Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset"

Transkriptio

1 tieteessä Kari Kervinen dosentti, erikoislääkäri Matti Niemelä dosentti, apulaisylilääkäri Juhani Valkama LT, osastonylilääkäri OYS, medisiininen tulosalue, kardiologian osasto Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset Sepelvaltimotautia epäiltäessä tutkimukset suunnitellaan taudin ennakkotodennäköisyyden perusteella. Jos kliinisen rasituskokeen jälkeen ennakkotodennäköisyys on kohtalainen, on sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvaus soveltuva tutkimus. Suuren ennakkotodennäköisyyden potilaalle ja rasituskokeen viitatessa suuririskiseen tautiin sopivin tutkimus on sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Varjoainekuvauksen yhteydessä ahtautuman merkittävyyttä voidaan arvioida sepelvaltimon sisäisellä kaikututkimuksella. Sepelvaltimon painevaijerimittauksella arvioidaan ahtautuman aiheuttamaa iskemiaa. Sepelvaltimon valokerroskuvauksella saadaan arvioitua tarkasti plakin rakenne ja koostumus. Vertaisarvioitu VV Sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan ja hoidon suunnitteluun on otettu käyttöön uusia tutkimusmenetelmiä. Ennen kuin niitä harkitaan, hoitavan lääkärin tulee arvioida sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyyttä riskitekijöiden ja oireiston pohjalta. Vasta sen jälkeen selviää, tarvitaanko diagnostiikkaan ja hoidon suunnitteluun kliinistä rasituskoetta ja muita tutkimuksia. Tuoreessa suomalaisessa katsauksessa (1) on käsitelty laajasti sepelvaltimotaudin diagnostiikan keskeisiä seikkoja painottuen ennakkotodennäköisyyden arviointiin ja kliiniseen rasituskokeeseen. Näitä asioita sivutaan tässä artikkelissa vain lyhyesti. Käsittelemme laajemmin stabiilin sepelvaltimotaudin anatomista kuvantamista ja moderneja menetelmiä, joilla saadaan arvioitua sydänlihaksen iskemiaa. Tässä katsauksessa tuodaan myös esiin sydäntutkimuksiin liittyvä säderasitus. Rintakipupotilas vastaanotolla Usein jo pelkästään huolellisen anamneesin ja kliinisen tutkimuksen pohjalta on mahdollista tehdä luotettava sepelvaltimotaudin diagnoosi. Anamneesissa tulee kartoittaa sepelvaltimotaudin todennäköisyyttä lisäävät riskitekijät (1). Rintakipua arvioitaessa on tärkeä tunnistaa tyypillisen ja epätyypillisen rintakivun piirteet (taulukko 1). Tyypillisen rintakivun aiheuttaja on yleensä sepelvaltimotauti ja joskus jokin muu sydänperäinen syy, kuten aorttaläpän ahtauma tai vuoto, nousevan aortan dissekoituma tai aneurysma. Epätyypillisen rintakipuoireen taustalla ovat usein muut sepelvaltimotaudin erotusdiagnostiikassa huomioitavat syyt, jotka voivat olla peräisin keuhkoista, tuki- ja liikuntaelimistöstä tai maha-suolikanavasta. Joskus myös psyykkiset seikat voivat ylläpitää kipuherkkyyttä ja pahentaa rintakipua potevan potilaan vastaanottokierrettä. Yleislääkärin ja työterveyslääkärin vastaanotolla käyvistä rintakipupotilaista on oleellista poimia erityisesti suuren riskin potilaat, jotka tarvitsevat nopeaa selvittelyä. Lisätutkimuksien avulla arvioidaan potilaan ennustetta sekä riskiä sairastua sepelvaltimotautikohtaukseen ja suunnitellaan kajoavien tutkimusten ja hoitojen tarve. Rintakipuoireisto on stabiili, mikäli oirekuva on pysynyt muuttumattomana useampia viikkoja. Stabiilissakin angina pectoriksessa oireisto voi vaihdella esimerkiksi lämpötilan vaihtuessa tai mielenliikutusten yhteydessä. Rintakipuoireisto on epästabiili, mikäli kipua esiintyy yli 20 minuutin ajan lepotilassa, oireisto on uusi ja se ilmenee jo pienessä rasituksessa tai aiemmin stabiili oirekuva on nopeasti vaikeutunut. Epästabiili angina pectoris on aihe erikoissairaanhoidon päivystystutkimuksille. EKG 12-kytkentäinen elektrokardiografia (EKG) kuuluu jokaisen rintakipuoiretta valittavan potilaan perustutkimuksiin. Normaali löydös ei sulje pois sepelvaltimotautia, mutta mahdolliset Q- aallot, T-aallon inversio useassa kytkennässä ja 1729

