SALVE-MALLI. Tarkastelumalli vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten arviointiin KÄYTTÖOPAS
|
|
- Esa Salonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SALVE-MALLI Tarkastelumalli vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten arviointiin KÄYTTÖOPAS Antti Rehunen ja Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus 1
2 Sisällys 1. Mistä SALVE-mallissa on kyse? Mihin mallia voidaan käyttää?... 3 Koko vähittäiskaupan tai toimialaryhmien tarkastelu... 3 Asioinnin suuntautuminen ja muutosten seuraukset... 3 Vaikutukset keskusta-alueisiin... 4 Vaikutusten seudullinen merkittävyys... 4 Vähittäiskaupan mitoitus asiointivaikutusten perusteella... 4 Muut sovellusmahdollisuudet Millainen on mallin laskentamenetelmä?... 5 Vetovoiman ja etäisyyden kuvaaminen... 5 Yhteen kohteeseen suuntautuvan asioinnin todennäköisyyden laskentatapa... 5 Mallin selitysaste Mitä arvoja annetaan etäisyyden ja koon vaikutuksia kuvaaville parametreille? Mitä lähtötietoja tarvitaan?... 7 Aluerajaukset... 7 Kaupan kokoa kuvaavat tiedot... 8 Väestötiedot... 8 Etäisyystiedot Miten keskusten asiointia voi suhteuttaa toisiinsa yleistetyn arviointikehikon avulla?... 9 Asiointikohteiden kokoluokitus... 9 Asiointikohteiden vetovoima kokoluokan ja etäisyysluokan perusteella Vaikutusten merkittävyyden suuruusluokka Miten keskusten välistä asiointia voi tarkastella Excel-laskurissa? Lähtötietojen syöttäminen Excel-työkaluun Tuloksena asiointitodennäköisyydet ja asiointimäärät Ulkopuolisen kohteen vetovoiman vertaaminen alueen omaan keskukseen Kuinka tehdään paikkatietopohjaisia asiointitarkasteluja? Lähtöaineistojen kokoaminen Etäisyyksien määrittäminen Asiointitodennäköisyyksien laskenta Asiointivyöhykkeiden ja -alueiden muodostaminen Mitä tuloksia tarkasteltaessa ja tulkittaessa on otettava huomioon? Liite 1. Asiointitaajuuden viitearvot
3 1. Mistä SALVE-mallissa on kyse? SALVE-malli on kehitetty Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten arviointiin alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Malli laskee, millä todennäköisyydellä tietyn alueen kuluttajat asioivat eri asiointikohteissa. Todennäköisyys riippuu sekä asiointikohteen vetovoimasta että kuluttajan ja kohteen välisestä etäisyydestä. Lisäksi mallissa käytetään kahta parametria eli muuttujaa kuvaamaan sitä, miten vetovoimatekijän ja toisaalta etäisyyden muutos vaikuttaa asioinnin todennäköisyyteen. Parametreille on tuotettu viitearvoja laajan asiointiaineiston perusteella. Mallin avulla pystyy selvittämään palveluverkossa tapahtuvien muutosten vaikutuksia asioinnin suuntautumiseen eri alueilla. Mallista on laadittu yksinkertainen Excel-muotoinen työkalu, jonka avulla voi karkealla tasolla tarkastella erilaisten keskusten tai taajamaalueiden välistä asiointia. Mallia on mahdollista käyttää myös paikkatieto-ohjelmassa, jolloin lähtötietojen tulee sisältää sijaintikoordinaatit. Paikkatietopohjainen tarkastelu tuo esille muun muassa keskusten asiointialueiden laajuuden. Mallin antamat tulokset ovat luonteeltaan suuntaa antavia, ja malliin liittyvät epätarkkuudet on otettava huomioon tulosten tulkinnassa. Tätä varten on laadittu erillinen tarkistuslista, jonka kysymykset on hyödyllistä käydä läpi tuloksia tarkasteltaessa ja tulkittaessa. Mallin perusteella on laadittu myös yleistetty arviointikehikko, joka kuvaa erikokoisten ja eri etäisyyksillä sijaitsevien keskusten vetovoimaa suhteessa toisiinsa hyvin pelkistetyllä tavalla. Arviointikehikko tarjoaa viitteellistä tietoa siitä, milloin tietty asiointikohde on toista asiointikohdetta vetovoimaisempi tai vaikuttaa merkittävästi toiseen asiointikohteeseen. Kahden kohteen välisten vetovoimasuhteiden tarkastelua varten on laadittu myös erillinen kuvaaja, joka sisältyy Excel-työkaluun. 2. Mihin mallia voidaan käyttää? SALVE-malli on kehitetty erityisesti maankäytön suunnittelun ja ohjauksen työvälineeksi. Mallin avuilla voidaan arvioida vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Arviointitarpeet liittyvät erityisesti maakunta-, seutuja kuntatasolla laadittaviin keskus- ja palveluverkkoselvityksiin sekä maakunta- ja yleiskaavoihin. Mallia voidaan hyödyntää myös yksittäisten hankkeiden vaikutusten arvioinnissa. Koko vähittäiskaupan tai toimialaryhmien tarkastelu SALVE-mallin avulla on mahdollista analysoida koko vähittäiskaupan asiointia tai tarkemmin tietyn toimialaryhmän, kuten päivittäistavarakaupan tai erikoistavarakaupan asiointia. Malli on laadittu lähtökohtaisesti vähittäiskaupan tarkasteluun, mutta samaa menetelmää on periaatteessa mahdollista soveltaa myös muun palveluasioinnin tai työssäkäynnin tarkasteluun, mutta tämä edellyttää mallissa käytettävien muuttujien sovittamista näihin tarkoituksiin. Asioinnin suuntautuminen ja muutosten seuraukset SALVE-mallin perusteella voidaan tuottaa tietoa asioinnin suuntautumisesta eri asiointikohteisiin kullakin yksittäisellä alueella. Paikkatietopohjaisessa tarkastelussa alueyksikkö voi olla vaikkapa 250 metrin tai yhden kilometrin tilastoruutu. Mallin mukaan 3
4 kullekin alueyksikölle tuotetaan laskennallinen tieto siitä, miten suuri osa asukkaista asioi kussakin asiointikohteessa. Tällöin saadaan selville, miten asukkaiden ostovoima jakaantuu eri kohteisiin ja millaisia ostosmatkoja he tekevät. Mallin avulla voidaan tarkastella palveluverkossa tapahtuneiden muutosten vaikutusta eri keskusten kokoamaan asiointiin ja keskusten asiointialueiden laajuuteen. Mallin avulla pystyy selvittämään esimerkiksi, miten suunnitteilla olevat kauppahankkeet muuttaisivat toteutuessaan asiointivirtoja, kaupan palveluverkkoa ja kilpailutilannetta. Yksittäisen kauppahankkeen kohdalla on myös mahdollista arvioida myös vaihtoehtoisia sijainti- ja kokoratkaisuja ja hakea parasta vaihtoehtoa esimerkiksi yhdyskuntarakenteen, kilpailun tai saavutettavuuden näkökulmasta. Vaikutukset keskusta-alueisiin Kun suunnitellaan uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai laajennuksia olemassa oleviin suuryksiköihin, keskeinen selvitystarve liittyy siihen, mitä vaikutuksia suunnitelmalla on keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. SALVE-mallin avulla on mahdollista selvittää, miten suunniteltu muutos vaikuttaisi nykyisten keskusta-alueiden asiointimääriin ja sitä kautta elinvoimaisuuteen. Muutoksia voidaan tarkastella sekä määrällisesti että suhteellisesti. Arvioinnissa on otettava huomioon paitsi vähittäiskaupan palveluiden, myös ostovoiman eli lähinnä asutuksen