MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET"

Transkriptio

1 MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v ) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KOEJÄRJESTELY ANALYYSIT TULOKSET Mädätysjäännöksen kuiva-aine ja orgaaninen aines Valumaveden kiintoainepitoisuus Valumaveden hapenkulutus (COD ja BOD7) Typen valumatarkastelu Fosforin valumatarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET... 9

3 1 JOHDANTO Bioliike-hankkeessa tehtiin ensimmäiset laboratoriotason valumavesitestit osana Anni Pihkamäen opinnäytetyötä, keväällä 214. Opinnäytetyössä pääpainona oli biokaasulaitoksella sijainneen kasan valumavesiseuranta. Laboratoriotason valumavesitestit suoritettiin HAMKin Visamäen yksikössä. Koetta varten laboratorioon rakennettiin koroke kolmelle laatikolle, joista kasteluvesi pääsi valumaan pohjasta läpi (Kuva 1). Opinnäytetyössä tutkittiin eri-ikäisten ten valumaa kahden viikon kertymänäytteenä. Testauksessa oli mukana mädätysjäännöksiä kahdelta eri biokaasulaitokselta, yhteiskäsittelylaitos ja biojätettä käsittelevä laitos. Kuva 1. Valumavesikokeen koejärjestely (kuva: Anni Pihkamäki) Opinnäytetyön tulokset esitettiin Bioliike-hankkeen ohjausryhmän palaverissa Palaverissa tuli keskusteluun biojäte- ja lietepohjaisten ten mahdollinen erilainen ravinnevalumakäyttäytyminen kasavarastoinnin aikana. Tämän perusteella päätettiin toistaa koe käyttäen puhtaita biojäte- ja lietepohjaisia mädätysjäännöksiä sekä ottaa näytteet 14 vuorokauden jälkeen (kuten opinnäytetyössä), mutta myös 28 vuorokauden jälkeen. Kolmantena näytteenä käytettiin näiden ten seosta. 2 KOEJÄRJESTELY Valumavesikokeen koejärjestely suoritettiin vastaavasti kuin Pihkamäen opinnäytetyössä. Punnittiin 1 kg tuoretta tä (seoksella vain 7,7, josta 53 % oli biojätepohjaista tä). Laatikoiden pohjassa olevan reiän kohdalle sijoitettiin valumaveden keräilyä varten 2 l säilöpullot, jotka vaihdettiin 14 vrk:n kohdalla. Koe suoritettiin hyvin ilmastoidussa sisätilassa, lämpötila oli koejakson ajan n. 24 ºC. Koekasat kasteltiin arkipäivisin 525 ml vesijohtovettä. Kastelumäärä oli laskettu vuoden 212 keskimääräisen kuukausittaisen sademäärän mukaan (52 mm/kk). 1

