Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa

Transkriptio

1 Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Kimmo Nurmio ja Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Citizen*SHIP kaupunkikehittämisen foorumi

2 Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa (ToKaSu) Valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshanke Tavoitteena lyhyesti: 1. Tunnistaa toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet ja tuottaa kuvaus niiden nykytilasta ja kehityksestä 2. Selvittää yritysten sijoittumispreferensseihin ja asuinpaikkavalintoihin vaikuttavia tekijöitä 3. Laatia ehdotuksia siitä, miten toiminnallisten alueiden ja kasvuvyöhykkeiden kehittämistä voidaan tukea Toteuttajina SYKE ja MDI 2

3 Alueellinen vuorovaikutus Toiminnalliset alueet Kasvuvyöhykkeet Työssäkäynti- ja asiointikeskukset Kaupunki- ja taajamaverkostot Työssäkäynti- ja asiointialueet Työssäkäynti ja yritystoiminta vyöhykkeillä Saavutettavuus vaikutusalueella Keskusten välinen saavutettavuus Yhdyskuntarakenteen toimivuus seudulla Liikennejärjestelmän toimivuus seutujen välillä

4 Tavoitteena tunnistaa erilaisia toiminnallisia aluejakoja Toiminnalliset alueet Työssäkäyntialueet Työssäkäynnin paikallistaso Varsinaiset työssäkäyntialueet Asiointialueet tuoteryhmittäin (PT, ET+TIVA, PALV) Paikallinen asiointi Seudullinen asiointi Työssäkäynnin ja asioinnin toiminnalliset alueet Paikallinen vuorovaikutus Seudullinen vuorovaikutus

5 Toiminnalliset alueet Tunnistetaan alueet, joiden sisällä alueellinen vuorovaikutus on mahdollisimman suurta ja joiden välillä mahdollisimman pientä. Lähtökohtana arkiliikkuminen erityisesti työssäkäynti ja palveluasiointi. Tietty minimikoko, jotta alue muodostaa riittävän vahvan toiminnallisen kokonaisuuden. Pyrkimys riippumattomuuteen hallinnollisista alueista. Useita menetelmiä muun muassa: Top down: Työssäkäynti- ja asiointikeskusten valinta ja keskusten vaikutusalueen määrittely Bottom up: Aluelähtöinen tarkastelu, jossa keskuksia ei valita ennakkoon, vaan perusalueyksiköitä yhdistellään laskennallisesti tiettyjen sääntöjen mukaan 5

6 Menetelmän yleiskuvaus Alueyksikön valinta Esim. tilastoruutu, taajama tai kunta Muodostetaan perustason alueet Esim. rajataan taajamien työssäkäynnin vaikutusalueet Määritellään kriteerit, jotka lopullinen toiminnallinen alue pitää täyttää Esim. riittävä omavaraisuus ja koko Yhdistellään perustason alueita kunnes jokainen alue täyttää kriteerit Yhdistetään esim. siihen alueeseen, jonka kanssa suurin vuorovaikutus Viimeistely ja hienosäätö Yleistetään lopputulos täyttämään luokituksen säännöt Tavoitteena tuottaa mahdollisimman monta aluetta siten, että alueiden välinen vuorovaikutus minimoituu sekä tietyt koko- ja omavaraisuus kriteerit täyttyvät 6

7 Aineistot YKR-työssäkäyntitiedot 2014 Tieto työllisen asuinpaikasta ja työpaikasta 250m x 250m ruudun tarkkuudella TNS Gallup Oy:n Suuri Vaikutusaluetutkimus (SVT) aineisto. Kyselyssä on tiedusteltu kaikkiaan 39 eri tavaran tai palvelun hankkimisesta noin vastaajalta. Lisäksi hyödynnetty yhdyskuntarakenteen aluerajauksia mm. taajamat

8 8 Työssäkäyntialueet Työssäkäynnin paikallistaso Omavaraisuus min. 50%, min 500 työllistä 190 kpl 95 kpl Varsinaiset työssäkäyntialueet 8000 työllistä 66% & 500 työl/80%