muutokset. Vaikutusten seudullinen merkittävyys Malli tarjoaa tukea vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten seudullisen merkittävyyden tulkintaan, mikä on keskeinen kysymys maakuntakaavoituksessa. Vaikutukset voidaan nähdä seudullisesti merkittäviksi esimerkiksi silloin, kun pääosa kohteen asioinnista tulee sen välittömän asiointialueen ulkopuolelta tai kun huomattava osa läheisten ten asukkaista asioi oman taajamakeskuksen sijaan kyseisessä kohteessa. Mallin avulla pystytään kokeilemaan kaupan koon vaikutusta asiointiin, minkä pohjalta voidaan tehdä päätelmiä seudullisen merkittävyyden kynnysarvoista tietyllä seudulla. Vähittäiskaupan mitoitus asiointivaikutusten perusteella Keskustatoimintojen alueiden ja niiden ulkopuolisten iden vähittäiskaupan mitoituksessa yhtenä keskeisenä lähtökohtana käytetään vaikutusalueelta tulevaa kysyntää. SALVE-mallia voidaan hyödyntää vaikutusalueen tunnistamisessa ja asiointikohteeseen kohdistuvan kokonaiskysynnän arvioinnissa. Mallin avulla tehdyt laskelmat tukevat vähittäiskaupan kokonaismitoituksen laskentaa ja suuryksiköiden enimmäismitoituksen määrittelyä. Vaikka mallin tulokset ovat suuntaa antavia, niiden avulla voidaan hakea mitoituksen oikeaa suuruusluokkaa ja vertailla etenkin hyvin erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia. Muut sovellusmahdollisuudet SALVE-mallia on mahdollista hyödyntää myös muussa kuin vähittäiskaupan suunnittelussa. Esimerkiksi yhdistämällä mallin tuottamat tiedot asiointivirroista siihen, millainen on eri kulkumuotojen tarjonta, voidaan arvioida liikenteellisiä vaikutuksia ja asiointiliikenteen tuottamia päästöjä. Tarkastelemalla suuntautuuko asiointi moniin eri ostospaikkoihin vai pääosin yhteen hallitsevaan asiointikohteeseen, voidaan tehdä päätelmiä kuluttajien valintamahdollisuuksista ja tätä kautta kilpailun toimivuudesta. 4
5 3. Millainen on mallin laskentamenetelmä? SALVE-mallin laskenta perustuu Huffin vetovoimamalliin. Malli tuottaa tiedon siitä, millä todennäköisyydellä tietyn alueen kuluttajat asioivat eri asiointikohteissa. Todennäköisyys riippuu asiointikohteen vetovoimasta sekä kuluttajan ja kohteen välisestä etäisyydestä. Mitä vetovoimaisempi kohde, sitä suurempi on asioinnin todennäköisyys. Etäisyyden kasvaminen puolestaan vähentää asioinnin todennäköisyyttä. Vetovoiman ja etäisyyden kuvaaminen Vetovoimaa kuvataan yleensä kaupan koolla eli esimerkiksi myyntipinta-alalla, myymälärakennuksen kerrosalalla tai kaupan työntekijämäärällä. Etäisyyttä voidaan mitata muun muassa linnuntie-etäisyytenä, tieverkkoa pitkin tehdyn matkan pituutena tai matkan ajallisena kestona. Kaupan koon tai muun vetovoimatekijän ja etäisyyden vaikutus asioinnin todennäköisyyteen ei yleensä ole lineaarista. Kaupan koon kasvaminen ei yleensä lisää asioinnin todennäköisyyttä samaa tahtia, vaan suhteellisesti hieman vähemmän. Etäisyyden kasvaminen puolestaan vähentää vetovoimaa useimmiten suhteellisesti enemmän kuin välimatka pitenee. Mallissa on käytössä erilliset parametrit kuvaamassa vetovoimatekijän ja etäisyyden muutosten vaikutusta asiointiin. Laskennassa vetovoimatekijä ja etäisyys korotetaan parametrin osoittamaan potenssiin. Parametrien arvoja käsitellään seuraavassa luvussa. Yhteen kohteeseen suuntautuvan asioinnin todennäköisyyden laskentatapa Asioinnin suuntautuminen määritetään jokaiselle tarkasteltavalle alueyksikölle erikseen. Alueyksikkönä voi olla esimerkiksi tilastoruutu tai tarkimmillaan jopa asuttu rakennus. Yleisemmällä tasolla yksikkö voi olla kunta tai kunnan osa-alue, kuten postinumeroalue, jolloin etäisyys täytyy määrittää esimerkiksi alueen väestöpainotetusta keskipisteestä. Mallissa lasketaan kunkin asiointikohteen vetovoimatekijän (korotettuna parametrin osoittamaan potenssiin) suhde alueyksiköstä asiointikohteeseen olevaan etäisyyteen (korotettuna parametrin osoittamaan potenssiin). Yksittäisen asiointikohteen saama suhdeluku jaetaan kaikkien asiointikohteiden saamien suhdelukujen summalla, jolloin tulokseksi saadaan kyseisen kohteen asioinnin todennäköisyys. γ γ P ij = todennäköisyys, että kuluttaja pisteessä i asioi kohteessa j S j = kohteen vetovoima (mitattuna tietylle tuoteryhmälle osoitettuna myyntipinta-alana) T ij = kuluttajan etäisyys sijainnista i kohteeseen j matka-aikana mitattuna γ = empiirisesti määriteltävä parametri, joka heijastaa asiointikohteen vetovoimatekijän (usein koon) vaikutusta erityyppisiin ostosmatkoihin λ = empiirisesti määriteltävä parametri, joka heijastaa matka-ajan vaikutusta erityyppisiin ostosmatkoihin Mallin selitysaste Laskentamallin parametrit on tuotettu empiirisen kyselytutkimuksen perusteella. Aineistona on käytetty TNS Gallup Oy:n Suurta vaikutusaluetutkimusta (SVT) vuodelta Siinä noin vastaajalta on tiedusteltu heidän viimeisintä asiointikohdettaan eri 5
6 tuoteryhmissä. Tästä aineistosta on tarkasteluun otettu muutama kaupunkiseutu, joilla ostospaikkojen erittely oli tarkimmalla tasolla. Parametrien arvot on johdettu tilastollisen regressioanalyysin perusteella. Mallin antamia tuloksia on verrattu ihmisten kyselytutkimuksessa ilmoittamaan asiointiin. Vertailussa malli on selittänyt ihmisten ostoskäyttäytymisestä karkeasti arvioiden noin puolet. Tämä on tilastollisessa tarkastelussa suhteellisen hyvä selitysaste. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin muistettava, että asioinnin suuntautumiseen vaikuttaa monia eri tekijöitä ja mallissa asiointia selitetään vain kaupan koon perusteella. Tulokset ovat näin ollen vain suuntaa antavia, mutta sellaisinaankin kelvollinen perusta tueksi vaikutusten arvioinnille. Mallin kehitystyössä testattiin, voiko mallin selitysastetta parantaa lisäämällä siihen useamman vetovoimamuuttujan. Testaus osoitti, että useamman muuttujan käyttö ei merkittävästi paranna mallia, mutta tekee laskennasta monimutkaisemman. Monet muuttujat vaihtelevat lisäksi hyvin samansuuntaisesti eli kertovat pitkälti samasta asiasta. Vaikka käytettäisiinkin vain kaupan kokoa kuvaavaa muuttujaa, tulosten tulkinnassa on tärkeä ottaa huomioon myös vetovoimatekijät. Tapauskohtaisesti on mahdollista myös pohtia, tulisiko kaupan kokoa kuvaavaa muuttujaa painottaa jonkin verran jollain toisella, selkeästi tärkeäksi havaitulla tekijällä. Mallia käytettäessä on joka tapauksessa hyvä pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miten palvelutarjonnan monipuolisuus ja hintataso vaikuttavat eri asiointikohteiden vetovoimaan? - Miten työssäkäynti suuntautuu eri asiointikohteisiin? Lisääkö tietyn asiointikohteen suosiota se, että se sijaitsee työmatkojen varrella? - Onko asiointikohteiden saavutettavuudessa eroja, kun painotetaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksiä? - Onko asiointi- ja kävely-ympäristön laadussa eroja, jotka heijastuvat asiointikohteiden vetovoimaan? - Onko kohteeseen helppo saapua autolla ja onko parkkipaikkoja tarjolla? 