4 litraa Koekasoista otettiin näytteet 14 vuorokauden jälkeen. Kasteluun oli käytetty yhteensä 4,73 l vettä. Kasoja kasteltiin vielä toiset kaksi viikkoa, jolloin kasteluun oli käytetty yhteensä 9,45 l vettä. Kuten opinnäytetyössä myös 14 vuorokauden aikana haihtuneen veden osuus kasteluvedestä oli suuri %. 2 vuorokauden jälkeen vesi alkoi kerääntymään laatikoihin. Kokeen lopussa 28 vuorokauden jälkeen haihtuneen veden osuus kasteluvedestä oli %. Kasteluvedestä vain pieni osa muodosti valumaveden. 14 vuorokauden aikana valumaa oli muodostunut,6-1,28 l (13-27 % kasteluvedestä), 28 vuorokauden jälkeen tilanne oli tasaisempi 3,6-3,8 l (36-4 %) alussa 14 vrk alussa 14 vrk alussa 14 vrk Valumavesi Mädätysjäännöksen vesi Haihtunut vesi Kasteluvesi Kuva 2. Biojäte (vas.), seos ja lietepohjaisen mädätysjäännöksen vesitase 14 vrk kohdalla (haihtunut vesi laskettu lisätyn veden, alkukosteuden, valuman ja loppukosteuden perusteella.) 21 vuorokauden jälkeen biojätepohjaisessa mädätysjäännöksessä oli huomattavissa hometta. Vettä alkoi kertyä kaikkiin laatikoihin, vesi ei valunut laatikon pohjassa olevasta reiästä, mutta se ei imeytynyt täydellisesti mädätysjäännökseen. Tämä on todennäköisesti seurausta laatikon pohjassa olevan reiän tukkeutumisesta. Muutama päivä ennen kokeen loppua biojätepohjaisessa mädätysjäännöksessä alkoi näkyä banaanikärpäsiä. 3 ANALYYSIT Analyysit suoritettiin kokeeseen käytetyistä mädätysjäännöksistä ennen kokeen aloittamista. Kasoista otettiin näyte samalla kuin valumavedestä. Valumavesinäytteestä tutkittiin ph, kiinto-aine (SFS-EN 872), kokonais- ja liukoinen kemiallinen (Hach Lange LCK 514) ja biologinen hapenkulutus (Oxitop ), ammonium-, liukoinen ja kokonaistyppi (Kjeldahl) sekä liukoinen ja kokonaisfosfori (SFS-EN ISO 6878:24). Mädätysjäännöksestä tutkittiin kuiva-aineen ja orgaanisen aineen pitoisuus (SFS 38), ammonium-, liukoinen ja kokonaistyppi sekä liukoinen ja kokonaisfosfori. 2

5 Liukoista kemiallista hapenkulutusta varten näytteet suodatettiin (<,2µm) ruiskusuodattimella. Liukoisen typen ja fosforin määritystä varten näytteet uutettiin standardin SFS-EN mukaan, käyttäen uuttosuhdetta 1:1. Liukoista fosforin määritystä varten valumavesinäytettä ei uutettu, mutta se suodatettiin standardin SFS-EN mukaan. Biologinen hapenkulutus määritettiin Oxitop -laitteistolla. Määrityksessä käytettiin 1 ml säilöpulloja, sekä 1 ml ja 2 ml näytemääriä. Määritys suoritettiin 2 ºC lämpötilassa 7 vuorokauden ajan. Menetelmänä käytettiin paineen muutosta. Hiilidioksidin vastaanottoliuoksena käytettiin 8 ml 2 M NaOH-liuosta. Oxitop-määrityksen jälkeen NaOH-liuos titrattiin 1 M HCl-liuoksella. Tulosten vertailuksi biologinen hapenkulutus laskettiin myös titraukseen kuluneen HCl-liuoksen perusteella. 4 TULOKSET 4.1 Mädätysjäännöksen kuiva-aine ja orgaaninen aines Mädätysjäännöksestä tehtiin alkutilanteesta ja valumavesinäytteiden oton yhteydessä kuiva-aineen ja orgaanisen aineksen määritykset. oli selvästi kuivempaa (TS 24 %) kuin lietepohjainen (31 %). Myös VS/TS-suhteessa oli merkittävä ero, biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä suhde oli 78 % ja lietepohjaisella 48 %. TS ja VS määritystä ei tehty alussa seokselle, vaan sen pitoisuudet laskettiin biojäte- ja lietepohjaisten ten perusteella. 35% 3% 25% 2% 15% 1% 5% % TS VS Kuva 3. Mädätysjäännösten kuiva-aineen ja orgaanisen aineksen pitoisuudet alussa ja 14 vrk jälkeen. Mädätysjäännöksen kosteus oli koejakson lopulla alkutilanteen kaltainen. Tämän perusteella voidaan olettaa, että kasteluvesi, joka ei muodostanut valumavettä, haihtui kasasta nopeasti. 3

