DIABETEKSEN HOITOPOLKU PAIMION-SAUVON TERVEYSKESKUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIABETEKSEN HOITOPOLKU PAIMION-SAUVON TERVEYSKESKUKSESSA"

Transkriptio

1 DIABETEKSEN HOITOPOLKU PAIMION-SAUVON TERVEYSKESKUKSESSA Sulje hiiren oikealla LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Vuosikäynti Hoitosuunnitelma Hoidon tehostamiskäynnit HOITOSUUNNITELMA HOITAJAN VASTAANOTTO Hoidonohjaus Hoitosuunnitelman toteutumisen tukeminen Hoitajan vuosikäynti UUSI DIABEETIKKO Diabetesdiagnoosi Uusi T2D Diabeteksen ehkäisy Hoitaja 1-3 kk välein Lääkäri 0, (3 kk:n) ja 6 kk Ensitietoryhmä MONIPISTOSHOITO (T1D jat2d) Hoitotavoitteeseen ei ole päästy Hoitaja 3 kk:n välein Lääkäri 1-2 x / vuosi Ryhmävastaanotot tarvittaessa T2D HOITOTAVOITTEESSA Hoitaja 6 kk:n välein Lääkäri 1 x / vuosi Ryhmävastaanotot tarvittaessa Hoidon tehostamisen yhteydessä tarvittaessa lisäkäyntejä lääkärillä/ hoitajalla (Käypä hoito suositus) LABORATORIO: Tutkimukset valmiiksi ennen lääkärin vuosikäyntiä( hoitaja pyytää) Muut tutkimukset hoitosuunnitelman mukaisesti tai lääkärin konsultaation perusteella JALKOJENHOITO: Lääkärin tai diabeteshoitajan lähete jalkojen riskiluokituksen perusteella SILMÄNPOHJAKUVAUS 1 3 vuoden välein. Kutsu lähetetään kutsujärjestelmästäedellisen kuvauksen löydöksen perusteella + diabetesrekisterin asiakasryhmätiedon perusteella OMASEURANTA: Verensokeri ja verenpaine. Omahoidon arviointilomake annetaan hoitajan vastaanotolla ennen lääkärin vuosikäyntiä ja hoitosuunnitelman tarkistusta.

2 Hoitopolun alkuun Diabeteksen hoito Potilaslähtöisyys. Tavoitteena on tukea diabeetikon omahoitoa. Otetaan huomioon potilaan lähtökohdat ja potilasta tuetaan ja rohkaistaan itse ottamaan vastuu omasta terveydestään. Potilas ja lääkäri määrittelevät yhdessäyksilölliset hoitotavoitteet ja konkreettiset keinot, joilla näihin pyritään. Nämämerkataan kerran vuodessa päivitettävään hoitosuunnitelmaan, johon lisäksi määritellään tarvittavien käyntien aikataulu. Diabeteshoitajat tukevat potilasta saavuttamaan hoitosuunnitelmassa sovitut tavoitteet. Hoitosuunnitelma-lomake HOITO-lehdellä Omahoitoa voidaan tukea myös ohjaamalla potilas hakemaan tietoa diabetesliiton nettisivuilta Diabetestietoa

3 Hoitopolun alkuun Uusi diabetesdiagnoosi Seulonta.Korkean riskin henkilöille tehdään 2 t tunnin glukoosirasituskoe. Diagnoosi: Oireeton henkilöfp-gluc >7 mmol/l tai glukoosirasituskokeen 2 t arvo > 11 mmol/l. Poikkeava tulos on varmistettava eri päivänä. Oireisella henkilöllä satunnainen P-gluc > 11 mmol/l riitää diagnoosiin. Kun oireiden perusteella heräät1d epäily varmistus päivystystutkimuksin. Hoidon kiireellisyyden ratkaisee potilaan yleistila ja ketoaineiden esiintyminen plasmassa tai virtsassa. T1D epäily päivystyksenä TYKS Lapset suoraan TYKS, jos virtsan sokeri + tai satunnainen sokeri yli 11 mmol/l ( muita tutkimuksia ei tarvita)

4 Hoitopolun alkuun Uusi tyypin 2 diabetes diagnoosi Pyritään varhaiseen diagnoosiin seulomalla ja tunnistamalla korkean riskin henkilöitä( T2D ehkäisy) Tehostetun ohjauksen ja hoidon jakso ½v ( ensitietoryhmä) tietoa diabeteksesta sairautena, tehostettu elintapaohjaus tarpeen mukaan aloitetaan diabeteslääkitys ( lääkehoitokaavio) muiden valtimotaudin riskitekijöiden hoito Lääkärikäynti 0, (3), 6 kk 0 kk diagnoosin asettaminen ja kokonaisriskin kartoitus 3 kk hoitajan konsultaation perusteella ( jos tavoitteita ei ole saavutettu elämäntapahoidolla ja alkulääkityksellä) 6 kk lääkäri tekee yhdessä potilaan kanssa hoitosuunnitelman HOITOlehdelle ja tulostaa sen potilaalle B-lausunto diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuudesta voidaan tehdä heti kun diabetesdiagnoosi on asetettu ja lääkitys aloitettu Hoitajakäynnit yksilöllisesti 1-3 kk:n välein ensimmäisen kuuden kuukauden ajan. Sen jälkeen hoitosuunnitelman mukaan. Lääkärin ensikäynti Hoitajan ensikäynti

