Palveluiden paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu Esimerkkinä terveyspalvelut

Transkriptio

1 Palveluiden paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu Esimerkkinä terveyspalvelut Tiina Lankila Maantieteen tutkimusyksikkö

2 Palveluiden paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu Esitys pohjautuu kahteen Sitran rahoittamaan hankkeeseen: Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehityskuva 2025 Paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu Sosiaalipalvelut ja apteekit paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu nykytilasta ja vuoden 2025 skenaarioista Taustalla ovat: Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvien menojen supistamistarve Väestön muuttuva alue- ja ikärakenne Palvelujen digitalisaatio, uudet toimintatavat ja palvelujen uudelleen organisointi Tarkoituksena tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. 2

3 Tilastokeskuksen väestöennuste 3

4 Sote-aineistot: Kuntien kotisivuilta: Yliopistolliset sairaalat, keskussairaalat Synnytysyksiköt 24/7 päivystyspisteet Aluesairaalat Terveysasemat Tk:n vuodeosastot Toimipaikkarekisteri (TOPI) THL, Duodecimterveyskirjasto: Yksityiset lääkäripalvelut* Julkinen sosiaalihuolto *kokonaisvaltaiset lääkäripalvelut, työterveys ja lastenlääkäri. Valveri-rekisteri, Valvira, Avit: Yksityinen sosiaalihuolto Apteekkariliitto: Apteekit Muut paikkatietoaineistot: Väestötieto- ja alueaineistot: 1x1 km väestöruutuaineisto Postinumeroalueet Kunnittaiset ikäluokittaiset (0-14, 15-64, 65+) väestöennusteet vuoteen 2040 saakka (Tilastokeskus) Tieverkkoaineistot: Esri Finlandin tuottama Suomen tie- ja katuverkkoaineisto, Liikenneviraston Digiroad-aineisto

5 Keskussairaaloiden saavutettavuuden tarkastelu Manner-Suomen väestön näkökulmasta Network Analyst -verkostotyökalu, sijainti-allokointi - menetelmä (ArcMap). Kysyntäpisteenä on postinumeroalueen väestö, piste postinumeroalueen tiheimmin asutun 1x1 km ruudun keskellä. Tarjontapisteenä on keskussairaalan sijaintipiste. Verkostona Suomen tie- ja katuverkko. Palvelujen kysyntä (väestö) allokoidaan palvelupisteisiin siten, että joko kokonaisetäisyys tai matka-aika minimoituu kysynnän ja tarjonnan välillä. Vapaa-allokaatio eli ei piitata hallinnollisista rajoista kuten maakunnista. Miten keskussairaalapalvelut ovat saavutettavissa Manner-Suomen eri osissa? 5

6 Keskussairaaloihin allokoituneet laskennalliset käynnit THL:ta erikoissairaanhoidon keskimääräiset käynnit ikäluokittain: 0-14 v. 0,8 käyntiä/vuosi v. 1,1 käyntiä/vuosi 65+ v. 2,2 käyntiä/vuosi Kysyntäpistettä (postinumeroalueen väestö) painotetaan ikäluokittain keskimääräisillä erikoissairaanhoidon käynneillä väkirikkaiden alueiden lisäksi myös ikääntyneen väestön alueet painottuvat. Tarjontapiste keskussairaalan sijaintipiste. Network Analyst -verkostotyökalu, sijaintiallokointi -menetelmä, vapaa allokaatio. Palvelupisteiden laskennalliset käynnit allokoidaan palvelupisteisiin siten, että joko kokonaisetäisyys tai matka-aika minimoituu. Keskussairaala Helsingin yliopistollinen sairaala Laskennalliset käynnit n Turun yliopistollinen sairaala n Tampereen yliopistollinen n sairaala llinen sairaala n Keski-Suomen keskussairaala n Päijät-Hämeen keskussairaala n Satakunnan keskussairaala n Kuopion yliopistollinen n sairaala Kanta-Hämeen keskussairaala n Seinäjoen keskussairaala n Kymenlaakson keskussairaala n Keski-Pohjanmaan n keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala n Vaasan keskussairaala n Etelä-Karjalan keskussairaala n Kainuun keskussairaala n Lapin keskussairaala n Mikkelin keskussairaala n Länsi-Pohjan keskussairaala n Savonlinnan keskussairaala n

7 Terveysasemien saavutettavuuden tarkastelu Manner- Suomen väestön näkökulmasta THL:lta keskimääräiset perusterveydenhuollon käynnit (lääkärillä, terveydenhoitajalla, sairaanhoitajalla): 0-14 v. 4,1 käyntiä/vuosi v. 2,4 käyntiä/vuosi 65+ v. 6,1 käyntiä/vuosi Kysyntäpistettä (postinumeroalueen väestö) painotetaan ikäluokittain keskimääräisillä perusterveydenhuollon käynneillä väkirikkaiden alueiden lisäksi myös ikääntyneen väestön alueet painottuvat. Tarjontapiste terveysaseman sijaintipiste. Vapaa allokaatio, siten että joko kokonaisetäisyys tai matka-aika minimoituu. 7

8 Terveyspalveluiden saavutettavuus, kumulatiiviset saavutettavuuskäyrät ja eri skenaarioiden vertailu Väestöosuus, joka asuu annetun kilometrirajan etäisyydellä palveluista Skenaario 3 km 10 km 50 km Terveysas. 2015, 64 % 90 % > 99 % väestö 2014 Terveysas. + apt. 2015, 75 % 92 % > 99 % väestö % terveysas. opt., väestö % 85 % > 99 % Kumulatiiviset saavutettavuuskäyrät 1x1 km väestöruuduilla laskettuna vuoden 2015 terveysasemille, vuoden 2015 terveysasemille ja apteekeille, sekä vuoden 2025 arvion mukaisesti optimoiduille terveysasemille. Pystyakselilla on vuoden 2014 väestön suhteellinen osuus (%) ja vaaka-akselilla on etäisyys kilometreinä. Taustalla ajatus, että terveysasemista ja apteekeista voisi saada osittain samoja matalan kynnyksen terveyspalveluita. Y-akselilla väestön suhteellinen osuus, X-akselilla etäisyys kilometreinä. Optimoiduilla terveysasemilla tarkoitetaan vuoden 2025 väestöennusteen tilanteessa maantieteellisen saavutettavuuden perusteella jääneitä terveysasemia jos terveysasemien lukumäärä vähenisi 40 %. 8

9 Palveluiden kysynnän ja tarjonnan tarkastelu (terveysasemat) Perinteinen tarkastelutapa Population-to-provider: alueittaisia arvoja väestönmäärästä suhteessa palveluihin Asukkaita/terveysasema (karttakuvassa) Lääkäreitä/väestö, jne. Yli- ja alitarjonta alueet Etuna selkeät kartat, helposti ymmärrettävät alueyksiköt ja luvut. Toisaalta ei ota huomioon hallinnolliset rajat ylittävää palvelujen käyttöä. 9

10 10 Palveluiden kysynnän ja tarjonnan tarkastelu (terveysasemat, apteekit, yksityiset lääkäripalvelut) Palvelujen tarjonta ja päällekkäisyys yli hallinnollisten rajojen. Two-step floating catchment area (2SFCA). Kysynnän ja tarjonnan suhdetta lasketaan kahdessa vaiheessa: 1) Tarjonta/kysyntä tietyllä etäisyydellä palvelusta. 2) Kysyntäpisteissä lasketaan kysyntää ympäröivälle alueelle (koko määritettävä) osuvien tarjontapisteiden tarjonta/kysyntä suhteiden summa mitä isompi luku sitä enemmän kapasiteettia saatavilla. Tarjontapisteille oltava joku kapasiteetti arvo, esim. lääkärien määrä. Mahdollista ottaa huomioon myös etäisyyden vaikutus Tiina Lankila, (distance Maantieteen tutkimusyksikkö decay). 1 2

11 Palveluiden kysynnän ja tarjonnan tarkastelu (terveysasemat, apteekit, yksityiset lääkäripalvelut) Tarjontapisteinä terveysasemat (kapasiteettina lääkärien määrä 1-25), apteekit (kapasiteetti 1), yksityiset lääkäripalvelut (kokonaisvaltaiset terveyspalvelut, työterveys, lastenlääkäri)(kapasiteetti 5). Kysyntäpisteinä koko postinumeroalueiden ennusteväestö 2025, tiheimmin asuttujen 1x1 km ruudun keskipisteissä. Etäisyysrajana 30 km. 1. Tarjontapisteet: kapasiteetti/väestö 30 km etäisyydellä palvelupisteestä. 2. Kysyntäpisteet: kapasiteetti/väestö suhteiden summa 30 km etäisyydellä kysyntäpisteestä mitä isompi luku sitä enemmän kapasiteettia kysyntäpisteille tarjolla

12 12 Yhteenveto Aineistojen hankinta, tietokantojen valmistelu, tarkistus, muokkaus ja muuttujien tekeminen vie suurimman osan ajasta. Tässä palveluita tutkittu Manner-Suomen mittakaavalla, mutta analyysit on vietävissä myös pienemmille alueille esim. maakuntiin tai toistettavissa erityyppisille palveluille. Tuotetaan objektiivista tietoa, mutta osa analyysien parametrien valinnoista väistämättä subjektiivisia, samoin tulkinta: mikä on ylitarjontaa/alitarjontaa, mikä on riittävä kapasiteetti, riittävä saavutettavuus, miten aineistoa luokitellaan Maantieteellinen saavutettavuus on vain yksi näkökulma palveluverkkojen kehittämisessä.

13 Kiitos! Tiina Lankila Maantieteen tutkimusyksikkö 13