6 mg/kgts (alkuperäinen) 4.2 Valumaveden kiintoainepitoisuus Valumavesinäytteet sisälsivät paljon kiintoainesta, jonka takia näytemääräksi analyysiin valittiin 25 ml yht yht yht. Kuva 4. Kiintoainevalumat (mg suhteessa mädätysjäännöksen alkuperäiseen kuiva-ainemäärään kgts) Kiintoainetta irtosi eniten lietepohjaisesta mädätysjäännöksestä, yhteensä 46 mg/kgts, biojätepohjaisesta ja seoksesta kiintoainetta irtosi vajaat 4 mg/kgts. Liete-ja biojätepohjaisilla mädätysjäännöksillä kiintoaineen määrä valumassa kasvoi toiseen näytteenottoon. Biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä toisessa näytteessä oli 4 % enemmän kiintoainetta kuin ensimmäisessä, lietepohjaisella mädätysjäännöksellä toiseen näytteeseen kertyi melkein 3 kertaa enemmän kiintoainetta. Seoksen kohdalla tilanne oli päinvastainen, toisessa näytteessä oli 3 % vähemmän kiintoainetta kuin ensimmäisessä. Nyt suoritetun kokeen aikana muodostuneet kiintoainevalumat olivat selvästi alhaisempia kuin opinnäytetyössä tutkittujen ten. Suurimmat kiintoainevalumat opinnäytetyössä tuli biojätettä käsittelevän laitoksen tuoreesta mädätysjäännöksestä (1 2 mg/kgts). 4.3 Valumaveden hapenkulutus (COD ja BOD7) Valumakertymän kokonaishapenkulutus (COD) oli kaikissa näytteissä suurempi vuorokauden välillä kuin ensimmäisen 14 vuorokauden aikana. Tähän vaikuttaa osaltaan näytteiden suurempi kiintoainepitoisuus. Huomattavin muutos hapenkulutuksessa oli biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä, vuorokauden kertymänäytteessä oli n. 6 kertaa enemmän COD:ta kuin - 14 vuorokauden kertymänäytteessä. Jälkimmäisessä näytteessä oli n. 1 kertaa enemmän liukoista COD:tä ja n. 4 kertainen määrä BOD7:tä. 4

7 go2/kgts (alkuperäinen) Lietepohjaisen mädätysjäännöksen toisessa näytteessä oli n. 25 % enemmän liukoista ja kokonais-cod:tä kuin ensimmäisessä. Toisen näytteen BOD7 oli n. 1,5-kertainen ensimmäiseen näytteeseen verrattuna. Pienintä muutos ensimmäisen ja toisen näytteen COD ja BOD7 tuloksissa oli seoksella. Toisen näytteen COD oli 5 % a BOD7 12 % suurempi kuin ensimmäisen näytteen yht yht yht. COD tot COD sol BOD7 Kuva 5. Valumavesinäytteiden kemiallinen ja biologinen hapenkulutus. (mg suhteessa mädätysjäännöksen alkuperäiseen kuiva-ainemäärään kgts) Koejakson aikana biojätepohjaisen mädätysjäännöksen valumassa oli selvästi enemmän COD:tä kuin lietepohjaisella mädätysjäännöksellä. BOD:n osuus COD:stä oli biojätepohjaisen mädätysjäännöksen valumassa 21 %, Seoksella valumassa 3 % ja lietepohjaisella mädätysjäännöksellä 32 %. Pihkamäen opinnäytetyössä biojätepohjaista tä vastaavan mädätysjäännöksen valumien COD ja BOD tulokset olivat hieman korkeampi kuin nyt 14 vrk:n kohdalla. Tässä biojätepohjaisen mädätysjäännöksen CODtot 14 vuorokauden kohdalla oli 1,8 go2/kgts, CODsol,8 go2/kgts ja BOD7,5 go2/kgts, kun ne opinnäytetyössä biojätettä käsittelevän laitoksen tuoreella näytteellä olivat CODtot 2,2 go2/kgts, CODsol 1,8 go2/kgts ja BOD7 1 go2/kgts. Opinnäytetyössä COD tulos oli biojätettä käsittelevällä laitoksella 46 % korkeampi kuin yhteiskäsittelylaitoksella. Tulos oli siis samansuuntainen kuin tässä työssä: biojätepohjainen johtaa suurempiin orgaanisen aineksen valumiin kuin lietepohjainen. 4.4 Typen valumatarkastelu Mädätysjäännöksistä typpimääritys tehtiin ainoastaan biojäte- ja lietepohjaisille, seoksen pitoisuudet laskettiin näiden perusteella (Kuva 6). sisälsi selvästi enemmän typpeä kuin lietepoh- 5

8 gn/kgts (alkuperäinen) jainen. Lietepohjaisessa mädätysjäännöksessä oli vain 4 % biojätepohjaisen mädätysjäännöksen typpipitoisuudesta. Biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä liukoisen typen osuus kokonaistypestä (14 %) oli hieman korkeampi kuin lietepohjaisella mädätysjäännöksellä (12 %). Tässä määritetyt biojätepohjaisen mädätysjäännöksen typpipitoisuudet olivat korkeampi kuin opinnäytetyössä vastaavan näytteen. Opinnäytetyössä ammoniumtyppi oli 55 % nyt tutkitun näytteen ammoniumtyppipitoisuudesta, kokonaistyppi 78 % ja liukoinen vain 16 %. Opinnäytetyössä tutkitun yhteiskäsittelylaitoksen tuoreen mädätysjäännöksen tulokset vastaavat nyt tutkitun lietepohjaisen mädätysjäännöksen typpipitoisuuksia kokonaistyppi liukoinen typpi ammoniumtyppi Kuva 6. Mädätysjäännöksen kokonais-, liukoinen ja ammoniumtyppi kokeen alussa. (Seoksen pitoisuudet laskettu biojäte-ja lietepohjaisten pitoisuuksista.) Valumavesinäytteistä määritettiin ainoastaan kokonais- ja ammoniumtyppi, oletuksena, että suurin osa valuman liukoisesta typestä on ammoniummuotoista. Kaikissa valumanäytteissä vrk:n näytteessä typpipitoisuudet olivat korkeampi kuin - 14 vrk näytteessä. Biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä ero oli suurin, jälkimmäinen näyte sisälsi n. 5,5 kertaa enemmän typpeä kuin ensimmäinen. Seoksella toisessa näytteessä oli 13 % ja lietepohjaisella mädätysjäännöksellä 47 % enemmän typpeä kuin ensimmäisessä. 6

9 gn/kgts (alkuperäinen) yht yht yht. kokonaistyppi ammoniumtyppi Kuva 7. Valumien ammonium- ja kokonaistyppimäärät. (gn suhteessa mädätysjäännöksen alkuperäiseen kuiva-ainemäärään kgts) Mädätysjäännöksessä alussa olleesta kokonaistypestä poistui valumien myötä 28 vrk:n aikana vain 4-6 %. Lietepohjaisen mädätysjäännöksen valuman mukana poistui selvästi vähemmän typpeä kuin muiden. Valumavesien ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli kaikilla näytteillä n %. Pihkamäen opinnäytetyössä olleessa biojätettä käsittelevän laitoksen mädätysjäännöksessä oli vähemmän typpeä kuin nyt tutkitussa vastaavassa mädätysjäännöksessä, joten myös valuman typpimäärät olivat alhaisempia kuin nyt 14 vuorokauden tulokset. Opinnäytetyössä valumien ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli n. 68 % ja valuman kokonaistypen osuus mädätysjäännöksen kokonaistypestä oli 1 %. Nyt tukitulla biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä valuman kokonaistypen osuus mädätysjäännöksen kokonaistypestä 14 vuorokauden kohdalla oli,8 %. 4.5 Fosforin valumatarkastelu Fosforimääritys tehtiin ainoastaan biojäte- ja lietepohjaiselle mädätysjäännökselle, näiden perusteella laskettiin seoksen pitoisuudet. sisälsi selvästi enemmän fosforia kuin biojätepohjainen. Biojätepohjaisen mädätysjäännöksen kokonaisfosfori oli 37 % pienempi kuin lietepohjaisen. Biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä suurempi osa fosforista oli liukoista kuin lietepohjaisella. Biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä liukoisen fosforin osuus kokonaisfosforista oli,23 %, kun se lietepohjaisella mädätysjäännöksellä oli vain,5 %. Opinnäytetyössä mädätysjäännöksessä oli vain 35 % nyt tutkitun näytteen fosforista. Tässä testattu biojätepohjainen sisälsi huomat- 7