5 Hoitopolun alkuun Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Korkean riskin potilaiden tavoittaminen muiden vastaanottokäyntien yhteydessä tekemällä diabetesriskitesti. Tilastoidaan pistemäärä avainsanalla D-risk: Diabetesriskitesti terveystarkastusten yhteydessä(työterveyshuollon terveystarkastus, naisten PAPA-seulonta) Tilastoidaan avainsanalla D-risk: Jos pistemäärä yli 15, ohjataan varaamaan aika diabeteshoitajalta Milloin lääkäriin? Lääkärin konsultaatio tai ajanvarausvastaanotto Nuorille muokattu riskitesti löytyy Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n sivuilta täältä. Alkukartoitus ja seuranta käypä hoito-suosituksen mukaisesti Raskaus diabeetikot merkitään asiakasryhmään ja seuranta järjestetään erillisen ohjeen mukaisesti

6 Hoitopolun alkuun Lääkärin ensikäynti Diagnoosin asettaminen ja tilastointi ( ja merkitseminen asiakasryhmään), päivitetään Tiivistelmä Alkutarkastus( esitiedot ja status) Lähete alkuvaiheen laboratoriotutkimuksiin Kokonaisriskin arviointi (Finriski tai Score tai UKPDS)ja tarvittaessa riskitekijöiden lääkehoito Välttämätön ensitieto sairaudesta Elintapamuutosten lisäksi metformiinilääkitys suositellaan aloitettavaksi T2D diagnoosivaiheessa, jos sille ei ole vastaaiheita (ainakin, jos HbA1c yli 50 mmol/l) hoitokaavio Ohjaus diabeteshoitajalle omahoidon oppimista ja hoidon seurantaa varten

7 Hoitopolun alkuun Hoitajan ensikäynti Edellinen Hoitaja kartoittaa potilaan elintavat ja niihin liittyvät riskit ja kirjaa diagnoosin ajankohdan, lääkityksen aloitusajankohdan ja riskitekijät DIA-lomakkeelle ja AVOHO-lomakkeelle Terveyteen vaikuttavat tekijät ( fraasi, jossa tilastoitavat mittarit avainsanoina). Hoitaja merkitsee potilaan Effican taustatiedoissa olevaan diabeetikkojen asiakasryhmään, jota voidaan hyödyntää seurannan raporttien tiedonkeruussa, diabeteksen hoidon laadun seurannassa sekäseulonta-ja ryhmätilaisuuksien kutsuissa. Välttämättömän ensitiedon anto diabeteksesta ja ohjaus ensitietoryhmäkäynnille

8 Hoitopolun alkuun Uuden diabeetikon laboratoriotutkimukset fp-gluk, HbA1c, Krea ( tai GFR*), K, Na, pvkt, Alat, U-AlbKrea,Kol, HDL-kol, Trigly, LDL-Kol, EKG, TSH, tarvittaessa GAD-vasta-aineet HbA 1c pitää aina määrittääheti, kun diagnoosi on tehty. GAD-vasta-aineet tulee määrittää koska se saattaa vaikuttaa hoidon valintaan Kaikilta oireisilta Jos T1D ja muun diabeteksen välillä on erotusdiagnostinen ongelma Aikuisilta, jotka tarvitsevat alle 1 vuoden sisälläinsuliinihoitoa Muita autoimmuunitauteja (keliakia, kilpirauhasen tulehdus, atrofinen gastriitti) GAD-vasta-aineet viittaavat autoimmuunidiabetekseen, negatiivinen GADlöydös ei sulje pois T1D C-peptidin määritys ei vaikuta ensihoidon valintaan *(Kun pyytää GFR, pitää merkitä myös paino, Krea vastataan samalla pyynnöllä, eikä tarvitse pyytää erikseen)

9 Hoitopolun alkuun Jatkohoito Hoitosuunnitelma päivitetään vähintään vuosittain lääkärikäynnillä. Jatkokäynnit yksilöllisesti hoitotasapainon ja hoidon vaativuuden mukaan ( diabeetikon hoitopolku). Lääkäri kirjaa diabeetikolle omalääkärin ja omahoitajan. Omahoitaja poliklinikan diabeteshoitaja tai työterveyshoitaja kotisairaanhoitaja, mikäli potilaan toimintakyky on sellainen, etteivät käynnit diabeteshoitajalla ole tarkoituksenmukaisia. Kotisairaanhoitaja konsultoi tarvittaessa lääkäriä tai diabeteshoitajaa. Lääkärin vastaanotto Hoitajan vastaanotto

10 Hoitopolun alkuun Lääkärin vuosikäynti Potilaan oma näkemys hoidosta ja hoitotasapainosta, rasituksen sieto, rintakipu, katkokävely, näkö, tupakointi, ruokailu, liikunta, alkoholi, mieliala, lääkitys. Apuna potilaan täyttämä omahoidon arviointilomake. Hoitajakäynneilläja omamittauksilla mitatut arvot (RR, verensokeri, paino, BMI, vyötärönmitta), laboratoriokokeet, EKG, silmäpohjankuvausten löydökset. Sydämen ja valtimoiden auskultaatio, insuliinin pistospaikat Jalkojen tutkiminen (jalkastatus JAL-lehdelle) sekäjalkojen riskiluokka. Tarvittaessa lähete (LÄHKUN) jalkojenhoitajalle. Arvio lisäsairauksista (retino-, nefro-, neuropatia, valtimotauti) Ajokortin terveysedellytysten tarkistaminen Lääkehoidon tarkistus ja tehostus tarvittaessa : Uusitaan reseptit vuodeksi Tehdään tai päivitetään HOITOSUUNNITELMA Tarkistetaan lääkelista ja TIIVISTELMÄ Diabeteksen hoito-ohjeet: katso Käypähoito -suositus ja alueelliset ohjeet Hoitoreittien Diabeteshoitoketju Käypä hoito suosituksen diasarja