2 Taulukko 1. Rintakivun luokittelu. Tyypillinen angina pectoris Retrosternaalinen Polttava Painava Liittyy rasitukseen Emootiot laukaisevat Helpottuu pian levossa Nitrot auttavat minuuteissa Kirjallisuutta 1 Kettunen R, Laukkanen J. Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa. Suom Lääkäril 2011;66: Wijns W, Kolh P Danchin N ym. Guidelines on myocardial revascularization. The Task Force on Myocardial Revascularization of the European Society of Cardiology (ESC) and the European Association for Cardio-Thoracic Surgery (EACTS). Eur Heart J 2010;31: Daly C, Norrie J, Murdoch DL ym. The value of routine non-invasive tests to predict clinical outcome in stable angina. Eur Heart J 2003;24: Knuuti J, Vanninen E, Turjanmaa V ym. Sydämen ei-invasiivinen kuvantaminen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa Suomessa. Suom Lääkäril 2005;60: Kajander S, Joutsiniemi E, Saraste M ym. Cardiac positron emission tomography/computed tomography imaging accurately detects anatomically and functionally significant coronary artery disease. Circulation 2010;122: Arad Y, Goodman KJ, Roth M, Newstein D, Guerci AD. Coronary calcification, coronary disease risk factors, C-reactive protein, and atherosclerotic cardiovascular disease events: the St. Francis Heart Study. J Am Coll Cardiol 2005;46: Ostrom MP, Gopal A, Ahmadi N ym. Mortality incidence and the severity of coronary atherosclerosis assessed by computed tomography angiography. J Am Coll Cardiol 2008;52: Faletra FF, D Angeli I, Klersy C ym. Estimates of lifetime attributable risk of cancer after a single radiation exposure from 64-slice computed tomographic coronary angiography. Heart 2010;96: Epätyypillinen angina pectoris Selässä Vatsalla Rintakehän vasemmalla puolen Pistävä Toistuva ja pitkäkestoinen Ei liity rasitukseen liittyy asennon vaihtoon Painoarkuus rintakehällä Nitrot eivät helpota antasidit auttavat Palpitaation tunnetta ST-tason lasku tukevat sepelvaltimotautidiagnoosia. Vasemman kammion hypertrofiaan liittyvät ST-välin muutokset voidaan tulkita virheellisesti iskeemisiksi, mutta toisaalta hypertrofia on huonon ennusteen merkki sepelvaltimotautia sairastavalla. Lepo-EKG:ssa todettavat haarakatkokset tai arytmiat, kuten eteisvärinä ja kammiotakykardia, voivat liittyä sepelvaltimotautiin, mutta ne eivät ole sille spesifisiä löydöksiä. Kliininen rasituskoe Sepelvaltimotaudin todennäköisyys ennen lisätutkimuksia arvioidaan oirekuvan, sukupuolen ja riskitekijöiden perusteella (1). Suomessa rasitus-ekg rekisteröidään yleensä polkupyöräergometriä käyttäen. Tutkimusta määrättäessä ja tulkittaessa on tärkeää arvioida, mikä on sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys ennen kajoamatonta tutkimusmenetelmää (1). Potilaille, joilla sepelvaltimotaudin todennäköisyys on pieni (alle %), ei yleensä pidä tehdä lisäselvityksiä (2). Tällaisen potilaan rasituskokeessa ilmenevä löydös on usein väärä positiivinen, ja se voi johtaa turhiin lisätutkimuksiin, jotka aiheuttavat epätarkoituksenmukaista säderasitusta tai altistavat kajoavan toimenpiteen komplikaatioille. Kohtalaisen ennakkotodennäköisyyden (20 80 %) potilaille kliininen rasituskoe on ensisijainen tutkimus (2). Käytännössä tyypillistä rintakipua oireilevilla potilailla lukuun ottamatta nuorehkoja naisia sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on yli 20 % ja rasituskoe on heille hyödyllinen. Rasituskokeella kohtalaisen ennakkotodennäköisyyden rintakipupotilas saadaan usein luokiteltua tarkemmin pienen tai suuren riskin potilaaksi. Rasituskokeen perusteella voidaan löytää suuren riskin sepelvaltimotautia sairastavat potilaat, joille kajoavat jatkotutkimukset ovat aiheelliset. Huonoon ennusteeseen liittyvät heikko suorituskyky (alle 5 metabolista ekvivalenttia), vahvat iskeemiset EKGlöydökset, rasituskokeen aikana ilmenevä tyypillinen rintakipuoire ja vaimea systolisen verenpaineen nousu ja iskemian aikaansaama kammiotakykardia (1). Kun suuren ennakkotodennäköisyyden (yli 80 %) potilaalla on asianmukaisesta sydänlääkityksestä huolimatta elämää haittaava rintakipuoire, hänet on syytä tutkia sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella myöhemmän riskin ja revaskularisaation tarpeen arvioimiseksi. Rasituskoetta voidaan käyttää myös työkyvyn ja hoidon tehon arvioimiseen. Rasituskokeen ongelmana ovat väärät positiiviset löydökset erityisesti naisilla. Näin ollen esimerkiksi 45-vuotiaalle naiselle, joka valittaa epätyypillistä rintakipua, ei kannata määrätä rasitus-ekg:ta diagnostisessa mielessä. Sen sijaan 40-vuotiaalle epätyypillistä rintakipua valittavalle miehelle rasituskoe on järkevä diagnostiikan apuväline. Ennen rasituskokeen suorittamista on tärkeää huomata sellaiset EKG-muutokset, jotka estävät kokeen oikean tulkinnan. Tällaisia muutoksia ovat mm. vasen haarakatkos ja vasemman kammion hypertrofiaan tai digoksiinin käyttöön liittyvä strain-tyyppinen ST-lasku. Näiden potilaiden sepelvaltimotautidiagnostiikkaa voidaan arvioida muilla keinoin, kuten sydänlihasperfuusion gammakuvauksella, PET-TT-tutkimuksella tai sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvauksella (TT). Mikäli potilaan sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on suuri, ensisijainen tutkimus on sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Sydämen kaikukuvaus Levossa ilman farmakologista tai fyysistä rasitusta suoritettavalla sydämen kaikukuvauksella ei pystytä arvioimaan luotettavasti kroonista sydänlihasiskemiaa. Sen sijaan rasituskaikukardiografia soveltuu eurooppalaisen suosituksen (2) mukaan hyvin iskemian arviointiin. Jotta tutkimus olisi luotettava, tulee tekijän olla siihen hyvin perehtynyt ja kokenut (2). Rasituskai- 1730