10 tot mgp/kgts (alkuperäinen) liuk. mgp/kgts (alkuperäinen) tavasti vähemmän fosforia kuin opinnäytetyössä ollut vastaava näyte. Liukoisen fosforin osuus oli suurempi kuin nyt tutkitussa, opinnäytetyössä 6,4 % ja nyt,23 %. Yhteiskäsittelylaitoksen mädätysjäännöksessä oli enemmän (41 %) fosforia, kuin biojätettä käsittelevän laitoksen mädätysjäännöksessä, liukoisen fosforin osuus tästä oli vain,78 % Biojäte- ja lietepohjaisen mädätysjäännöksen seos Kokonaisfosfori liukoinen fosfori Kuva 8. Mädätysjäännöksen kokonais-, liukoinen fosfori kokeen alussa. (Seoksen pitoisuudet laskettu biojäte-ja lietepohjaisten pitoisuuksista.) Valumavesinäytteistä määritettiin molempien näytteenottojen yhteydessä sekä kokonais- että liukoinen fosfori. Biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä ja seoksella näyte sisälsi enemmän fosforia kuin ensimmäinen näyte. Biojätepohjaisella toisen näytteen kokonaisfosfori oli 4 kertaa suurempi kuin ensimmäinen ja seoksella 42 %. Lietepohjaisella mädätysjäännöksellä molempien valumien fosforitulokset olivat melkein sama, eroa vain 2 %. Liukoisten näytteiden kohdalla biojätepohjaisen mädätysjäännöksen toinen näyte sisälsi n. 3 kertaa enemmän fosforia kuin ensimmäinen, seoksella 4 % enemmän ja lietepohjaisella liukoinen fosfori oli 9 % suurempi toisessa kuin ensimmäisessä näytteessä. Liukoisen ja kokonaisfosforin suhde valumavesinäytteissä oli välillä,5 -,55. 8

11 mgp/kgts (alkuperäinen) yht yht yht. Kokonaisfosfori liukoinen fosfori Kuva 9. Valumien liukoinen- ja kokonaistyppi. (mgp suhteessa mädätysjäännöksen alkuperäiseen kuiva-ainemäärään kgts) Vaikka lietepohjaisessa mädätysjäännöksessä on eniten fosforia, niin siitä liuenneen fosforin määrä oli koejakson näytteistä alhaisin. Biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä fosforista selvästi suurempi osa on liukoista. Biojätepohjaisen mädätysjäännöksen valumassa ollut kokonaisfosfori on,8 % mädätysjäännöksen alkutilanteen fosforista, seoksella,5 % ja lietepohjaisella mädätysjäännöksellä vain,4 %. Opinnäytetyössä biojätepohjaisen mädätysjäännöksen valumaa vastaavan näytteen fosfori 14 vuorokauden kohdalla (25 mgp/kgts) oli hieman suurempi kuin nyt (21 mgp/kgts). Liukoisen fosforin osuus kokonaisfosforista oli molemmissa tapauksissa 7 %. Yhteiskäsittelylaitoksen tuoreen näytteen valumavedessä oli vain 42 % biojätettä käsittelevän laitoksen mädätysjäännöksen valuman kokonaisfosforista. Sekä tässä kokeessa että opinnäytetyössä pienimmät mädätysjäännöksen fosforipitoisuudet on biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä. Tästä kuitenkin suurempi osuus on liukoista. Tämän seurauksena biojätepohjaisen mädätysjäännöksen valumien fosforipitoisuudet ovat suurempia kuin muiden testattujen ten. Opinnäytetyössä yhteiskäsittelylaitoksella valuman kokonaisfosforin osuus mädätysjäännöksen kokonaisfosforista oli,14 %, kun se biojätettä käsittelevällä laitoksella oli,45 % 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Mädätysjäännösten kuiva-ainepitoisuus muuttui vain hieman kokeen aikana ja valumavettä muodostui lisätystä kasteluveden määrästä vain %, joten suurin osa kasteluvedestä haihtui näissä koeolosuhteissa. Tätä tulosta vastaava havainto oli tehty myös ulko-olosuhteissa olleen kasan seurannassa: suurin osa sadevedestä hetkeksi pidättyi ja haihtui kasalta. 9