11 Hoitopolun alkuun Hoitosuunnitelma Hoitosuunnitelmalaaditaan HOITO-lehdelle yhdessäpotilaan kanssa lääkärin vuosikäynnillätai uuden diabeetikon 6 kk käynnillä apuna omahoidon arviointi -lomake, jonka potilas täyttää ennen vastaanottoa Hoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain Hoitosuunnitelma tulostetaan potilaalle (välitallennus ja sitten tulosta lisäkopiot). Lääkelista, joka on osa hoitosuunnitelmaa tarkistetaan ja siivotaan samalla Tarkistetaan, että TIIVISTELMÄ on ajan tasalla

12 Hoitopolun alkuun Hoitosuunnitelma: Diabetes (fraasi HOITO-lehdellä) HOITOSUUNNITELMA DIABETES HOIDON TAVOITTEET: Hoidon tavoitteena on ehkäistä diabeteksen lisäsairauksia ja taata potilaan oireettomuus sekä hyvä elämänlaatu. Tähän pyritään seuraavilla tavoitteilla: HbA1c < % eli mmol/mol Paastosokeri < mmol Aterianjälkeinen 2 t verensokeri < mmol Paino : nykypaino kg, tavoitepaino < kg LDL < mmol RR taso < mmhg MENETELMÄT, joilla pyritään em. tavoitteisin: Elämäntavat: ( tarvittaessa muutoksista sovitaan hoitajan vastaanotolla) ei muutostarvetta on muutostarve Syöminen: Arkiaktiivisuus ja liikunta: Tupakointi: Alkoholi: Lääkitys: lääkelistan mukainen Suunnitellut lääkemuutokset hoidon tehostamiseksi: Omaseuranta kyllä ei verensokeri liuskoja kpl/vko verenpaine suositellaan SEURANTA: Käynti hoitajalla kk:n välein Käynti lääkärillä kertaa vuodessa / kk: välein Laboratoriovuosikokeet seuraavaksi Lisäksi Jalkojen hoito: omahoito käynti jalkojenhoitajalla kertaa vuodessa Silmänpohjien kuvaus seuraavaksi vuonna kyllä ei Silmälääkärin seurannassa Hammastarkastus vuosittain SEURANTAKÄYNNEILLE MUKAAN: Lista käytetyistä lääkkeistä (mihin merkitty todellisen käytön mukainen lääkitys) Kaikki reseptit Jos teet verensokerin tai verenpaineen omamittauksia, ota seurantavihko mukaan Verensokerin tehostettu omaseuranta vähintään 3-7 pv:n ajalta Verenpaineen omamittauksen tulokset: 4 viimeistä eri päivinä tehtyä kaksoismittausta Diabeteksen hoito Lääkärin vastaanotto Hoitajan vastaanotto

13 Hoitopolun alkuun Käynnit diabeteshoitajalla kysy ja kuuntele (ajankohtainen tilanne, mieliala ) diabeetikon ohjaus ja neuvonta ( elintapaohjaus ja tieto diabeteksesta sairautena) hoitosuunnitelman toteutumisen tukeminen (HOITO-lehdellä) RR, paino, BMI, vyötärönympärys, tupakointi (merkitään avainsanalla RR: AVOHO-lehdelle avautuvaan dialogiin, josta ne siirtyvät RR lehdelle ja tilastointiin) omamittausten ohjaus ja tarkastus (RR, verensokeri) Verenpaineen omamittausten keskiarvo (4mittausta)merkitään RR lomakkeelle siten, että vastaanottajaksi vaihdetaan itse pistospaikkojen ohjaus ja tarkastus hoito- ja omaseurantavälineiden jakelu ja ohjaus insuliinihoidon omasäädön ohjaus ja tukeminen pika-hba1c pääsääntöisesti 3 kk:n välein tarvittaessa konsultoidaan hoitavaa lääkäriä Effica-viestien välityksellä hoitajan vuositarkastus diabeteksen hoito-ohjeet Käypähoito -suositus ja alueelliset ohjeet Hoitoreittien diabetes-hoitoketju, Käypä hoito suosituksen diasarja

14 Hoitopolun alkuun Hoitajan vastaanotto Hoitajan vuosikäynti Normaalin vastaanottokäyntikirjauksen lisäksi käydään läpi tarkistuslista, jonka avulla varmistetaan, ettävuoden aikana on huomioitu ja kirjattu hoitosuunnitelman seurannassa tarpeelliset asiat tupakointi, alkoholinkäyttö(viikkoannokset) Tiedätkö, paljonko juot? Verensokerin (ja verenpaineen ) omamittauksen luotettavuuden tarkistus Tarkistetaan asiakasryhmäja onko voimassa oleva kutsu silmänpohjakuvaukseen Merkitään SILMÄ-lehdelle, jos potilas on silmälääkärin säännöllisessä seurannassa. Tarvittaessa katsotaan Visus. Jalkojen tutkiminen kerran vuodessa (hoitaja tai lääkäri) ja jalkojen tarkistus riskiluokan määrittämällä tiheydellä lähete laboratorioon vuosikontrollikokeilleennen lääkärin vastaanottoa Annetaan potilaalle täytettäväksi ennen lääkärin vuositarkastusta Omahoidon arviointi-lomake Ohjataan tarvittaessa hammaslääkärille tai suuhygienistille

15 Hoitopolun alkuun Ryhmävastaanotot ( avoimia kaikille diabeetikoille) Ensitietoryhmä Diabeteshoitaja pitää 2 kk:n välein Ravintoryhmä Diabeteshoitaja pitää 2 kk välein Liikuntaryhmä Fysioterapeutti pitää 2 kertaa vuodessa Lääkehoito ja lisäsairaudet Lääkäri pitää 2 kertaa vuodessa Jalkojen omahoito Jalkojenhoitaja pitää 2 kertaa vuodessa Suun terveys Suuhygienisti pitää 2 kertaa vuodessa

