Soveltuuko vetovoimamalli seudullisuuden ja seudullisten vaikutusten arviointiin?

Transkriptio

1 Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida paikkatietopohjaisen vetovoimamallin soveltuvuutta kaupan palveluverkon suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin välineeksi. Soveltuuko kuluttajan ostokäyttäytymisen teoriaan ja spatiaaliseen vuorovaikutukseen pohjautuva vetovoimamalli mittaamaan vähittäiskaupan suuryksiköiden aiheuttamia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupan toimintaedellytyksiin? Soveltuuko vetovoimamalli seudullisuuden ja seudullisten vaikutusten arviointiin?

2 Kaupan rakennemuutos Yksikkökoon kasvu ja rakenteen desentralisaatio Kaupan sijainnin ohjaus Rakennemuutoksen negatiivisten ulkoisvaikutusten hallinta Kestävän yhdyskuntakehityksen ja kaupan palveluverkon yhteensovittaminen Kaavoitus ja vaikutusten arviointi MRL:ssä useita kauppaa koskevia vaatimuksia Maantieteen näkökulmat kauppaan: perinteinen vs. uusi (nyk. hybridi) Taloudellis-spatiaalinen ja kvantitatiivinen vs. teoreettinen kulutuksen subjektiivista ja sosiaalista luonnetta painottava kvalitatiivinen Spatiaalinen ostokäyttäytymisen mallinnus kehittynyt perinteisen piirissä Paineita suunnitteluorganisaatioille täyttää vaatimukset Klassinen vs. behavioristinen Kokonaistaso <-> yksilötaso Staattinen <-> dynaaminen Objektiivinen <-> subjektiivinen Vetovoimamallit <-> agenttipohjaiset mallit

3 Tutkimusalueen ja ongelman määrittely Reunaehdot Käytettävissä olevien ja ongelmaan relevanttien aineistojen kartoitus Mallin tarkoitus ja lähtökohdat Aineistolähtöisyys Mallin määrittely Reunaehtojen puitteissa Kalibrointi Empiirisen aineiston perusteella Sovellus ruututasolla Vaikutusalueet Tulokset Vaikutukset

4 Mallia sovelletaan Tampereen asiointialueen seudulliseen erikoiskauppaan (muu erikoiskauppa) Asioinnin kohteina seudullinen erikoiskaupan palveluverkko Keskusta-alueet ja niiden ulkopuoliset kaupan alueet

5 Y Kuvaa tietyn kysyntäpisteen, kuten kuluttajan, todennäköisyyttä kuulua valittujen keskusten markkina-alueeseen. Todennäköisyys riippuu sekä keskuksen vetovoimatekijästä, kuluttajan ja keskuksen välisestä etäisyydestä että näille empiirisesti estimoitavista parametreista.

6 Tuottavatko useat muuttujat lisäarvoa? Niiden rakennusten kerrosala, joissa erikoiskaupan toimipaikkoja ja työpaikkoja Niiden rakennusten kerrosala, joiden pääkäyttötarkoitus on kauppa Kaupan työpaikkojen määrä Erikoiskaupan työpaikkojen määrä Erikoiskaupan toimipaikkojen määrä Päivittäistavarakaupan toimipaikkojen määrä Keskukseen suuntautuvan työssäkäynnin määrä Jne.. Rekisteripohjaiset muuttujat tarjoavat vain suuntaa antavia arvioita!

7 Keskuksen vetovoima (esim.) Vähittäiskaupan sijaintirakennukset (yhdistetty Tilastokeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen tiedot) Päivittäistavarakaupan toimipaikkojen tiedot (AC Nielsenin rekisteri) Vähittäiskaupan työpaikat toimialaryhmittäin (Tilastokeskuksen yritysrekisteri) Etäisyys Suora linnuntie-etäisyys Aikaetäisyys tieverkkoa pitkin (Digiroad) Asioijat Väestö YKR-aineiston perusteella 250 m ruudukossa Mallin parametrien määrittely TNS Gallupin Suuri Vaikutusaluetutkimus (SVT) aineisto

8 Kuvaa kuluttajan ja kohteen välistä etäisyyttä Käytetty linnuntieetäisyyttä sekä autolla tieverkkoa pitkin mitattua matka-aikaa (Digiroad) Kuluttajien potentiaalisia sijainteja edustavat kaikki tutkimusalueen 250m ruudut 5 min 15 min 15 min Yksinkertainen saavutettavuusmittari 10 min Mitä ei esim. huomioida Muiden kulkumuotojen rooli Asioinnin eikotipaikkalähtöisyys Matkaketjut 10 min

9 Mallissa vetovoimaa kuvaavilla muuttujilla pyritään heijastamaan mahdollisimman hyvin kohteen kaupallista vetovoimaa kuluttajan näkökulmasta Myyntipinta-ala, työpaikkojen määrä, parkkipaikkojen määrä jne kem2 5 min kem2 15 min kem2 15 min Haasteena pyrkimys ottaa kaupan laatu huomioon 10 min 10 min kem kem2

10 Kalibroinnilla haetaan mallin tuntemattomille parametreille (λ, γ) tutkimusalueen asiointia parhaiten vastaavat estimaatit Aineistona TNS Gallup Oy:n Suuri vaikutusaluetutkimus 2011 aineisto Tietoa tarkimmillaan postinumerotasolla mistä kunnasta, kunnanosasta, keskustasta tai kaupan suuryksiköstä tuotteita on viimeksi ostettu (39 eri tuoteryhmää) Tuoteryhmäluokittelu: PT ET TIVA Palvelut Vastaukset yhdistetty käsin SYKEn keskusta- ja kaupan alue rajauksiin Saavutettavuus postinumeroalueittain: väestöpainotettu linnuntie-etäisyys ja matka-aika