4. Mitä arvoja annetaan etäisyyden ja koon vaikutuksia kuvaaville parametreille? Vetovoimamallissa käytetään yhtä parametria γ kuvaamaan vetovoimatekijän, kuten kaupan koon, vaikutusta ja toista parametria λ kuvaamaan etäisyyden vaikutusta. Parametrien arvojen määrittelyllä on merkittävä vaikutus mallin antamaan lopputulokseen. Aiemmissa selvityksissä parametrien arvoina on käytetty tiettyjä vakioarvoja, jotka ovat perustuneet karkeisiin oletuksiin. SALVE-mallia varten parametrien arvot on määritetty SVT:n laajan empiirisen aineiston perusteella. Määritystyössä on tutkittu laajasti parametriarvojen vaihtelua eri alueilla ja toimialoilla sekä käyttäessä erilaisia muuttujia kuvamaan vetovoimaa ja etäisyyttä. Tuloksena on saatu parametrien viitearvoja eri kaupunkiseuduille ja toimialaryhmille. Asioijien sijaintitieto oli määritystyössä käytettävissä vain postinumeroalueen tasolla, joten tuloksia ei voi pitää aivan tarkkoina, mutta suuruusluokaltaan oikeina. Erilliset parametrin arvot on esitetty sen mukaan, millaisella tiedolla kuvataan asiointikohteen vetovoimaa. Samoin etäisyysparametrille on esitetty erilliset arvot sen mukaan, käytetäänkö linnuntie-etäisyyttä vai aikaetäisyyttä. Parametrien arvot ovat SALVE-mallin keskeisimpiä tuloksia, joita voidaan hyödyntää monenlaisissa kauppaan liittyvissä vaikutusten arvioineissa. 6
7 Keskimääräisiä arvoja ja arvojen tyypilliset vaihteluvälit parametrin γ kuvaamalle vetovoimatekijän vaikutukselle ovat: - Kaupparakennusten kerrosalan perusteella 0,65 (0,55 0,75) - Vähittäiskaupan työpaikkamäärän perusteella 0,8 (0,5 1,1) Keskimääräisiä arvoja ja arvojen tyypillinen vaihteluväli parametrin λ kuvaamalle etäisyyden vaikutukselle ovat: - Linnuntie-etäisyyden perusteella 1,2 (1,0 1,4) - Matka-aikaetäisyyden perusteella 1,6 (1,3 1,9) Parametrin λ arvo on tässä esitetty positiivisena, koska edellä kuvatussa yhtälössä parametria käytetään jakajan eksponenttina. Joissakin yhteyksissä parametrin arvo ilmoitetaan negatiivisena. Tällöin negatiivinen parametri on kertojan eksponentti, mikä vastaa samaa kuin jakajan positiivinen eksponentti. Toimialakohtaisia viitearvoja parametreille on koottu erilliseen tekniseen raporttiin Huffin mallin kalibrointi empiirisen asiointiaineiston perusteella. 5. Mitä lähtötietoja tarvitaan? SALVE-malliin tarvitaan lähtötietoja asiointikohteiden kaupan volyymista, asiakkaiden eli väestön määrästä sekä asiointikohteiden ja asiakkaiden välisistä etäisyyksistä. Asiointikohteita voidaan tarkastella toimipaikkakohtaisesti, mutta usein asiointikohteen vetovoima rakentuu useamman eri myymälän varaan. Tällöin on hyödyllisempää tarkastella asiointikohteena laajempaa aluekokonaisuutta, kuten keskusta-aluetta, alakeskusta tai näiden ulkopuolista tta. Lähtötiedoksi tarvitaan tällöin myös aluerajauksia tai ainakin niihin valmiiksi laskettuja tietoja. Vähittäiskaupan selvityksissä, suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa käyttökelpoisia tietoaineistoja on esitelty Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus -oppaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2013) liitteessä 4. Tietoaineistoja on koottu myös Kaupan tietopankki -verkkosivuille Aluerajaukset Tarkasteltavina alueyksiköinä voidaan käyttää Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) laadittuja keskusta-alueiden ja niiden ulkopuolisten iden rajauksia. Keskustaalueiden rajaus perustuu keskustatoimintojen tiiviyteen ja monipuolisuuteen. Rajaus kattaa kaupunkiseutujen pääkeskustat ja alakeskukset sekä kaupunkiseutujen ulkopuolisten taajamien keskusta-alueet. Kaupan alueiden rajaus tunnistaa lähellä toisiaan sijaitsevien myymälöiden muodostamat toiminnalliset keskittymät, jotka näyttäytyvät asioinnin ja suunnittelun näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena. SYKEn laatimaa taajamarajausta voidaan käyttää asioinnin ja asutuksen tarkastelun alueyksikkönä varsinkin maaseutualueella. SYKE on myös tunnistanut asiointi- ja työssäkäyntialueita, jotka kuvaavat eri keskusten vaikutusalueita arkiliikkumisen näkökulmasta. SYKEn tuottamat aluerajaukset on ladattavissa paikkatietoaineistoina - verkkosivustolta tai saatavilla pyydettäessä (alu_tuki@ymparisto.fi). 7
8 Kaupan kokoa kuvaavat tiedot Asiointikohteen vetovoimaa voidaan mitata monille eri muuttujilla. Useimmat käytetyt muuttujat liittyvät kaupan kokoon, jota voidaan kuvata esimerkiksi myymälärakennuksen kerrosalalla, myymälän myyntipinta-alalla tai toimipaikan työntekijämäärällä. Päivittäistavarakaupan toimipaikoista kerätään tarkkoja myyntipinta-ala- ja liikevaihtotietoja AC Nielsenin myymälärekisteriin. Erikoistavarakaupan osalta vastaavia tietoja ei ole saatavilla, vaan ainut kaikki toimipaikat käsittävä aineisto on Tilastokeskuksen yritysrekisteri, joka ei kuitenkaan sisällä myyntipinta-alatietoja ja josta ei ole saatavilla toimipaikkakohtaisia liikevaihtotietoja. Suomen ympäristökeskuksessa yritysrekisterin toimipaikat on yhdistetty Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustietoihin. Tätä kautta on pystytty hakemaan tieto vähittäiskauppojen sijaintirakennusten kerrosalasta. Tietoja käytettäessä on muistettava, että rakennuksessa voi olla myös muita toimintoja kuin vain vähittäiskauppaa. Yritysrekisteri sisältää tarkan tiedon yksitoimipaikkaisten yritysten henkilöstömäärästä. Monitoimipaikkaisista yrityksistä tiedossa on henkilöstön suuruusluokka, minkä pohjalta on määritetty laskennallinen henkilöstömäärä. Sijaintirakennuksista on eroteltu ne, joissa vähittäiskaupan on tulkittu olevan pääasiallinen tai merkittävä käyttömuoto. Toimisto- tai asuinrakennusten kivijalkakaupat jäävät tällöin suurelta osin pois tarkastelusta. Kaupan tietopankkiin on koottu tietoja kerrosaloista ja henkilöstömääristä eri keskusta-alueilla ja illa. Väestötiedot Väestötietoja on saatavilla tilastoina kuntatasolla. Kuntien omissa aineistoissa sekä erilaisissa tietopalveluissa on saatavilla tietoja myös kuntien osa-alueiden mukaan. Paikkatietoaineistoja asutuksesta on muun muassa yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmässä (YKR) sekä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä tehdyissä poiminnoissa. Väestön ostovoimaa kuvaavina tietoina voidaan hyödyntää kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja tai yksityistä kulutusta kuvaavia Tilastokeskuksen tilastoja. Etäisyystiedot Asutuksen ja eri asiointikohteiden väliset etäisyydet voidaan laskea joko linnuntieetäisyytenä tai tieverkkoa pitkin kuljettavana matkana tai aikaetäisyytenä. Aikaetäisyys kuvaa parhaiten asioinnin todennäköisyyttä arjen sujuvuuden näkökulmasta, mutta jos aikaetäisyys lasketaan vain henkilöauton mukaan, tieto ei anna todenmukaista kuvaa joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen käyttäjien saavutettavuudesta. SYKEn tekemien vertailujen mukaan myös linnuntie-etäisyys kuvaa riittävän hyvin etäisyyden aiheuttamaa estettä asioinnille, ainakin mikäli asiointialue ei ole erityisen paljon vesistöjen rikkomaa. Etäisyyksien määrittäminen on mittava työ, mikäli tarkasteltavia asiointikohteita ja asutuksen alueyksiköitä on paljon. Paikkatietopohjaista etäisyystarkastelua on käsitelty luvussa 8. Jos tarkastelu tehdään yleispiirteisenä ja asutusta käsitellään esimerkiksi taajamittain tai postinumeroalueittain, selvitettäviä välimatkoja on kohtuullinen määrä. Taajamakeskusten välisistä etäisyyksistä on saatavilla tietoja monissa eri karttapalveluissa ja muissa tietolähteissä. Malliin täytyy tässä tapauksessa määrittää myös asutuksen keskimääräinen etäisyys kunkin alueen omaan asiointikohteeseen. Joukkoliikenteen matka-aikatietoja on saatavilla esimeriksi pääkaupunkiseudulta. Niiden käyttö laskennassa 8
9 on kuitenkin vaativaa. Joukkoliikenteen käytettävyyttä voi kuvata yksinkertaisemmin yhdyskuntarakenteen vyöhykerajausten avulla. 6. Miten keskusten asiointia voi suhteuttaa toisiinsa yleistetyn arviointikehikon avulla? Uuden asiointikohteen toteuttaminen tai nykyisen ostospaikan merkittävä laajentaminen muuttaa lähialueen asukkaiden asioinnin suuntautumista. Vaikutuksen laajuus ja suuruus riippuu koko palveluverkon rakenteesta. Joillakin alueilla esimerkiksi kerrosneliömetrin kokoinen hanke muuttaa täysin asioinnin suuntautumisen, mutta toisilla alueilla vaikutus voi jäädä hyvin paikalliseksi. Vaikutusten merkittävyyden tunnistamista varten asiointikohteen vetovoima on tarpeellista suhteuttaa muiden asiointikohteiden vetovoimaan. Vaikutusten suuruusluokan tarkastelua varten on laadittu yleispiirteinen arviointikehikko. Tarkemmin keskusten välistä asiointia voi tarkastella Salve-Excellaskurissa ja paikkatietopohjaisesti, mitä käsitellään jatkossa luvuissa 7 ja 8. Asiointikohteiden kokoluokitus Yleispiirteistä tarkastelua varten asiointikohteista on laadittu suuntaa antava kokoluokitus (taulukko 1). Kokoluokitus sisältää kolmen kokoisia kaupunkikeskuksia, kahdenkokoisia taajamakeskuksia ja yhden tätä pienemmän keskusluokan. Luokittelu sisältää myös alakeskukset ja et. Kaikkein suurimmat alakeskukset ja et vastaavat vähittäiskaupan volyymiltaan keskisuuria kaupunkikeskuksia ja pienimmät alakeskukset ja et ovat pienen taajamakeskuksen kokoisia. Alimpaan kokoluokkaan kuuluvat asuinalueiden palvelukeskittymät, lähiökeskukset ja maaseudun kirkonkyläkeskukset. Taulukko 1. Keskusta-alueiden ja iden yleispiirteinen kokoluokitus. Vähittäiskaupan työpaikkamäärä Vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala (k-m 2 ) Keskisuuri tai erittäin suuri tai suuri tai keskisuuri tai pieni kirkonkyläkeskus / lähiökeskus
10 ETÄISYYS Keskusta-alueiden ja iden yleispiirteinen kokoluokitus sisältää viitteelliset vähittäiskaupan työpaikkamäärät ja sijaintirakennusten kerrosalamäärät kullekin kokoluokalle. Esitetyt lukumäärät on laskettu keskiarvoina Kaupan tietopankin tietojen perusteella ja ne kuvaavat alueiden tyypillistä kokoa, mutta yksittäisten alueiden välillä vaihtelu voi olla kuvattua suurempaa. Kerrosalaa on pääsääntöisesti noin neliömetriä yhtä työpaikkaa kohden. Kerrosalan suhde työpaikkamäärään vaihtelee jonkin verran kaupan toimialan mukaan. Paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kaupassa on enemmän kerrosalaa yhtä työpaikkaa kohden kuin päivittäistavarakaupassa ja pienten erikoistavaroiden kaupassa. Myös suurimmilla illa kerrosalaa on suhteellisesti enemmän työpaikkaa kohden kuin keskusta-alueilla. Asiointikohteiden vetovoima kokoluokan ja etäisyysluokan perusteella Yleistetyssä arviointikehikossa on kuvattu erikokoisten asiointikohteiden vetovoimaa kokoluokan ja etäisyysluokan mukaan luvussa 4 esitettyjen tyypillisten parametriarvojen perusteella (kuva 1). Etäisluokat on määritelty siten, että siirtyminen etäisyysluokasta toiseen vastaa vetovoiman muutoksessa samaa kuin siirtyminen kokoluokasta toiseen. Etäisyysluokat ovat kokoluokkien tapaan vain karkeasti suuntaa antavia ja niitä voidaan käyttää vain yleispiirteisessä tarkastelussa. Arviointikehikon avulla on kuitenkin mahdollista tarkistaa nopealla silmäyksellä, millainen vetovoima ulkopuolisella asiointikohteella voi olla. Esimerkiksi jos alueen oma keskus on pieni, jossa alueen sisäinen asiointietäisyys on kaksi kilometriä, keskuksen vetovoima ja asiointitodennäköisyys on sama samaa suuruusluokkaa kuin noin 8 13 kilometrin päässä olevalla suurella kaupunkikeskuksella. Kaukana km km Keskisuuri tai erittäin suuri Keskisuuri tai erittäin suuri tai suuri tai suuri tai keskisuuri tai keskisuuri tai pieni tai pieni kirkonkyläkeskus / lähiökeskus 8-13 km 5-8 km 0-5 km Keskisuuri tai erittäin suuri Keskisuuri tai erittäin suuri tai suuri Keskisuuri tai erittäin suuri tai suuri tai keskisuuri tai suuri tai keskisuuri tai pieni tai keskisuuri tai pieni kirkonkyläkeskus / lähiökeskus tai pieni kirkonkyläkeskus / lähiökeskus kirkonkyläkeskus / lähiökeskus Lähellä Erittäin suuri Erittäin pieni ASIOINTIKOHTEEN VETOVOIMA Kuva 1. Asiointikohteen vetovoima koon ja etäisyyden perusteella hyvin yleispiirteisesti luokiteltuna. Vaikutusten merkittävyyden suuruusluokka Ulkopuolisen asiointikohteen vaikutusten suuruus alueen omaan keskukseen määräytyy oman keskuksen tai yhdyskunnan kokoluokan ja ulkopuolisen asiointikohteen vetovoiman perusteella. Kuvassa 2 on kuvattu yleispiirteisesti vaikutusten suuruusluokkaa erilaisissa 10
11 KESKUKSEN / YHDYSKUNNAN KOKO tilanteissa. Kuvassa on rajattu suuntaa antavasti tilanteet, joissa ulkopuolisen asiointikohteen vaikutukset ovat hyvin merkittäviä ja yleensä seudullisia. Näin on silloin, kun oman alueen keskus on pieni ja ulkopuolinen keskus on hyvin vetovoimainen eli joko erittäin suuri tai keskikokoinen ja hyvin lähellä sijaitseva. Yleensä vetovoimaisempi keskus vie merkittävän määrän potentiaalista asiointia vähemmän vetovoimaiselta keskukselta. Silloin kun pieni keskus sijoittuu hyvin suuren keskuksen välittömään yhteyteen, lähes osaksi suurempaa keskusta, pieni keskus voi myös hyötyä suuren keskuksen vetovoimasta. Kuvassa 2 on kuvattu myös tilanteet, jolloin vaikutukset ovat melko suuret tai melko pienet sekä tilanteet, jolloin vaikutuksia ei ole. Erittäin suuri ASIOINTIKOHTEEN VETOVOIMA etäisyyden ja koon perusteella Erittäin pieni Ei vaikutuksia Keskisuuri tai erittäin suuri tai suuri tai keskisuuri Melko suuret vaikutukset Melko pienet vaikutukset tai pieni Hyvin suuret, yleensä seudullisesti merkittävät vaikutukset kirkonkyläkeskus / lähiökeskus Kuva 2. Vaikutusten suuruusluokka tarkasteltavan keskuksen tai yhdyskunnan koon (pystyakseli) ja ulkopuolisen asiointikohteen vetovoiman (vaaka-akseli) perusteella. Tarkasteltavat kohteet ovat erillisiä asiointikohteita. 7. Miten keskusten välistä asiointia voi tarkastella Excel-laskurissa? Keskusten välisten asiointimuutosten selvittämistä varten on laadittu SALVE-mallista Excel-muotoinen työkalu, jolla voidaan tehdä hyvin yksinkertaisia tarkasteluja. Työkalussa tarkastellaan vain määrättyä joukkoa asiointikohteita, eikä niiden ulkopuolelle suuntautuvaa tai niiden ulkopuolelta tulevaa asiointia oteta laskennassa huomioon. Lähtötietojen syöttäminen Excel-työkaluun Mallissa annetaan ensin arvot vetovoimatekijän eli tässä tapauksessa kaupan koon ja etäisyyden vaikutusta kuvaaville parametreille γ ja λ. Parametriarvojen määrityksessä on 11
12 otettava huomioon, mitä kaupan toimialaryhmää tarkastellaan, mitä tietoja kaupan koosta on saatavilla ja miten etäisyys lasketaan. Parametriarvojen valinnassa voidaan käyttää tukena SALVE-mallin teknisen kuvauksen Huffin mallin kalibrointi empiirisen asiointiaineiston perusteella liitteessä 2 esitettyjä taulukoita. Excel-työkalu on tarkoitettu erityisesti palveluverkon ja asutuksen muutosten aiheuttamien asiointimuutosten tarkasteluun, joten lähtötiedoiksi syötetään tiedot kaupan volyymista ja asukasmääristä ennen ja jälkeen tilanteessa. Sekä asukasmäärä että kaupan volyymi täytyy syöttää Exceliin keskuskohtaisesti. Kaupan volyymi voidaan syöttää esimerkiksi keskusta-alueen tai en rajauksen mukaan, jolloin lähtötietoja voidaan hakea esimerkiksi Kaupan tietopankista. Volyymi voidaan määrittää myös esimerkiksi koko taajaman tai taajaman osan alueelta, jos tämä voidaan mieltää yhdeksi asiointikohteeksi. Asukasmäärä kannattaa yleensä esittää siltä alueelta, jolla keskus on hallitseva asiointikohde. Sopiva aluerajaus asukasmäärän laskentaan voi olla asiointialue. Mikäli keskus on kunnan ainoa keskus ja asiointialue vastaa pääosin kunnan aluetta, kunnan asukasluku on hyvä lähtötieto. Asukasmäärä voidaan määrittää myös taajaman tai sen selkeän osa-alueen mukaan. Työkalun lähtötiedoksi tarvitaan lisäksi tiedot keskusten välisistä etäisyyksistä sekä kunkin keskuksen sisäisistä etäisyyksistä omaan asiointikeskukseen. Etäisyydet on lähtökohtaisesti tarkoitus esittää kilometreinä ja ne voi usein pyöristää kilometrin tarkkuuteen. Yhtä hyvin etäisyyden mittana voidaan käyttää aikaetäisyyttä minuutteina. Asutuksen osalta etäisyyslaskennan tarkastelupisteenä voi käyttää alueen väestön sijoittumisen painopistettä, josta etäisyys lasketaan suhteessa muualla sijaitseviin asiointikohteisiin. Asukkaiden etäisyys oman alueen asiointikeskukseen voidaan arvioida esimerkiksi sen mukaan, miten paljon asukkaita asuu eri etäisyyksillä asiointikohteesta. Tuloksena asiointitodennäköisyydet ja asiointimäärät Excel-malli tuottaa tulokseksi asioinnin todennäköisyyden kultakin alueelta kuhunkin asiointikohteeseen. Yleensä suurin osa tai hyvin merkittävä osa asioinnista suuntautuu alueen omaan keskukseen. Asioinnin todennäköisyys esitetään nykytilanteessa, tulevassa tilanteessa ja näiden välisenä muutoksena prosenttiyksiköinä. Asiointivirtojen koon laskentaa varten käyttäjää pyydetään syöttämään keskimääräinen asiointitaajuus. Määrityksessä on tärkeää ottaa huomioon toimialakohtainen asiointikäyttäytyminen ja toisaalta tarkastellun toimialaryhmän laajuus. Toimialakohtaisia viitearvoja asiointitaajuudelle on koottu liitteeseen 1. Syötetyn asiointitaajuuden perusteella työkalu laskee, miten monta asiointimatkaa kultakin alueelta tehdään toiselle alueelle vuorokauden aikana nykytilanteessa, tulevassa tilanteessa ja miten paljon asiointimäärä muuttuu tarkasteltavana aikana. Asiointikohteittain esitetään myös summatieto kohteeseen tulevasta asioinnista kaikilta alueilta nykytilanteessa, tulevassa tilanteessa ja näiden välisenä muutoksena. Lisäksi kunkin asiointikohteen osalta esitetään, miten suuri osuus asioinnista tulee omalta alueelta ja miten suuri osuus muilta alueilta sekä miten suuri osa alueen asukkaiden asioinnista suuntautuu oman alueen keskuksiin ja muihin keskuksiin. 12
13 Ulkopuolisen kohteen vetovoiman vertaaminen alueen omaan keskukseen SALVE-Exceliin on laadittu myös erillinen välilehti, jossa on mahdollista tarkastella yhden ulkopuolisen asiointikohteen vaikutuksia alueen oman keskuksen asiointiin. Tarkastelua varten syötetään lähtötietoina mallin parametrien γ:n ja λ:n arvot sekä oman ja ulkopuolisen keskuksen koot ja keskimääräisen asiointietäisyydet. Excel vertaa tämän perusteella ulkopuolista kohdetta alueen omaan keskukseen ja laskee keskusten koko- ja etäisyyssuhteet. Kokosuhde tarkoittaa ulkopuolisen asiointikohteen kokoa suhteutettuna alueen omaan keskuksen kokoon. Etäisyyssuhde tarkoittaa ulkopuoliseen asiointikohteeseen olevaa keskimääräistä etäisyyttä suhteutettuna alueen omaan keskukseen olevaan keskimääräiseen asiointietäisyyteen. Syötettyjen tietojen perusteella syntyy kuvaaja, jossa käyrillä kuvataan sitä, millä koko- ja etäisyyssuhteilla alueelta ulkopuoliseen kohteeseen suuntautuva asiointi on suuruusluokaltaan 10 %, 25 %, 50 %, 100 % ja 200 % alueen omaan keskukseen suuntautuvasta asioinnista (kuva 3). Lisäksi kuvaajaan on merkitty pisteellä annettujen koko- ja etäisyystietojen mukaan määrittyvä tilanne. Kuvaajaa voidaan käyttää apuna, kun pohditaan erilaisia sijainti- ja mitoitusratkaisuja ja halutaan suuntaa antavasti tarkistaa ulkopuolisen asiointikohteen vaikutus tietyn alueen oman keskuksen asiointiin. Kuva 3. Yleispiirteinen kuvaajan alueen ulkopuolisen asiointikohteen alueen omalle keskukselle aiheuttamien vaikutusten suuruusluokan tunnistamiseksi. 8. Kuinka tehdään paikkatietopohjaisia asiointitarkasteluja? Paikkatietopohjaisia asiointitarkasteluja voidaan tehdä useissa eri paikkatieto-ohjelmissa, joita ovat esimerkiksi ArcMap ja MapInfo. Työhön sisältyy useita vaiheita, joista osan voi tehdä myös esimerkiksi taulukkolaskenta- tai tietokantaohjelmassa. Paikkatietojen käytön 13