16 Hoitopolun alkuun Laboratoriotutkimukset Lääkärinvastaanotto Hoitajan vastaanotto Hoitaja tekee pyynnön Laboratorioon vuosikokeille ennen lääkärin vastaanottoa (fp-gluk, HbA1c, Krea ( ja GFR), K, Na, pvkt, Alat, U- AlbKre (Jos ollut koholla, silloin cu-alb (ent. U-Alb-12h)) Kol, HDL-kol, Trigly, LDL-Kol, EKG 2 vuoden välein, jos ei elinkomplikaatioita ja arvot ovat vakiintuneesti tavoitetasossa ilman lääkehoitoa 1 vuoden välein, jos on elinkomplikaatioita (sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti, ASO-tauti, nefropatia) tai lipidilääkitys tai tavoitetaso ei ole vakiintunut TSH 1 v välein, jos Thyroxin lääkitys tai edellinen TSH koholla, muuten 3 vuoden välein T1D tai kliinisen epäilyn perusteella Keliakian seulonta (S-tTGAbA 1885) 3 vuoden välein T1D tai kliinisen epäilyn perusteella Muut laboratoriopyynnöt hoitosuunnitelman mukaisesti tai lääkärin pyytämänä tai lääkärin konsultaation perusteella

17 Hoitopolun alkuun Tyypin 1 diabetes: jatkohoito Aikuisten alkuhoito ESH, kunnes hoito on vakiintunut ja diabeetikko on omaksunut omahoidon periaatteet. Tämävie yleensä1 3 vuota. Jatkohoito ja seuranta voidaan järjestääterveyskeskuksessa, työterveyshuollossa, yksityisessäterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. ESH vastasairastuneet, ongelmatilanteet, vaikeat komplikaatiot, raskaana olevat ja lapset. Yksityisessäterveydenhuollossa hoidossa olevan diabeetikon tulee saada peruspalvelut julkisesta terveydenhuollosta (laboratoriopalvelut, silmänpohjakuvaus, diabeteshoitaja, hoitovälineet). Diabetestiimin tai diabeetikkoa hoitavan lääkärin tulee vastata vähintään 20 diabeetikon hoidosta, jotta osaamista ja kokemusta karttuu riittävästi. T1D hoito pyritään keskittämään lääkäri Merja Laineelle. Diabeetikko on oman sairautensa paras asiantuntija ja vastaa itse jokapäiväisestä hoidosta. Tuekseen hän tarvitsee lääkärin ja diabeteshoitajan. Seurannan tarve vaihtelee yksilöllisesti. Lääkäri ja diabeetikko tekevät yhdessähoitosuunnitelman, jossa määritetään hoitotavoitteet, hoitomenetelmät ja seurantakäynnit. Pääsäätöisesti T1D käynnit lääkärillä1-2 kertaa vuodessa ja hoitajalla 3 kk:n välein, jolloin katsotaan HbA1c pikamittarilla. Laboratoriokokeet tutkitaan yleensäsiten, ettädiabeetikko on pistänyt aamulla normaalin aamuannoksen insuliinia ja nauttinut aamupalan. Mahdollisiin paastotutkimuksiin normaali iltaruokailu ja pistokset, aamusta ei ateriainsuliinia eikäaamupalaa ennen kokeita. Paastoglukoosin mittauksia laboratoriossa ei tarvita. Lisäsairauksien seulonta

18 Hoitopolun alkuun Diabeetikkojen hoitotarvikejakelusuositus Varsinais- Suomessa Varsinais-Suomen terveyskeskusten johtavien lääkäreiden asettaman työryhmän laatima suositus 1. Monipistohoidossa oleva tyypin 1 tai tyypin 2diabeetikko 25-35liuskaa/viikko(KH35) 2. Yhdistelmähoidossa oleva diabeetikko (1insuliinipistos) 8-12 liuskaa/viikko (KH 20) 3. Tablettihoidossa olevat diabeetikot 4-6 liuskaa/viikko (KH12) (KH= Käypä hoito-suositus) Insuliinikynän neuloja suositeltiin annettavaksi 1 neula/käytössäoleva insuliinilaji. Täten pitkävaikutteista insuliinia 1-2 pistosta päivässä ottava diabeetikko, joka käyttää ateriainsuliinia 3-4 pistoksena päivässä, saa 2 neulaa/päivä. Näytteenottolaitteen kertakäyttölansetteja suositeltiin annettavaksi 1/viikko. Mittausliuskojentarve, Käypä hoito suositus VSSHP:n diabetestyöryhmän suositus diabeteksen omaseurannan menetelmistäja mittareiden laadunvalvonnasta

19 Hoitopolun alkuun Diabeetikkojen jalkatarkastukset ja lähettäminen jalkojenhoitajalle Keskeiset toimenpiteet haavojen ehkäisyssäovat jalkojen tutkiminen, riskiluokituksen käyttö, potilasohjaus, sopivien jalkineiden valinta ja painealueiden kevennys. Kaikkien diabeetikoiden jalat tutkitaan vuosittain. Riskiluokitus ennustaa jalkahaavan ilmaantumista. Kirjataan jalkastatus ja riskiluokitus Effican JALlehdelle, jotta on helppo löytää tieto edellisestä jalkatutkimuksesta. Jos pulssit eivät tunnu ABI-mittaus hoitajalle. Myönnetyt jalkojenhoitokäynnit kirjataan JAL-lehdelle. Lähettäminen jalkojenhoitajalle Jalojen riskiluokitus

20 Jalkojen hoito Lähettäminen jalkojenhoitajalle Suositus jalkojenhoitajalle kirjoitetaan LÄHKUN-lomakkeelle ja laitetaan viesti diabetesvastuulääkärille ( Merja Laine, käyttäjätunnus mal). Laita pyyntöön tieto diabeteksen kestosta, hoitomuodosta ja komplikaatioista + mahdollisista ongelmista sekä jalkojen riskiluokka. jalkojenhoitopalvelu ostetaan Turun jalkaklinikka / Pirjo Korpi. Hän pitäävastaanottoa terveyskeskuksen tiloissa Paimiossa noin 2 kertaa viikossa ja lisäksi Turussa. Potilas voidaan myös ohjata diabeteshoitajalle jalkojentutkimukseen, jolloin hoitaja arvioi riskiluokan ja potilaan ajankohtaisten ongelmien perusteella tarvittavan hoitokertamäärän ja taajuuden ja kirjaa suosituksen JAL-lehdelle. Jokainen diabeetikko voi päästä jalkojenhoitajalle kerran alkuohjaukseen, mutta jatkuvassa hoidossa pitääolla vähintään riskiluokka 1 tai joku erityinen syy, miksi omahoito ei riitä. Ohjauskäynnit toteutetaan ryhmäkäynteinä. Diabetesvastuulääkäri hyväksyy ja allekirjoittaa maksusitoumuksen. Myönnetyt hoitokerrat tilastoidaan. Palaute liitetään jalkalehdelle oheisdokumenttina

21 Jalkojen hoito Suojatunto tallella. Rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ei ole Suojatunto puuttuu. Rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ei ole Suojatunto puuttuu. Rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tai verenkiertohäiriöitä Suojatunto puuttuu. Aiempi haavauma tai amputaatio RISKILUOKKA 0 RISKILUOKKA 1 (Haavauman riski 1,7- kertainen) RISKILUOKKA 2 (Haavauman riski 12,1- kertainen) RISKILUOKKA 3 (Haavauman riski 36,4- kertainen) Ryhmäohjauskäynti jalkojenhoitajalle kerran. Tarkastus ja riskiluokitus vuosittain. Jalkojen omahoito. Erityisperustein lisäkäyntejä jalkojenhoitajalla. Ryhmäohjauskäynti jalkojenhoitajalle kerran. Tarkastus 1-2 kertaa vuodessa. Riskiluokitus kerran vuodessa. Jalkojen omahoito. Erityisperustein lisäkäyntejä jalkojenhoitajalla. Käynti jalkojenhoitajalla yksilöllisen tarpeen mukaan (yleensä1-5 kertaa vuodessa). Kuormituskuvat ja erityispohjallisten harkinta. Jalkojen tarkastus jokaisen vastaanottokäynnin yhteydessä(hoitaja tai lääkäri). Jalkojen varenkierron arviointi (tarvittaessa ABI-mittaus). Käynti jalkojenhoitajalla yksilöllisen tarpeen mukaan (yleensä4-6 kertaa vuodessa). Kuormituskuvat ja erityispohjallisten/-jalkineiden harkinta. Jalkojen tarkastus jokaisen vastaanottokäynnin yhteydessä(hoitaja tai lääkäri).

22 Lisäsairauksien seulonta Seulontatutkimus Seurantaväli Interventiokeinot edellinen Retinopatia Silmänpohjakuvaus Oftalmoskopia Näkö Mikroalbuminuria nu-alb tai U-AlbKrea ja nefropatia Verenpaine S-krea ja GFR TID 10 ikävuoden jälkeen 2 v. välein. Jos muutoksia, 1 v. välein tai silmälääkärin ohjeen mukaan. T2D diagnosointivaiheessa ja sen jälkeen 3 vuoden välein. 2 vuoden välein, jos vähän muutoksia (1 2 mikroaneurysmaa makulan ulkopuolella); jos muutoksia enemmän niin silmälääkärin ohjeen mukaan. Raskautta suunniteltaessa tai heti raskauden alussa T1D vuosittain 5 v sairastumisesta. T2D vuosittain. Hoitotasapainon korjaaminen ACE-estäjät Verenpaineen hoito ASA Laserhoito Hoitotasapainon korjaaminen Verenpaineen hoito (ACEestäjät, RR < 130/80 mmhg. Jos proteinuriaa, RR < 125/85) ACE-estäjät myös normotensiivisillä Ruokavalion tarkistus Tupakoinnin lopetus jatkoa

23 Neuropatia Oireet (alaraajasäryt, hikoilu, erektiot, suolikanavan ja rakon toiminta) Monofilamenttikoe Värinätunto 128Hz ääniraudalla Jalkojen rakenne ja iho RR ja syke maaten ja seisten Jalkaongelmat Jalkojen tutkimus (iho, tunto, pulssit, rakenne ja motoriikka) Valtimosairaus Oireet Tupakointitieto Riskiarvio (UKPDS) Lipidit EKG Rasitus EKG Diabeteksen toteamisen yhteydessä Kerran vuodessa Diabeteksen toteamisen yhteydessä Kerran vuodessa, "riskijalat" useammin Diabeteksen toteamisen yhteydessä 1-3 vuoden välein edellinen Hoitotasapainon korjaaminen Lääkehoito neuropatian ilmentymän mukaan Ruokavaliohoito gastropareesissa Liikunta- ja tasapainoharjoitukset Jalkojenhoitaja, omahoito Kevennyshoito, erityisjalkineet Valtimokirurgia Ruokavalion tarkistus Lipidilääkitys (tavoite: kaikki T2D ja TID, joilla nefropatia LDL-kol < 2,5 mmol/l. Jos valtimosairaus LDL<1.8mmol/l)) ASA harkinnan mukaan Tupakoinnin lopetus jatkoa

24 Hoitopolun alkuun edellinen Kohonnut verenpaine Verenpaineen mittaus Vuorokausirekisteröinti Joka käynnillä Omaseuranta olkavarsimittarilla Ruokavalion tarkistus Lääkehoito (tavoite 130/80 mmhg, jos proteinuriaa < 125/75) Hypotyreoosi Seerumin TSH Diabeteksen toteamisen yhteydessä 2-5 vuoden välein, oireista riippuen Tyroksiinihoito Keliakia S-tTGAbA Gastroskopia ja biobsia Suun sairaudet Hammaslääkärin tarkastus 3-5 vuoden välein, oireista riippuen tarvittaessa useammin Vuosittain tai tiheämmin Gluteiiniton ruokavalio Omahoito Asianmukainen hoito Hoitotasapainon korjaaminen Sukupuoielämän häiriöt Esitiedot Vuosittain Syyn mukainen hoito + lääkehodiot Uniapnea Oireet, riskitesti Selontatesti riskitestin perusteella laihduttaminen, asentohoito, CPAP, kisko Rasvamaksa alat tai GT vuosittain laihduttaminen, alkoholin vähentäminen

25 Hoitopolun alkuun Silmänpohjakuvaukset Diabeetikot kutsutaan henkilökohtaisella kutsukirjeellä silmänpohjakuvaukseen vuosittain, yleensä syyskuussa Kuvausaika määräytyy käypähoito suosituksen mukaisesti 1-3 vuoden välein Silmänpohjakuvauksen löydöksen perusteella laitetaan seuraava kuvausaika Kutsu-järjestelmään. Lisäksi kutsu lähtee diabetesrekisterin perusteella niille, joita ei ole vieläkuvattu ( = ei ole voimassa olevaa kutsua seuraavalle 2 vuodelle) Kuvauspalvelun tuottaa jatkossa sairaanhoitopiiri ( Medbit) Silmänpohjakuvien lausunnot tulevat Efficaan sähköisenä palautteena ja löytyvät lisäksi SILMÄ-lehdeltä. Poikkeavat kuvat liitetään oheisdokumenttina SILMÄ-lehdelle Silmänpohjakuvausten tuloksista lähetetään kirje kotiin. Hoitava lääkäri lähettäätarvittaessa jatkotutkimuksiin, joko ostopalveluna Mehiläisen silmälääkärille tai TYKSiin Silmänpohjakuvauksiin ja kuvien katseluun liittyvät ohjeet löytyvät Navigaattorista

26 Hoitopolun alkuun Lääkärin vastaanotto Hoitajan vuositarkastus Tulostettava omahoidon arviointilomake

27 Takaisin: hoitajan vuositarkastus

28 Takaisin uusi diabetesdiagnoosi -diaan Diabeteksen seulonta Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät tyypin 2 diabetesta lähisuvussa. painoindeksi yli 30 kg/m2 ja/tai vyötäröyli 100 cm miehilläja yli 90 cm naisilla joskus todettu suurentunut glukoosiarvo, IGT, IFG tai raskausdiabetes Hypertensio tai kardiovaskulaarinen sairaus, kuten sepelvaltimotauti, aivohalvaus tai perifeerinen valtimotauti

29 Takaisin uusi diabetesdiagnoosi -diaan DIAGNOOSIN VARMENTAMINEN Oireet ja satunnainen glukoosi >11.1 tai oireettomalla toistetusti dg rajat ylittävä arvo Laskimoplasman glukoosi (mmol/l) sokerirasituskokeessa WHO 2006 Paasto 2h arvo Normaali 6.0 <7.8 IFG Impaired Fasting Glucose <7.8 IGT Impaired Glucose Tolerance < DM Diabetes Mellitus

30 Takaisin uusi diabetesdiagnoosi -diaan Diabeteksen oireet Diabeteksen klassiset oireet jano, suuret virtsamäärät, selittämätön laihtuminen Diabeteksen oireet laajemmin Terveysportti, Diabetestietokanta

31 Takaisin uusi diabetesdiagnoosi -diaan Plasman ketoaineet pikamitarilla Selvästi kohonneita pitoisuuksia esiintyy diabeettisessa ketoasidoosissa Lievästi tai kohtalaisesti kohonneita pitoisuuksia voi esiintyämyös paastossa, hiilihydraattiniukan ruokavalion johdosta, anoreksiassa, oksentelussa, korkeassa kuumeessa, vaikeassa hypertyreoosissa ja Cushingin taudissa

32 Aloitussivulle Ensitietoryhmä Takaisin uusi tyypin 2diabetes diagnoosi -diaan Diabeteshoitajan vetämä avoin ryhmä 2 kk välein Keskusteleva ryhmävastaanotto, jossa hyödynnetään Karttakeskustelu metodia Sisältönä on perustietoa diabeteksesta ja sen hoidosta Ryhmä pidetään ennalta sovittuina päivinä2 kk välein. Ryhmään ilmoittaudutaan varaamalla aika diabeteshoitajan kirjalta Kaikki uudet diabeetikot ohjataan ryhmään, mutta se on avoin myös kauemmin sairastaneille» Muut ryhmävastaanotot

33 SUUNNITELMA: Hoitajan vuositarkastus: Hoitosuunnitelman seurannassa huomioitavat asiat (toteutuminen vuoden aikana) Testaus- ja arviointitulokset kyllä ei Verensokerin (ja verenpaineen ) omamittauksen luotettavuuden tarkistus Asiakasryhmän tarkistus DIA-lomakkeen merkintöjen tarkistus ja päivittäminen tarvittaessa Silmanpohjien seuranta toteutuu suosituksen mukaisesti (SILMÄ-lehti) -silmänpohjakuvaus - on silmälääkärin seurannassa - näön tarkastus tarvittaessa Verensokerin omamittauksen luotettavuuden tarkistus Verenpaineen omamittauksen luotettavuuden tarkistus Jalkastatus kirjattu vuoden aikana JALKA-lehdelle, riskiluokka määritelty -jalkar: Lähete laboratorioon vuosikokeille tehty Omahoidon arviointi - lomake annettu / lähetetty potilaalle ennen lääkärin vuosi käyntiä Suun terveydentila huomioitu Terveyteen vaikuttavat tekijät Päihteet alkoholinkäytön määrä viikkoannoksina alko-a: Tupakointi tupakk Ravitsemus Liikunta Voimavarat omahoidon toteutukseen Takaisin hoitajan vuosikäynti diaan