11 Kalibrointia varten malli log-linearisoidaan (Nakanishi, M. & Cooper, L.G. (1974)) Näin parametrit voidaa estimoida yksinkertaisesti lineaarisella regressioanalyysillä parametrit regressiomallin kertoimista Lopuksi verrattu tilastollisesti mallin tuottamia postinumerokohtaisia asiointiosuuksia SVT-aineiston havaittuihin asiointiosuuksiin Virheen suuruus jne.. R 2, SRMSE, RMSE Kalibroinnin tuloksena optimoidut parametrit sekä tietoa mallin tilastollisesta toimivuudesta

12 Saavutettavuus postinumeroalueittain: väestöpainotettu matka-aika

13 Muunnos

14 R2 Keskivirhe RMSE SRMSE Korrelaatio (Pearson) Malli A a 0,625 0, ,11 0,86 0,818 Malli B b 0,617 0, ,10 0,84 0,829 Malli C c 0,641 0, ,10 0,83 0,833 a riippuvainen muuttuja: log-linearisoitu erikoiskaupan asiointiosuus. Riippumattomat muuttujat: log-linearisoitu saavutettavuus, log-linearisoitu kerrosala yhteensä b riippuvainen muuttuja: log-linearisoitu erikoiskaupan asiointiosuus. Riippumattomat muuttujat: log-linearisoitu saavutettavuus, log-linearisoitu erikoiskaupan työpaikkamäärä c riippuvainen muuttuja: log-linearisoitu erikoiskaupan asiointiosuus. Riippumattomat muuttujat: log-linearisoitu saavutettavuus, log-linearisoitu erikoiskaupan työpaikkamäärä, log-linearisoitu erikoiskaupan toimipaikkamäärä

15 Parametri B (parametrin estimaatti) R 2 muutos Malli A Etäisyys λλ -1,650 0,318 Kerrosala yhteensä a γ 0,581 0,308 Malli B Etäisyys λλ -1,604 0,318 Erikoiskaupan työpaikat a γ 0,629 0,299 Malli C Etäisyys λλ -1,641 0,318 Erikoiskaupan työpaikat a γ 1,405 0,299 Erikoiskaupan toimipaikat a γ -0,787 0,024

16 Postinumerotasolla kalibroitu malli ajetaan ruututasolle Saadaan jokaiselle 250m ruudulle asioinnin teoreettinen todennäköisyys kaikkiin valittuihin keskuksiin Vaikutusalueet Nykytilanne Lasketaan uudet todennäköisyydet luomalla uusi keskus tai kasvattamalla olemassa olevia Keskus 1 Keskus 4 0,4 0,1 0,3 Keskus 2 0,2 Keskus 3

17 ESIM: lasketaan ruuduille erikoiskaupan ostovoimakertymä vuodessa euroa per asukas * asukasmäärä Kulutusluvut ( ) Tampereen seudun kaupan palveluverkko selvityksistä Jaetaan ostovoima ja asiakasmäärät keskuksiin mallinnetun asiointitodennäköisyyden pohjalta Kuinka paljon euroja ja asiakkaita keskus vetää puoleensa Yksinkertaistettu skenaario todellisuudesta

18 Erilaiset vaikutusalueet ja niiden tulkinta

19 Kuinka paljon keskustaalue menettää markkinaosuudestaan ja ostovoimavirtaamastaan uuden hankkeen myötä? Miten vaikutusalue laajenee ja miten lähivaikutusalue riittää kattamaan keskuksen myyntitarpeen?

20 Vaikutukset suurimmat lähialueen keskuksissa Suuri muutos seudun kaupallisessa painopisteessä = suuremmat vaikutukset Vaikutukset kohdistuvat erikoiskaupassa laajalle Kilpailutilanteessa vaikutukset jakautuvat entistä laajemmin Mitä tasaisemmin useaan keskukseen vaikutukset jakautuvat sitä helpommin ne kompensoituvat esim. väestönkasvulla Milloin vaikutukset ovat merkittäviä? Erikoiskaupan suuryksiköt herkästi seudullisia Pelkkä vaikutusaluetarkastelu ei riitä, sillä vaikutusalueet laajoja Seudullisuuden arvioinnissa täytyy siis kiinnittää huomiota laajasti liikkumiseen ja yhdyskuntarakenteeseen sekä vaikutusten laajuuteen ja voimakkuuteen

21 Malli tarjoaa näkökulmia erityisesti seudullisen kaupan palveluverkon suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin keskeisimpiin kysymyksiin Konkreettisia tuloksia vaikutusten laajuudesta ja voimakkuudesta Soveltaminen ja tulkinta kuitenkin haastavaa ja tilastollisesti mallin selittävyys vielä keskinkertaista Mallin kehittäminen mahdollista monin eri keinoin Mallin kalibrointi hyvin olennaista: Kun mallin toimivuus tiedetään, voidaan tuloksille antaa sen mukainen painoarvo Käytännön soveltamisen näkökulmasta mallin oltava riittävän yksinkertainen, avoin ja läpinäkyvä Mallin tulokset vain osa kokonaisuutta, vaikutukset todellisuudessa hyvin moniulotteisia (sosiaalinen taloudellinen - ympäristöllinen, seudullinen paikallinen jne.) Taloudelliset vaikutukset usein kuitenkin johtavat seurausvaikutuksiin

22 Kiitos