3 tieteessä 9 Jolly SS, Yusuf S, Cairns J ym. Radial versus femoral access for coronary angiography and intervention in patients with acute coronary syndromes (RIVAL): a randomised, parallel group, multicentre trial. Lancet 2011;377: McDaniel MC, Eshtehardi P, Sawaya FJ, Douglas JS Jr, Samady H. Contemporary clinical applications of coronary intravascular ultrasound. J Am Coll Cardiol Intv 2011;4: Karjalainen P. Valokerroskuvaus muuttaa sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa. Suom Lääkäril 2011;66: Lowe HC, Narula J, Fujimoto JG, Jang I-K. Intracoronary optical diagnostics. Current status, limitations and potential. J Am Coll Cardiol Intv 2011;4: Tonino P, de Bruyne B, Pijls N ym. Fractional flow reserve versus angiography for guiding percutaneous coronary intervention. N Engl J Med 2009;360: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kari Kervinen, Matti Niemelä: Ei sidonnaisuuksia. Juhani Valkama: Matkakorvaus maksettu laitokselle (GE Healthcare). kututkimuksia tehdään Suomessa kohtalaisen vähän. Tavanomaisella kaikukuvauksella saadaan arvio vasemman kammion mitoista, seinämäpaksuuksista, pumppaustoiminnasta sekä läppien toiminnasta. Sydäninfarktin jälkeen todettuun heikentyneeseen vasemman kammion pumppaustoimintaan liittyy huonoon ennuste. Ennuste on huonompi myös stabiilissa sepelvaltimotaudissa, mikäli kaikukuvauksessa on todettu normaalia suurempi vasemman kammion poikkimitta (3). Kaikukuvaus osoittaa mahdolliset vanhat infarktiarvet, ja aiemmin sairastettuun infarktiin viittaavat myös pienentynyt ejektiofraktio sekä kasvanut vasemman kammion poikkimitta. Sydämen kaikukuvauksesta on myös hyötyä rintakipupotilaan erotusdiagnostiikassa. Paksu vasemman kammion seinämä voi liittyä verenpainetautiin, merkittävään aorttaläpän ahtaumaan tai hypertrofiseen kardiomyopatiaan. Sydänlihasperfuusion isotooppitutkimus Isotooppitutkimuksessa sydänlihaksen perfuusiota tutkitaan yleensä talliumin tai teknetiumin avulla (4). Isotoopilla leimatun merkkiaineen hakeutumista sydänlihakseen selvitetään gammakameralla sekä lepo- että rasitusvaiheessa. Tutkimus suoritetaan yleensä kliinisen rasituskokeen tai farmakologisen rasituksen yhteydessä. Farmakologista rasitusta käytetään etenkin silloin, kun potilas ei kykene polkemaan rasitusergometriä. Siinä käytetään tavallisesti dipyridamolia, jonka aiheuttama verisuonten laajeneminen lisää sepelvaltimovirtausta normaalin sepelvaltimon suonittamalla alueella, mutta sairaassa sepelvaltimossa ahtauma estää virtauksen lisääntymistä. Sydämen isotooppitutkimus korvaa tavanomaisen rasituskokeen ensisijaisena tutkimusmenetelmänä vain tietyissä erityistilanteissa. Tyypillisin sydänlihasperfuusion gammakuvauksen aihe on lepo-ekg-muutos, joka vaikeuttaa tulkintaa normaalin rasituskokeen yhteydessä. Verrattuna invasiiviseen angiografiaan sydänlihasperfuusion isotooppitutkimuksen sensitiivisyys on % ja spesifisyys % (2). Potilaan saama efektiivinen säteilyannos, noin 10 msv, vastaa noin 300:aa PA-keuhkokuvaa. Sydämen PET-tutkimus Sydänlihasiskemiaa voidaan tutkia muutamassa suomalaisessa keskuksessa myös positroniemissiotomografialla (PET). Sen sensitiivisyys on 92 % ja spesifisyys 85 % (2), ja näin ollen se on parempi menetelmä kuin sydänlihasperfuusion gammakuvaus. Jos PET yhdistetään sepelvaltimoiden TT-kuvaukseen, voidaan samassa yhteydessä saada arvio sekä sepelvaltimoiden anatomiasta, ahtautumista ja sydänlihasiskemiasta. Tällä hybridikuvauksella voidaan erottaa 98 %:n tarkkuudella varsinaiset epikardiaalisten suonten ahtaumat diffuuseista mikrovaskulaaristen suonten aiheuttamista perfuusion poikkeavuuksista (5). Sepelvaltimoiden tietokonetomografia Sepelvaltimoiden TT-tutkimus soveltuu sydänlihasiskemian selvittelyyn pääsääntöisesti kliinisen rasituskokeen jälkeen silloin, kun sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on kohtalainen, 20 80% (2). Jos ennakkotodennäköisyys on pieni, voidaan katsoa, että tutkimus ei ole siihen liittyvän säderasituksen vuoksi oikeutettu, kuten ei myöskään sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Mikäli sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on suuri, on taas sepelvaltimoiden varjoainekuvaus soveltuvin, koska sen perusteella saadaan parhaiten suunnitelluksi mahdollinen kajoava hoito. TT-tutkimusta voidaan käyttää myös selviteltäessä diagnoosia tilanteessa, jossa kliininen rasituskoe ei sovi esimerkiksi lepo-ekg:n muutosten tai tukielinsairauden vuoksi. Sepelvaltimoiden TT ei sovi potilaille, joilla on varjoaineallergia, runsaasti lisälyöntejä tai eteisvärinä. Sepelvaltimoiden seinämien kalkkeutumat häiritsevät suonten luumenin ahtautumisen arviointia, ja tämän vuoksi TT-tutkimuksen hyöty on usein vähäinen iäkkäillä potilailla, joilla on usein runsaasti sepelvaltimoiden kalkkeutumia. Tällaiselle potilaalle sepelvaltimoiden invasiivinen varjoainekuvaus on luotettavampi tutkimus. Toisaalta iän mukaan suhteutettu vähäinen kalkkimäärä esimerkiksi Agatstonin pisteytyksellä arvioituna viittaa keskimääräistä pienempään sepelvaltimotautitapahtuman riskiin (6). Parhaimmillaan TT-tutkimus on silloin, kun sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on kohtalainen, mutta lähempänä pientä kuin suurta. Erityisesti TT-tutkimuksen negatiivinen 1731

4 Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja oireet ohjaavat keskeisesti hoitoa. ennustearvo on hyvä ( %, ja se soveltuu hyvin poissulkututkimukseksi. Tuoreen seurantatutkimuksen mukaan negatiivisen TT-löydöksen jälkeen vakavien sepelvaltimotautikohtausten riski oli pieni yli viiden vuoden ajan (7). Tällä perusteella eivät uudet sydänlihasiskemian tutkimukset ole lähivuosina tarpeen, vaikka potilas kokisi edelleen rintakipua negatiivisen TT:n jälkeen. Sepelvaltimoiden TT-tutkimukseen on aiemmin liittynyt suurempi säteilyannos kuin invasiiviseen varjoainekuvaukseen (10 20 msv). Tämä vastaa yli kolmensadan keuhkokuvan säteilyannosta. Tämänsuuruisen sädealtistuksen on arvioitu aiheuttavan syövän yhdelle tutkitusta potilaasta (8). Nykyisillä parhailla tekniikoilla TT-tutkimuksen sädeannos on 2 4 msv, joka on samaa luokkaa tai hieman pienempi kuin invasiivisessa varjoainekuvauksessa. On tärkeää, ettei sepelvaltimoiden TT-tutkimusta tehtäisi kritiikittömästi pienen ennakkotodennäköisyyden potilaille, koska siitä aiheutuu tarpeettomia kustannuksia ja säteilyyn liittyviä haittoja. Toisaalta turvallisuushyötynä invasiiviseen varjoainekuvaukseen verrattuna voidaan pitää sitä, että varjoaine ruiskutetaan laskimoon eikä TT-angiografiaan liity valtimopiston komplikaatiota tai plakkiembolisaatioita. TT-angiografialla saadaan myös kuvattua aiemmin asetetut ohitussiirteet. Sydämen magneettikuvaus Magneettikuvauksella ei saada nykytekniikoilla kuvannettua sepelvaltimoita niin tarkasti, että ahtautumia voitaisiin luotettavasti arvioida. Sen sijaan iskemian aiheuttamaa sydänlihaksen liikehäiriötä farmakologisen rasituksen aikana sillä voidaan arvioida. Magneettitutkimuksen asema sydänlihasiskemian selvittelyssä ei ole vielä vakiintunut (2). Sepelvaltimoiden invasiivinen varjoainekuvaus Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on luotettavin menetelmä sepelvaltimotaudin toteamiseen. Varjoainekuvauksella selviävät taudin vaikeusaste ja mahdollisten ahtautumien sijainti, ja sen perusteella voidaan arvioida pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen tarve. Mikäli päädytään pallolaajennukseen, se voidaan usein tehdä heti kuvauksen yhteydessä. Vaikka kyseessä on kajoava tutkimus, varjoainekuvaukseen liittyy vain vähäinen komplikaatioiden vaara. Pistospaikan mustelma on komplikaatioista yleisin, ja vakavien komplikaatioiden (kuolleisuus, aivoverenkiertohäiriö) riski on alle 0,2 % (9). Perinteisesti kuvaus on tehty reisivaltimon kautta, mutta viime aikoina on useimmissa keskuksissa siirrytty käyttämään värttinävaltimoa, ja siihen liittyy vähemmän vakavia vuotokomplikaatioita (9). Potilaat pitävät värttinävaltimon kautta tehtyä tutkimusta myös subjektiivisesti miellyttävämpänä, ja tutkimuksen jälkeen potilas pääsee liikkeelle merkittävästi varhaisemmin kuin reisivaltimon kautta tehdyn tutkimuksen jälkeen (9). Varjoainekuvaukseen liittyvä säteilyannos on 2 4 msv:n tasoa, mikä vastaa thoraxkuvan annosta. Sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja jatkohoidon suunnittelussa on varjoainekuvaus aiheellinen, mikäli potilaalla on haittaava rintakipu asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta. Potilas tulee ohjata sepelvaltimokuvauksiin, mikäli rasituskoelöydös viittaa vaikea-asteiseen ja huonoennusteiseen sepelvaltimotautiin. Varjoainekuvaus on tarpeen myös silloin, kun rintakipuoireisen potilaan sydämen kaikukuvauksessa pumppaustoiminta on todettu heikentyneeksi (ejektiofraktio alle 40 %). Rintakivun erotusdiagnostiikassa sepelvaltimoiden varjoainekuvausta voidaan harkita, etenkin kun kyseessä on tutkimuskierteeseen ajautunut epätyypillistä rintakipua poteva potilas. Näille potilaille on nykyisin myös TT-kuvaus hyvänä vaihtoehtona. Mikäli merkittävän sepelvaltimotaudin mahdollisuus saadaan suljetuksi pois, voidaan tarpeeton lääkehoito lopettaa ja vältetään pitkittynyt tutkimuskierre sekä turhat sairauspoissaolot. Sepelvaltimon sisäinen kaikututkimus ja valokerroskuvaus Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus antaa yleensä luotettavan ja tarkan arvion sepelvaltimoiden luumenista. Joskus anatomia voi kuitenkin jäädä epävarmaksi, ja tällöin tilannetta voidaan arvioida sepelvaltimon sisäisellä kaikukuvauksella (intravascular ultrasound, IVUS). IVUS-laitteisto on Suomessa kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja useimmissa keskussairaaloissa. Tutkimuksessa ohjainkatetri asetetaan sepelvaltimon suulle, ja ohutta vaijeria pitkin viedään ultraäänianturi ahtautuneen kohdan ohi. Näin saadaan kuvannetuksi sepelvaltimon ontelo ja seinämää 4 8 mm syvyyteen. Saadusta 1732

5 tieteessä Kuva 1. A. Potilaan oikean sepelvaltimon varjoainekuvauksessa näkyy lievältä vaikuttava ahtauma (nuoli) suonen tyvikolmanneksessa. B. IVUS-tutkimuksessa näkyy merkittävästi pienentynyt luumenin poikkipinta-ala (keltainen) johtuen sirkulaarisesta fibroottisesta plakista (nuoli). Normaali luumenin halkaisija olisi yli 5 mm (punainen). IVUS-katetri (+) sijaitsee keskellä luumenia. A B IVUS-kuvasta voidaan arvioida ahtautuman ominaisuuksia, kuten kalkkisuutta, fibroosin astetta ja mahdollisia plakkien repeämiä. Tutkimuksella saadaan myös määritettyä sepelvaltimon luumenin poikkipinta-ala ja tämän perusteella arvioitua ahtautuman merkitsevyyttä (10). Kuvan 1 esimerkkipotilaalla sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa oikean sepelvaltimon ahtauma vaikutti lievältä, mutta IVUS-tutkimuksessa se osoittautui merkittäväksi. IVUS-tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan yleensä voida määrittää, milloin sepelvaltimon ahtautuma aiheuttaa iskemiaa. Sen sijaan mikäli ahtautuman kohdalla luumenin poikkileikkauksen pinta-ala on suuri, voidaan turvallisesti pitäytyä konservatiivisessa hoidossa (10). IVUS on hyödyllinen erityisesti komplisoituneiden ahtautumien, kuten vasemman päärungon ja sepelvaltimoiden haarautumiskohtien ahtautumien pallolaajennushoidon yhteydessä (10). Kaikukuvauksen erottelukyky ei riitä plakin sidekudoskaton arvioimiseen, eikä pieniä trombeja tai plakkien repeämiä yleensä nähdä. Valokerroskuvaus (optical coherence tomography, OCT) on uusi menetelmä, joka on käytössä jo muutamassa suomalaisessa keskuksessa (11). Siinä tutkimusanturi viedään vaijeria pitkin sepelvaltimoon, ja valtimon seinästä ja luumenin koosta saadaan huomattavasti tarkempi kuva kuin kaikukuvauksella. Valokerroskuvauksella voidaan tutkia suonen seinämän rakenteita 1,5 2 mm:n syvyyteen. Sen avulla nähdään pienetkin yksityiskohdat, kuten plakkien repeämät ja trombit, ja sillä voidaan mitata plakin sidekudoskaton paksuus. Alle 65 µm:n paksuisen sidekudoskaton tiedetään altistavan plakkien repeämille (11). Valokerroskuvaus on hyödyllinen myös pallolaajennuksen yhteydessä asennetun stentin rakenteiden ja toimenpiteen lopputuloksen arvioinnissa (kuva 2). Vielä ei kuitenkaan tiedetä, vaikuttaako menetelmän käyttö potilaiden ennusteeseen toimenpiteen jälkeen ja onko siitä näin ollen kliinistä hyötyä (12). Sepelvaltimon painevaijerimittaus Painevaijerimittauksessa viedään ohjainkatetrin kautta ohut vaijeri sepelvaltimoon. Vaijerissa oleva anturi ilmaisee valtimon sisäisen paineen. Vertaamalla ahtauman distaalipuolella olevaa painetta ja aorttapainetta adenosiinilla aiheutetun maksimaalisen vasodilataation aikana saadaan mitattua sepelvaltimon virtausreservi (fractional flow reserve, FFR). 1733

6 Kuva 2. Aiemmin stentatun sepelvaltimon poikkileikkauskuva valokerroskuvauksessa. Tutkimus näyttää, että stentin langat ovat kiinni sepelvaltimon seinämässä ja peittyneet endoteelillä (nuoli). Kuva 3. Potilaalla ilmeni voimakkaassa rasituksessa tyypillistä rintakipua, ja kliinisessä rasituskokeessa nähtiin lievää iskemiaa 140 W:n kuormalla. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa on vasemman sepelvaltimon eteen laskevan haaran keskiosassa vaalea, noin 60 %:n ahtautuma (nuoli). Painevaijerimittauksessa sepelvaltimon virtausreservi FFR oli 0,82, eikä pallolaajennukseen ollut aihetta. English summary > in english How to examine a patient with suspected or known coronary heart disease Usein angiografian perusteella sepelvaltimon ahtautuma on raja-arvoinen (30 70 %). Tällöin ahtauman merkittävyyttä voidaan arvioida painevaijerilla, ja jos FFR-mittauksen perusteella ahtautuma on hemodynaamisesti merkityksetön, sitä ei ole syytä hoitaa pallolaajennuksella (13). Kuvan 3 potilas edustaa sepelvaltimotautia sairastavaa, lieväoireista potilasta, jolla FFR-tutkimuksen perusteella pidättäydyttiin pallolaajennuksesta ja jatkettiin lääkehoitoa. Lopuksi Sepelvaltimotaudin diagnostisissa selvittelyissä ja hoidon suunnittelussa riskitekijät ja oireet ohjaavat keskeisesti hoitoa. Ennakkotodennäköisyyden ollessa pieni (alle 20 %) potilaat eivät yleensä tarvitse lisäselvittelyjä. Jos tällainen potilas kokee oireiston vaikeaksi eikä häneltä löydy muita sairauksia, jotka voisivat aiheuttaa oireita, voidaan tehdä kliininen rasituskoe. Tällöin on kuitenkin muistettava väärän positiivisen löydöksen mahdollisuus. Tällaiselle potilaalle voidaan harkita positiivisen rasituskoelöydöksen jälkeen sepelvaltimoiden TT-kuvausta sepelvaltimotaudin poissulkemiseksi. Erityisesti nuorilla potilailla on kuitenkin muistettava siihen liittyvä säderasitus. Jos potilaalla on todettu sepelvaltimoiden ahtautumia, hoitolinjat voidaan yleensä suunnitella oireiston perusteella. Kajoavasta hoidosta on ennusteellista hyötyä erityisesti vasemman sepelvaltimon päärungon taudissa ja monen suonen taudissa, ja myös muut sairaudet vaikuttavat toimenpiteistä saatavaan hyötyyn. Epäselvissä tilanteissa iskemian selvittely isotooppitutkimuksella tai varjoainekuvauksen yhteydessä tehtävällä FFR-tutkimuksella osoittaa, milloin ahtautumia on syytä hoitaa kajoavilla toimenpiteillä. Jos merkittävää iskemiaa ei todeta, potilas siirtyy tavallisesti oman lääkärinsä seurantaan perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon. Perusterveydenhuollossa toteutettavan tehokkaan lääkehoidon ja elintapaohjauksen avulla saadaan parhaiten parannettua sepelvaltimotautipotilaan ennustetta ja voidaan saada aikaan jopa ahtautumien regressio. Asetyylisalisyylihapon, riittävän tehokkaan statiinin ja ACE:n estäjän tulisi sisältyä potilaan lääkitykseen. Jos oireisto myöhemmin vaikeutuu, selvitellään iskemiaa ensisijaisesti kliinisellä rasituskokeella ja tarvittaessa varjoainekuvauksella. n 1734

7 tieteessä ENGLISH SUMMARY Kari Kervinen M.D., Cardiologist Matti Niemelä M.D., Cardiologist Juhani Valkama M.D., Cardiologist Department of Cardiology, Oulu University Hospital How to examine a patient with suspected or known coronary heart disease When a patient is suspected to be suffering from coronary heart disease (CHD), the first step is to assess the risk factors and symptoms to evaluate the probability of CHD. If the probability is below 20%, further investigations are usually not needed. A stress test is the primary examination for patients with moderate CHD probability (20-80%). It is useful for most patients who have typical chest pain. If after the stress test the CHD probability remains moderate, computed tomography or invasive coronary angiography are the tests of choice. For a patient with disabling symptoms or with signs of high-risk CHD, coronary angiography is the best examination. Sometimes coronary artery stenoses are observed in angiography, but the angiography does not show whether the stenoses cause ischaemia or invasive treatment is indicated. With intracoronary pressure wire measurement, the importance of a known stenosis can be evaluated by calculating the fractional flow reserve (FFR). The exact anatomy of coronary artery stenoses can be examined invasively with intravascular ultrasound or optical coherence tomography. Both of these can be used to guide coronary angioplasty and stenting especially when the stenosis to be treated is complicated. 1734a

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Perfuusio- ja hybridikuvantaminen

Perfuusio- ja hybridikuvantaminen A LUKU 3 Perfuusio- ja hybridikuvantaminen Antti Saraste Juhani Knuuti Tiivistelmä Sydänlihaksen perfuusiokuvauksen avulla on mahdollista todeta ahtauttava sepelvaltimotauti ja arvioida pallolaajennushoidon

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Sydänlihaksen perfuusiota voidaan tutkia

Sydänlihaksen perfuusiota voidaan tutkia Katsaus JUHA SINISALO JA KARI S. VIRTANEN Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus Sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksella on mahdollista selvittää sydämen verenkierron toimintaa. Sitä voidaan käyttää itsenäisenä

Lisätiedot

Essi Raatikainen. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen Yliopisto. Lääketieteen Yksikkö. Radiologia

Essi Raatikainen. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen Yliopisto. Lääketieteen Yksikkö. Radiologia Sepelvaltimoiden tietokonetomografian käyttö sepelvaltimotaudin diagnostiikassa kuvauksen arvo käytännön diagnostiikassa ja merkitys potilaan hoidon kannalta Essi Raatikainen Syventävien opintojen kirjallinen

Lisätiedot

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Alkuperäistutkimus Pekka Turtiainen, Pentti Rautio ja Juha Mustonen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Sydänperfuusiokuvaus (SPK) on hyödyllinen sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa Jaakko Hartiala Sepelvaltimosairaus yleisin sydänsairaus ennaltaehkäisyn menestystarina: >siirtymässä vanhempiin ikäluokkiin ja naisiin nuorten elämäntapamuutokset

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset

Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset A LUKU 2 Sepelvaltimoiden TT-kuvaus: Tekniikka, käyttöaiheet ja rajoitukset Sami Kajander Heikki Ukkonen Juhani Knuuti Johdanto Sepelvaltimoiden tietokonetomografia on viime vuosina kehittynyt laajalti

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Invasiivinen kuvantaminen stenoosin arvioinnissa

Invasiivinen kuvantaminen stenoosin arvioinnissa A LUKU 4 Invasiivinen kuvantaminen stenoosin arvioinnissa Antti Ylitalo Pasi Karjalainen Mikko Pietilä Tuomas Kiviniemi Johdanto Ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikka ja rintakivun syyn selvittäminen

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Sydämen tietokonetomografia

Sydämen tietokonetomografia Katsaus Juhani Knuuti, Sami Kajander ja Heikki Ukkonen Sydämen tietokonetomografia Viime vuosina tietokonetomografian nopea kehittyminen on mahdollistanut myös sepelvaltimoiden kajoamattomat angiografiat.

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Stabiili sepelvaltimotauti

Käypä hoito -suositus. Stabiili sepelvaltimotauti Käypä hoito -suositus 13.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa KASAUS IEEESSÄ RAIMO KEUNEN professori, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka raimo.kettunen@phsotey.fi JARI LAUKKANEN dosentti, osastonylilääkäri,

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Tietokonetomografian kehittyminen ja erityisesti monileiketekniikka

Tietokonetomografian kehittyminen ja erityisesti monileiketekniikka Katsausartikkeli Heikki Ukkonen, Pentti Lohela, Eeva Mäkinen, Minna Kaila Korvaako 64-rivitietokonetomografia kajoavan varjoainekuvauksen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa? Tärkein tieto K Monirivitietokonetomografian

Lisätiedot

Iskeemisen kardiomyopatian kuvantaminen

Iskeemisen kardiomyopatian kuvantaminen B LUKU 6 Iskeemisen kardiomyopatian kuvantaminen Heikki Ukkonen Juha Koskenvuo Johdanto hyvin huonosti supistelevan sydänlihaksen toipumista revaskularisaation jälkeen. Tämän vuoksi tarvitaan edistyneempiä

Lisätiedot

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Sydäninfarktin ylivoimaisesti tavallisin syy

Sydäninfarktin ylivoimaisesti tavallisin syy Tapausselostus M. J. Pekka Raatikainen, Kai Lindgren ja Matti Niemelä Sydäninfarktin syynä on lähes aina sepelvaltimotauti. Joskus sydäninfarkti kuitenkin kehittyy potilaalle, jonka sepelvaltimot ovat

Lisätiedot

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Aikuistyypin diabetespotilaan sepelvaltimotaudin hoito Mikko Syvänne Aikuistyypin diabeetikkojen hoidossa on tärkeää hyödyntää kaikki ne keinot, jotka parantavat sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Diabeetikon sydän. Juha Mustonen

Diabeetikon sydän. Juha Mustonen Katsaus Diabeetikon sydän Juha Mustonen Sepelvaltimotauti on diabeetikoilla selvästi yleisempi kuin muilla vastaavan ikäisillä. Sen lääkehoidossa ei ole käytännön eroja diabeetikoiden ja muiden välillä.

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA

ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA LK Lasse Korpi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tamperen yliopisto Lääketieteen laitos TAYS, Sydänkeskus Toukokuu 2010 1 Tampereen

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Vastaväitteisiin reagoiminen ohjauksessa Pyri ennakoimaan ja valmistautumaan vetoa

Lisätiedot

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Päivitetty 3.1.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Terveydenhoitaja AMK

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Terveydenhoitaja AMK KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Terveydenhoitaja AMK Iida Kaipiainen, Tiina Paunonen, Krista Ukkola ELEKTIIVISEEN KORONAARIANGIOGRAFIAAN SAAPUVAN POTILAAN OHJAUS -DVD Opinnäytetyö

Lisätiedot

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensinhoitaja AMK Ensihoito Opinnäytetyö 6.4.211 Tiivistelmä

Lisätiedot

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa

SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa Johanna Kaulamo Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Äkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti?

Äkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti? Tieteessä kättä pidempää Kjell Nikus professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri TAYS Sydänsairaala ja Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö kjell.nikus@sydansairaala.fi Ville Kytö dosentti,

Lisätiedot

Kaikukuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

Kaikukuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa A LUKU 1 Kaikukuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa Vesa Järvinen Heli Räty Matti Luotolahti Markku Saraste Antti Loimaala ja globaalin diastolisen ja systolisen sydänlihaksen toimintahäiriön, sekä

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon vaikuttavuus

Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon vaikuttavuus PEKKA KUUKASJÄRVI, ANTTI MALMIVAARA, MARJUKKA MÄKELÄ JA ASIANTUNTIJARYHMÄ Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon vaikuttavuus Yhteenveto järjestelmällisistä kirjallisuuskatsauksista FinOHTAn raportti 25/2005

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Päivitetty 23.6.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Vaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen

Vaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen Katsaus Sepelvaltimotaudin hoito: ohitusleikkaus vai pallolaajennus? Juhani Heikkilä ja Antero Järvinen Invasiivisella hoidolla on vakiintunut asema sepelvaltimotaudin hoidossa, jos oireisto on vaikea

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

(120) 8.00 8.30 9.00 Kahvi ja näyttely STEMI. 9.00 9.30 Näyttely ja kahvi 10.00 Satelliittisympo- Sydämen Valitse paras standi -kilpailu

(120) 8.00 8.30 9.00 Kahvi ja näyttely STEMI. 9.00 9.30 Näyttely ja kahvi 10.00 Satelliittisympo- Sydämen Valitse paras standi -kilpailu Ke 28.9. Torstai 29.9. Perjantai 30.9. klo Sali 101 AB Sali 101 AB Sali 101 CD Sali 102 (120 Sali 101 AB Sali 101 CD Sali 102 klo (320) (320) (250) ja muut (320) (250) (120) 8.00 Sessio 2 Sessio 3 8.00

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla

Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti Käypä hoito -suositus Julkaistu 26.9.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

PET:n uusimmat diagnostiset mahdollisuudet sydänpotilailla

PET:n uusimmat diagnostiset mahdollisuudet sydänpotilailla :n uusimmat diagnostiset Kotka 1 Juhani Knuuti Nuclear perfusion imaging Diagnosis and prognosis of CAD Annual cardiac event rate % 1 8 6 normal P

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen

Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen Anna-Reetta Hokkanen Jenni Tapaninaho Sepelvaltimotautia sairastavan työikäisen potilaan kokemuksia vuosi pallolaajennuksen jälkeen Syksy 2010 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn arviointi Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Verisuonikasvutekijän käyttö ja turvallisuus. vaikeaa sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoitona

Verisuonikasvutekijän käyttö ja turvallisuus. vaikeaa sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoitona Verisuonikasvutekijän käyttö ja turvallisuus vaikeaa sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoitona Iiro Hassinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Päivämäärä: 15.6.2004 Valtakunnallinen koordinaattori dosentti Eero Jokinen 1. Johdanto: CESP (Confederation of European Specialists in Paediatrics), UEMS:n (European

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot