Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Pekka Turtiainen, Pentti Rautio ja Juha Mustonen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Sydänperfuusiokuvaus (SPK) on hyödyllinen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Tutkimme Pohjois-Karjalan keskussairaalassa 276 potilaan taustatiedot, SPK-löydökset, hoitopäätökset ja lähes neljän vuoden seurannan tapahtumat. Potilaat jaettiin diagnostiseen ryhmään () ja vaikeusasteryhmään (, sepelvaltimotauti tiedossa). Lepo- EKG oli poikkeava 55 %:lla potilaista. SPK:n kuormituskokeen iskemia-arvioista oli vääriä positiivisia 35 % ja vääriä negatiivisia 36 % suhteutettuna SPK-löydökseen. SPK:ssa todettiin infarktiarpi viidesosalla ja iskemia lähes puolella potilaista. SPK:n jälkeen sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tehtiin viidesosalle ja pallolaajennukseen tai ohitusleikkaukseen ohjattiin 30 potilasta (11 %). SPK-negatiivisten potilaiden sydänkuolleisuus neljän vuoden seurannassa oli vain 0,7 % ja SPK-positiivistenkin vain 3,2 %. Tämä viittaa siihen, että hoitokäytäntömme on oikea. S epelvaltimotauti on edelleen merkittävä kansantauti Suomessa. Rajalliset voimavarat tulisi suunnata oikein taudin ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon. Sydäninfarktin diagnostiikasta ja sepelvaltimotautikohtauksesta eli epästabiilista angina pectoriksesta ja sydäninfarktista ilman ST-nousuja on ilmestynyt Käypä hoito suositus (Sydäninfarktin diagnostiikka 2000, Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili ancina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito 2003), mutta vakaan sepelvaltimotaudin diagnostiikasta ja hoidosta ei tällaista ole. Viimeiset suositukset sydänlihaksen iskemian patofysiologiasta, diagnostiikasta ja hoitoperiaatteista ovat vuodelta 1992 (Suomen Kardiologisen Seuran työryhmä 1992). K un kliinikko miettii rintakipupotilaalle sopivaa diagnostista tutkimusta, on valittavana Duodecim 2007;123: joko ei-invasiivinen tai invasiivinen linja. Kun valitaan ensin mainittu, potilaan sydämen tila selvitetään kuormituskokeen tai sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksen eli sydänperfuusiokuvauksen (SPK) avulla ja osa tutkittavista valikoituu sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen. Invasiivisella linjalla sitä vastoin tehdään kliinisen tilanteen tai kuormituskokeen perusteella varjoainekuvaus. Sepelvaltimotaudin todennäköisyydestä saadaan käsitys potilaan iän, sukupuolen, vaaratekijöiden ja oireiden perusteella. Kuormituskoe antaa vähän lisätietoa, jos taudin todennäköisyys on pieni, alle 15 %. Tällöin ei kuormituskoetta kannattaisi tehdä ollenkaan seulontatutkimuksena. Väärän positiivisen tutkimuslöydöksen takia voidaan joutua tekemään SPK, sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tai molemmat. Jos sepelvaltimotaudin todennäköisyys on % 567

2 Taulukko 1. Tärkeimmät kliiniset tiedot sydänperfuusiokuvaukseen ohjatuista potilaista. Kaikki n = 276 Diagnostinen tutkimus Taudin vaikeusasteen määritys p-arvo Ikä (v) 62 ± 9 61 ± 9 62 ± 9 NS Miehiä 142 (51 %) 89 (44 %) 53 (72 %) < 0,001 Painoindeksi (kg/m 2 ) 29 ± 5 29 ± 5 29 ± 5 NS Diabetes 54 (20 %) 35 (17 %) 19 (26 %) NS Hypertensio 136 (49 %) 104 (52 %) 32 (43 %) NS Hyperlipidemia 113 (41 %) 65 (32 %) 48 (65 %) < 0,001 Tupakointi tai aikaisempi tupakointi 102 (37 %) 67 (33 %) 35 (47 %) < 0,05 Rasitusrintakipu 119 (43 %) 75 (37 %) 44 (59 %) < 0,01 Rasitushengenahdistus 114 (41 %) 88 (44 %) 26 (35 %) NS Sepelvaltimotauti tiedossa 74 (27 %) Sairastettu sydäninfarkti 42 (15 %) 42 (57 %) Aikaisempi pallolaajennus 10 (3,6 %) 10 (14 %) Aikaisempi ohitusleikkaus 14 (5,1 %) 14 (19 %) NS = ero ei merkitsevä eivätkä lepo-ekg:n muutokset estä kuormituskokeen tulkintaa (vasemman kammion hypertrofia, tahdistinrytmi, vasen haarakatkos, pre-eksitaatio), on kliininen kuormituskoe suositeltavin diagnostinen tutkimus (Rautio ja Vanninen 2003). Jos todennäköisyys on %, suositeltava tutkimus sepelvaltimotautia epäiltäessä on kliininen kuormituskoe tai SPK (Vanninen ym. 1993, ACC/AHA/ASNC Guidelines 2003, Rautio ja Vanninen 2003). Jos todennäköisyys on yli 85 % eikä kuormituskokeessa saada näyttöä iskemiasta, edetään joko SPK:hon tai sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen. Mikäli kuormituskokeessa on todettu selkeä iskemialöydös, voidaan harkita suoraan varjoainekuvausta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia potilaita ohjautui SPK:hon yhden vuoden aikana Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Heidän EKG-, kuormituskoe- ja SPK-löydöksiään kartoitettiin, ja lisäksi tarkasteltiin, millaisen hoitomuodon kliinikko valitsi näille potilaille ei-invasiivisten tutkimuksien jälkeen ja mitä potilaille tapahtui lähes neljän vuoden seurannassa. Vastaavanlaista tutkimusta ei tietojemme mukaan ole Suomessa aikaisemmin tehty. Sydänperfuusiokuvauksesta on ilmestynyt hiljakkoin katsaus tässä lehdessä (Sinisalo ja Virtanen 2005). Aineisto ja menetelmät Aineisto muodostuu 276 potilaasta, joille tehtiin sydämen perfuusiokuvaus Pohjois-Karjalan keskussairaalan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen osastolla Potilaat jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, oliko kyseessä diagnostinen tutkimus (202 potilasta) vai arvio sepelvaltimotaudin vaikeusasteesta (74). Ensimmäisessä ryhmässä sepelvaltimotauti suljettiin pois tai todettiin. Mukana ovat tapaukset, joissa esiintyi kuormituskokeen tulkintaa vaikeuttavia EKG-muutoksia. Jälkimmäisen ryhmän potilaiden tärkeimpiä kliinisiä tietoja ja vaaratekijöitä on esitelty taulukossa 1. Miessukupuoli, kolesterolilääkitys, tupakointi ja rasitusrintakipu olivat yleisempiä vaikeusasteryhmässä. Taulukossa 2 on esitetty aikaisemmat lepo-ekg- ja kuormituskoelöydökset kaikilla ja lisäksi SPK:n tutkimusaiheen mukaan jaoteltuina. Yli puolella potilaista (55 %) oli poikkeava lepo-ekg. Diagnostisessa ryhmässä vasemman kammion hypertrofia oli yleisempi kuin vaikeusasteryhmässä. Diagnostisen ryhmän potilaista neljällä oli Q-aaltomuutoksia, mutta vain yhdellä heistä todettiin arpimuutos SPK:ssa. Kuormituskokeessa vaikeusasteryhmän potilaiden syketaajuus jäi selvästi useammin alle 85 %:n tavoitteen kuin diagnostisessa ryhmässä. Vaikeusasteryhmässä todettiin useammin iskemiaa. Potilaiden lääkitykset jakaantuivat seuraavasti: beetasalpaaja 65 %:lla, asetyylisalisyylihappo 54 %:lla, lyhytvaikutteinen nitraatti 53 %:lla, kolesterolilääkitys 41 %:lla, angiotensiinikonvertaasin estäjä tai AT-reseptorin salpaaja 36 %:lla, pitkävaikutteinen nitraat 568 P. Turtiainen ym.

3 Taulukko 2. Lepo-EKG:n ja aikaisempien kuormituskokeiden tulokset. Kaikki n = 276 Diagnostinen tutkimus Taudin vaikeusasteen p-arvo Lepo-EKG Vasemman kammion hypertrofia 46 (17%) 41 (20%) 5 (6,8 %) < 0,05 Vasen haarakatkos 31 (11 %) 20 (9,9 %) 11 (15 %) NS Oikea haarakatkos 10 (3,6 %) 7 (3,5 %) 3 (4,1 %) NS Tahdistinrytmi 7 (2,5 %) 5 (2,5 %) 2 (2,7 %) NS Krooninen eteisvärinä 6 (2,2 %) 5 (2,5 %) 1 (1,4 %) NS Q-aaltomuutos 19 (6,9 %) 4 (2,0 %) 15 (20 %) < 0,001 ST-välin tai T-aallon muutos Etuseinäkytkentä 25 (9,1 %) 14 (6,9 %) 11 (15 %) NS Alaseinäkytkentä 32 (12 %) 23 (11 %) 9 (12 %) NS Sivuseinäkytkentä 51 (19 %) 35 (17 %) 16 (22 %) NS Jokin EKG:n poikkeavuus 153 (55 %) 106 (52 %) 47 (64 %) NS Kuormituskoe tehty 166 (60 %) 117 (58 %) 49 (66 %) NS Syketaajuus alle tavoitteen 82 (49 %) 44 (37 %) 38 (78 %) < 0,001 Epävarma iskemialöydös 37 (22 %) 34 (29 %) 3 (6,1 %) < 0,001 Iskemian arviointi ei mahdollinen 15 (9,0 %) 11 (9,4 %) 4 (8,2 %) NS (haarakatkos tms.) Iskemiatyyppinen löydös 32 (19 %) 16 (14 %) 16 (33 %) < 0,05 NS = ero ei merkitsevä ti 30 %:lla, diureetti 27 %:lla ja kalsiuminsalpaaja 20 %:lla. SPK:ssa käytettiin teknetiumilla leimattua radioisotooppia ( 99 Tc-tetrofosmiini), joka kertyy sydänlihassoluihin niissä ruiskutushetkellä vallinneen alueellisen verenkierron mukaisesti. Merkkiaine annetaan laskimoon kuormituskokeen yhteydessä 1 2 minuuttia ennen varsinaisen rasituspoljennan loppumista. Jos potilas ei suoriudu tavanomaisesta maksimaalisesta kuormituskokeesta tai lepo-ekg:ssä näkyy vasen haarakatkos, voidaan tehdä farmakologinen kuormitus. Siinä potilaaseen infusoidaan sepelvaltimoita laajentavana lääkkeenä dipyridamolia ja potilas polkee kevennetyn kuuden minuutin ergometrikuormituksen tai tekee kahden minuutin isometrisen nyrkistyksen. Kuvaus tehdään minuutin kuluttua kuormituksen loppumisesta. Lisäksi tehdään lepokuvaus noin 3 4 tuntia rasituskuvauksen jälkeen (yhden päivän tutkimus) tai toisena päivänä (kahden päivän tutkimus). Tuolloin annetaan ensin glyseryylitrinitraattia kielen alle ja muutaman minuutin jälkeen radioisotooppia laskimoon. Näin päästään vertailemaan rasitus- ja lepolöydöksiä keskenään. Kuvaus tehdään yksifotoniemissiotomografiaa (SPET) käyttäen 180/360 asteen keräystä. SPK:n tulosten analysoinnissa käytettiin analyysi- ja tulostusohjelmia. SPET- tulosteet ovat semikvantitatiivisia eli ne normitetaan parhaiten perfusoituvaan sydänlihasalueeseen. SPET-kuvat tulostetaan kolmessa eri leiketasossa. Tuloksia verrataan miesten ja naisten viiteaineistoon. Löydösten tulkinta vaatii kokemusta ja virhelähteiden tuntemusta. Normaali perfuusio on hyvän ennusteen merkki (Hachamovitch ym. 1998, Shaw ja Iskandrian 2004, Thomas ym. 2004), ja merkittävän sepelvaltimotaudin todennäköisyys on tällöin pieni. Lievä perfuusiohäiriö on osoitus kasvaneesta infarktiriskistä (Hachamovitch ym. 1998). Vaikeat perfuusiohäiriöt ovat merkki lisääntyneestä sydänkuoleman ja infarktin riskistä. (Berman ym 1995, Hachamovitch ym ja 1998, Kang ym. 1999, Shaw ja Iskandrian 2004). Sairastettu sydäninfarkti havaitaan lepokuvissa näkyvinä perfuusiopuutoksina. S P K : n k u o r m i t u s k o e. Valtaosa potilaista (206 = 75 %) suoritti maksimaalisen kuormituskokeen polkupyöräergometrilla. Farmakologisen eli dipyridamolitehosteisen kuormituskokeen suoritti 63 potilaista (23 %): kevennetyn ergometrian oli 47 (17 %) ja isometrisen nyrkistyksen 16 (6 %). Varhaisen kuormituskokeen yhteydessä SPK tehtiin viidelle potilaalle (1,8 %). Yhdelle potilaalle voitiin tehdä kliinisistä syistä vain lepokuvaus ja yhdelle vain rasituskuvaus. Tutkimus oli yksipäiväinen 183 potilaalla (66 %) ja kaksipäiväinen 93:lla (34 %). Jälkimmäisen ryhmän tutkittavat olivat tukevia (miehet yli 90 kg ja naiset yli 80 kg), ja heille tehtiin ns. vaimenemiskorjattu tutki Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa 569

4 Diagnostinen ryhmä Vaikeusasteryhmä 6,4 % 85,6 % 14,4 % 3,5 % 67,6 % 32,4 % 4,5 % 16,2% 9,5 % 6,8 % Kons. hoito Angio kons. hoito Angio pallolaajennus Angio ohitusleikkaus Kuva. Potilaiden jatkohoito ja tutkimukset. mus. Lopuille 66 %:lle potilaista suoritettiin vaimenemiskorjaamaton SPK. Potilaiden seurantatiedot saatiin sähköisestä sairauskertomuksesta ja siihen liittyvästä henkilörekisteristä. Lisäksi tilattiin muualta sairauskertomuksia tietojen puuttumisen tai epäselvyyden takia. Tutkimukseen oli saatu sairaalamme eettisen toimikunnan lupa. Tilastokäsittely tehtiin SPSS-ohjelmalla. Jakauman mukaan käytettiin parametrisia tai ei-parametrisia testejä Tulokset SPK:n kuormituskoe. Rasituksessa saavutettu syketaajuus oli keskimäärin 129 ± 27/min. Beetasalpaajan käyttäjiä oli SPK:n diagnostisessa ryhmässä 57 % (115/202) ja heistä 39 % (45/115) piti taukoa beetasalpaajan käytössä SPK:n takia. Vaikeusasteryhmäläisille tutkimus tehtiin yleensä lääkityksen käytön aikana; beetasalpaajataukoa piti vain 12 % potilaista (8/66). EKG:ssä todetun ST-tason laskun perusteella merkittävän iskemian kriteerit täyttyivät kaikkiaan 17 %:lla (46/276). Heistä diagnostiseen ryhmään kuului 27 potilasta, ja näistä 56 %: lla (15/27) iskemia varmistui SPK:ssa. Vaikeusasteryhmän 19 potilaan kuormituskokeen iskemia varmistui SPK:ssa 79 %:lla. Iskemia-arvio oli epävarma 13 %:lla tutkituista (36/276). SPK:n indikaatioryhmittäin osuudet olivat 14 % ja 9 %. Iskemian arviointi ei ollut mahdollista lepo-ekg:n muutosten takia molemmissa ryhmissä 19 %:lla potilaista (53/276). Noin puolella potilaista (51 %, 140/276) ei todettu iskemiaan viittaavaa. Diagnostiseen ryhmään heistä kuului 106 potilasta, joista 33:lla (31 %) todettiin iskemia SPK:ssa. Vaikeusasteryhmään kuului 34 potilasta, joista puolella todettiin iskemia SPK:ssa. SPK:n löydökset (taulukko 3). Kaikkiaan viidesosalta potilaista löytyi arpimuutos ja lähes puolelta iskemiaan sopiva perfuusiolöydös. Miesten sydän oli sairaampi: arpimuutoksista 85 % (46/54) ja iskemialöydöksistä 66 % (82/125) todettiin miehillä. Diabeetikkojen löydökset olivat tavallisia: arpi 39 %:lla (21/54) ja iskemia 74 %:lla (40/54). Iskemialöydökset suhteutettuina tavanomaiseen sepelvaltimoiden anatomiaan on esitetty myös taulukossa 3. Toimenpiteet SPK:n jälkeen. SPK:n jälkeen 19 %:lle (53/276) potilaista tehtiin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (taulukko 4). Kolmelle heistä varjoainekuvaus tehtiin jo viikon kuluttua, ja 100 päivän kuluessa kuvattiin 43 potilasta (81,1 %). Loppujen kymmenen potilaan kuvaukset suoritettiin puolen vuoden kuluessa SPK:sta. Suhteellisesti varjoainekuvauksia tehtiin useammin vaikeusasteryhmän potilaille, ja 92 %:lla heistä (22/24) todettiin SPK:ssa iskemialöydös. Iskemianegatiivisille kahdelle potilaalle annettiin jatkohoidoksi lääkitys. Diagnostisen ryhmän potilaista iskemia todettiin SPK:ssa 72 %:lla (21/29). Kaikkiaan SPK:ssa tuli esiin iskemialöydös 81 %:lla (43/53) varjoainekuvaukseen ohjatuista. Taulukossa 4 on eritelty toimenpiteet myös SPK:n tutkimusaiheen mukaan. Suhteellisesti suuremmalle osalle vaikeusasteryhmän potilaista tehtiin joko pallolaajennus tai ohitusleikkaus kuin diagnostisessa ryhmässä. Suurin osa ohi 570 P. Turtiainen ym.

5 Taulukko 3. Sydänperfuusiokuvauksen löydökset. Kaikki n = 276 Diagnostinen tutkimus Taudin vaikeusasteen arviointi p-arvo Infarktiarpi 54 (20 %) 17 (8,4 %) 37 (50 %) < 0,001 Iskemialöydös 125 (45 %) 76 (38 %) 49 (66 %) < 0,001 Kohtalainen tai vaikea 34 (12 %) 21 (10 %) 13 (18 %) NS Vähäinen tai lievä 91 (33 %) 55 (27 %) 36 (49 %) < 0,01 Sijainti sepelvaltimoissa Vasen eteen laskeva haara 75 (27 %) 41 (20 %) 34 (46 %) < 0,001 Vasen kiertävä haara 53 (19 %) 28 (14 %) 25 (34 %) < 0,01 Oikea sepelvaltimo 75 (27 %) 43 (21 %) 32 (43 %) < 0,01 NS = ero ei merkitsevä Taulukko 4. Sydänperfuusiokuvauksen jälkeen (mediaani 69 vrk, vaihteluväli vrk) tehdyt sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja sen jälkeiset hoitopäätökset. Toimenpiteet Diagnostinen tutkimus Taudin vaikeusasteen arviointi Sydänperfuusiokuvauksen iskemialöydös 1 Positiivinen n = 125 Negatiivinen n = 150 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (n = 53) 29 (14 %) 24 (32 %) 45 2 (36 %) 10 (6,6 %) Lääkehoito (n = 25) 13 (6,4 %) 12 (16 %) 16 (12 %) 9 (6,0 %) Pallolaajennus (n = 16) 7 (3,5 %) 9 3 (12 %) 16 (12 %) 0 (0 %) Ohitusleikkaus (n = 16) 9 (4,5 %) 7 2 (9,5 %) 15 2 (12 %) 1 (0,7 %) 1 Yhdellä potilaalla ei voitu arvioida iskemiaa (tehtiin vain lepotutkimus) 2 Kahdelle potilaalle oli tehty varjoainekuvaus ennen sydänperfuusiokuvausta. 3 Kolmelle potilaalle yritettiin pallolaajennusta ja heistä kahdelle tehtiin ohitusleikkaus tusleikkauksista (13/16) ja pallolaajennuksista (14/16) tehtiin miehille. Ainoastaan yhdellä diagnostisen ryhmän ohitusleikkauspotilaalla ei todettu iskemiaa SPK:ssa, mutta kaikilla pallolaajennukseen ohjatuilla se tuli esiin. Kuvassa on esitetty varjoainekuvauksella tutkittujen potilaiden hoidot. Potilaista 25:lle (9 %) tehtiin pelkästään varjoainekuvaus. Heistä 20:lle tuli jatkohoidoksi sepelvaltimotautilääkitys, mutta viidellä ei todettu muutoksia sepelvaltimoissa. Näistä viidestä potilaasta kahdella todettiin iskemia SPK:ssa eli väärä positiivinen tulos varjoainekuvaukseen verrattuna. Kaikkiaan sepelvaltimotauti todettiin 83 %:lla (24/29) diagnostisen ryhmän potilaista varjoainekuvauksessa. Kliinikkoa kiinnostanee tieto, että näistä 24:stä sepelvaltimotautiseksi diagnosoidusta potilaasta 19:lla todettiin iskemia SPK:ssa, eli SPK:n osuvuus varjoainekuvaukseen suhteutettuna oli 79 % (19/24). Seurannan pituus oli keskimäärin 46 ± 6 kuukautta, jonka aikana sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tehtiin 41 potilaalle (20 ± 14 kk, vaihteluväli 4 50 kk). Näistä potilaista 18 (24 %) kuului alkuperäiseen vaikeusasteryhmään (taulukko 5). Koko aineistossa pallolaajennus tehtiin kerran 14 potilaalle ja kahdesti kolmelle. Jos potilaalle tehtiin pallolaajennus, sitä edeltävä varjoainekuvaus on myös merkitty omaksi toimenpiteekseen. Ohitusleikkaukseen ohjattiin kuusi potilasta (2,2 %), joista viidellä oli todettu iskemia SPK:ssa. Neljälle niistä potilaista, joilla todettiin iskemia SPK:ssa, sattui varma sydänkuolema Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa 571

6 Taulukko 5. Seuranta-aikana (46 ± 6 kk) todetut sydäntapahtumat ja tehdyt sydäntoimenpiteet. Potilaat on jaettu sydänperfuusiokuvauksen indikaation ja löydöksen suhteen. Diagnostinen Taudin Sydänperfuusiokuvauksen löydös tutkimus vaikeusaste positiivinen n = 125 negatiivinen n = 150 Sydäntoimenpiteet Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (n = 41) 23 (11 %) 18 (24 %) 25 (20 %) 16 (11 %) Pallolaajennus (n = 17) 9 (4,5 %) 8 (11 %) 10 (8,1 %) 7 (4,7 %) Ohitusleikkaus (n = 6) 4 (2,0 %) 2 (2,7 %) 5 (4,0 %) 1 (0,7 %) Sydäntapahtumat Varma tai mahdollinen sydänkuolema (n = 5) 1 (0,5%) 4 (5,4 %) 4 (3,2 %) 1 (0,7 %) Varma tai mahdollinen sydäninfarkti (n = 13) 5 (2,5%) 8 (11 %) 1 7 (5,6 %) 1 6 (4,0 %) Sepelvaltimotautikohtaus (n = 18) 5 (2,5 %) 13 (18 %) 2 12 (9,6 %) 2 6 (4,0 %) Ed. tapahtumissa yhteensä potilaita (n = 30) 11 (5,5 %) 19 (26 %) 17 (14 %) 13 (8,7 %) 1 Kolmella potilaalla myös sydänkuolema 2 Yhdellä potilaalla myös sydänkuolema ja kahdella potilaalla myös sydäninfarkti (4/125 = 3,2 %). Yhdellä potilaalla, jolla todettiin normaali perfuusio SPK:ssa, kuolemansyy oli mahdollisesti sydänperäinen (1/150 = 0,7 %). Hän sairasti vaikeaa vajaatoimintaa, ja hänellä oli sepelvaltimotaudin riskitekijöitä. Sepelvaltimotautia ei kuitenkaan diagnosoitu, ja potilas menehtyi noin 3,5 vuotta SPK:n jälkeen. Aikaisemmin neljä sydäninfarktia sairastaneen potilaan kuolinsyy jäi avoimeksi. Muu kuin sydänkuolema todettiin kuudella potilaalla (2,2 %). Sydäninfarktin sai varmasti 11 potilasta, ja se oli mahdollinen kahdella. Näistä seitsemällä todettiin SPK:ssa iskemia ja kuudella ei. Vaikeusasteryhmään kuului kahdeksan infarktipotilasta (11 %), ja diagnostisessa ryhmässä viisi potilasta (2,5 %) sai sydäninfarktin. Muun sepelvaltimotautikohtauksen takia sairaalaan joutuneista SPK:ssa todettiin positiivinen löydös 12 potilaalla (9,6 %) ja kuudella (4,0 %) negatiivinen. Kaiken kaikkiaan em. akuutteja sydäntapahtumia oli yhteensä 36, ja ne sattuivat 30 potilaalle. Heistä 26 % (19/74) kuului vaikeusasteryhmään ja 5,5 % (11/202) diagnostiseen ryhmään. Kaikkiaan sepelvaltimotaudin takia päivystykseen hakeutui seurannan aikana kerran 33 potilasta (12 %) ja 2 3 kertaa 16 (6 %). Seurannan aikana paljastui viisi uutta sepelvaltimotautitapausta (1,8 %). Kaikille näille potilaille tehtiin varjoainekuvaus. Yhdelle heistä tehtiin ohitusleikkaus ja yhdelle infarktin sairastaneelle pallolaajennus. Pohdinta Pohjois-Karjalan keskussairaalan isotooppilaboratorioon sydänperfuusiokuvaukseen lähetettyjen potilaiden tutkimusaiheiden määritys vaikuttaa järkevältä. Sepelvaltimotaudin todennäköisyyttä ei kliinikko ollut yleensä arvioinut, mutta vaaratekijäjakaumista päätellen enemmistö diagnostisen ryhmän potilaista kuului keskisuuren todennäköisyyden ryhmään. Diagnostisen ryhmän potilaiden lepo-ekg oli poikkeava noin puolella ja iskemian arviointia haittaavia tai estäviä muutoksia esiintyi runsaasti. Myös aikaisemmassa kuormituskokeessa iskemian toteaminen oli epävarmaa tai mahdotonta 38 %:lla diagnostisen ryhmän potilaista (45/117), ja syketaajuus jäi alle 85 %:n tavoitetason 37 %:lla (44/117). Tavanomaista kuormituskoetta herkemmälle tutkimukselle oli siis selvä aihe. Toinen selkeä tutkimusaihe oli tiedossa oleva sepelvaltimotauti. Osa näistä potilaista oli sairastanut infarktin ja osa revaskularisoitu, ja haluttiin tietoa heidän tautinsa iskemian vaikeusasteesta ja paikantumisesta 572 P. Turtiainen ym.

7 Taulukko 6. Pohjois-Karjalan keskussairaalan (PKKS) aineiston ja yhdysvaltalaisen monikeskustutkimuksen (Shaw ym. 2003) potilaiden kliinisiä ominaisuuksia. Luvut prosenttiosuuksia. Kliinisen kuormituskokeen diagnostisen osuvuuden ongelma tuli esiin tässä tutkimuksessa. SPK:n kuormituskokeessa rekisteröidyn EKG:n perusteella todettiin iskemia vain 46:lla aineistomme potilaalla (17 %), mutta heistä 30:llä iskemia varmistui SPK:ssa. Kuormituskokeen iskemia-arvioista oli siis vääriä positiivisia 35 % suhteutettuna sydänperfuusiokuvauksen löydökseen (16/46). Normaaliksi ST-välin käyttäytyminen tulkittiin noin puolella (51 %) tutkituista. Kuitenkin 50:llä heistä SPK viittasi iskemiaan ja lopuilla 90:llä tutkimuslöydös jäi negatiiviseksi. Kuormituskokeessa saatiin siis vääriä negatiivisia tuloksia 36 % (50/140) verrattuna SPK:n tulokseen. Kun SPK:n diagnostista osuvuutta arvioidaan SPK:n jälkeen tehdyn varjoainekuvauksen perusteella, osuvuudeksi saadaan 79 % (19/24). SPK:ssa todettiin iskemiaa kahdessa tapauksessa ilman sepelvaltimotautia, joten vääriä positiivisia löydöksiä oli 9,5 % (2/21). Potilaamme ohjautuivat invasiiviseen hoitoon paljolti SPK-tulosten perustella. SPK toimi näin kliinikolle suuntaa antavana tutkimuksena. Ohitusleikkaus tehtiin 12 miehelle ja kolmelle naiselle. Lisäksi se tehtiin kahdelle miehelle, joilla varjoainekuvauksen jälkeen haluttiin osoittaa iskemia SPK:ssa ennen ohitusleikkauspäätöstä. Kaikki 13 onnistunutta pallolaajennusta tehtiin miehille. Lisäksi pallolaajennusta yritettiin kahdelle miehelle ja yhdelle naiselle. Miehille tehtiin myöhemmin (2 21 päivän kuluttua) ohitusleikkaus. Revaskularisaatioon päätyi siis kaikkiaan yhteensä 30 potilasta eli 11 % potilaiden kokonaismäärästä. Sydänkuolemia sattui vähän seurannan aikana. Normaali perfuusio SPK:ssa oli hyvän ennusteen merkki: vain yksi potilas 150:stä (0,7 %) menehtyi mahdolliseen sydänperäiseen syyhyn. Kaikki varmat neljä sydänkuolemaa (4/125 = 3,2 %) tapahtuivat vaikeusasteryhmässä, ja näillä potilailla oli SPK:ssa todettu iskemia. Yhdysvaltalaisessa monikeskustutkimuksessa (Shaw ym. 2003) tehtiin kahdelle kolmasosalle potilaasta juoksumattorasitus ja yhdelle kolmasosalle farmakologinen rasitus. Näiden potilaiden vaaratekijäjakauma ja kuormituskoelöydökset muistuttavat oman aineistomme potilaiden löydöksiä (taulukko 6). Tämän monikeskustutkimuksen lähes kolmen vuoden seurannassa normaali SPK-löydös ennusti 1,4 %:n sydänkuolevuutta, joten oman aineistomme 0,7 %:n sydänkuolevuus neljässä vuodessa on hyvin pieni. Seurannan aikana sydäninfarkti ilmaantui kuudelle potilaalle, joilla SPK-löydös oli negatiivinen iskemian suhteen (infarktin esiintyvyys 4 %). Näistä kahdella naispotilaalla oli taustalla vaikea sepelvaltimotauti. Seitsemän potilasta, joilla todettiin iskemia SPK:ssa, sairasti infarktin, eli esiintyvyys oli 5,6 %. Näistä seitsemästä viisi oli varmoja infarkteja ja kaksi epäiltyjä. SPK:n tulos ei näin ollen ennustanut tässä aineistossa kovin hyvin infarktiriskin suuruutta. Johtuuko se pienehköstä potilasmäärästä, sattumasta vai äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen patofysiologiasta (plakkirepeämää ei pystytä kuvantamistutkimuksella ennustamaan), jää epäselväksi. Vaikeusasteryhmän potilailla esiintyi selvästi enemmän sydäntapahtumia kuin diagnostisen ryhmän potilailla (taulukko 5). Sydäntapahtumia ilmeni enemmän niillä, joilla SPK osoitti iskemian. Normaali tai lievästi poikkeava tulos suuntaa hoidon lääkitykseen. Vahvasti poikkeava tulos viittaa siihen, että revaskularisaatio saattaa olla tarpeen. Siten SPK sopii käytännön työssä ns. portinvartijatutkimukseksi (Shaw ym. 1999). Lopuksi PKKS USA Tiedossa oleva sepelvaltimotauti Angina pectoris Hypertensio Diabetes Tupakointi Kuormituskoe Iskemialöydös Rasitusrintakipu SPK tarkentaa merkittävästi sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa. Tässä aineistossa diagnostisen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa 573

8 ryhmän osuus oli 73 % ja vaikeusasteryhmän 27 %. Kuormituskokeen iskemia-arvioista vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia oli noin kolmannes sydänperfuusiokuvauksen löydökseen suhteutettuna. Tutkimuksessamme miehet todettiin SPK:ssa selvästi sairaammiksi kuin naiset, ja heille tehtiin huomattavasti useammin invasiivisia toimenpiteitä. SPK:n löydöksellä oli vaikutusta kliinikon hoitopäätöksiin invasiivista hoitoa harkittaessa. Varjoainekuvaukseen ohjattiin 19 % potilaista ja revaskularisaatioon 11 %. Neljän vuoden seurannassa sattui sydänkuolemia koko aineistossa vain viisi. Näistä neljällä potilaalla (3,2 %) oli todettu iskemialöydös SPK:ssa ja yhdellä potilaalla (0,7 %) normaali perfuusio. Niinpä SPK:n tulos ennusti kuolemanriskiä, mikä viittaa siihen, että vakaan sepelvaltimotaudin hoitoketju toimii. * * * Pekka Turtiainen sai tämän tutkimuksen tekoon EVOrahoitusta kolmen kuukauden ajaksi vuonna 2005 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä. Kirjallisuutta ACC/AHA/ASNC Guidelines for the clinical use of cardiac radionuclide imaging-executive summary: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines. Circulation 2003;108: Berman DS, Hachamovitch R, Kiat H, ym. Incremental value of prognostic testing in patients with known or suspected ischemic heart disease: a basis for optimal utilization of exercise technetium-99m sestamibi myocardial perfusion single-photon emission computed tomography. J Am Coll Cardiol 1995;26: Hachamovitch R, Berman DS, Kiat H, ym. Exercise myocardial perfusion SPECT in patients without known coronary artery disease: incremental prognostic value and use in risk stratification. Circulation 1996;93: Hachamovitch R, Berman DS, Shaw LJ, ym. Incremental prognostic value of myocardial perfusion single photon emission computed tomography for the prediction of cardiac death. Differential stratification for risk of cardiac death and myocardial infarction. Circulation 1998;97: Kang X, Berman DS, Lewin HC, ym. Incremental prognostic value of myocardial perfusion single photon emission computed tomography in patients with diabetes mellitus. 1999;138: Rautio P, Vanninen E. Sydänperfuusion gammakuvaus. Kirjassa: Sovijärvi A, Ahonen A, Hartiala J, Länsimies E, Savolainen S, Turjanmaa V, Vanninen E, toim. Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Shaw LJ, Hachamovitch R, Berman DS, ym. The economic consequences of available diagnostic and prognostic strategies for the evaluation of stable angina patients: an observational assessment of the value of precatheterization ischemia. Economics of Non-invasive Diagnosis (END) Multicenter Study Group. J Am Coll Cardiol 1999;33: Shaw LJ, Hendel R, Borges-Neto S, ym. Prognostic value of Normal Exercise and Adenosine 99mTc-Tetrofosmin SPECT Imaging: Results from the Multicenter Registry of 4,728 Patients. J Nucl Med 2003;44: Shaw LJ, Iskandrian A E. Prognostic value of gated myocardial perfusion SPECT. J Nucl cardiol 11: Sinisalo J, Virtanen KS. Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus. Duodecim 2005;121:62 9. Suomen Kardiologisen Seuran työryhmä. Sydänlihaksen iskemian patofysiologia, diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 1992;47: Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito [verkkodokumentti]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologinen Seura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2003 [päivitetty ]. Sydäninfarktin diagnostiikka [verkkodokumentti]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2000 [päivitetty ]. Thomas G S, Miyamoto M I, Morello AP. Technetium 99m sestamibi myocardial perfusion imaging predicts clinical outcome in the community outpatient setting. J Am Coll Cardiol 2004;43: Vanninen E, Hartikainen J, Mäntysaari M, Kuikka J, Helin M, Länsimies E. Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus sepelvaltimotaudin tutkimuksena. Suom Lääkäril 1993;48: PEKKA TURTIAINEN, LL, apulaisylilääkäri PENTTI RAUTIO, LL, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede JUHA MUSTONEN, dosentti, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, sisätautien klinikka Joensuu 574

Sydänlihaksen perfuusiota voidaan tutkia

Sydänlihaksen perfuusiota voidaan tutkia Katsaus JUHA SINISALO JA KARI S. VIRTANEN Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus Sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksella on mahdollista selvittää sydämen verenkierron toimintaa. Sitä voidaan käyttää itsenäisenä

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Perfuusio- ja hybridikuvantaminen

Perfuusio- ja hybridikuvantaminen A LUKU 3 Perfuusio- ja hybridikuvantaminen Antti Saraste Juhani Knuuti Tiivistelmä Sydänlihaksen perfuusiokuvauksen avulla on mahdollista todeta ahtauttava sepelvaltimotauti ja arvioida pallolaajennushoidon

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Päivitetty 23.6.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito

Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Tavoitteet Suosituksen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Stabiili sepelvaltimotauti

Käypä hoito -suositus. Stabiili sepelvaltimotauti Käypä hoito -suositus 13.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa

Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa Alkuperäistutkimus Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa Saila Vikman, Juhani Airaksinen, Keijo Peuhkurinen, Ilkka Tierala, Kirsi Majamaa-Voltti, Matti Niemelä ja Kari Niemelä FINACS-tutkimusryhmän

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Diabeetikon sydän. Juha Mustonen

Diabeetikon sydän. Juha Mustonen Katsaus Diabeetikon sydän Juha Mustonen Sepelvaltimotauti on diabeetikoilla selvästi yleisempi kuin muilla vastaavan ikäisillä. Sen lääkehoidossa ei ole käytännön eroja diabeetikoiden ja muiden välillä.

Lisätiedot

Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa KASAUS IEEESSÄ RAIMO KEUNEN professori, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka raimo.kettunen@phsotey.fi JARI LAUKKANEN dosentti, osastonylilääkäri,

Lisätiedot

ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA

ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA LK Lasse Korpi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tamperen yliopisto Lääketieteen laitos TAYS, Sydänkeskus Toukokuu 2010 1 Tampereen

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset

Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset tieteessä Kari Kervinen dosentti, erikoislääkäri kari.kervinen@ppshp.fi Matti Niemelä dosentti, apulaisylilääkäri Juhani Valkama LT, osastonylilääkäri OYS, medisiininen tulosalue, kardiologian osasto Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa Jaakko Hartiala Sepelvaltimosairaus yleisin sydänsairaus ennaltaehkäisyn menestystarina: >siirtymässä vanhempiin ikäluokkiin ja naisiin nuorten elämäntapamuutokset

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Sepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa. Alkuperäistutkimus. Aineisto ja menetelmät

Sepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa. Alkuperäistutkimus. Aineisto ja menetelmät Alkuperäistutkimus SAILA VIKMAN, JUHANI AIRAKSINEN, ILKKA TIERALA, KEIJO PEUHKURINEN, KIRSI MAJAMAA-VOLTTI, MATTI NIEMELÄ, HELENA TUUNANEN, KARI NIEMELÄ JA MARKKU S. NIEMINEN Sepelvaltimotautikohtauksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

3 Tieteellinen toiminta

3 Tieteellinen toiminta 3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA Pölönen Laura Syventävien opintojen tutkielma Kliinisen lääketieteen laitos/ Sisätautien klinikka

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Vaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen

Vaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen Katsaus Sepelvaltimotaudin hoito: ohitusleikkaus vai pallolaajennus? Juhani Heikkilä ja Antero Järvinen Invasiivisella hoidolla on vakiintunut asema sepelvaltimotaudin hoidossa, jos oireisto on vaikea

Lisätiedot

7 Sydänpotilaiden hoidon järjestäminen maassamme

7 Sydänpotilaiden hoidon järjestäminen maassamme 7 Sydänpotilaiden hoidon järjestäminen maassamme Invasiivisen toiminnan aloittaminen keskussairaaloissa on tehnyt niistä houkuttelevia työpaikkoja kardiologeille. Kuvassa Kai Nyman ja Antti Ylitalo sekä

Lisätiedot

SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa

SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa Johanna Kaulamo Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Päivitetty 3.1.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn arviointi Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti Käypä hoito -suositus Julkaistu 26.9.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

RINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA

RINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Sami Salo RINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Sydänperäisen rintakivun hoitosuositus ja hoitoketju Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Aikuistyypin diabetespotilaan sepelvaltimotaudin hoito Mikko Syvänne Aikuistyypin diabeetikkojen hoidossa on tärkeää hyödyntää kaikki ne keinot, jotka parantavat sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan moniammatillisen hoidon kehittäminen yli organisaatiorajojen Lohjan sairaanhoitoalueella

Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan moniammatillisen hoidon kehittäminen yli organisaatiorajojen Lohjan sairaanhoitoalueella Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan moniammatillisen hoidon kehittäminen yli organisaatiorajojen Lohjan sairaanhoitoalueella Lahtinen, Minna Reid, Anne-Maarit 2016 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE

KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 2009 11 KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE Vastuuhenkilö: Prof. Anssi Sovijärvi KLL/Diagnostis-terapeuttinen osasto/kliinisen fysiologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09)

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Kardiologian edistysaskeleita

Kardiologian edistysaskeleita Kardiologian edistysaskeleita 1997 2007 Kardiologian edistysaskeleita 1997 2007 Kustantaja: Suomen Kardiologinen Seura Kirjapaino: Kalevaprint Oy 2008 ISBN 978-952-92-3129-4 SISÄLLYS Kiitos...8 1 Johdanto...

Lisätiedot

Essi Raatikainen. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen Yliopisto. Lääketieteen Yksikkö. Radiologia

Essi Raatikainen. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen Yliopisto. Lääketieteen Yksikkö. Radiologia Sepelvaltimoiden tietokonetomografian käyttö sepelvaltimotaudin diagnostiikassa kuvauksen arvo käytännön diagnostiikassa ja merkitys potilaan hoidon kannalta Essi Raatikainen Syventävien opintojen kirjallinen

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) , 2009 11 KARDIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 72200, markku.kupari@hus.fi Tavoitteet Kardiologian koulutusohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm Toiminta015 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Sydänlinja i Jyri Lomm Sydänlinja Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänlinja vastaa HYKS:n aluen kardiologisesta erikoissairaanhoidosta ja HUS:n sairaanhoito-

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala erkki.vartiainen@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala

EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen Kliininen osaaja koulutus 20.4.2017 Heidi Rantala Taustaa Australiassa perustettiin 1990 luvulla ensimmäinen sairaalansisäinen ensihoitotiimi

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Diagnostiset alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Diagnostiset erikoisalat Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Perusura: Muutos, lkm Perusura: Muutos,

Lisätiedot

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa TERVEYDENHUOLTO Juha Mustonen dosentti, konservatiivisen klinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, sisätautien klinikka juha.mustonen@pkssk.fi Raimo Kettunen, professori, ylilääkäri

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Terveydenhoitaja AMK

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Terveydenhoitaja AMK KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Terveydenhoitaja AMK Iida Kaipiainen, Tiina Paunonen, Krista Ukkola ELEKTIIVISEEN KORONAARIANGIOGRAFIAAN SAAPUVAN POTILAAN OHJAUS -DVD Opinnäytetyö

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

Sydänlääkkeet. Sydänlääkkeet. Sepelvaltimotauti riski- ja syytekijöitä. Kuolemansyyt Suomessa 2008 CARDIOVASCULAR CONTINUUM

Sydänlääkkeet. Sydänlääkkeet. Sepelvaltimotauti riski- ja syytekijöitä. Kuolemansyyt Suomessa 2008 CARDIOVASCULAR CONTINUUM Kuolemansyyt Suomessa 2008 Sydänlääkkeet Kuolemansyy Yhteensä Miehet Naiset Verenkiertoelinten sairaudet 20 144 9 495 10 649 Kasvaimet 11 214 5 782 5 432 Dementia, Alzheimerin tauti 4 964 1 521 3 443 Professori

Lisätiedot