12 Koejakson tulosten perusteella biojätepohjaisesta mädätysjäännöksestä irtoaa selvästi enemmän orgaanista ainesta kuin lietepohjaisesta mädätysjäännöksestä: valumaveden sekä kemiallinen että biologinen hapenkulutus (COD ja BOD) oli suurempi biojätepohjaisesta kasasta. Mitä enemmän mädätysjäännöksessä on typpeä ja mitä suurempi osa siitä on liukoisessa muodossa niin sitä suuremmat typpipitoisuudet valumaveteenkin muodostuu. Suurin osa valumaveden kokonaistypestä on ammoniummuotoista. Tässä, valumaveden mukana biojätepohjaisesta mädätysjäännöksestä poistui kokonaistypestä vain noin 4-6 % 28 vuorokauden aikana, ja lietepohjaisesta vielä vähemmän. Liukoisesta typestä tämä määrä on selvästi merkittävämpi, eli liukoisesta typestä menetettiin n. 4-5 %. Fosforivalumat ovat tutkimuksen perusteella olemattoman pienet. Valumaveden pitoisuuteen ei niinkään vaikuta mädätysjäännöksen kokonaisfosforipitoisuus kuin sen liukoinen fosfori. Lietenäytteen kokonaisfosfori oli koejakson suurin, liukoinen fosfori koejakson alhaisin, ja sen valumaveden fosforipitoisuudet olivat koejakson vähäisimmät (,4 % mädätysjäännöksen kokonaisfosforista). Biojätepohjaisella mädätysjäännöksellä taas kokonaisfosfori oli koejakson alhaisin, mutta liukoinen fosfori suurin, sen valumaveden fosforipitoisuus oli koejakson korkein (,8 % mädätysjäännöksen kokonaisfosforista). Tämä valumatulos tukee tietoa, että fosfori on puhdistamolietteessä huonosti liukenevassa muodossa, mikä johtaa myös alempiin fosforihäviöihin valumaveden mukana. Yleisesti ottaen fosforihäviöt valumaveden mukana jäivät tässä kuitenkin erittäin alhaisiksi, alle 1 % kokonaisfosforista. 1

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Selvitys Lepaa 17.12.2014 Teo Kanniainen Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. SISÄLLYS 1 KASVATUSKOE JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN Hinnastoon on koottu laboratoriossa tehtävien määritysten ja muiden peluiden verottomat ja arvonlisäverolliset hinnat. Laboratoriomme on FINAS pelun akkreditoima testauslaboratorio T190. Akkreditoidut

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori PL 51 (Tehtaankatu 26) 08100 Lohja EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit NMKL 86:1999 Enterobacteriaceae

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma ja Ympäristöanalytiikan projekti Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä Projektisuunnitelma 1 1 Projektitehtävän määrittely 1.1 Tausta Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Espoon järvistä Bodominjärvi

Lisätiedot

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena Sanni Pisto*, Ville Alho, Pirjo Rinnepelto, Mervi Matilainen Apila Group Ltd., Länsikatu 15, FI-811 Joensuu, * Corresponding author, sanni.pisto@apilagroup.fi, Tel.:

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

VESTELLI HARMAAVESIPUHDISTAMON TOIMINTA TUTKIMUSJAKSOLLA 4.9.2013 25.9.2013 SISÄLTÖ. Jätevesiliike Vestelli Oy Kauhakorvenkatu 43 33720 Tampere

VESTELLI HARMAAVESIPUHDISTAMON TOIMINTA TUTKIMUSJAKSOLLA 4.9.2013 25.9.2013 SISÄLTÖ. Jätevesiliike Vestelli Oy Kauhakorvenkatu 43 33720 Tampere Jätevesiosasto/HKO 25.10.2013 Kirjenumero 822/13 Jätevesiliike Vestelli Oy Kauhakorvenkatu 43 33720 Tampere VESTELLI HARMAAVESIPUHDISTAMON TOIMINTA TUTKIMUSJAKSOLLA 4.9.2013 25.9.2013 SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT...

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Alexander Chernyaev Irma Pylvänäinen Tarleena Taipale Raportti Toukokuu 2014 Paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikka 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 09/08 Päivämäärä Dnro 10.6.2008 1468/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2008 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) liite I Valtuutussäännökset

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ 27.12.2012 KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ Petri Kapuinen, MTT Johdanto Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Ruokaketjun sivutuotteiden

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema. TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema. TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5.2009 Green Rock Oy Sivu 1/9 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa

Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa Sisäilmastoseminaari Messukeskus Helsinki, 13.3.2014 Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa Kokkonen A, Nykänen M, Pasanen P. Ympäristötieteen laitos RAPSU-hanke, Työsuojelurahasto

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

Spektrofotometria ja spektroskopia

Spektrofotometria ja spektroskopia 11 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ INSTRUMENTTIANALYTIIKASTA Lisätehtävät Spektrofotometria ja spektroskopia Esimerkki 1. Mikä on transmittanssi T ja transmittanssiprosentti %T, kun absorbanssi A on 0, 1 ja 2. josta

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

joten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU

joten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU Testausseloste 2012-5576-1 1(1) Vesinäyte 31.12.2012 Vesilaitos Näytetiedot Näyte Näyte otettu 19.12.2012 Näytteen ottaja Riikonen Saapunut 19.12.2012 Näytteenoton syy Jatkuva valvonta Tutkimus alkoi 19.12.2012

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa.

Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa. TUTKIMUSSELOSTUS NRO PRO 463/02 1 (4) Tilaaja Oy Metro Therm Ab Kuutamokatu 8A Karri Siren 02210 ESPOO ja Nordkalk Oyj Abp Jari Laakkonen Tytyri 08100 Lohja Tilaus Käsittelijä Kohde Tehtävä Palaveri 24.3.2002

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden hallittu varastointi peltopattereissa

Orgaanisten lannoitevalmisteiden hallittu varastointi peltopattereissa Orgaanisten lannoitevalmisteiden hallittu varastointi peltopattereissa Tiina Tontti 1), Petri Kapuinen 2), Marika Laurila 3) ja Jarkko Kekkonen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus 1 Veden laadun tavoitteet Turvallinen talousvesi Ympäristökuormituksen hallinta jätevedessä Fosfori, kiintoaine,

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

EKO/GRID -käsittelyn kenttäpilotti Matjärvellä

EKO/GRID -käsittelyn kenttäpilotti Matjärvellä EKO/GRID -käsittelyn kenttäpilotti Matjärvellä Kesä 2012 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Ympäristöteknologia Ympäristötekniikka Syksy 2012 Joni Javanainen SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TOTEUTUS 2 2.1

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Maatalous ravinteiden kierrättäjänä Biolaitosyhdistys ry 26. marraskuuta 2008 MTT, Jokioinen,

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot