause death in asymptomatic women: a 2-year follow-up of the lipid research clinics prevalence study. JAMA 23;29: Myers J, Prakash M, Froelicher V, Do D, Partington S, Atwood JE. Exercise capacity and mortality among men referred for exercise testing. N Engl J Med 22;346: Laukkanen JA, Rauramaa R, Salonen J, Kurl S. he predictive value of cardiorespiratory fitness combined with coronary risk evaluation and the risk of cardiovascular and all-cause death. J Intern Med 27;262: AULUKKO 1. set ja väärät negatiiviset testitulokset turhauttavat lääkäreitä ja potilaita. Koska yksinkertaista laboratoriokoetta tai muuta testiä sepelvaltimotaudin toteamiseksi ei ole, kliininen rasituskoe on KUVIO 3. Kliinisesti merkittävän eli ahtauttavan sepelvaltimotaudin todennäköisyys rasituskokeen tuloksen perusteella arvioituna ns. Bayesin teoreeman/säännön mukaan (3). Jos taudin todennäköisyys on ennen koetta noin 3 %, kokeen negatiivinen tulos laskee todennäköisyyttä vain vähän alle 2 % (a), mutta rasituskokeen positiivinen tulos nostaa todennäköisyyden yli 6 %:n (b). Jos taudin todennäköisyys on ennen koetta alle 2 %, positiivinenkaan tulos ei tee sairautta todennäköiseksi. oisaalta jos taudin todennäköisyys on ennen koetta hyvin suuri, > 8 %, negatiivinenkaan koetulos ei tee tautia epätodennäköiseksi vs. taudin olemassaoloa mahdottomaksi. Posteriori Ennakkotodennälöisyys (%) Iskeemisen sydänsairauden todennäköisyys ja rasituskokeen hyödyllisyys rintakivun tyypin perusteella arvioituna (3). yypillistä rintakipua potevilla rasituskoe on hyödyllinen sekä diagnostiikassa että ennusteen arvioinnissa. Ikä Sukupuoli Epätyypillinen rintakipu Ei-anginaalinen rintakipu* 3 39 Mies Keskisuuri (Rasituskoe) Pieni (Ei rasituskoetta) Nainen Hyvin pieni (Ei rasituskoetta) Hyvin pieni (Ei rasituskoetta) 4 49 Mies Keskisuuri (Rasituskoe) Keskisuuri (Rasituskoe) Nainen Pieni (Ei rasituskoetta) Hyvin pieni (Ei rasituskoetta) 5 59 Mies Keskisuuri (Rasituskoe) Keskisuuri (Rasituskoe) Nainen Keskisuuri (Rasituskoe) Pieni (Ei rasituskoetta) 6 69 Mies Keskisuuri (Rasituskoe) Keskisuuri (Rasituskoe) Nainen Keskisuuri (Rasituskoe) Keskisuuri (Rasituskoe) *Epätyypillisellä rintakivulla voi olla yhteys rasitukseen, ei-anginaalinen rintakipu on täysin riippumaton rasituksesta. b a Positiivinen testitulos 2 Negatiivinen testitulos edelleen tärkein tutkimusmenetelmä sen toteamiseksi ja helposti saatava tutkimus ennusteen arvioimiseksi. On kuitenkin muistettava, että kliininen rasituskoe on ainoastaan ahtauttavan sepelvaltimotaudin, eli oikeammin ilmaistuna iskemiaa aiheuttavan sydänsairauden tutkimusmenetelmä (1). Lievästi ahtauttavan plakin tunnistaminen on yksi suurimmista sepelvaltimotaudin diagnostisista haasteista tulevaisuudessa. ässä katsauksessa arvioimme rasituskokeen käyttöä ja merkitystä kliinisessä työssä. Rasituskoe iskeemisen sydäntaudin diagnostiikassa Koska rasituskoe on kajoamaton eli non-invasiivinen diagnostinen testi, sen tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia. estin hyvyyttä kuvataan ns. validiteettiluvuilla. Rasituskokeen sensitiivisyys oli alle 6-vuotiaiden terveyskeskusaineistossa noin 8 %, joten ahtauttavaa sepelvaltimotautia sairastavista joka viides jäi havaitsematta (2). oisaalta rasituskokeen spesifisyys oli yli 8 %, eli alle 2 % niistä, joilla ei ole sepelvaltimotautia, saa väärän diagnoosin. Kokeen negatiivinen