14 etuna on mahdollisuus tarkastella asioinnin alueellista ulottuvuutta, yhdistää tuloksia sijainnin perusteella muihin tietoihin ja visualisoida tuloksia karttojen avulla. Asiointitarkastelut voidaan tehdä paikkatieto-ohjelmassa joko ohjelmien perustyökaluilla tai erillisillä työkaluilla ja malleilla. ArcMap-ohjelma sisältää mahdollisuuden rakentaa omia malleja Model Builder -toiminnon avulla, jolloin eri työvaiheet voidaan koota yhteen pakettiin ajettavaksi. Asioinnin analysointia varten on eri tahoilla laadittu myös erillisiä paikkatietotyökaluja, jotka pyytävät aluksi lähtötiedot ja sen jälkeen laskevat asiointitodennäköisyyksiä. Työkalut voivat olla tarjolla paikkatieto-ohjelman yhteydessä tai ne ovat ladattavissa netistä esimerkiksi yliopistojen sivuilta käytettäväksi paikkatietoohjelmassa. Usein mallit eivät täysin vastaa kaikkia asiointitarkastelun tarpeita, vaan ennen tai jälkeen niiden käyttöä tarvitaan erillisiä paikkatietojen käsittelyvaiheita. Esimerkiksi Huffin vetovoimallista on saatavilla ArcMap-ohjelmaan ilmainen työkalu, joka toimii asiointitarkastelussa kuitenkin vain rajallisesti ja voi vaatia käyttäjän ohjelmistoversiosta tms. riippuen erilaisia toimenpiteitä ja Arcmap-lisäosia toimiakseen ( Työkalussa määritellään mallin tarkastelualue ja sovellettavat asiointikohteet sekä kysyntäpisteet, jotka kuvaavat potentiaalisia asiakkaita. Työkalussa määritellään myös käytettävä vetovoima- sekä etäisyysmuuttuja sekä näille annettavat parametrit. Työkalu mahdollistaa vain kokonaislukujen käytön parametrien arvoina ja asiointikohteiden ja kysyntäpisteiden etäisyys voidaan laskea joko linnuntie- tai matka-aika etäisyytenä. Mukaan voidaan ottaa myös uuden kohteen tuottama vaikutus. Lähtöaineistojen kokoaminen Paikkatietopohjaisen tarkastelun ensimmäinen vaihe on lähtötietojen kokoaminen. Erilaisia lähtöaineistoja on esitelty luvussa 5. Tarkasteluun voidaan ottaa mukaan myös useita samaa ulottuvuutta kuvaavia aineistoja. Jos tuloksia lasketaan useammalla aineistolla, voidaan tutkia aineistovalinnan aiheuttamia eroja tuloksissa. Aineistojen valmistelussa tietoja joudutaan usein liittämään toisiinsa sijainnin tai ominaisuustietojen perusteella. Esimerkiksi kaupan toimipaikkojen tietoja voidaan summata suurempiin alueyksiköihin, kuten keskusta-alueisiin tai isiin. Tarkasteltaville alueyksiköille joudutaan yleensä määrittelemään piste, josta etäisyyksiä lasketaan. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi geometrinen tai jonkun muuttujan sijainnin mukaan painotettu keskipiste. Lähtötietojen kokoamisessa huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, miten suuri osa aineistosta on vailla sijaintitietoja ja jää näin käsittelemättä paikkatietotarkastelussa. Etäisyyksien määrittäminen Asutuksen ja asiointikohteiden välisten etäisyyksien laskenta edellyttää sitä, että kaikilla tarkasteltavilla kohteilla on sijaintikoordinaatit. Linnuntie-etäisyydet voidaan laskea vaikka taulukkolaskentaohjelmassa koordinaattien perusteella ottamalla neliöjuuren x- koordinaattien erotuksen neliön ja y-koordinaattien erotuksen neliön summasta. Jos asutuksen ja asiointikohteiden etäisyyksiä määritetään tieverkkoa pitkin, laskenta täytyy suorittaa paikkatieto-ohjelman avulla. Tieverkkoetäisyyden laskentaan on olemassa erillisiä työkaluja, kuten ESRIn ArcGIS-ohjelmiston Network Analyst. Mikäli lasketaan aikaetäisyyksiä, kullekin tie- ja katuosuudelle tulee olla määritettynä nopeustieto. Jos tarkasteltava alue on hyvin laaja ja asutus jakaantuu hyvin suureen määrän yksiköitä, verkostoanalyysia nopeampaa voi olla aikaetäisyyden laskeminen rasterimuotoisena kustannuspintana tietylle asiointikohteelle. Laajoissa asiointianalyyseissa etäisyystarkastelu voi olla järkevää rajata tietyn etäisyyden sisälle. Tarkasteluetäisyys voi 14
15 olla seudusta riippuen enintään esimerkiksi 50 tai 100 kilometriä, mitä kauempaa tulee usein hyvin vähän asiointia. Asiointitodennäköisyyksien laskenta Kun etäisyydet ja asiointikohteiden vetovoimatekijät ovat tiedossa, lasketaan vetovoimamallin mukaan asiointitodennäköisyys jokaisesta asutuksen alueyksiköstä tarkasteltuihin asiointikohteisiin. Laskennassa on usein järkevää rajata tarkastelu vain arkiasiointimatkan sisälle eikä ottaa huomioon hyvin kaukana sijaitsevia kohteita. Asiointitodennäköisyys voidaan laskea joko paikkatieto-ohjelman ominaisuustietotaulussa tai taulukkolaskenta- tai tietokantaohjelmassa. Todennäköisyyksien perusteella voidaan edelleen laskea esimerkiksi asioijien määriä kertomalla todennäköisyys asukkaiden, kuluttajien tai niistä poimittujen kyseisen tuoteryhmän asioijien määrällä sekä haluttaessa myös asiointitaajuudella. Asiointivyöhykkeiden ja -alueiden muodostaminen Asiointitodennäköisyyden perusteella voidaan tuottaa keskusten asiointivyöhykkeiden ja - alueiden rajauksia. Yhdelle asiointikohteelle voidaan muodostaa vyöhykkeitä eri asiointitodennäköisyyksien mukaan, esimerkiksi vyöhykkeet, joiden sisällä 10, 20 tai 50 prosenttia asioinnista suuntautuu tiettyyn asiointikohteeseen. Asiointivyöhykkeiden avulla voidaan havainnollistaa mallinnettuja asioinnin muutoksia, kun tuotetaan vyöhykkeet nykytilanteen ja mallinnetun tilanteen mukaan. Jos asioinnista on käytettävissä empiiristä tietoa, voidaan mallin perustella laadittuja vyöhykkeitä arvioida empiirisen aineiston valossa. Jos kartalla kuvataan yhtä aikaa useamman asiointikohteen asiointivyöhykkeitä, voidaan tarkastella, miltä alueelta ne molemmat kokoavat asiointia ja miltä alueelta vain jompikumpi. Kukin asutuksen alueyksikkö voidaan luokitella kuuluvaksi tietyn keskuksen asiointialueeseen sen perusteella, mihin suurin osa alueen asioinnista suuntautuu. Tällöin tulokseksi saadaan alueluokituskartta, jossa asiointialueet ovat toisensa pois sulkevia eli kukin alue kuuluu vai tiettyyn asiointialueeseen. Asiointialueita voidaan muodostaa sekä paikallistasolla että seudullisella tasolla. Tarkasteluun voidaan ottaa kaikki asiointikohteet tai pelkästään suurimmat asiointikohteet, kuten tat. Seudullisella tasolla voidaan esimerkiksi selvittää erikseen, mitkä alueet kuuluvat kunkin suuren keskuksen asiointialueeseen, vaikka niiden väliin jäisikin pieniä paikallisesti vahvoja keskuksia. 9. Mitä tuloksia tarkasteltaessa ja tulkittaessa on otettava huomioon? SALVE-malli tuottaa vain suuntaa antavia tuloksia, joita hyödynnettäessä on otettava huomioon mallin rajoitteet ja epätarkkuudet. Mallin käytön ja tulosten tarkastelun yhteydessä on hyvä käydä läpi seuraavat asiat ja kysymykset: Onko käytettävissä ollut tarvittavat lähtötiedot? Mihin tulevaa tilannetta kuvaavat tiedot perustuvat? Onko tietoa koko tulevasta palveluverkosta ja asutuksesta? Onko tietoja saatavilla niistä toimialoista, joita tarkastellaan? Onko lähtöaineistojen tarkkuudessa eroja? Tarkastellaanko tuloksia samalla tai yleistetymmällä tarkkuustasolla kuin millä lähtötietojen epätarkin aineisto on? Millaisiin aluekokonaisuuksiin lähtötiedot on laskettu? Ovatko käytetyt aluekokonaisuudet asioinnin näkökulmasta toimiva tarkastelukohde? Onko lähellä 15
16 toisiaan sijaitsevia asiointikohteita syytä tarkastella erikseen vai yhdistää tarkastelussa yhdeksi kohteeksi? Onko alueisiin summattu kaikki kauppa ja asutus vai jääkö osa näistä tarkastelun ulkopuolelle ja jos jää, niin onko tämä huomioitu tulosten tulkinnassa? Onko mallin parametrit määritelty siten, että ne soveltuvat tarkastelun kohteena olevalle kaupunkiseudulle ja toimialoille? Onko parametrien arvojen määrittelyn vaikutusta selvitetty esimerkiksi siten, että tulokset on laskettu useilla eri parametrien arvoilla esimerkiksi parametrien tyypillisen vaihteluvälin sisällä? Onko parametrien arvojen epätarkkuus otettu huomioon tulosten tulkinnassa esittämällä tulosten suuruusluokka, tarkkuusaste tai vaihteluväli? Miten hyvin kaupan kokoa kuvaavat tiedot, kuten kerrosala tai työpaikkamäärä, ilmentävät kaupan vetovoimaa? Mitä muita vetovoimatekijöitä on tunnistettavissa tarkastelukohteessa? Onko asiointikohteiden tarjonnan monipuolisuudessa ja hintatasossa eroja, jotka lisäävät tai vähentävät tiettyjen asiointikohteiden vetovoimaa? Onko asiointi- ja kävely-ympäristön laadussa eroja, jotka heijastuvat asiointikohteiden vetovoimaan? Huomioiko kaupan koon laskenta riittävästi keskustojen monipuoliset palvelut tilanteessa, jossa keskustassa on useita pienempiä kaupan yksiköitä? Miten kuhunkin keskukseen sen omalta vaikutusalueelta tulevan asioinnin etäisyys on määritetty? Jos etäisyys ei perustu paikkatietolaskentaan vaan arvioon, onko mallin perusteella laskettu tuloksia erilaisilla alueen sisäisillä asiointietäisyyksillä ja näin testattu alueen sisäisiin asiointietäisyyksiin liittyvän epätarkkuuden merkitystä tulosten kannalta. Onko asiointikohteiden saavutettavuudessa eroja, joita käytetty etäisyyden määritystapa ei kuvaa? Ovatko tietyt asiointikohteet muita helpommin saavutettavissa esimerkiksi joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn näkökulmasta? Sijaitsevatko tietyt asiointikohteet työmatkavirtojen varrella siten, että työmatkaliikenne lisää asiointia? Miten vetovoimamallin tuottamia asiointitodennäköisyyksiä hyödynnetään? Mikä on selvitettävänä olevien kysymysten näkökulmasta toimivin tapa käyttää todennäköisyyksiä? Onko hyödyllisintä laskea asiointivirtojen kokoja, määrittää asiointialueiden laajuutta vai tarkastella vaikutuksia muihin asiointikohteisiin? Otetaanko tulosten tulkinnassa huomioon se, että SALVE-malli lähtökohtaisesti selittää vain osan asioinnin suuntautumisesta? Pohditaanko tulosten yhteydessä muita vaikuttavia tekijöitä ja kuvataanko tuloksia riittävällä yleistystasolla? Otetaanko tulosten tulkinnassa riittävästi huomioon paikalliset erityispiirteet? Tarkastellaanko esimerkiksi keskusta-alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tapauskohtaisesti keskustojen rakennetta, muotoa ja elävyyttä? Miten kuluttajien asiointi määritetään, jos tulosten perusteella on tarkoitus laskea ostovoiman siirtymiä? Perustuuko laskenta asukkaiden tai asuntokuntien määriin ja keskimääräisiin käytettävissä oleviin tuloihin. Onko tietoa käytettävissä olevien tulojen alueellisesta jakautumisesta tai eri tuoteryhmiin kohdistuvasta kulutuksesta? Miten otetaan huomioon ennakoidut väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyminen? 16
17 Mitä tekijöitä otetaan huomioon, jos tulosten pohjalta tehdään päätelmiä seudullisen merkittävyyden rajasta. Tarkastellaanko tietyn alueen asukkaiden suuntautumista eri asiointikohteisiin vai tiettyyn asiointikohteeseen tulevaa asiointia eri alueilta. Miten suurta osuutta asioinnista pidetään seudullisesti merkittävänä? Käytetäänkö seudullisen merkittävyyden kriteerinä myös asioinnin volyymia? 17
18 Liite 1. Asiointitaajuuden viitearvot Keskimääräinen asiointikertojen määrä vuodessa eri toimialoilla TNS Gallupin Vaikutusaluetutkimus (SVT) 2011-aineiston mukaan. Päivittäistavarakauppa Elintarvikkeet arkisin 103 Elintarvikkeet viikonloppuisin 88 Pesu- ja puhdistusaineet, paperit 54 Erikoiskauppa Alkoholi 33 Kosmetiikka 26 Naisten vaatteet 23 Kirjat 17 DVD, CD, Tietokonepelit yms. 15 Miesten vaatteet 14 Urheiluvälineet ja -asusteet 12 Lasten vaatteet 12 Naisten jalkineet 10 Kellot ja korut 7 Matkapuhelimet, liittymät, laajakaista 7 Miesten jalkineet 6 Kodin viihde-elektroniikka 6 Kodin tietotekniikkalaitteet 6 Silmälasit, piilolasit ym. Optikkotuotteet 6 Paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kauppa Rauta- rakennus- ja remonttitarvikkeet 9 Huonekalut ja sisustustarvikkeet 8 Kodinkoneet 6 Palvelut Kahvila- tai lounasravintolapalvelut 47 Liikuntapalvelut 33 Kirjastossa käynti 26 Ravintolapalvelut 24 Julkiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut 20 Kampaamot / parturit, kauneushoitolat 20 Pankkikonttorissa asiointi 16 Kulttuuripalvelut 13 Julkiset koulutuspalvelut 11 Yksityiset lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut 11 Kirkossa käynti, uskonnolliset tilaisuudet 10 Elokuvissa käynti 9 Vakuutusyhtiön konttorissa asiointi 5 Matkatoimistossa asiointi 4 18
Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO
Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus
LisätiedotSuuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo. Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012
Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012 Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011 Yleistä Valtakunnallisen Suuren Vaikutusaluetutkimuksen tarkoituksena
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotSoveltuuko vetovoimamalli seudullisuuden ja seudullisten vaikutusten arviointiin?