9 9 Asiointialueet (PT) Päivittäistavara-asiointi Alueen omavaraisuus min. 50% 252 kpl 176 kpl Päivittäistavara-asiointi Alueen omavaraisuus min. 75%

10 10 Asiointialueet (ET+TIVA) Erikoistavara-asiointi Alueen omavaraisuus min. 50% 104 kpl 38 kpl Erikoistavara-asiointi Alueen omavaraisuus min. 75%

11 11 Asiointialueet (PALV) Palveluasiointi Alueen omavaraisuus min. 50% 176 kpl 56 kpl Palveluasiointi Alueen omavaraisuus min. 75%

12 12 Asiointialueet (KAIKKI) Kaikkien toimialojen asiointi Alueen omavaraisuus min. 50% 192 kpl 74 kpl Kaikkien toimialojen asiointi Alueen omavaraisuus min. 75%

13 13 Työssäkäynnin ja asioinnin toiminnalliset alueet Työssäkäynti ja paikallinen asiointi 130 kpl 62 kpl Työssäkäynti ja seudullinen asiointi

14 Kasvuvyöhykkeet Kasvuvyöhykkeet muodostuvat verkottuneista keskuksista ja toiminnallisista alueista Alueellisen vuorovaikutuksen lisääntyminen tukee laajan ja monipuolisen markkina- ja yhteistoiminta-alueen kehittymistä. Osalla kasvuvyöhykkeistä monipuolista vuorovaikutusta, osalla enemmän strategista edunvalvontaa Menetelmäpohjan tuottaminen kasvuvyöhykkeiden tunnistamiselle ja luokittelulle. 14

15 Menetelmä Tunnistettu tekijöitä, jotka jäsentävät kasvuvyöhykkeitä Analysoitu keskusten ja toiminnallisten alueiden välistä erilaista vuorovaikutusta ja sen potentiaalia sekä alueiden kasvua ja kehitystä Eri teemojen päällekkäistarkastelut, yhdistelyt ja pisteytys Alueellinen vuorovaikutus Työssäkäynnin suuruusluokka Vuorovaikutuspotentiaali Liikenneverkko Kasvu ja kehitys Väestönkasvu Työssäkäynnin suhteellinen merkitys Joukkoliikenteen palvelutaso keskusten välillä Muuttovoitto Työssäkäynnin kasvu vyöhykkeellä Keskusten saavutettavuus joukkoliikenteellä Työpaikkakehitys Yritysten väliset yhteydet Keskusten saavutettavuus autolla Työllisyyskehitys Asiointivirrat Keskusten kytkeytyminen vyöhykkeeseen Uudisrakentaminen Henkilö- ja tavaraliikenteen virrat Keskusverkon ja asutuksen yhtenäisyys Yritysten kehitysnäkymät 15

16 Taajamaverkostot SYKE SYKE

17 Keskusten väliset joukkoliikenneyhteydet

18 Toiminnallisten alueiden väliset yhteydet

19 Työssäkäynnin muutos Aikaetäisyydet keskuksiin 19

20 Väestönmuutos Työpaikkojen muutos 20

21 Pisteytys Kasvuvyöhykkeiden suuntaa antava pisteytys vuorovaikutukseen, vuorovaikutuspotentiaaliin sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvien tekijöiden perusteella. Kriteerit korostavat tiiviisti asuttujen vyöhykkeiden pistemäärä suhteessa harvaan asuttuihin vyöhykkeisiin 21

22 Julkaisut ja materiaalit Raportti: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 2 x Policy Brief: Toiminnalliset aluerajaukset auttavat kohdistamaan aluesuunnittelua Kasvuvyöhykkeet rikkovat rajoja Toiminnalliset alueet karttapalvelussa: Hankkeen sivut: YKR-toiminnalliset alueet sivusto (päivitetään) FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Toiminn alliset_alueet 22