DIABETEKSEN HOITOPOLKU PAIMION-SAUVON TERVEYSKESKUKSESSA
|
|
- Hanna Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DIABETEKSEN HOITOPOLKU PAIMION-SAUVON TERVEYSKESKUKSESSA Sulje hiiren oikealla LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Vuosikäynti Hoitosuunnitelma Hoidon tehostamiskäynnit HOITOSUUNNITELMA HOITAJAN VASTAANOTTO Hoidonohjaus Hoitosuunnitelman toteutumisen tukeminen Hoitajan vuosikäynti UUSI DIABEETIKKO Diabetesdiagnoosi Uusi T2D Diabeteksen ehkäisy Hoitaja 1-3 kk välein Lääkäri 0, (3 kk:n) ja 6 kk Ensitietoryhmä MONIPISTOSHOITO (T1D jat2d) Hoitotavoitteeseen ei ole päästy Hoitaja 3 kk:n välein Lääkäri 1-2 x / vuosi Ryhmävastaanotot tarvittaessa T2D HOITOTAVOITTEESSA Hoitaja 6 kk:n välein Lääkäri 1 x / vuosi Ryhmävastaanotot tarvittaessa Hoidon tehostamisen yhteydessä tarvittaessa lisäkäyntejä lääkärillä/ hoitajalla (Käypä hoito suositus) LABORATORIO: Tutkimukset valmiiksi ennen lääkärin vuosikäyntiä( hoitaja pyytää) Muut tutkimukset hoitosuunnitelman mukaisesti tai lääkärin konsultaation perusteella JALKOJENHOITO: Lääkärin tai diabeteshoitajan lähete jalkojen riskiluokituksen perusteella SILMÄNPOHJAKUVAUS 1 3 vuoden välein. Kutsu lähetetään kutsujärjestelmästäedellisen kuvauksen löydöksen perusteella + diabetesrekisterin asiakasryhmätiedon perusteella OMASEURANTA: Verensokeri ja verenpaine. Omahoidon arviointilomake annetaan hoitajan vastaanotolla ennen lääkärin vuosikäyntiä ja hoitosuunnitelman tarkistusta.
2 Hoitopolun alkuun Diabeteksen hoito Potilaslähtöisyys. Tavoitteena on tukea diabeetikon omahoitoa. Otetaan huomioon potilaan lähtökohdat ja potilasta tuetaan ja rohkaistaan itse ottamaan vastuu omasta terveydestään. Potilas ja lääkäri määrittelevät yhdessäyksilölliset hoitotavoitteet ja konkreettiset keinot, joilla näihin pyritään. Nämämerkataan kerran vuodessa päivitettävään hoitosuunnitelmaan, johon lisäksi määritellään tarvittavien käyntien aikataulu. Diabeteshoitajat tukevat potilasta saavuttamaan hoitosuunnitelmassa sovitut tavoitteet. Hoitosuunnitelma-lomake HOITO-lehdellä Omahoitoa voidaan tukea myös ohjaamalla potilas hakemaan tietoa diabetesliiton nettisivuilta Diabetestietoa
3 Hoitopolun alkuun Uusi diabetesdiagnoosi Seulonta.Korkean riskin henkilöille tehdään 2 t tunnin glukoosirasituskoe. Diagnoosi: Oireeton henkilöfp-gluc >7 mmol/l tai glukoosirasituskokeen 2 t arvo > 11 mmol/l. Poikkeava tulos on varmistettava eri päivänä. Oireisella henkilöllä satunnainen P-gluc > 11 mmol/l riitää diagnoosiin. Kun oireiden perusteella heräät1d epäily varmistus päivystystutkimuksin. Hoidon kiireellisyyden ratkaisee potilaan yleistila ja ketoaineiden esiintyminen plasmassa tai virtsassa. T1D epäily päivystyksenä TYKS Lapset suoraan TYKS, jos virtsan sokeri + tai satunnainen sokeri yli 11 mmol/l ( muita tutkimuksia ei tarvita)
4 Hoitopolun alkuun Uusi tyypin 2 diabetes diagnoosi Pyritään varhaiseen diagnoosiin seulomalla ja tunnistamalla korkean riskin henkilöitä( T2D ehkäisy) Tehostetun ohjauksen ja hoidon jakso ½v ( ensitietoryhmä) tietoa diabeteksesta sairautena, tehostettu elintapaohjaus tarpeen mukaan aloitetaan diabeteslääkitys ( lääkehoitokaavio) muiden valtimotaudin riskitekijöiden hoito Lääkärikäynti 0, (3), 6 kk 0 kk diagnoosin asettaminen ja kokonaisriskin kartoitus 3 kk hoitajan konsultaation perusteella ( jos tavoitteita ei ole saavutettu elämäntapahoidolla ja alkulääkityksellä) 6 kk lääkäri tekee yhdessä potilaan kanssa hoitosuunnitelman HOITOlehdelle ja tulostaa sen potilaalle B-lausunto diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuudesta voidaan tehdä heti kun diabetesdiagnoosi on asetettu ja lääkitys aloitettu Hoitajakäynnit yksilöllisesti 1-3 kk:n välein ensimmäisen kuuden kuukauden ajan. Sen jälkeen hoitosuunnitelman mukaan. Lääkärin ensikäynti Hoitajan ensikäynti
5 Hoitopolun alkuun Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Korkean riskin potilaiden tavoittaminen muiden vastaanottokäyntien yhteydessä tekemällä diabetesriskitesti. Tilastoidaan pistemäärä avainsanalla D-risk: Diabetesriskitesti terveystarkastusten yhteydessä(työterveyshuollon terveystarkastus, naisten PAPA-seulonta) Tilastoidaan avainsanalla D-risk: Jos pistemäärä yli 15, ohjataan varaamaan aika diabeteshoitajalta Milloin lääkäriin? Lääkärin konsultaatio tai ajanvarausvastaanotto Nuorille muokattu riskitesti löytyy Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n sivuilta täältä. Alkukartoitus ja seuranta käypä hoito-suosituksen mukaisesti Raskaus diabeetikot merkitään asiakasryhmään ja seuranta järjestetään erillisen ohjeen mukaisesti
6 Hoitopolun alkuun Lääkärin ensikäynti Diagnoosin asettaminen ja tilastointi ( ja merkitseminen asiakasryhmään), päivitetään Tiivistelmä Alkutarkastus( esitiedot ja status) Lähete alkuvaiheen laboratoriotutkimuksiin Kokonaisriskin arviointi (Finriski tai Score tai UKPDS)ja tarvittaessa riskitekijöiden lääkehoito Välttämätön ensitieto sairaudesta Elintapamuutosten lisäksi metformiinilääkitys suositellaan aloitettavaksi T2D diagnoosivaiheessa, jos sille ei ole vastaaiheita (ainakin, jos HbA1c yli 50 mmol/l) hoitokaavio Ohjaus diabeteshoitajalle omahoidon oppimista ja hoidon seurantaa varten
7 Hoitopolun alkuun Hoitajan ensikäynti Edellinen Hoitaja kartoittaa potilaan elintavat ja niihin liittyvät riskit ja kirjaa diagnoosin ajankohdan, lääkityksen aloitusajankohdan ja riskitekijät DIA-lomakkeelle ja AVOHO-lomakkeelle Terveyteen vaikuttavat tekijät ( fraasi, jossa tilastoitavat mittarit avainsanoina). Hoitaja merkitsee potilaan Effican taustatiedoissa olevaan diabeetikkojen asiakasryhmään, jota voidaan hyödyntää seurannan raporttien tiedonkeruussa, diabeteksen hoidon laadun seurannassa sekäseulonta-ja ryhmätilaisuuksien kutsuissa. Välttämättömän ensitiedon anto diabeteksesta ja ohjaus ensitietoryhmäkäynnille
8 Hoitopolun alkuun Uuden diabeetikon laboratoriotutkimukset fp-gluk, HbA1c, Krea ( tai GFR*), K, Na, pvkt, Alat, U-AlbKrea,Kol, HDL-kol, Trigly, LDL-Kol, EKG, TSH, tarvittaessa GAD-vasta-aineet HbA 1c pitää aina määrittääheti, kun diagnoosi on tehty. GAD-vasta-aineet tulee määrittää koska se saattaa vaikuttaa hoidon valintaan Kaikilta oireisilta Jos T1D ja muun diabeteksen välillä on erotusdiagnostinen ongelma Aikuisilta, jotka tarvitsevat alle 1 vuoden sisälläinsuliinihoitoa Muita autoimmuunitauteja (keliakia, kilpirauhasen tulehdus, atrofinen gastriitti) GAD-vasta-aineet viittaavat autoimmuunidiabetekseen, negatiivinen GADlöydös ei sulje pois T1D C-peptidin määritys ei vaikuta ensihoidon valintaan *(Kun pyytää GFR, pitää merkitä myös paino, Krea vastataan samalla pyynnöllä, eikä tarvitse pyytää erikseen)
9 Hoitopolun alkuun Jatkohoito Hoitosuunnitelma päivitetään vähintään vuosittain lääkärikäynnillä. Jatkokäynnit yksilöllisesti hoitotasapainon ja hoidon vaativuuden mukaan ( diabeetikon hoitopolku). Lääkäri kirjaa diabeetikolle omalääkärin ja omahoitajan. Omahoitaja poliklinikan diabeteshoitaja tai työterveyshoitaja kotisairaanhoitaja, mikäli potilaan toimintakyky on sellainen, etteivät käynnit diabeteshoitajalla ole tarkoituksenmukaisia. Kotisairaanhoitaja konsultoi tarvittaessa lääkäriä tai diabeteshoitajaa. Lääkärin vastaanotto Hoitajan vastaanotto
10 Hoitopolun alkuun Lääkärin vuosikäynti Potilaan oma näkemys hoidosta ja hoitotasapainosta, rasituksen sieto, rintakipu, katkokävely, näkö, tupakointi, ruokailu, liikunta, alkoholi, mieliala, lääkitys. Apuna potilaan täyttämä omahoidon arviointilomake. Hoitajakäynneilläja omamittauksilla mitatut arvot (RR, verensokeri, paino, BMI, vyötärönmitta), laboratoriokokeet, EKG, silmäpohjankuvausten löydökset. Sydämen ja valtimoiden auskultaatio, insuliinin pistospaikat Jalkojen tutkiminen (jalkastatus JAL-lehdelle) sekäjalkojen riskiluokka. Tarvittaessa lähete (LÄHKUN) jalkojenhoitajalle. Arvio lisäsairauksista (retino-, nefro-, neuropatia, valtimotauti) Ajokortin terveysedellytysten tarkistaminen Lääkehoidon tarkistus ja tehostus tarvittaessa : Uusitaan reseptit vuodeksi Tehdään tai päivitetään HOITOSUUNNITELMA Tarkistetaan lääkelista ja TIIVISTELMÄ Diabeteksen hoito-ohjeet: katso Käypähoito -suositus ja alueelliset ohjeet Hoitoreittien Diabeteshoitoketju Käypä hoito suosituksen diasarja
11 Hoitopolun alkuun Hoitosuunnitelma Hoitosuunnitelmalaaditaan HOITO-lehdelle yhdessäpotilaan kanssa lääkärin vuosikäynnillätai uuden diabeetikon 6 kk käynnillä apuna omahoidon arviointi -lomake, jonka potilas täyttää ennen vastaanottoa Hoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain Hoitosuunnitelma tulostetaan potilaalle (välitallennus ja sitten tulosta lisäkopiot). Lääkelista, joka on osa hoitosuunnitelmaa tarkistetaan ja siivotaan samalla Tarkistetaan, että TIIVISTELMÄ on ajan tasalla
12 Hoitopolun alkuun Hoitosuunnitelma: Diabetes (fraasi HOITO-lehdellä) HOITOSUUNNITELMA DIABETES HOIDON TAVOITTEET: Hoidon tavoitteena on ehkäistä diabeteksen lisäsairauksia ja taata potilaan oireettomuus sekä hyvä elämänlaatu. Tähän pyritään seuraavilla tavoitteilla: HbA1c < % eli mmol/mol Paastosokeri < mmol Aterianjälkeinen 2 t verensokeri < mmol Paino : nykypaino kg, tavoitepaino < kg LDL < mmol RR taso < mmhg MENETELMÄT, joilla pyritään em. tavoitteisin: Elämäntavat: ( tarvittaessa muutoksista sovitaan hoitajan vastaanotolla) ei muutostarvetta on muutostarve Syöminen: Arkiaktiivisuus ja liikunta: Tupakointi: Alkoholi: Lääkitys: lääkelistan mukainen Suunnitellut lääkemuutokset hoidon tehostamiseksi: Omaseuranta kyllä ei verensokeri liuskoja kpl/vko verenpaine suositellaan SEURANTA: Käynti hoitajalla kk:n välein Käynti lääkärillä kertaa vuodessa / kk: välein Laboratoriovuosikokeet seuraavaksi Lisäksi Jalkojen hoito: omahoito käynti jalkojenhoitajalla kertaa vuodessa Silmänpohjien kuvaus seuraavaksi vuonna kyllä ei Silmälääkärin seurannassa Hammastarkastus vuosittain SEURANTAKÄYNNEILLE MUKAAN: Lista käytetyistä lääkkeistä (mihin merkitty todellisen käytön mukainen lääkitys) Kaikki reseptit Jos teet verensokerin tai verenpaineen omamittauksia, ota seurantavihko mukaan Verensokerin tehostettu omaseuranta vähintään 3-7 pv:n ajalta Verenpaineen omamittauksen tulokset: 4 viimeistä eri päivinä tehtyä kaksoismittausta Diabeteksen hoito Lääkärin vastaanotto Hoitajan vastaanotto
13 Hoitopolun alkuun Käynnit diabeteshoitajalla kysy ja kuuntele (ajankohtainen tilanne, mieliala ) diabeetikon ohjaus ja neuvonta ( elintapaohjaus ja tieto diabeteksesta sairautena) hoitosuunnitelman toteutumisen tukeminen (HOITO-lehdellä) RR, paino, BMI, vyötärönympärys, tupakointi (merkitään avainsanalla RR: AVOHO-lehdelle avautuvaan dialogiin, josta ne siirtyvät RR lehdelle ja tilastointiin) omamittausten ohjaus ja tarkastus (RR, verensokeri) Verenpaineen omamittausten keskiarvo (4mittausta)merkitään RR lomakkeelle siten, että vastaanottajaksi vaihdetaan itse pistospaikkojen ohjaus ja tarkastus hoito- ja omaseurantavälineiden jakelu ja ohjaus insuliinihoidon omasäädön ohjaus ja tukeminen pika-hba1c pääsääntöisesti 3 kk:n välein tarvittaessa konsultoidaan hoitavaa lääkäriä Effica-viestien välityksellä hoitajan vuositarkastus diabeteksen hoito-ohjeet Käypähoito -suositus ja alueelliset ohjeet Hoitoreittien diabetes-hoitoketju, Käypä hoito suosituksen diasarja
14 Hoitopolun alkuun Hoitajan vastaanotto Hoitajan vuosikäynti Normaalin vastaanottokäyntikirjauksen lisäksi käydään läpi tarkistuslista, jonka avulla varmistetaan, ettävuoden aikana on huomioitu ja kirjattu hoitosuunnitelman seurannassa tarpeelliset asiat tupakointi, alkoholinkäyttö(viikkoannokset) Tiedätkö, paljonko juot? Verensokerin (ja verenpaineen ) omamittauksen luotettavuuden tarkistus Tarkistetaan asiakasryhmäja onko voimassa oleva kutsu silmänpohjakuvaukseen Merkitään SILMÄ-lehdelle, jos potilas on silmälääkärin säännöllisessä seurannassa. Tarvittaessa katsotaan Visus. Jalkojen tutkiminen kerran vuodessa (hoitaja tai lääkäri) ja jalkojen tarkistus riskiluokan määrittämällä tiheydellä lähete laboratorioon vuosikontrollikokeilleennen lääkärin vastaanottoa Annetaan potilaalle täytettäväksi ennen lääkärin vuositarkastusta Omahoidon arviointi-lomake Ohjataan tarvittaessa hammaslääkärille tai suuhygienistille
15 Hoitopolun alkuun Ryhmävastaanotot ( avoimia kaikille diabeetikoille) Ensitietoryhmä Diabeteshoitaja pitää 2 kk:n välein Ravintoryhmä Diabeteshoitaja pitää 2 kk välein Liikuntaryhmä Fysioterapeutti pitää 2 kertaa vuodessa Lääkehoito ja lisäsairaudet Lääkäri pitää 2 kertaa vuodessa Jalkojen omahoito Jalkojenhoitaja pitää 2 kertaa vuodessa Suun terveys Suuhygienisti pitää 2 kertaa vuodessa
16 Hoitopolun alkuun Laboratoriotutkimukset Lääkärinvastaanotto Hoitajan vastaanotto Hoitaja tekee pyynnön Laboratorioon vuosikokeille ennen lääkärin vastaanottoa (fp-gluk, HbA1c, Krea ( ja GFR), K, Na, pvkt, Alat, U- AlbKre (Jos ollut koholla, silloin cu-alb (ent. U-Alb-12h)) Kol, HDL-kol, Trigly, LDL-Kol, EKG 2 vuoden välein, jos ei elinkomplikaatioita ja arvot ovat vakiintuneesti tavoitetasossa ilman lääkehoitoa 1 vuoden välein, jos on elinkomplikaatioita (sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti, ASO-tauti, nefropatia) tai lipidilääkitys tai tavoitetaso ei ole vakiintunut TSH 1 v välein, jos Thyroxin lääkitys tai edellinen TSH koholla, muuten 3 vuoden välein T1D tai kliinisen epäilyn perusteella Keliakian seulonta (S-tTGAbA 1885) 3 vuoden välein T1D tai kliinisen epäilyn perusteella Muut laboratoriopyynnöt hoitosuunnitelman mukaisesti tai lääkärin pyytämänä tai lääkärin konsultaation perusteella
17 Hoitopolun alkuun Tyypin 1 diabetes: jatkohoito Aikuisten alkuhoito ESH, kunnes hoito on vakiintunut ja diabeetikko on omaksunut omahoidon periaatteet. Tämävie yleensä1 3 vuota. Jatkohoito ja seuranta voidaan järjestääterveyskeskuksessa, työterveyshuollossa, yksityisessäterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. ESH vastasairastuneet, ongelmatilanteet, vaikeat komplikaatiot, raskaana olevat ja lapset. Yksityisessäterveydenhuollossa hoidossa olevan diabeetikon tulee saada peruspalvelut julkisesta terveydenhuollosta (laboratoriopalvelut, silmänpohjakuvaus, diabeteshoitaja, hoitovälineet). Diabetestiimin tai diabeetikkoa hoitavan lääkärin tulee vastata vähintään 20 diabeetikon hoidosta, jotta osaamista ja kokemusta karttuu riittävästi. T1D hoito pyritään keskittämään lääkäri Merja Laineelle. Diabeetikko on oman sairautensa paras asiantuntija ja vastaa itse jokapäiväisestä hoidosta. Tuekseen hän tarvitsee lääkärin ja diabeteshoitajan. Seurannan tarve vaihtelee yksilöllisesti. Lääkäri ja diabeetikko tekevät yhdessähoitosuunnitelman, jossa määritetään hoitotavoitteet, hoitomenetelmät ja seurantakäynnit. Pääsäätöisesti T1D käynnit lääkärillä1-2 kertaa vuodessa ja hoitajalla 3 kk:n välein, jolloin katsotaan HbA1c pikamittarilla. Laboratoriokokeet tutkitaan yleensäsiten, ettädiabeetikko on pistänyt aamulla normaalin aamuannoksen insuliinia ja nauttinut aamupalan. Mahdollisiin paastotutkimuksiin normaali iltaruokailu ja pistokset, aamusta ei ateriainsuliinia eikäaamupalaa ennen kokeita. Paastoglukoosin mittauksia laboratoriossa ei tarvita. Lisäsairauksien seulonta
18 Hoitopolun alkuun Diabeetikkojen hoitotarvikejakelusuositus Varsinais- Suomessa Varsinais-Suomen terveyskeskusten johtavien lääkäreiden asettaman työryhmän laatima suositus 1. Monipistohoidossa oleva tyypin 1 tai tyypin 2diabeetikko 25-35liuskaa/viikko(KH35) 2. Yhdistelmähoidossa oleva diabeetikko (1insuliinipistos) 8-12 liuskaa/viikko (KH 20) 3. Tablettihoidossa olevat diabeetikot 4-6 liuskaa/viikko (KH12) (KH= Käypä hoito-suositus) Insuliinikynän neuloja suositeltiin annettavaksi 1 neula/käytössäoleva insuliinilaji. Täten pitkävaikutteista insuliinia 1-2 pistosta päivässä ottava diabeetikko, joka käyttää ateriainsuliinia 3-4 pistoksena päivässä, saa 2 neulaa/päivä. Näytteenottolaitteen kertakäyttölansetteja suositeltiin annettavaksi 1/viikko. Mittausliuskojentarve, Käypä hoito suositus VSSHP:n diabetestyöryhmän suositus diabeteksen omaseurannan menetelmistäja mittareiden laadunvalvonnasta
19 Hoitopolun alkuun Diabeetikkojen jalkatarkastukset ja lähettäminen jalkojenhoitajalle Keskeiset toimenpiteet haavojen ehkäisyssäovat jalkojen tutkiminen, riskiluokituksen käyttö, potilasohjaus, sopivien jalkineiden valinta ja painealueiden kevennys. Kaikkien diabeetikoiden jalat tutkitaan vuosittain. Riskiluokitus ennustaa jalkahaavan ilmaantumista. Kirjataan jalkastatus ja riskiluokitus Effican JALlehdelle, jotta on helppo löytää tieto edellisestä jalkatutkimuksesta. Jos pulssit eivät tunnu ABI-mittaus hoitajalle. Myönnetyt jalkojenhoitokäynnit kirjataan JAL-lehdelle. Lähettäminen jalkojenhoitajalle Jalojen riskiluokitus
20 Jalkojen hoito Lähettäminen jalkojenhoitajalle Suositus jalkojenhoitajalle kirjoitetaan LÄHKUN-lomakkeelle ja laitetaan viesti diabetesvastuulääkärille ( Merja Laine, käyttäjätunnus mal). Laita pyyntöön tieto diabeteksen kestosta, hoitomuodosta ja komplikaatioista + mahdollisista ongelmista sekä jalkojen riskiluokka. jalkojenhoitopalvelu ostetaan Turun jalkaklinikka / Pirjo Korpi. Hän pitäävastaanottoa terveyskeskuksen tiloissa Paimiossa noin 2 kertaa viikossa ja lisäksi Turussa. Potilas voidaan myös ohjata diabeteshoitajalle jalkojentutkimukseen, jolloin hoitaja arvioi riskiluokan ja potilaan ajankohtaisten ongelmien perusteella tarvittavan hoitokertamäärän ja taajuuden ja kirjaa suosituksen JAL-lehdelle. Jokainen diabeetikko voi päästä jalkojenhoitajalle kerran alkuohjaukseen, mutta jatkuvassa hoidossa pitääolla vähintään riskiluokka 1 tai joku erityinen syy, miksi omahoito ei riitä. Ohjauskäynnit toteutetaan ryhmäkäynteinä. Diabetesvastuulääkäri hyväksyy ja allekirjoittaa maksusitoumuksen. Myönnetyt hoitokerrat tilastoidaan. Palaute liitetään jalkalehdelle oheisdokumenttina
21 Jalkojen hoito Suojatunto tallella. Rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ei ole Suojatunto puuttuu. Rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ei ole Suojatunto puuttuu. Rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tai verenkiertohäiriöitä Suojatunto puuttuu. Aiempi haavauma tai amputaatio RISKILUOKKA 0 RISKILUOKKA 1 (Haavauman riski 1,7- kertainen) RISKILUOKKA 2 (Haavauman riski 12,1- kertainen) RISKILUOKKA 3 (Haavauman riski 36,4- kertainen) Ryhmäohjauskäynti jalkojenhoitajalle kerran. Tarkastus ja riskiluokitus vuosittain. Jalkojen omahoito. Erityisperustein lisäkäyntejä jalkojenhoitajalla. Ryhmäohjauskäynti jalkojenhoitajalle kerran. Tarkastus 1-2 kertaa vuodessa. Riskiluokitus kerran vuodessa. Jalkojen omahoito. Erityisperustein lisäkäyntejä jalkojenhoitajalla. Käynti jalkojenhoitajalla yksilöllisen tarpeen mukaan (yleensä1-5 kertaa vuodessa). Kuormituskuvat ja erityispohjallisten harkinta. Jalkojen tarkastus jokaisen vastaanottokäynnin yhteydessä(hoitaja tai lääkäri). Jalkojen varenkierron arviointi (tarvittaessa ABI-mittaus). Käynti jalkojenhoitajalla yksilöllisen tarpeen mukaan (yleensä4-6 kertaa vuodessa). Kuormituskuvat ja erityispohjallisten/-jalkineiden harkinta. Jalkojen tarkastus jokaisen vastaanottokäynnin yhteydessä(hoitaja tai lääkäri).
22 Lisäsairauksien seulonta Seulontatutkimus Seurantaväli Interventiokeinot edellinen Retinopatia Silmänpohjakuvaus Oftalmoskopia Näkö Mikroalbuminuria nu-alb tai U-AlbKrea ja nefropatia Verenpaine S-krea ja GFR TID 10 ikävuoden jälkeen 2 v. välein. Jos muutoksia, 1 v. välein tai silmälääkärin ohjeen mukaan. T2D diagnosointivaiheessa ja sen jälkeen 3 vuoden välein. 2 vuoden välein, jos vähän muutoksia (1 2 mikroaneurysmaa makulan ulkopuolella); jos muutoksia enemmän niin silmälääkärin ohjeen mukaan. Raskautta suunniteltaessa tai heti raskauden alussa T1D vuosittain 5 v sairastumisesta. T2D vuosittain. Hoitotasapainon korjaaminen ACE-estäjät Verenpaineen hoito ASA Laserhoito Hoitotasapainon korjaaminen Verenpaineen hoito (ACEestäjät, RR < 130/80 mmhg. Jos proteinuriaa, RR < 125/85) ACE-estäjät myös normotensiivisillä Ruokavalion tarkistus Tupakoinnin lopetus jatkoa
23 Neuropatia Oireet (alaraajasäryt, hikoilu, erektiot, suolikanavan ja rakon toiminta) Monofilamenttikoe Värinätunto 128Hz ääniraudalla Jalkojen rakenne ja iho RR ja syke maaten ja seisten Jalkaongelmat Jalkojen tutkimus (iho, tunto, pulssit, rakenne ja motoriikka) Valtimosairaus Oireet Tupakointitieto Riskiarvio (UKPDS) Lipidit EKG Rasitus EKG Diabeteksen toteamisen yhteydessä Kerran vuodessa Diabeteksen toteamisen yhteydessä Kerran vuodessa, "riskijalat" useammin Diabeteksen toteamisen yhteydessä 1-3 vuoden välein edellinen Hoitotasapainon korjaaminen Lääkehoito neuropatian ilmentymän mukaan Ruokavaliohoito gastropareesissa Liikunta- ja tasapainoharjoitukset Jalkojenhoitaja, omahoito Kevennyshoito, erityisjalkineet Valtimokirurgia Ruokavalion tarkistus Lipidilääkitys (tavoite: kaikki T2D ja TID, joilla nefropatia LDL-kol < 2,5 mmol/l. Jos valtimosairaus LDL<1.8mmol/l)) ASA harkinnan mukaan Tupakoinnin lopetus jatkoa
24 Hoitopolun alkuun edellinen Kohonnut verenpaine Verenpaineen mittaus Vuorokausirekisteröinti Joka käynnillä Omaseuranta olkavarsimittarilla Ruokavalion tarkistus Lääkehoito (tavoite 130/80 mmhg, jos proteinuriaa < 125/75) Hypotyreoosi Seerumin TSH Diabeteksen toteamisen yhteydessä 2-5 vuoden välein, oireista riippuen Tyroksiinihoito Keliakia S-tTGAbA Gastroskopia ja biobsia Suun sairaudet Hammaslääkärin tarkastus 3-5 vuoden välein, oireista riippuen tarvittaessa useammin Vuosittain tai tiheämmin Gluteiiniton ruokavalio Omahoito Asianmukainen hoito Hoitotasapainon korjaaminen Sukupuoielämän häiriöt Esitiedot Vuosittain Syyn mukainen hoito + lääkehodiot Uniapnea Oireet, riskitesti Selontatesti riskitestin perusteella laihduttaminen, asentohoito, CPAP, kisko Rasvamaksa alat tai GT vuosittain laihduttaminen, alkoholin vähentäminen
25 Hoitopolun alkuun Silmänpohjakuvaukset Diabeetikot kutsutaan henkilökohtaisella kutsukirjeellä silmänpohjakuvaukseen vuosittain, yleensä syyskuussa Kuvausaika määräytyy käypähoito suosituksen mukaisesti 1-3 vuoden välein Silmänpohjakuvauksen löydöksen perusteella laitetaan seuraava kuvausaika Kutsu-järjestelmään. Lisäksi kutsu lähtee diabetesrekisterin perusteella niille, joita ei ole vieläkuvattu ( = ei ole voimassa olevaa kutsua seuraavalle 2 vuodelle) Kuvauspalvelun tuottaa jatkossa sairaanhoitopiiri ( Medbit) Silmänpohjakuvien lausunnot tulevat Efficaan sähköisenä palautteena ja löytyvät lisäksi SILMÄ-lehdeltä. Poikkeavat kuvat liitetään oheisdokumenttina SILMÄ-lehdelle Silmänpohjakuvausten tuloksista lähetetään kirje kotiin. Hoitava lääkäri lähettäätarvittaessa jatkotutkimuksiin, joko ostopalveluna Mehiläisen silmälääkärille tai TYKSiin Silmänpohjakuvauksiin ja kuvien katseluun liittyvät ohjeet löytyvät Navigaattorista
26 Hoitopolun alkuun Lääkärin vastaanotto Hoitajan vuositarkastus Tulostettava omahoidon arviointilomake
27 Takaisin: hoitajan vuositarkastus
28 Takaisin uusi diabetesdiagnoosi -diaan Diabeteksen seulonta Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät tyypin 2 diabetesta lähisuvussa. painoindeksi yli 30 kg/m2 ja/tai vyötäröyli 100 cm miehilläja yli 90 cm naisilla joskus todettu suurentunut glukoosiarvo, IGT, IFG tai raskausdiabetes Hypertensio tai kardiovaskulaarinen sairaus, kuten sepelvaltimotauti, aivohalvaus tai perifeerinen valtimotauti
29 Takaisin uusi diabetesdiagnoosi -diaan DIAGNOOSIN VARMENTAMINEN Oireet ja satunnainen glukoosi >11.1 tai oireettomalla toistetusti dg rajat ylittävä arvo Laskimoplasman glukoosi (mmol/l) sokerirasituskokeessa WHO 2006 Paasto 2h arvo Normaali 6.0 <7.8 IFG Impaired Fasting Glucose <7.8 IGT Impaired Glucose Tolerance < DM Diabetes Mellitus
30 Takaisin uusi diabetesdiagnoosi -diaan Diabeteksen oireet Diabeteksen klassiset oireet jano, suuret virtsamäärät, selittämätön laihtuminen Diabeteksen oireet laajemmin Terveysportti, Diabetestietokanta
31 Takaisin uusi diabetesdiagnoosi -diaan Plasman ketoaineet pikamitarilla Selvästi kohonneita pitoisuuksia esiintyy diabeettisessa ketoasidoosissa Lievästi tai kohtalaisesti kohonneita pitoisuuksia voi esiintyämyös paastossa, hiilihydraattiniukan ruokavalion johdosta, anoreksiassa, oksentelussa, korkeassa kuumeessa, vaikeassa hypertyreoosissa ja Cushingin taudissa
32 Aloitussivulle Ensitietoryhmä Takaisin uusi tyypin 2diabetes diagnoosi -diaan Diabeteshoitajan vetämä avoin ryhmä 2 kk välein Keskusteleva ryhmävastaanotto, jossa hyödynnetään Karttakeskustelu metodia Sisältönä on perustietoa diabeteksesta ja sen hoidosta Ryhmä pidetään ennalta sovittuina päivinä2 kk välein. Ryhmään ilmoittaudutaan varaamalla aika diabeteshoitajan kirjalta Kaikki uudet diabeetikot ohjataan ryhmään, mutta se on avoin myös kauemmin sairastaneille» Muut ryhmävastaanotot
33 SUUNNITELMA: Hoitajan vuositarkastus: Hoitosuunnitelman seurannassa huomioitavat asiat (toteutuminen vuoden aikana) Testaus- ja arviointitulokset kyllä ei Verensokerin (ja verenpaineen ) omamittauksen luotettavuuden tarkistus Asiakasryhmän tarkistus DIA-lomakkeen merkintöjen tarkistus ja päivittäminen tarvittaessa Silmanpohjien seuranta toteutuu suosituksen mukaisesti (SILMÄ-lehti) -silmänpohjakuvaus - on silmälääkärin seurannassa - näön tarkastus tarvittaessa Verensokerin omamittauksen luotettavuuden tarkistus Verenpaineen omamittauksen luotettavuuden tarkistus Jalkastatus kirjattu vuoden aikana JALKA-lehdelle, riskiluokka määritelty -jalkar: Lähete laboratorioon vuosikokeille tehty Omahoidon arviointi - lomake annettu / lähetetty potilaalle ennen lääkärin vuosi käyntiä Suun terveydentila huomioitu Terveyteen vaikuttavat tekijät Päihteet alkoholinkäytön määrä viikkoannoksina alko-a: Tupakointi tupakk Ravitsemus Liikunta Voimavarat omahoidon toteutukseen Takaisin hoitajan vuosikäynti diaan
34 Oppijan näkökulma Diabetestyön kehittäminen monimuotokoulutus LL Samu Lumijärvi Terveyskeskuslääkäri Paimion Sauvon ktky DEHKO-päivät
35 LL Turun yliopistosta v Terveyskeskustyötä 3 vuotta Viimeiset 2 vuotta Paimion terveyskeskuksessa Vuonna 2008 puoli vuotta Salon aluesairaalassa sisätautiyksikössä Yleislääketieteeseen erikoistuva DEHKO-päivät
36 Paimion Sauvon ktky:n väestöpohja Työsisältääajanvarausvastaanottoa, päivystysvastaanottoa ja lastenneuvolaa Vastaanoton asiakkaista suuri osa on tyypin 2 diabeetikoita DEHKO-päivät
37 Omat lähtökohdat koulutukseen Ensisijaisesti halu kehittääomaa diabetesosaamista Terveyskeskuksen diabeteksen hoitotiimin työskentelyn kehittäminen DEHKO-päivät
38 Terveyskeskuksen lähtökohdat koulutukseen Diabeteksen hoito terveyskeskuksessa toimi periaatteessa hyvin Seurantakäynnit hoitajalla ja lääkärillä, jalkojen riskiluokituksen mukaiset käynnit jalkojenhoitajalla, silmänpohjien kuvaukset ym. oli järjestetty ja ohjeistettu käypähoitosuositusten mukaan Käytettävissämyös VSSHP:n seudullinen diabeteksen hoitoreitit DEHKO-päivät
39 Terveyskeskuksen lähtökohdat koulutukseen Toimintatavoissa lääkäreiden kesken oli kuitenkin havaittavissa eroavaisuuksia Joidenkin potilaiden kohdalla oli havaittavissa hoidon tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden puute Paikallinen diabeteksen hoidon ohjeistus kaipasi päivittämistä DEHKO-päivät
40 Muita koulutukseen ja kehitystyöhön vaikuttavia tekijöitä Perusterveydenhuoltoon tuodaan terveyshyötymallia, joka korostaa hoidon suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta Uusi terveydenhuoltolaki olettaa myös, että potilaalla on olemassa hoitosuunnitelma DEHKO-päivät
41 Kehitystyön tarkoitus Kehittääpotilastietojärjestelmään valmis pohja diabeetikon hoitosuunnitelmalle Tehdä diabeteksen hoitokaavio ja päivittää paikallinen diabeteksen hoidon ohjeistus siten, ettäse sopii yhteen potilaan omahoitoa tukevan hoitomallin ja hoitosuunnitelman kanssa Täydentää seurattavaa laatukriteeristöä Tukea potilaslähtöistätavoitteellista diabeteksen hoitoa terveyskeskuksessa DEHKO-päivät
42 kehitystyö DEHKO-päivät
43 Kehitystyöstä Hoitopolku ja uudet ryhmävastaanotot ollaan juuri ottamassa käyttöön terveyskeskuksessa Ryhmävastaanottojen määriämuutetaan tarpeen mukaan Hoitosuunnitelman laatiminen rajatussa ajassa nähdään haasteena Tulemme seuraamaan hoitosuunnitelman käyttöönottoa ja kehittämään sitätarpeen mukaan DEHKO-päivät
44 Mitäopin? Erittäin antoisat lähijaksot moniammatillisessa ryhmässä asiantuntevien kouluttajien opissa Diabeetikoiden omakohtaiset kokemukset Diabetes-kirjallisuuden tuntemus lisääntyi (Käypähoito-suositukset, Diabetes-kirja (Duodecim), VSSHP:n hoitoreitit, DEHKOn materiaali, omahoitomalli, terveyshyötymalli ) DEHKO-päivät
45 Mitäopin? Diabeteksen hoidon osaaminen vahvistui Erityisesti psykologinen osaaminen ja yksilöllinen potilaslähtöinen hoito-ote vahvistui Moniammatillisen diabetestiimin työnjako selkeytyi Kehitystyön seurauksena kiinnostus potilastyön kehittämiseen terveyskeskuksessa lisääntyi DEHKO-päivät
46 Millaista koulutusta terveyskeskustyöhön jatkossa? Peruskoulutus antaa hyvän pohjan diabeteksen hoidolle, mutta sujuva osaaminen vaatii omaa kiinnostusta ja lisäkouluttautumista Lääkärinätarvitsen jatkuvasti omaa tietopohjaa päivittävää koulutusta ja ammattilehtien seuraamista Terveyskeskuksiin tarvitaan lisäksi omaa työtäja työyhteisöä(tiimiä) kehittäväätäydennyskoulutusta erityisesti diabeteksen hoidossa, joka on varsin moniammatillista Tiimityöskentely lisääntyy (hoitajalääkärityöparityöskentely) ja eri sairausryhmien hoitoon tarvitaan moniammatillista koulutusta DEHKO-päivät
47 Millaista koulutusta jatkossa? Tämäkoulutuskokonaisuus (10 op = 270 t) kiireisen työn ohessa oli raskas ja tein sitä paljon työajan ulkopuolella Toisaalta riittävän monipuolinen, jolloin se antoi todella paljon Työaikaa on hyvä varata enemmän DEHKO-päivät
48 Diabetestyön kehittämiseen eri puolilla Suomea on kysyntää Motivaattorina tämän tyyppiselle koulutukselle voisi toimia hyväksymälläse diabeteksen erityispätevyysopintoihin DEHKO-päivät
49 KIITOS! DEHKO-päivät
TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP
TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien
LisätiedotDiabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa
Diabeetikon suunnitelmallinen hoito Loviisan terveyskeskuksessa Näe suuret linjat, tee pieniä muutoksia kiinalainen sananlasku Taustaa Hoitosuunnitelmien teko aloitettu v. 2004 lääkäri Raija Sihvosen toimesta
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotLaajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje
Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje 13.6.2019 10:15, sh NN sairaanhoitajan vastaanotto Hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelma pvm läsnä olevat
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotProsessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.
Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan
LisätiedotDIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA
Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA
ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
Lisätiedot/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotUudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa
Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke Tähän
LisätiedotDiabeteksen hoidon kehittäminen
Diabeteksen hoidon kehittäminen 10.5.2019 Ylilääkäri Outi Palmén, Rovaniemen terveyskeskus Hyvä Potku-hanke 2014-2015 Jatkumona Hyvä Vastaanotto-hankkeelle Mahdollisti ajankäytön kehittämistyölle Moniammatillinen
LisätiedotLÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012
LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
LisätiedotVastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko
Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti
Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon Satu Brinkmann, lääkäri Lahti 29.1.19 Sidonnaisuudet Terveyskeskuslääkäri, Heinolan kaupunki PHhyky, tehy, asiantuntijalääkäri (20%) Luentopalkkiot:
LisätiedotDiabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain
Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotDIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015
DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa
LisätiedotEspoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson
Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa
LisätiedotDIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka
DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotDiabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014
Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista
LisätiedotSairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..
Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKASMAKSUT
1 Säkylän kunta 1.1.2018 Sosiaali- ja terveystoimi Työterveyshuolto Välskärinte 5 27800 Säkylä TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKASMAKSUT TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISMAKSU Yleismaksu/työntekijä 24 ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotDiabeetikon hoitopolut. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Diabeetikon hoitopolut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tyypin 1 diabeetikon hoitopolku Lähete jos ketoasidoosi Teho Nuortenpysäkki Ensiapu n. 1 kk kul. kotiutuksesta 1. käynti Osasto: hoidonohjaus (dh,
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotPisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset
Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta
LisätiedotDiabeteksen hoito perusterveydenhuollossa
Diabeteksen hoito perusterveydenhuollossa Johdanto Diabetes on eräs nopeimmin lisääntyvistä sairauksista Suomessa ja maailmassa Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista ja tauti vie 15 % terveydenhuollon
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotAvohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus
Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Saarijärven-Karstulan terveyskeskus Kustannus Oy Duodecim Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea
LisätiedotAJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan
AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY
Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt
LisätiedotKainuun omahoitolomake
Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen
Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk
LisätiedotT1D Hoitomalli TAYS. Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja
T1D Hoitomalli TAYS Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja Vastasairastuneen T1D hoitoprosessi TAYS Prosessin mallinnus 2010-2011, projektiryhmä: ayl, endokrinologian el, LT, dos.saara
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotAstman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa
Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotDiabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri
Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeteshoitajan erityisasiantuntemus Diabeteshoitotyön asiantuntija, omahoidon ohjaus
LisätiedotMiten tähän on tultu?
Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti
LisätiedotLääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka
Lääkäripulassa palvelujen hallintaan Sakari Ritala ja Anu Mutka Mistä lähdettiin liikkeelle Ensimmäinen laatumittaus 2005 2006 aloitettiin hoitokäytäntöjen hiominen Tiedot vuodelta 2005 ja 2006. Standarditaso
LisätiedotLiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa
LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan
LisätiedotPienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014
Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:
LisätiedotJalat maassa, järki päässä -diabeetikon jalkojenhoito (Turun kaupungin) perusterveydenhuollossa
Jalat maassa, järki päässä -diabeetikon jalkojenhoito (Turun kaupungin) perusterveydenhuollossa 27.9.2016 Anne Artukka Diabeteslääkäri Diabetesvastaanotto Turun kaupunki Diabetespotilaan jalkaongelmat
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotLT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,
LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi
LisätiedotSKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE
SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010 Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE Yleistä Aiheen laajuuden vuoksi esitetään lähinnä yleisiä periaatteita ja muutamia
LisätiedotAikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio
Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito M-talon auditorio 30.11.2017 ESH:sta PTH:on, kun Astman hoitotasapaino on tyydyttävä Lääkityksestä on tehty B-lausunto Omahoito-ohjeet on annettu (nuoren)
LisätiedotLaatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511
Laatuverkostotyö Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy Rovaniemi 120511 Terveydenhuollon laatu syntyy terveysasemilla Kliiniset tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä
LisätiedotYLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI
LIITE 6. Alueellinen diabeteshoitomalli, MSTH:een versio YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI DILLI -hanke 2006 2008 Syyskuu 2008 Sanna-Leena Paarlahti Anu Saunamäki Anitta
LisätiedotHYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan
OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotKOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE
Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen
LisätiedotTerveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY
Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös
LisätiedotPohjolan bioanalyytikkopäivä 13.11.2010 Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS
Pohjolan bioanalyytikkopäivä 13.11.2010 Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS 1 Toteaminen Glukoosiparametrit: fp-gluk, 2hgluk, OGTT2h, GHbA1c C-peptidi (+ P-gluk) Seuranta GAD-Ab (ICA, IA2) U-alb/krea *
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä
LisätiedotKaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell
Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi
LisätiedotUudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016
Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c
LisätiedotVerenpaineen kotiseuranta
Verenpaineen kotiseuranta Liikunnan vaikutus 3-9 kk aikana Lääkityksen vaikutus Hoitotulokset ja seuranta Autotehtaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikäjakautuma, yhteensä 1002 henkeä Tästä kaikki
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo
OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 49
19.04.2017 Sivu 1 / 1 4693/2016 00.01.01.00 49 Maksuttomien hoitotarvikkeiden ohjeen päivitys Valmistelijat / lisätiedot: Elina Sihvola, puh. 043 825 6268 Anna-Mari Leppäkoski, puh. 043 824 6699 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotDIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali
Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4
DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotTerveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus
Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän
LisätiedotEspoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema
Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä
LisätiedotTules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju
Tules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju Leea Järvi terveyden edistämisen koordinaattori Sirpa Hyyrönmäki Terveysliikuntakoordinaattori PPSHP / perusterveydenhuollon
Lisätiedot