ennustearvo oli työikäisillä potilailla jopa 98 %, joten oikein suoritetun rasituskokeen negatiivinen tulos on lähes aina oikeasti negatiivinen, eli se sulkee hyvin pois ahtauttavan taudin. erveyskeskusten rintakipupotilailla oireiden ja riskitekijöiden avulla arvioitavissa oleva sepelvaltimotaudin todennäköisyys on usein pieni, jolloin rasituskoe ei tuo diagnostista lisäarvoa, koska positiivinenkin testitulos jättää taudin olemassaolon epävarmaksi. Niinpä terveyskeskusaineistossa potilaiden rasituskokeen positiivinen ennustearvo eli kokeen positiivinen tulos on taudista johtuva alle 5 %:lla (2). Siten joukossamme saattaa olla tuhansia ihmisiä, joille on asetettu väärän positiivisen rasituskokeen tuloksena sepelvaltimotaudin diagnoosi. Suurin syy väärään sepelvaltimotautidiagnoosiin on se, että rasituskoe on tehty sellaiselle henkilölle, jolle sitä ei pitäisi tehdä (1). Jos taudin ns. ennakkotodennäköisyys (anterioritodennäköisyys) on pieni (alle 2 %), positiivinenkin testitulos on useammin väärä kuin oikea tulos (3), (kuvio 3). Ennakkotodennäköisyyden arviointi ei ole helppoa. Arviointi kannattaa aloittaa rintakivun tyypin määrittelyllä, jolloin saadaan karkea käsitys rasituskokeen tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä (taulukko 1). Riskiteki- 628 Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk 66
3 IEEESSÄ KUVIO 4. Ahtauttavan sepelvaltimotaudin todennäköisyys ennen kliinistä rasituskoetta, kun lepo-ekg on normaali (1). Sininen käyrä = ennakkotodennäköisyys ilman muita riskitekijöitä, punainen käyrä = ennakkotodennäköisyys, kun diabetes, tupakointi ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö ovat riskitekijöinä. Diagnostiseen rasituskokeeseen sopiva alue on varjostettu. YYPILLINEN RINAKIPU Ennakkotodennäköisyys (%) Miehet Ennakkotodennäköisyys (%) Miehet EPÄYYPILLINEN RINAKIPU Ennakkotodennäköisyys (%) Miehet EI-ANGINAALINEN RINAKIPU Aktas MK, Ozduran V, Pothier CE, Lang R, Lauer MS. Global risk scores and exercise testing for predicting all-cause mortality in a preventive medicine program. JAMA 24;292: Laukkanen JA, Kettunen R. Fyysinen kunto ja sepelvaltimotauti. Suom Lääkäril 23;45: Laukkanen JA, Kurl S, Lakka A ym. Exercise-induced silent myocardial ischemia and coronary morbidity and mortality. J Am Coll Cardiol 21;38: Bigi R, Cortigiani L, Gregori D, Bax JJ, Fiorentini C. Prognostic value of combined exercise and recovery electrocardiographic analysis. Arch Intern Med 25;165: jöiden mukaan ottaminen tarkentaa arviota (1), (kuvio 4). Rasituskokeen diagnostinen merkitys on parhaimmillaan silloin, kun ahtauttavan taudin ennakkotodennäköisyys on keskisuuri, eli 2 8 %. Rasituskokeen tulosten arviointi Kliinisen rasituskokeen tavallisin virhearviointiin johtava syy on kokeen riittämättömäksi jäänyt kuormitusteho, mikä johtaa erityisesti vääriin negatiivisiin testituloksiin. Iäkkäille vähän liikkuville potilaille kokeen suorittaminen on KUVIO 5. -välin vajoaman tyypit rasitus-ekg:ssa (3). Pystyviivat osoittavat lähtötason, ns. J-pisteen ja mittauskohdan 6 ms J-pisteen jälkeen. Normaali -väli 6 ms:n pisteen vajoama < 1, mm Nopeasti ylös viettävä -väli (normaali) J-pisteen vajoama < mm 6 ms:n pisteen vajoama < 1, mm Hitaasti ylös viettävä -väli (todennäköisesti patologinen) 6 ms:n pisteen vajoama > 1, mm Vaakasuora -väli (patologinen) J-pisteen ja 6 ms:n pisteen vajoamat molemmat > 1, mm Alas viettävä -väli (voimakkaasti patologinen) J-pisteen vajoama > 1, mm ja 6 ms:n vajoama > mm V 4,9 1,3 1,2 2,2 2,8 haasteellista. Huono yleis- ja lihaskunto ja heikentynyt liikuntaelinten toimintakyky johtavat siihen, että verenkiertoelimistön toiminnallisia reservejä ei oteta rasituskokeessa käyttöön. ämä ilmenee vaatimattomana maksimisykkeenä ja -verenpaineena, jolloin ns. syke-painetulo jää matalaksi. Rasituskokeen diagnostinen arvo on parempi, jos koe tehdään ennen antianginaalisen lääkityksen aloittamista tai lääkitys keskeytetään ennen koetta. Hyvin iäkkäillä yli 75-vuotiailla ja liikuntarajoitteisilla lieväoireisilla rasitusrintakipupotilailla anamneesi, kliininen löydös ja lepo-ekg riittävät diagnoosin tekoon ja konservatiivisen hoidon toteutukseen (1). Rasituskokeen EKG-muutosten onnistunut arviointi edellyttää, että potilaalla ei ole perus- EKG:ssa sellaisia poikkeavuuksia, jotka estävät -segmentin luotettavan arvioinnin. avallisin tällainen poikkeama on vasen haarakatkos. Melko tavallinen oikean puolen haarakatkos estää Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk
4 KASAUS KUVIO 6. Iskeemisen sydäntaudin todennäköisyys eri-ikäisillä naisilla ja miehillä oireiden ja rasituskokeen tuloksen perusteella arvioituna. = -välin lasku (mm) rasituskokeessa (1). Miehet OIREEON 2, EI-ANGINAALINEN RINAKIPU 2, OIREEON , 1, 1, 2 1,,5 2,5,5,5,,,, , EI-ANGINAALINEN RINAKIPU 2, EPÄYYPILLINEN RINAKIPU , 1,,5 YYPILLINEN RINAKIPU 1,,5, EPÄYYPILLINEN RINAKIPU , 1,,5 YYPILLINEN RINAKIPU 1,,5, 4 2, 4 2, Laukkanen JA, Mäkikallio H, Rauramaa R, Kurl S. Asymptomatic -segment depression during exercise testing and the risk of sudden cardiac death in middle-aged men. A populationbased follow-up study. Eur Heart Journal 29;3: Laukkanen JA, Mäkikallio H, Rauramaa R, Kiviniemi V, Ronkainen K, Kurl S. Cardiorespiratory fitness is related to the risk of sudden cardiac death. A Population-based follow-up study. J Am Coll Cardiol 21;56: Filipovsky J, Ducimetiere P, Safar ME. Prognostic significance of exercise blood pressure and heart rate in middle-aged men. Hypertension 1992;2: segmentin luotettavan arvioinnin vain kytkennöissä V1-3. EKG:n -välin vajoama on rasituksessa ilmaantuvan sydänlihasiskemian tärkein osoittaja rasituskokeessa (3), (kuvio 5). Mitä suurempi -vajoama on, sitä todennäköisemmin muutos aiheutuu sydänlihaksen iskemiasta ja sitä vaikeammasta sepelvaltimotaudista on kysymys. Mitä useammassa kytkennässä -vajoamaa esiintyy, sitä laaja-alaisempi on sydänlihaksen iskemia. Nopeasti ylöspäin nouseva -välin vajoama, jossa vajoamista on vain ns. J-pisteen kohdalla, esiintyy terveillä. Löydös on siis normaali (3). Hitaasti ylöspäin viettävät, vaakasuorat ja alaspäin viettävät -vajoamat, joiden vajoamataso on vähintään,1 mv (1, mm), ovat tyypiltään iskeemisiä -muutoksia. Joskus nämä muutokset ilmaantuvat vasta rasituksen jälkeen. Jos -välin vajoama on suunnaltaan alaspäin viettävä, sitä pidetään patologisena, mikäli J-pisteen vajoama on vähintään,1 mv (1). ällainen -muutos on usein ennusteellisesti merkittävän iskemian merkki. Iskeemiset -muutokset rasituksen jälkeen näkyvät tyypillisesti kokeen palautumisvaiheessa kolmen minuutin kuluessa. Luotettavin iskemian osoittaja on ra- 63 Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk 66
5 IEEESSÄ AULUKKO 2. Rasituskokeessa sepelvaltimotaudin ennustetta kuvaavat muuttujat. ärkeäksi todetut ennusteelliset tekijät rasituskokeessa: voidaan harkita muita sepelvaltimotaudin diagnostisia tutkimuksia matala suorituskyky (alle 5 ME*) vahvat iskeemiset EKG-löydökset tyypillinen rintakipuoire vaimea systolisen verenpaineen nousu kammiotakykardia Muut rasituskokeen ennusteelliset tekijät: näiden merkitykseen vaikuttavat muut kliiniset tiedot ja rasituskoelöydökset oireeton iskeeminen EKG rasituksessa ja palautumisvaiheessa vaimea sykkeen nousu rasituksessa hitaasti tapahtuva sykkeen ja verenpaineen palautuminen rasituksen jälkeen hypertensiivinen verenpainereaktio rasituksessa runsaat kammiolisälyönnit rasituksessa ja palautumisvaiheessa *1 ME = lepoaineenvaihdunnan kerrannainen. 16 Fagard RH, Pardaens K, Staessen JA, hijs L. Prognostic value of invasive hemodynamic measurements at rest and during exercise in hypertensive men. Hypertension 1996;28: Savonen KP, Kiviniemi V, Laukkanen JA ym. Chronotropic incompetence and mortality in middle-aged men with known or suspected coronary heart disease. Eur Heart J 28;29: Jouven X, Empana JP, Schwartz PJ, Desnos M, Courbon D, Ducimetière P. Heart-rate profile during exercise as a predictor of sudden death. N Engl J Med 25;352: Frolkis JP, Pothier CE, Blackstone EH, Lauer MS. Frequent ventricular ectopy after exercise as a predictor of death. N Engl J Med 23;348: Vuori I, ikkanen H. Kliininen rasituskoe. eoksessa Vuori I, aimela S, Kujala U, toim. Liikuntalääketiede. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino 25, SIDONNAISUUDE: Jari Laukkanen on osallistunut laitevalmistaja St. Jude Medicalin laitekoulutukseen Brysselissä lokakuussa 29. Raimo Kettunen on osallistunut laitevalmistaja Medtronic Finland Oy:n kustantamalle kongressimatkalle Berliiniin toukokuussa 21. situksen aikana suurimmalla kuormituksella ilmaantunut -välin vajoama. Jos merkitsevä -vajoama esiintyy kytkennässä, jossa on matala R-heilahdus, on tämän muutoksen merkitsevyys suurempi kuin sellaisessa kytkennässä, jossa R-aalto on korkea (suhteellinen -vajoama). ietokoneistetut EKG-järjestelmät voivat mitata -välin,1 mv:n tarkkuudella kaikista kytkennöistä koko rasituskokeen ajan. Järjestelmät arvioivat -vajoamat yleensä ns. mediaaniheilahdusmuutoksina, jolloin satunnaiset heilahdukset ja niiden vaikutukset voidaan eliminoida. Laaja-alaisessa sepelvaltimotaudissa, esimerkiksi ns. kolmen suonen taudissa, merkitsevä -muutos voi kuitenkin jäädä näkymättä, koska poikkeavat alueelliset -muutokset voivat kumota toisensa. Löydöksinä rasituskokeessa ovat tällöin jo pienessä rasituksessa ilmaantuva rintakipu ja usein verenpaineen lasku tai vaimeaksi jäävä nousu. Sydäninfarktin jälkeen tehdyssä rasituskokeessa todetaan melko usein -välin nousua varsinkin sellaisissa kytkennöissä, joissa on todettu Q-aalto. Muutoin löydös on harvinainen, mutta esiintyessään merkittävään iskemiaan viittaava. Rasituskokeen tuloksen kliininen merkitys riippuu kuitenkin -muutoksen ohella myös iästä, sukupuolesta ja oireiden tyypistä (1), (kuvio 6). Esimerkiksi epätyypillisiä oireita potevan alle 5-vuotiaan naishenkilön ollessa kyseessä on vaikea päätyä iskeemisen sydäntaudin diagnoosiin rasituskokeessa todetun alle 2, mm:n -laskun perusteella. Sen sijaan diagnoosia on vaikea jättää tekemättä tyypillisiä oireita potevalle yli 5-vuotiaalle miehelle, vaikka rasituskokeen tulos olisi negatiivinenkin. Rasituskoe sydänpotilaan ennusteen arvioinnissa Viime vuosina rasituskokeen ennusteellista arvoa on tutkimustuloksiin perustuen korostettu (4). Kun sepelvaltimotaudin aiheuttamaa riskiä halutaan selvittää rasituskokeella, tärkeimpiä muuttujia ovat suorituskyky ja EKG-muutokset, ja lisäksi oireet ja tuntemukset sekä syke- ja verenpainereaktio rasituksessa ja palautumisvaiheessa. Iskeemiseksi tulkittavat EKG-muutokset voivat olla merkki ahtauttavasta sepelvaltimotaudista, mutta myös potilaan suorituskyky, oireet ja tuntemukset sekä muut verenkiertoelimistöä kuvaavat muuttujat antavat tärkeää tietoa sydänsairauden riskistä (taulukko 2). uloksia yhdistämällä ennustearvio saadaan entistä luotettavammaksi (5). Monet rasituskokeen ennusteellisen arvon osoittavista tutkimuksista ovat perustuneet miehillä todettuihin löydöksiin. Viime vuosina on julkaistu naisiin perustuvia tutkimuksia, jotka korostavat fyysisen kunnon merkitystä myös oireettomilla naisilla (6). Huono fyysinen kunto ja rasituksen jälkeen hitaasti palautuva syke olivat keskeisiä kuolleisuutta ennustavia muuttujia varsinkin naisilla silloin, kun rasituksen aikana todetuilla iskeemisillä EKG-muutoksilla ei todettu itsenäistä ennustearvoa (6). Suorituskyky Rasituskokeen lopettamisen syy tulisi dokumentoida aina huolellisesti. Kliininen rasituskoe keskeytyy useimmiten potilaan kokeman väsymisen vuoksi. Muita huomionarvoisia syitä rasituksen lopettamiselle voivat olla hengästymisen tunne tai rytmihäiriöt, jotka ovat tärkeitä myös kuormituskokeen diagnostiikassa. Kuormituksessa ilmaantuvat -laskut eivät liity kovin usein rintakipuun, jota esiintyy aika harvoin ja joka voi ilmaantua vasta kuormituksen jälkeen sydänlihasiskemian jatkuessa pidempään. Sairaaloiden potilasaineistoihin sekä väestöön perustuvissa tutkimuksissa on osoitettu, että matala suorituskyky on muista riskitekijöistä riippumaton ennusteen mittari (7). Huono suorituskyky ennustaa kuolleisuutta samaan tapaan Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk
6 KASAUS Kliinisestä rasituskokeesta päätettäessä pitää ottaa huomioon ahtauttavan sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys. AULUKKO 3. Suoritus- ja toimintakyvyn arviointi rasituskokeen avulla (2). Kuormitustaso Hapen kulutus Metabolinen oiminto/työtehtävä rasituskokeessa ml/min/kg ekvivalentti (ME) 1 5 W < Kävely 3 km/t, toimisto-, valvomo- tai kevyt kotitaloustyö 5 75 W Kävely 5 6 km/t, raskaat työvaiheet sairaanhoito-, asennus- ja kotitaloustyössä 75 1 W Kävely 6 7 km/t, rakennus-, nosto- ja raskaat siivoustyöt 1 15 W Kävely tai hölkkä 7 8 km/t ja raskaat työvaiheet rakennus- tai varastotyössä 15 2 W 3 4 > 9 Juoksu 9 1 km/t, metsurin työ, käsinkaivutyöt, kalusteiden kantaminen tms. 1 ME = hapenkulutus 3,5 ml/min/kg. kuin monet tunnetut vaaratekijät, kuten tupakointi, ylipaino, kohonnut kolesteroli tai verenpaine (7,8). Mutta perinteisten vaaratekijöiden vaikutukset fyysiseen kuntoon eivät riitä selittämään rasituskokeessa ilmenevää huonoa suorituskykyä ja sen ennustearvoa. Rasituskokeen aikana mitattu fyysinen kunto ja EKG-muutokset tuovat selvän lisäarvon riskitaulukoiden (Framingham, SCORE) tarjoamaan perinteiseen informaatioon verrattuna (8,9). Kliinisessä kuormituskokeessa todettu hyvä suorituskyky on yhteydessä vähäisempään sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, joskin normaalia parempi suorituskyky tarjoaa vain pienen ennusteellisen lisähyödyn (1). oisaalta on voitu todeta yhdenmukaisesti, että potilaan ennuste on hyvin huono, jos suorituskyky jää matalaksi (alle 5 ME, noin 75 W, 1 ME = lepoaineenvaihdunnan kerrannainen, taulukko 3) (6). Iskeemiset EKG-muutokset Rasituksen aikana EKG-rekisteröinnissä havaittavan sydänlihasiskemian tiedetään lisäävän akuutin sepelvaltimokohtauksen riskiä ja sydän- ja verisuonitautikuoleman vaaraa (11). Useimmiten kiinnitetään päähuomio rasituksen myötä ilmaantuviin EKG-muutoksiin. ämän lisäksi myös rasituksen jälkeen säilyvä tai hitaasti palautuva iskeeminen EKG-muutos voi olla merkki sydänsairauden huonosta ennusteesta (12), eikä sitä voi tulkita yksinomaan vääräksi positiiviseksi löydökseksi, jos muut kliiniset tiedot puoltavat sepelvaltimotaudin todennäköisyyttä. Kun -lasku suhteutetaan rasituksen ja palautumisen aikaiseen syketaajuuteen ja iskemian kestoon, niin kuin yleensä automaattisena analyysinä tapahtuu, saadaan luotettavaa tietoa ennusteesta (12). Jo kevyellä kuormituksella ilmaantuva iskeeminen EKG-muutos voi liittyä huonoon ennusteeseen. Kliinisessä rasituskokeessa todetun sydänlihasiskemian ennustearvo on erityisen suuri potilailla, jotka tupakoivat ja joilla on korkea verenpaine tai kolesterolipitoisuus. Oireeton rasituksen aikana rekisteröity sydänlihasiskemia on yhtä merkittävä löydös kuin oireita aiheuttava iskemia silloin, kun potilaalla todetaan muita perinteisiä sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä (11). Näissä potilasryhmissä oireeton iskeeminen EKG-löydös ja huono suorituskyky voivat merkitä sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa (13,14). Verenpaineen ja sykkeen muutokset tulisi myös rekisteröidä rasituskokeen aikana. Vaimea verenpaineen nousu, laskusta puhumattakaan, on vakava sydänsairauden merkki. oisaalta tätä ilmiötä epäiltäessä verenpaine kannattaa mitata toistetusti ja samaan aikaan pitäisi ottaa huomioon mahdolliset muut poikkeavuudet. Korkea verenpaine suhteutettuna potilaan saavuttamaan rasitustasoon saattaa olla merkki verenkierron säätelyjärjestelmän häiriöstä ja yhteydessä myöhemmin kehittyvään verenpainetautiin, vasemman kammion paksuuntumiseen ja kuoleman vaaran lisääntymiseen (15). Muutamissa tutkimuksissa on osoitettu, että liian nopeasti nouseva verenpaine rasituksen aikana ja hidas palautuminen sen jäl- 632 Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk 66
7 IEEESSÄ keen ennustaa sydän- ja verisuonitautien sekä verenpainetaudin riskiä (15,16). Sykevaste Sykkeen tulisi kohota johdonmukaisesti rasitustason nousun myötä. Lääkkeet voivat vaikuttaa paitsi sykkeen, myös verenpaineen ja EKG-muutosten tulkintaan, mutta lääkityksiä ei tarvitse aina keskeyttää. Keskiraskaalla kuormituksella todettu korkea syke lisää kuoleman vaaraa. Matalaa sykevastetta kevyellä ja keskiraskaalla kuormalla on pidetty osoituksena sydämen paremmasta toimintakyvystä oireettomalla normaaliväestöllä, mutta sairailla tai oirehtivilla potilailla joidenkin lääkkeiden (esimerkiksi beetasalpaajat) ja iän vaikutusta rasituksen aikaiseen sykkeeseen on vaikea arvioida. Vaimean sykevasteen tiedetäänkin merkitsevän huonoa ennustetta liittyneenä autonomisen hermoston toiminnan häiriöön, varsinkin sympaattisen tonuksen huonoon reagointikykyyn rasituksessa (17). Hidas sykkeen palautuminen rasituksen jälkeen voi ennustaa korkeampaa kuolleisuutta (5), ja erityisesti sydänperäisiä äkkikuolemia (18). Sykkeen nopeaa palautumista rasituksen jälkeen on pidetty hyvän suorituskyvyn merkkinä, mutta se voi myös liittyä autonomisen hermoston säätelyjärjestelmän häiriöihin ja sitä kautta jopa rytmihäiriöistä johtuviin äkillisiin sydänkuolemiin. ähän liittyen rasituksen aikana ja heti sen jälkeen todettava runsas lisälyöntisyys ei ole täysin vaaraton ilmiö (19). Lopuksi Kliininen rasituskoe on edelleen ahtauttavan sepelvaltimotaudin eli iskeemisen sydänsairauden tärkein diagnostinen tutkimus. utkimuksesta päätettäessä pitää ottaa huomioon taudin ennakkotodennäköisyys. Jos ennakkotodennäköisyys on pieni, rasituskokeesta ei ole diagnostista hyötyä. Ennusteen arviointiin rasituskoe sen sijaan sopii aina, mikäli potilaan toimintakyky sallii riittävän kuormituksen. Muutkin kuin EKG-muutokset rasituskokeessa antavat arvokasta lisätietoa. Iskeemisen EKGlöydöksen ohella ainakin matala suorituskyky ja tyypillinen rintakipuoire ja laskeva verenpainevaste puoltavat potilaan lisätutkimuksia ja hoitoja. Potilaan riskitekijöitä kannattaa hoitaa hyvin, vaikka lisätutkimuksiin ei päädyttäisikään. RAIMO KEUNEN Professor, Chief Physician, Specialist in Internal Medicine and Cardiology Päijät-Häme Central Hospital, Department of Internal Medicine JARI LAUKKANEN ENGLISH SUMMARY Exercise testing in the diagnosis and prognostic evaluation of coronary heart disease he increased availability of coronary angiography and the problem of false positive and negative test results have decreased the use of exercise testing in Finland. On the other hand, recent studies have established the prognostic significance of the exercise test. he conventional ergometric exercise test is still a useful diagnostic tool in clinical practice, if some limitations are taken into account. Not only ECG findings, but also clinical information, exercise performance and physiological responses are essential for evaluating the results of a clinical exercise test. Intermediate pre-test probability of occlusive coronary heart disease and sub-maximal level of workload are the most important prerequisites for a clinically useful exercise test. In addition to the diagnostic information, a correctly performed exercise test also produces independent prognostic information. Suomen Lääkärilehti 8/211 vsk
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotKLIINISEN RASITUSKOKEEN
KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotKliinisen rasituskokeen käyttö sydänsairauksissa
Tieteessä katsaus Suomen Kardiologisen Seuran työryhmä: Jari Laukkanen (pj.), Tuomo Nieminen, Kai Savonen, Kari Kervinen, Tuija Poutanen, Pekka Raatikainen Kliinisen rasituskokeen käyttö sydänsairauksissa
LisätiedotMitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta
Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotSydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa
Alkuperäistutkimus Pekka Turtiainen, Pentti Rautio ja Juha Mustonen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Sydänperfuusiokuvaus (SPK) on hyödyllinen sepelvaltimotaudin
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotRasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala
Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa Jaakko Hartiala Sepelvaltimosairaus yleisin sydänsairaus ennaltaehkäisyn menestystarina: >siirtymässä vanhempiin ikäluokkiin ja naisiin nuorten elämäntapamuutokset
LisätiedotSepelvaltimotaudin diagnostiikka
Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Juha Koskenvuo Professori, ylilääkäri 14.9.2017 Ateroskleroosi Valtimonkovettumatauti Suurten ja keskisuurten valtimoiden sisäkalvoon kertyy rasva-ainepaksuuntumia (plakkeja),
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
Lisätiedot10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?
10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme
LisätiedotSepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset
tieteessä Kari Kervinen dosentti, erikoislääkäri kari.kervinen@ppshp.fi Matti Niemelä dosentti, apulaisylilääkäri Juhani Valkama LT, osastonylilääkäri OYS, medisiininen tulosalue, kardiologian osasto Sepelvaltimotaudin
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotVERENPAINEVASTE KLIINISESSÄ KUORMITUSKOKEESSA. Erkka Karjalainen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma
VERENPAINEVASTE KLIINISESSÄ KUORMITUSKOKEESSA Erkka Karjalainen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Biolääketieteen yksikkö Huhtikuu 2012 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotDiagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö
Katsaus Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö Matti Uhari Diagnostiikka on ensimmäinen vaihe potilaan hoitamisessa. Se aloitetaan oireiden ja löydösten kartoittamisella. Tämän jälkeen luodaan
LisätiedotNuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta
Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotSydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi
Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotLeena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011
Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotKiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki
Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotHyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja
Hyvinvoinnin merkitys Taustaa Matti Heikkilä Liikunnan erityisasiantuntija LO 69-71 (Vierumäki) KVT 80 82 (Jyväskylän yliopisto ja Vierumäki) Tmi Sykettä Elämään ja StressinMurtajat Yritysten hyvinvointivalmennus
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotSykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa
Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotRasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014
Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotFyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010
Lisätiedotäkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula
Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotSydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotUrheilijan ylirasitustila
Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Stabiili sepelvaltimotauti
Käypä hoito -suositus 13.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
Lisätiedot3 Tieteellinen toiminta
3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian
LisätiedotSydänlihaksen perfuusiota voidaan tutkia
Katsaus JUHA SINISALO JA KARI S. VIRTANEN Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus Sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksella on mahdollista selvittää sydämen verenkierron toimintaa. Sitä voidaan käyttää itsenäisenä
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
Lisätiedot