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida paikkatietopohjaisen vetovoimamallin soveltuvuutta kaupan palveluverkon suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin välineeksi. Soveltuuko kuluttajan ostokäyttäytymisen
LisätiedotToiminnallisten alueiden rajaaminen SYKEssä
Toiminnallisten alueiden rajaaminen SYKEssä Antti Rehunen, Ville Helminen, Kimmo Nurmio SYKE Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa (ToKaSu) Valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshanke Työpaja
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotSalon kaupallinen vetovoima
Salon kaupallinen vetovoima Salon ydinkeskustan kehittämisen suuntaviivat Keskustelutilaisuus 7.6.2012 Taina Ollikainen FCG Finnish Consulting Group Oy 1 Selvityksen sisältö Selvitys väestörakenteesta,
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotPalveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla
Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla KYMPPI MONI-SEURANTATAPAAMINEN 20.6.2016 Antti Rehunen, SYKE Eri mittakaavatasojen näkökulmia keskuksiin, keskustoihin ja
LisätiedotToiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa
Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Kimmo Nurmio ja Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Citizen*SHIP kaupunkikehittämisen foorumi 11.5.2017 Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotToiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset
Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Antti Rehunen, Kimmo Nurmio ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskus SYKE TEM ja aluetieto Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä 1.12.2016
Lisätiedot4. Asioinnin suuntautuminen ja asiointialueet
4. Asioinnin suuntautuminen ja asiointialueet 4.1 Asiointiaineisto Asiointia on tarkasteltu SYKEssä TNS Gallup Oy:n Suuri Vaikutusaluetutkimus (SVT) 2011 - aineiston perusteella. Vaikutusaluetutkimus on
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotPääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013
Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:
LisätiedotKaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus
Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus 25.5.2011 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIPAIKKOJEN JA SIJAINTIRAKENNUSTEN TIEDOT Johdanto Vähittäiskaupan
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotSalon kaupunki SALON KAUPALLINEN VETOVOIMA
Salon kaupunki LOPPURAPORTTI 7.6.2012 Pohjakartta-aineisto Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...2 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet...2 1.2
LisätiedotKaupallisten palveluiden verkosto
Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006
LisätiedotPaikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013
Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Antti Rehunen Rakennetun ympäristön yksikkö Ympäristöpolitiikkakeskus Suomen
LisätiedotErikoiskaupan asiointisuuntautuminen Suuri vaikutusaluetutkimus
Erikoiskaupan asiointisuuntautuminen Suuri vaikutusaluetutkimus KAUPAN TUTKIMUSPÄIVÄ 31.1.2007 Tero Moijanen, TNS Gallup Oy Teemat Suuri Vaikutusaluetutkimus: mitä selvittää ja miten liittyy kaupan alueen
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotNäkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.
Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Toiminnalliset aluerajaukset auttavat kohdistamaan aluesuunnittelua Rehunen Antti et al. 1 Hallintorajat ylittävä
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotKaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Ville Helminen ville.helminen@ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus 1.6.
Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Ville Helminen ville.helminen@ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus 1.6.2011 KESKUSTA-ALUEIDEN TUNNISTAMINEN JA KESKUSTA-ALUEIDEN RAJAAMINEN
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys
Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014 Raportin laatimiseen taustaa Perustuu SYKE:n tutkimushankkeisiin Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotYhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen Ville Helminen Suomen ympäristökeskus 9.10.2019 Liikenne ja maankäyttöpäivät, Kuntatalo Tiedot hyötykäyttöön sessio 14.30-15.30 Aineistot
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotUrban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely
Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013
VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen
LisätiedotUrban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotHuffin mallin kalibrointi empiirisen asiointiaineiston perusteella
Huffin mallin kalibrointi empiirisen asiointiaineiston perusteella Kimmo Nurmio ja Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Sisällys Johdanto... 3 Huffin malli ja MCI-malli... 3 Aineistot ja kalibrointimenetelmä...
LisätiedotYLIVIESKA KAUPAN TILASTOT
YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa
LisätiedotPaikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi
Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Keskusverkkotyön lähtökohdat Maakunnan rakenteen ja ominaisuuksien kuvaaminen tarkasteluhetkellä Tarkastelu
LisätiedotESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN
ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotMaankäytön rakenne Seuranta
Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotGIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin
GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin ILKA-hankkeen tuloksia Heidi Määttä-Juntunen Projektipäällikkö Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Maantieteen laitos
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotNURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030
SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotPÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS
PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS JALANKULKUKAUPUNGIN SUUNNITTELUPERIAATTEET KUMPPANUUSFOORUMI 16.2.2017 EERO SALMINEN, RAMBOLL FINLAND OY PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ASIOINTIMATKAT Suomalaiset kotitaloudet
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotHSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012
HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä
LisätiedotPalveluiden paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu Esimerkkinä terveyspalvelut
Palveluiden paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu Esimerkkinä terveyspalvelut 9.5.2017 Tiina Lankila Maantieteen tutkimusyksikkö Palveluiden paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotMÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI MÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
LisätiedotKESKUSTAKIRJASTON SIMULAATIO
KESKUSTAKIRJASTON SIMULAATIO Vuoden 2023 väestöennusteella Jaani Lahtinen 040-554 6581 Simulaatiossa huomioitu Julkisen liikenneverkon muutokset Saavutettavuus Länsimetron 1 vaiheen mukaan Väestön paikalliset
LisätiedotHE 251/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
Suomen ympäristökeskus SYKE PL 140 00251 HELSINKI Asiantuntijalausunto 1 (1) 6.2.2017 SYKE-2017-J-36 Ympäristövaliokunta YmV@eduskunta.fi Pyyntö 5.1.2017 HE 251/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotSelvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisista. Harri Pitkäranta, Antti Rehunen ja Joni Rantakari
1 Selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisista vaikutuksista Harri Pitkäranta, Antti Rehunen ja Joni Rantakari 2 Esipuhe Vähittäiskaupan rakenteessa ja sijainnissa on tapahtunut
LisätiedotMAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ
MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ 29.8.2013 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen ASIAKOHTA 4. Maakuntakaavatyön tilannekatsaus Periaatelinjaukset ovat tarpeellisia: Ehdotuksen laatimisen takia Tarvittavat
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotTuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet
Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet 22.12.2016 1 Ennusteiden taustat ja analyysit 2 Yleistä Tuusulan liikennemallilla on tuotettu yleiskaavaehdotuksen mukainen ennuste vuodelle 2040 Yleiskaavaehdotuksen
LisätiedotIlmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
LisätiedotPOHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotKOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto
Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen
LisätiedotMALPAKKA Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen arviointi
MALPAKKA Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen arviointi 21.3.2018 - Paikkatietoseminaari Niko-Matti Ronikonmäki, Liikenne-ekonomisti, HSL 1 MAL 2019 -tavoitteet Vähäpäästöinen Seutu kasvaa kestävästi
LisätiedotAsumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.
Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2 Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.2015 Tausta ARAn kehitystyö 2010- Selvitys kuntien asumisen suunnittelusta
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotNäkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
LisätiedotPäivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän
LisätiedotGIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna
1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotLausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto
Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotSuomalaiset kuluttajina Virossa
Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotAlueidenkäytön aineistot ja palvelut. Kari Oinonen / SYKE Maanmittauspäivät, 21.3.2014
Alueidenkäytön aineistot ja palvelut Kari Oinonen / SYKE Maanmittauspäivät, 21.3.2014 Esityksen sisältö Yleiskatsaus SYKEn ja ELYjen alueidenkäytön aineistoihin Paikkatietopainotus Uusimpien aineistojen
LisätiedotKertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0
Juuri 8 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 8.9.07 Kertaus K. a) 6 4 64 0, 0 0 0 0 b) 5 6 = 5 6 = =, 0 c) d) K. a) b) c) d) 4 4 4 7 4 ( ) 7 7 7 7 87 56 7 7 7 6 6 a a a, a > 0 6 6 a
LisätiedotVipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa
Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 11.5.2017 Citizen*ship - kaupunkikehittämisen foorumi Valtteri Laasonen RAJOJA RIKKOVAT TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005
LisätiedotKEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN
KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi
LisätiedotVäestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
Lisätiedot