34 Oppijan näkökulma Diabetestyön kehittäminen monimuotokoulutus LL Samu Lumijärvi Terveyskeskuslääkäri Paimion Sauvon ktky DEHKO-päivät

35 LL Turun yliopistosta v Terveyskeskustyötä 3 vuotta Viimeiset 2 vuotta Paimion terveyskeskuksessa Vuonna 2008 puoli vuotta Salon aluesairaalassa sisätautiyksikössä Yleislääketieteeseen erikoistuva DEHKO-päivät

36 Paimion Sauvon ktky:n väestöpohja Työsisältääajanvarausvastaanottoa, päivystysvastaanottoa ja lastenneuvolaa Vastaanoton asiakkaista suuri osa on tyypin 2 diabeetikoita DEHKO-päivät

37 Omat lähtökohdat koulutukseen Ensisijaisesti halu kehittääomaa diabetesosaamista Terveyskeskuksen diabeteksen hoitotiimin työskentelyn kehittäminen DEHKO-päivät

38 Terveyskeskuksen lähtökohdat koulutukseen Diabeteksen hoito terveyskeskuksessa toimi periaatteessa hyvin Seurantakäynnit hoitajalla ja lääkärillä, jalkojen riskiluokituksen mukaiset käynnit jalkojenhoitajalla, silmänpohjien kuvaukset ym. oli järjestetty ja ohjeistettu käypähoitosuositusten mukaan Käytettävissämyös VSSHP:n seudullinen diabeteksen hoitoreitit DEHKO-päivät

39 Terveyskeskuksen lähtökohdat koulutukseen Toimintatavoissa lääkäreiden kesken oli kuitenkin havaittavissa eroavaisuuksia Joidenkin potilaiden kohdalla oli havaittavissa hoidon tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden puute Paikallinen diabeteksen hoidon ohjeistus kaipasi päivittämistä DEHKO-päivät

40 Muita koulutukseen ja kehitystyöhön vaikuttavia tekijöitä Perusterveydenhuoltoon tuodaan terveyshyötymallia, joka korostaa hoidon suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta Uusi terveydenhuoltolaki olettaa myös, että potilaalla on olemassa hoitosuunnitelma DEHKO-päivät

41 Kehitystyön tarkoitus Kehittääpotilastietojärjestelmään valmis pohja diabeetikon hoitosuunnitelmalle Tehdä diabeteksen hoitokaavio ja päivittää paikallinen diabeteksen hoidon ohjeistus siten, ettäse sopii yhteen potilaan omahoitoa tukevan hoitomallin ja hoitosuunnitelman kanssa Täydentää seurattavaa laatukriteeristöä Tukea potilaslähtöistätavoitteellista diabeteksen hoitoa terveyskeskuksessa DEHKO-päivät

42 kehitystyö DEHKO-päivät

43 Kehitystyöstä Hoitopolku ja uudet ryhmävastaanotot ollaan juuri ottamassa käyttöön terveyskeskuksessa Ryhmävastaanottojen määriämuutetaan tarpeen mukaan Hoitosuunnitelman laatiminen rajatussa ajassa nähdään haasteena Tulemme seuraamaan hoitosuunnitelman käyttöönottoa ja kehittämään sitätarpeen mukaan DEHKO-päivät

44 Mitäopin? Erittäin antoisat lähijaksot moniammatillisessa ryhmässä asiantuntevien kouluttajien opissa Diabeetikoiden omakohtaiset kokemukset Diabetes-kirjallisuuden tuntemus lisääntyi (Käypähoito-suositukset, Diabetes-kirja (Duodecim), VSSHP:n hoitoreitit, DEHKOn materiaali, omahoitomalli, terveyshyötymalli ) DEHKO-päivät

45 Mitäopin? Diabeteksen hoidon osaaminen vahvistui Erityisesti psykologinen osaaminen ja yksilöllinen potilaslähtöinen hoito-ote vahvistui Moniammatillisen diabetestiimin työnjako selkeytyi Kehitystyön seurauksena kiinnostus potilastyön kehittämiseen terveyskeskuksessa lisääntyi DEHKO-päivät

46 Millaista koulutusta terveyskeskustyöhön jatkossa? Peruskoulutus antaa hyvän pohjan diabeteksen hoidolle, mutta sujuva osaaminen vaatii omaa kiinnostusta ja lisäkouluttautumista Lääkärinätarvitsen jatkuvasti omaa tietopohjaa päivittävää koulutusta ja ammattilehtien seuraamista Terveyskeskuksiin tarvitaan lisäksi omaa työtäja työyhteisöä(tiimiä) kehittäväätäydennyskoulutusta erityisesti diabeteksen hoidossa, joka on varsin moniammatillista Tiimityöskentely lisääntyy (hoitajalääkärityöparityöskentely) ja eri sairausryhmien hoitoon tarvitaan moniammatillista koulutusta DEHKO-päivät

47 Millaista koulutusta jatkossa? Tämäkoulutuskokonaisuus (10 op = 270 t) kiireisen työn ohessa oli raskas ja tein sitä paljon työajan ulkopuolella Toisaalta riittävän monipuolinen, jolloin se antoi todella paljon Työaikaa on hyvä varata enemmän DEHKO-päivät

48 Diabetestyön kehittämiseen eri puolilla Suomea on kysyntää Motivaattorina tämän tyyppiselle koulutukselle voisi toimia hyväksymälläse diabeteksen erityispätevyysopintoihin DEHKO-päivät

49 KIITOS! DEHKO-päivät

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke Tähän

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012 LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

Diabeetikon hoitopolut. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Diabeetikon hoitopolut. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Diabeetikon hoitopolut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tyypin 1 diabeetikon hoitopolku Lähete jos ketoasidoosi Teho Nuortenpysäkki Ensiapu n. 1 kk kul. kotiutuksesta 1. käynti Osasto: hoidonohjaus (dh,

Lisätiedot

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Saarijärven-Karstulan terveyskeskus Kustannus Oy Duodecim Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt

Lisätiedot

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka Lääkäripulassa palvelujen hallintaan Sakari Ritala ja Anu Mutka Mistä lähdettiin liikkeelle Ensimmäinen laatumittaus 2005 2006 aloitettiin hoitokäytäntöjen hiominen Tiedot vuodelta 2005 ja 2006. Standarditaso

Lisätiedot

Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri

Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeteshoitajan erityisasiantuntemus Diabeteshoitotyön asiantuntija, omahoidon ohjaus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010 Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE Yleistä Aiheen laajuuden vuoksi esitetään lähinnä yleisiä periaatteita ja muutamia

Lisätiedot

T1D Hoitomalli TAYS. Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja

T1D Hoitomalli TAYS. Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja T1D Hoitomalli TAYS Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja Vastasairastuneen T1D hoitoprosessi TAYS Prosessin mallinnus 2010-2011, projektiryhmä: ayl, endokrinologian el, LT, dos.saara

Lisätiedot

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511 Laatuverkostotyö Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy Rovaniemi 120511 Terveydenhuollon laatu syntyy terveysasemilla Kliiniset tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI

YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI LIITE 6. Alueellinen diabeteshoitomalli, MSTH:een versio YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI DILLI -hanke 2006 2008 Syyskuu 2008 Sanna-Leena Paarlahti Anu Saunamäki Anitta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Pohjolan bioanalyytikkopäivä 13.11.2010 Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS

Pohjolan bioanalyytikkopäivä 13.11.2010 Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS Pohjolan bioanalyytikkopäivä 13.11.2010 Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS 1 Toteaminen Glukoosiparametrit: fp-gluk, 2hgluk, OGTT2h, GHbA1c C-peptidi (+ P-gluk) Seuranta GAD-Ab (ICA, IA2) U-alb/krea *

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Verenpaineen kotiseuranta

Verenpaineen kotiseuranta Verenpaineen kotiseuranta Liikunnan vaikutus 3-9 kk aikana Lääkityksen vaikutus Hoitotulokset ja seuranta Autotehtaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikäjakautuma, yhteensä 1002 henkeä Tästä kaikki

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

Sh, reuma- ja luustohoitaja Anne Kosonen Lahden kaupunki 19.5.2015

Sh, reuma- ja luustohoitaja Anne Kosonen Lahden kaupunki 19.5.2015 Sh, reuma- ja luustohoitaja Anne Kosonen Lahden kaupunki 19.5.2015 Taustaa Lahti n. 100 000 asukasta Lahden kaupunki: Pääterveysasema/ vaativa perusterveydenhoito, väestöpohja n. 10 000 sekä Itäinen lähiklinikka

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4 DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Masennustalkoot II-tutkimus

Masennustalkoot II-tutkimus PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Korkean riskin strategia 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA Korkean riskin strategia Dehko-materiaalia: Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie 15

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

HOITOTARVIKE- JA VALINEJAKELU PERUSTEET:

HOITOTARVIKE- JA VALINEJAKELU PERUSTEET: HOITOTARVIKE- JA VALINEJAKELU PERUSTEET: Siiliset-peruspalvelukeskuksessa luovutetaan pitkaaikaista sairautta sairastaville, avohoidossa oleville potilaille sairauden tai sen jälkitilan seurannan ja hoidon

Lisätiedot

Diabeetikon ajo-oikeus. Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS

Diabeetikon ajo-oikeus. Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS Diabeetikon ajo-oikeus Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS Esityksen sisältö Kertaus diabeetikon ajo-oikeuden edellytyksistä Kaksi potilastapausta Hypoglykemian aiheuttama liikenneonnettomuus

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan

Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan 17.4.2007 LABQUALITY, Helsinki Pirjo Ilanne-Parikka Sisätautien el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Ylilääkäri Suomen Diabetesliitto/Kuntoutus ja

Lisätiedot

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:3 Sisällysluettelo 1. LUKIJALLE 3 2. YHTEENVETO 5 3. HOIDON LAADUN MITTAUKSEN TOTEUTUS 2008 7 3.1 Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden

Lisätiedot

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Osaatko myös hyödyntää mittaustuloksia hoidossasi? Ylilääkäri, sisätautien el, diabeteslääkäri, Pirjo Ilanne-Parikka Sokeritasapainon seuranta Omaseuranta omamittaukset

Lisätiedot

v.1.2014ekoweb Yleistietoa diabeteksesta Mikä on diabetes?

v.1.2014ekoweb Yleistietoa diabeteksesta Mikä on diabetes? Mikä on diabetes? Diabetes, lat. diabetes mellitus, vanhalta nimeltään sokeritauti, on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Diabetes on sairaus, jossa plasman glukoosipitoisuus on kroonisesti suurentunut. Diabetes

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit

Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit DEHKO-raportti 2002:1 Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit Dehkon laatukriteerityöryhmä Tässä raportissa esiteltävät ns. peruskriteerien avainindikaattorit on julkaistu myös Dehkoesitteenä Diabeteksen

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot