BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

Transkriptio

1 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

2 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti Arto Inkala, YVA Oy Sinimäentie 1 B, 263 Espoo arto.inkala@eia.fi

3 1. Tausta Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan simuloituja ympäristövaikutuksia on arvioitu pääraportissa "Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli suunnitellun biotuotetehtaan vesistövaikutusten arviointiin" (Hannu Lauri 217). Tämän lisäksi haluttiin selvittää jätevesien kulkeutumista kuormituspisteestä P8. Tässä raportissa on esitetty jäteveden kulkeutumissimuloinnit uudesta purkupaikasta vastaavalla tavalla kuin pääraportissa luvussa 6. Kaikissa kuvissa on käytetty samoja skaaloja sekä rajauksia ja ne on esitetty samassa järjestyksessä kuin pääraportissa. Joitakin aikasarjoja on tästä raportista jätetty pois seuraavin perustein. Jätevettä ei kulkeudu mitattavia määriä Kemijärven pohjois-osiin, joten aikasarjoja pisteiltä 45, 7A ja 148 ei ole esitetty. Luuksinsalmesta ei ole vertikaalijakaumaa kuvaavaa aikasarjaa, sillä aikasarjapiste sijaitsee niin lähellä kuormituspistettä ja ylävirtaan, ettei aikasarja kuvaisi jakaumaa mielekkäästi. 2. Tulokset 2.1 Vaikutukset kesällä Pääraportin tapaan kuormituksista laskettiin kokonaisfosfori (PTOT), kokonaistyppi (NTOT), kemiallinen hapenkulutus (COD) ja kiintoaine (SEDI). Kuormitusmuuttujien kuormitusmäärät ja laskentaparametrit olivat samat kuin pääraportissa. Kuormitus sijoitettiin testimallinnuksessa (Lauri 217, Mallinnusraportin liite 1) tarkasteltuun pisteeseen P8 (YVA-selostuksen piste P3b) ja jaettiin tasaisesti pinta ja pohjakerrosten välille, koska pohjalle tuleva järvivettä lämpimämpi jätevesi pyrkii nousemaan myöhemmin pinnalle. Todellisuudessa jäteveden purku saatetaan toteuttaa pitkän diffuusorin kautta, jolloin jätevedet sekoittuvat heti useamman hilaruudun alueelle. Tällöin myös lähialueen korkeat pitoisuuspiikit tasoittuvat. Laskennan tuloksena on esitetty kuukausittaiset pitoisuuden nousun keskiarvokentät vuodelta 21 ja 26 (keskimääräinen ja vähävirtaamainen vuosi) kuvissa Jokaiselle muuttujalle on esitetty molemmilta lasketuilta vuosilta kuukausipitoisuuksien keskiarvot pintakerroksessa ja näiden lisäksi heinäkuun keskiarvot syvemmistä kerroksista. Lasketuista aikasarjatiedoista on esitetty pitoisuudet pintakerroksesta pisteistä Luuksinsalmi, ja järvestä lähtevä pitoisuus (orvan kanavan alkupää). Aikasarjat on esitetty kuvissa 17-2, ja vastaavat keskiarvotiedot on esitetty taulukoissa 1-4. Lisäksi pisteeltä on esitetty aikasarjoja syvemmistä kerroksista kuvassa 21. Aikasarjapisteiden paikat on esitetty pääraportin kuvassa 9. Kaikilla laskentamuuttujilla kulkeutuminen on pääpiirteissään saman kaltaista. Noin kymmenen kilometrin etäisyydellä purkupaikasta mittauspisteellä jätevesipäästöistä aiheutuu pitoisuuden nousua normaalina virtauskesänä seuraavasti Ptot 1.2 g/l, Ntot 9.1 g/l, COD.59 mg/l ja SEDI.4 mg/l. Heikommassa virtaustilanteessa vuonna 26 pitoisuusmuutokset olivat noin 5 %:a suuremmat. Kuormituspisteen lähellä ( < 3 km) Luuksinsalmessa pitoisuuslisäykset ovat n. 2-3 kertaisia painottuen salmen pohjoisrantaan. Vastavirtaan jätevettä kulkeutuu keskimäärin vähän, mutta sopivissa tuulioloissa ja heikon virtauksen aikaan voi syntyä tilanteita, joissa purkupisteen jätevesi kulkeutuu joitakin satoja metrejä heikosti laimentuen myös vastavirtaan.

4 Verrattuna järven pohjois-osassa sijaitseviin kuormituspisteisiin P1 ja P2, nyt lasketut Kemijärvestä pois lähtevät pitoisuudet ovat keskimäärin n. 1-3 % suurempia normaalin virtaaman kesä 21 ja 3-5 %:a suurempia heikon virtaaman kesänä. Pieni ero selittyy sillä, että veden vaihtuvuus Kemijärvessä on nopeaa ja viipymä keskivirtaamilla on vain n. 2 kk. Heikommassa virtaustilanteessa suurempi osa kuormituksesta sedimentoituu Kemijärveen. Veden syvyys on pisteen P8 ympäristössä keskimäärin syvempää kuin pisteillä P1 ja P2, joten aivan kuormituspisteiden lähistössä laimeneminen tapahtuu suurempaa vesitilavuuteen ja on näin ollen nopeampaa. 2.2 Vaikutukset talvella Myös talvilaskennat toteutettiin samoin määrittelyn ja asetuksin kuin pääraportissa. Laskennan tuloksena on esitetty vastaavat kuukausittaiset pitoisuuden nousun keskiarvokentät talville ja (keskimääräinen ja vähävirtaamainen talvi) sekä aikasarjat (kuvat 22-33) ja taulukot 5-8. Pitoisuusmuutokset ovat talvella hieman suurempia ( n. 2 %) kuin kesällä vähäisemmän sekoittumisen takia. Luuksinsalmessa vaikutukset painottuvat kesää enemmän salmen pohjoisosaan ja Kemijärven eteläisillä selillä länsi rannalle. Vastavirtaan jätevesiä kulkeutuu kesään verrattuna selvästi vähemmän. Suoraviivaisemman virtauksen takia erot pois virtaavissa pitoisuuksissa kuormituspisteisiin P1 ja P2 verrattuna ovat vähäisemmät kuin kesällä. Viitteet Lauri Hannu, 217, Kemijärven biotuotetehtaan vesistövaikutusten arviointi virtaus- ja vedenlaatumallilla + liitteet, tutkimusraportti

5 6/21 7/21 8/21 9/21 Kuva 1: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 21, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 35 kg/d. 7/21c 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 2: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 21, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 35 kg/d.

6 6/26 7/26 8/26 9/26 Kuva 3: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 26, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 35 kg/d. 7/26c 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 4: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 26, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 35 kg/d.

7 6/21 7/21 8/21 9/21 Kuva 5: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 21, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 25 kg/d. 7/21c 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 6: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 21, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 25 kg/d.

8 6/26 7/26 8/26 9/26 Kuva 7: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 26, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 25 kg/d. 7/26c 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 8: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 26, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 25 kg/d.

9 6/21 7/21 8/21 9/21 Kuva 9: COD pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 21, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 16 tn/d. 7/21 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 1: COD pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 21, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m Kuormitus 16 tn/d.

10 6/26 7/26 8/26 9/26 Kuva 11: CODM pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 26, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 16 tn/d. 7/26 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 12: CODM pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 26, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 16 tn/d.

11 6/21 7/21 8/21 9/21 Kuva 13: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 21, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 1,2 tn/d. 7/21 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 14: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 21, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 1,2 tn/d.

12 6/26 7/26 8/26 9/26 Kuva 15: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 26, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 1,2 tn/d. 7/26 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 16: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 26, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 1,2 tn/d.

13 ug/l PTOT_21_-1m 7/1 8/1 9/1 ug/l PTOT_26_-1m 7/6 8/6 9/6 Kuva 17: PTOT pitoisuudet pintakerroksessa pisteissä Luuksinsalmi, ja orva (järvestä lähtevä). Aikasarjat 21 ja 26 avovesikausi. Taulukko 1: PTOT aikasarjapitoisuuksieen keskiarvot 21 ja 26 avovesijaksot Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maksimi Vuosi k.a. std maksimi PTOT ug/l PTOT ug/l PTOT ug/l

14 ug/l NTOT_21_-1m 7/1 8/1 9/1 ug/l NTOT_26_-1m 7/6 8/6 9/6 Kuva 18: NTOT pitoisuudet pintakerroksessa pisteissä Luuksinsalmi, ja orva (järvestä lähtevä). Aikasarjat 21 ja 26 avovesikausi. Taulukko 2: NTOT aikasarjapitoisuuksieen keskiarvot 21 ja 26 avovesijaksot Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maksimi Vuosi k.a. std maksimi NTOT ug/l NTOT ug/l NTOT ug/l

15 4 CODC_21_-1m mg/l /1 8/1 9/1 4 CODC_26_-1m mg/l /6 8/6 9/6 Kuva 19: COD pitoisuudet pintakerroksessa pisteissä Luuksinsalmi, ja orva (järvestä lähtevä). Aikasarjat 21 ja 26 avovesikausi. Taulukko 3: COD aikasarjapitoisuuksieen keskiarvot 21 ja 26 avovesijaksot Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maksimi Vuosi k.a. std maksimi COD mg/l COD mg/l COD mg/l

16 .5.4 SEDI_21_-1m mg/l /1 8/1 9/1.5.4 SEDI_26_-1m mg/l /6 8/6 9/6 Kuva 2: SSEDpitoisuudet pintakerroksessa pisteissä Luuksinsalmi, ja orva (järvestä lähtevä). Aikasarjat 21 ja 26 avovesikausi. Taulukko 4: SSED aikasarjapitoisuuksieen keskiarvot 21 ja 26 avovesijaksot Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maksimi Vuosi k.a. std maksimi SSED mg/l SSED mg/l SSED mg/l

17 25 NTOT 21 pinta 1m 2 ug/l /1 8/1 9/1 25 NTOT 26 pinta 1m 2 ug/l /6 8/6 9/6 Kuva 21: NTOT pitoisuudet pintakerroksessa ja 1m syvyydellä pisteessä.

18 12/211 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 ( ) Kuva 22: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot talvella , kuukaudet 11/211 5/212, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 35 kg/d.

19 12/213 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 ( ) Kuva 23: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot 11/213 5/214, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 35 kg/d.

20 PTOT_ug/l PTOT_ug/l_ _-1m 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 PTOT_ug/l PTOT_ug/l_ _-1m 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 Kuva 24: PTOT pitoisuudet valituissa aikasarjapisteissä, talvet ja Taulukko 5: PTOT pitoisuuksien keskiarvot aikasarjapisteissä, talvet ja Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maks. Vuosi k.a. std maks. PTOT ug/l PTOT ug/l PTOT ug/l

21 12/211 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 ( ) Kuva 25: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot 11/211 5/212, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 25 kg/d.

22 12/213 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 ( ) Kuva 26: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot 11/213 5/214, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 25 kg/d.

23 4 NTOT_ug/l_ _-1m NTOT_ug/l /212 2/212 3/212 4/212 5/212 4 NTOT_ug/l_ _-1m NTOT_ug/l /214 2/214 3/214 4/214 5/214 Kuva 27: NTOT pitoisuudet valituissa aikasarjapisteissä, talvet ja Taulukko 6: NTOT pitoisuuksien keskiarvot aikasarjapisteissä, talvet ja Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maks. Vuosi k.a. std maks. NTOT ug/l NTOT ug/l NTOT ug/l

24 12/211 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 ( ) Kuva 28: COD pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot talvella , kuukaudet 11/211 4/212, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 16 tn/d.

25 12/213 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 ( ) Kuva 29: COD pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot 11/213 5/214, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 16 tn/d.

26 4 CODC_ug/l_ _-1m CODC_ug/l /212 2/212 3/212 4/212 5/212 4 CODC_ug/l_ _-1m CODC_ug/l /214 2/214 3/214 4/214 5/214 Kuva 3: CODcr pitoisuudet valituissa aikasarjapisteissä, talvet ja Taulukko 7: CODcr pitoisuuksien keskiarvot aikasarjapisteissä, talvet ja Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maks. Vuosi k.a. std maks. COD mg/l COD mg/l COD mg/l

27 12/211 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 ( ) Kuva 31: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot talvella , kuukaudet 11/211 4/212, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 1,2 tn/d.

28 12/213 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 ( ) Kuva 32: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot 11/213 5/214, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 1,2 tn/d.

29 .5.4 SSED_ug/l_ _-1m SSED_ug/l /212 2/212 3/212 4/212 5/ SSED_ug/l_ _-1m SSED_ug/l /214 2/214 3/214 4/214 5/214 Kuva 33: SSED pitoisuudet valituissa aikasarjapisteissä, talvet ja Taulukko 8: SSED pitoisuuksien keskiarvot aikasarjapisteissä, talvet ja Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maks. Vuosi k.a. std maks. SSED mg/l SSED mg/l SSED mg/l