Paskonevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Haapavesi ja Siikalatva

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 16/09/2 Dnro Psy-2008-y-97 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Paskonevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Haapavesi ja Siikalatva Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 5 Varastointi ja jätteet... 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Tuotantoalueen nykytila... 7 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Vesistö... 9 Kalastus ja kalasto...11 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan vastine MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Korvaukset Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU... U 24 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 25

3 3 HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Paskonevan 100 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Haapaveden kaupungissa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, jolla ei ole aikaisempia toimintaa koskevia lupia. Hakijan hallinnassa oleva pinta-ala on yhteensä noin 123 ha, josta 106,7 ha on hakijan omistamaa ja 16,5 ha vuokrattua maa-aluetta. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2044 saakka. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Paskoneva sijoittuu osin luonnon monikäyttöalueelle, jolla osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Haapaveden luonnon monikäyttöalue on kooltaan noin 255 km 2 ja siihen kuuluu muun muassa Haapaveden keskustaajama, Ainalin kylä, laajat asumattomat metsä- ja suoalueet sekä useita luonnonsuojelualueita (SL). Noin 75 ha Paskonevan turvetuotantoalueen pohjoisosasta sijoittuu luonnon monikäyttöalueelle ja sen osuus on 0,3 % koko alueesta. Maakuntakaavaan on merkitty Nivala Haapavesi Rantsila -vaellusreitistö, joka on osa tärkeää eurovaellusreittiä E6. Kaavassa oleva reitti on yleispiirteinen ja vielä suunnitteluvaiheessa, joten sen tarkka sijoittuminen ei ole tiedossa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalue sijaitsee Haapaveden kaupungissa noin 13 km keskustasta koilliseen. Turvetuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta, joiden yhteinen tuotantoala on 95,8 ha, ja kolmesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 4,2 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevaraston paikkaa vaihdellaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen.

4 Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe vuotta. Tuotanto päättyy suunnilleen vuonna 2035, jonka jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Alue palautetaan maanomistajille, jotka päättävät alueen uudesta käyttömuodosta. Kuntoonpanovaihe aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään järjestyksessä eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkaojien pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeisenä sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan tarvittaessa sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotantovaiheessa tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 päätuotteena jyrsinpolttoturve. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturvetta toimitetaan pääasiassa Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitokselle. Ympäristöturve toimitetaan lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Jälkihoitovaiheessa turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, ne luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päätyttyä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti, jolloin ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina voivat olla metsittäminen tai viljely. Turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 6 henkilötyövuotta. Välillisesti turvetuotanto työllistää voimalaitoksia, laitevalmistusta ja -huoltoa, tutkimusta, konsulttipalveluja sekä julkishallintoa. 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Paskonevan puhdistetut vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä Pasko-oja Ristisenoja Lamujoki Siikajoki. Vedet johdetaan 430 metrin pituisen laskuojan kautta Pasko-ojaan, joka laskee Ristisenojaan noin 7 km:n päässä laskuojan purkukohdasta.

5 Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kaksi pintapuomeilla varustettua laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,5 ha ja sen valuma-alueen pinta-ala 107 ha. Kentän pinta-ala on 4,2 % valuma-alueestaan. Kenttä on metsäojitettua suoaluetta, jolla suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset ja vastaavat toimenpiteet toimintakyvyn varmistamiseksi. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Paskonevan läpi virtaavan Pasko-ojan vedet johdetaan tuotantoalueen ohi eristysojaa myöten työmaan länsipuolelta. Pasko-ojan nykyisen uoman ja työmaan lohkon 1 alareunan korkeus on noin 110,40 metriä merenpinnan yläpuolella ja saman lohkon yläreunan korkeus on noin 112,70 metriä merenpinnan yläpuolella, jolloin eristysojassa saadaan tarpeellinen putous vesien johtamiseksi työmaan ohitse myös ylivirtaamatilanteessa. Suunnittelemalla eristysojan uoma mitoitusohjeiden mukaan ja varustamalla se lietealtaalla estetään sen syöpyminen ja maa-aineksien kulkeutuminen eteenpäin. Paskonevan alueen nykyiseksi, ennen alueen turvetuotanto-ojituksia vallitsevaksi vuotuiseksi vesistökuormitukseksi voidaan arvioida keskimääräisellä vuosivalumalla (12 l/s km 2 ) laskettuna (brutto) noin kg kiintoainetta, 250 kg typpeä ja 9,9 kg fosforia. Paskonevan tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa suurin osa vesistöpäästöistä aiheutuu suon peruskuivatuksesta. Kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen kuormitusta on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten soiden vuosien tarkkailuaineiston perusteella. Paskonevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen arvioidut päästöt ovat seuraavat: 5 Brutto Netto Kiintoaine kg/v Fosfori kg/v Typpi kg/v Kiintoaine kg/v Fosfori kg/v Typpi kg/v Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyn muodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostumiseen ja sen leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölyn muodostus ja sen leviäminen ympäristöön ovat erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia vaiheita, koska ne

6 tapahtuvat kentän pinnassa ja turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön on arvioitu olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly koostuu lähes kokonaan orgaanisesta, hajonneesta kasviaineesta. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 μm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 μm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 μm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten ja laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden kuten kuormauksen, aumauksen ja lastauksen aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulen suunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta, lähinnä traktoreista syntyvää melua. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden myös toimitusaikana. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydelle). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. 6

7 Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lokakuusta huhtikuuhun keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 416 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevaa tietä pitkin Hietalan talon kohdalle Pulkkila Haapavesi-tielle. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimääriin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella esiintyy kevyttä liikennettä ja jossain määrin muuta raskasta liikennettä. 7 Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja on valittu siten, etteivät aineet vahingon sattuessa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti tuotantoalueella säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 300 l ja muita voiteluaineita noin 65 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Toiminnasta syntyy vuosittain jäteöljyjä 300 l, kiinteää öljyjätettä 50 kg, käytettyjä akkuja 15 kg, sekajätettä 2 m 3, käytettyä aumamuovia kg ja rautaromua 200 kg. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Paskoneva ei ole enää luonnontilainen suo. Alue on kauttaaltaan metsäojitettu ja kasvillisuudeltaan muuttunut. Peruskartan, ilmakuvan ja alueelta otettujen valokuvien perusteella alueella on rahkarämemuuttumaa tai välipintaista nevamuuttumaa sekä puustoisia rämemuuttumia, joilla männyn kasvu on parantunut ja varvikko lisääntynyt. Suunniteltu tuotantoalue rajautuu pääosin metsäojitettuihin suoalueisiin ja soistuneisiin kankaisiin. Pienellä alueella rajauksen lounaispuolella on ojittamatonta kosteikkoa.

8 Rämemuuttuma-alueen lävitse kulkeva Pasko-oja on luonnontilaltaan muuttunut. Paskonevan lähistöllä ei ole tiedossa kotkan tai muuttohaukan pesiä. Muista petolinnuista ei alueelta ole tietoa. 8 Asutus ja maankäyttö Paskonevan turvetuotantoalue on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Tuotantoalueen eteläpuolella sijaitsee Ojakylän asutusta ja lähimpään asuntoon on matkaa 700 metriä. Lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Lähimmät pellot sijaitsevat metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Turvetuotantoalueen kunnostuksen ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistuvat suunnitelmassa rajattuun metsäiseen alueeseen, joka muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Muutokset maisemassa eivät näy etäälle. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön, jolloin maisema jälleen muuttuu. Mikäli Paskonevan alue tulee turvetuotantoon, tulee maakuntakaavaan merkitty, suunnitteluvaiheessa oleva vaellusreitistön linjaus siirtää Paskonevan ulkopuolelle. Paskonevan luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kunnostustöiden johdosta. Sen merkitys marjastus- ja metsästysmaana on kuitenkin vähäinen ja se ei enää ole luonnontilainen. Toiminnasta voi ajoittain kantautua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Mekaanista kokoojavaunua käytettäessä pölyäminen on tuulen alapuolella 300 metrin päässä enää taustapitoisuustasoa. Tuotantoalueen koko, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys (700 metriä) huomioon ottaen toiminnasta ei hakijan käsityksen mukaan saata aiheutua naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölystä. Hankealueen lähistössä ei sijaitse vesistöjä tai viljelyksiä, joihin turvepölyä voisi haitallisissa määrin kulkeutua. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Lähin suojelualue on noin 1,9 km pohjoiseen sijaitseva Köyryrimpi-Ollikkaannevan alue, joka kuuluu Haapaveden lintuvedet Natura alueeseen (FI ). Noin 3,5 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee Korkattivuoren Natura alue (FI ). Paskonevan läheisyydessä ei sijaitse luonnontilaisia lähteitä, alle hehtaarin suuruisia lampia eikä vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat länsipuolella 3,9 km:n etäisyydellä sekä lounaispuolella 3,7 km:n etäisyydellä sijaitsevat Osmankivuoren ja Junnonahon I-luokan pohjavesialueet. Pitkien etäisyyksien vuoksi turvetuotantoalueella ei ole hakijan arvion mukaan vaikutusta pohjavesialueisiin. Ennalta arvioiden turvetuotannon kuivatuksella ei ole vaikutusta lähikiinteistöjen kaivojen antoisuuteen tai vedenlaatuun.

9 9 Vesistö Valtakunnallisessa vesistöaluejaotuksessa Paskoneva sijaitsee Siikajoen vesistöalueen (57) Lamujoen valuma-alueella (57.06) ja siellä tarkemmin Ristisenojan osavaluma-alueella (57.068). Lamujoen valuma-alueen pinta-ala on noin 980 km 2 ja järvisyys 3,7 %. Ristisenojan osavaluma-alueen pinta-ala on noin 170 km 2 ja järvisyys 0,3 %. Pasko-ojan arvioitu valuma-alue on 46 km 2, josta hankealue muodostaa noin 2,3 %. Hankealueen osuus Ristisenojan osavaluma-alueesta on 0,6 % ja Lamujoen valuma-alueesta 0,1 %. Ristisenojan virtaama on arvioitu Lamujoen Jylhänrannan virtaamanmittausaseman vuosien virtaustietojen perusteella. Ristisenojan laskennallinen keskivirtaama sen laskiessa Lamujokeen on noin 1,5 m 3 /s, laskennallinen keskialivirtaama on 0,3 m 3 /s ja keskiylivirtaama 5,5 m 3 /s. Vedenlaatu Pasko-ojan vedenlaatua on tarkkailtu kesäisin ja syksyisin kahdessa havaintopaikassa vuosina 2004 ja Vesi on Paskonevan ylä- ja alapuolella ollut hapanta, humuspitoista ja ravinteikasta. Kokonaisfosfori ja -typpipitoisuudet ovat olleet korkeita. Paskonevan yläpuolella vesi on ollut happamampaa kuin sen alapuolella. Alapuolella veden rauta-, kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet korkeammat kuin yläpuolella. Pasko-ojan vedenlaatutietoja vuosien keskiarvoina: Havaintopaikka ph Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.N µg/l NH 4 N µg/l Kok.P µg/l Pasko-oja yläpuoli 5,3 3, Pasko-oja alapuoli 6, Pasko-ojan ja Ristisenojan suualueilla vesi on hapanta, tummaa, humuspitoista, sameaa ja rautapitoista. Keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella suualueiden vesi on erittäin rehevää ja typpipitoisuuksien perusteella rehevää. Kokonaisfosforista suuri osa on liukoisessa fosfaattimuodossa. Pasko-ojan suualueella veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet ovat hieman suuremmat kuin Ristisenojan suualueella. Vuonna 2006 Pasko-ojan suualueen syyskuun näytteen kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea (1 800 mg/l) verrattuna muihin näytteenottokertoihin ja tämä nostaa vuoden 2006 keskimääräistä kiintoaineainepitoisuutta huomattavasti suuremmaksi muihin vuosiin verrattuna. Ympäristöhallinnon käyttökelpoisuusluokituksessa Pasko-ojaa tai Ristisenojaa ei ole luokiteltu. Lamujoki kuuluu luokkaan tyydyttävä. Muu kuormitus Ristisenojan valuma-alueen maankäyttö on metsätalouspainotteista ja vesistökuormitus koostuu pääosin metsätalouden hajakuormituksesta. Vapo

10 Oy:llä on toiminnassa oleva 230 ha:n turvetuotantoalue Piipsannevalla ja vireillä ympäristölupahakemukset Kärsämäen Rimpinevan ja Savinevan turvetuotantoalueille. Rimpinevan arvioitu bruttovuosikuormitus: 10 Pinta-ala ha Kiintoaine kg/v Fosfori kg/v Typpi kg/v Kuntoonpanovaihe 69, Tuotantovaihe 69, ,7 300 Savinevan arvioitu bruttovuosikuormitus: Pinta-ala ha Kiintoaine kg/v Fosfori kg/v Typpi kg/v Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe Ristisenojan valuma-alueella sijaitsee myös Turveruukki Oy:n Jylennevan 70 ha:n turvetuotantoalue, noin 23 km Paskonevalta kaakkoon. Piipsannevalla sijaitsee myös Haapaveden kaupungin jätevedenpuhdistamolietteen läjitysalue ja Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen tuhkanläjitysalue, jossa muodostuvat vedet johdetaan laskuojan ja Pasko-ojan kautta Ristisenojaan. Vaikutukset vesistöön Laskennallisen arvion perusteella Paskonevan turvetuotantoalueen kuormituksella on vaikutusta alapuolisen Pasko-ojan vedenlaatuun. Pasko-ojan suulla ja Ristisenojan suulla kuormituksen vaikutus vedenlaatuun on vähäinen ja Lamujokeen kohdistuva vaikutus on jo hyvin vähäinen. Paskonevan turvetuotannon aiheuttamat arvioidut pitoisuuslisät keskivirtaamatilanteessa alapuolisilla vesialueilla: Virtaama l/s Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Pasko-oja, purkuojan kohta Kuntoonpanovaihe 140 0,24 4,1 200 Tuotantovaihe 140 0,22 1,6 51 Pasko-ojan suulla Kuntoonpanovaihe 370 0,09 1,5 76 Tuotantovaihe 370 0,08 0,6 19 Ristisenojan suulla Kuntoonpanovaihe ,02 0,4 19 Tuotantovaihe ,02 0,2 5

11 Paskonevan, Rimpinevan ja Savinevan yhteenlasketun turvetuotannon aiheuttamat arvioidut pitoisuuslisät Ristisenojan suulla keskivirtaamatilanteessa: 11 Virtaama l/s Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Kuntoonpanovaihe ,07 1,1 53 Tuotantovaihe ,05 0,5 13 Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä tapahtuvia muutoksia, kuten sedimentoitumista ja ravinteiden sitoutumista. Kalastus ja kalasto Pasko-ojalla ei ole merkittävää kalataloudellista arvoa, eikä ojalla kalasteta. Kalastustiedustelun mukaan Pasko-ojan laskukohdan yläpuolisella Ristisenojalla harjoitetaan pienimuotoista kotitarvekalastusta. Vuonna 2001 talouskohtainen saalis oli keskimäärin 27 kg haukea, ahventa ja särkeä. Vuonna 2000 yksi kalastaja sai muutaman ravun katiskaansa. Puolet kalastajista arvioi pyydysten likaantumisen vaikeuttavan kalastusta. Likaantumisen aiheuttajina olivat humus ja puiden lehdet. Yhden kalastajan mukaan vesi on kesällä vähäistä ja huonolaatuista eikä siinä silloin voi uida tai kalastaa. Ristisenojassa esiintyy haukea, ahventa, särkeä, säynettä ja lahnaa. Rapua esiintyy Ristisenojassa satunnaisesti, mutta alapuolisella Lamujoella rapukanta on pyyntivahva. Ojaan ei ole tehty kalaistutuksia. Lamujokeen on istutettu taimenta. Ristisenojan kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä, kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki. Vedenlaadun suhteen vaateliain kevätkutuisista lajeista on harjus, joka lisääntyy luontaisesti Lamujoella. Ristisenojassa harjus esiintyy vain poikkeuksellisesti. Rapua on esiintynyt Ristisenojassa jo pitkään, mutta kanta ei ole ollut pyyntivahva. Lamujoen rapukantaan tai kalastoon Paskonevan kuormituksella ei ole hakijan arvion mukaan merkittävää vaikutusta. Ristisenojalla pienimuotoinen kalastus keskittyy Pasko-ojan yläpuolelle, eikä Pasko-ojan alapuolisella Ristisenojalla juuri kalastettane. Paskonevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus tulee vaikuttamaan osaltaan Ristisenojan vedenlaatuun, mutta sillä ei ole käytännössä vaikutusta kalastukseen, joka sijoittuu Pasko-ojan yläpuoliselle Ristisenojalle. Lamujoen kalastukseen tai ravustukseen kuormituksella ei ole hakijan arvion mukaan merkittävää vaikutusta. Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Ristisenojan nykyinen tila, sen kalataloudellinen arvo ja kalastuksen sijoittuminen huomioiden Paskonevan kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset ovat hakijan arvion mukaan sen tasoisia, että ne eivät ylitä korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa.

12 12 Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toimintaja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten ja toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailu tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (muun muassa ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset toimintaan kohdistuneet huomautukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esim. pinta- ja pohjavedet sekä kalatalous). Hakemukseen on liitetty esitys Paskonevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Hakija ei ole pitänyt Paskonevan olosuhteissa erillistä kalataloustarkkailua eikä pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. Alueella on voimassa Siikajoen yhteistarkkailun kalataloudellinen tarkkailuohjelma, johon Paskoneva liitetään. Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen Paskonevan alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Hakija on esittänyt vakuudeksi 5 000,00 euron omavelkaista takausta.

13 13 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Hakija on toimittanut kartan, johon on merkitty muut samaa purkuvesistöä kuormittavat turvetuotantoalueet ja selostuksen siitä, miten estetään Pasko-ojan vesien tulviminen tuotantoalueelle ylivirtaamatilanteissa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Haapaveden kaupungissa, Piippolan ja Pulkkilan kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kalajokilaakso-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Haapaveden kaupungilta, Haapaveden kaupungin kaavoitusviranomaiselta ja Haapaveden kaupungin sekä Piippolan ja Pulkkilan kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on huomauttanut, että Paskonevalle on suunniteltu kaksi rinnakkaista laskeutusallasta. Rinnakkaisia altaita ei suositella käytettävän, koska veden tasainen jakaantuminen altaille on haasteellista. Vedet pumpataan ympärivuotisesti ojitetulle alueelle tehtävälle kosteikolle. Menetelmässä on monta epävarmuustekijää, koska menetelmästä ei ole saatavilla pitkäaikaisia tutkimustuloksia. Hakemuksen kuormituslaskelmat on tehty olettaen, että pintavalutus toimii normaalisti. Ojitetulle alueelle tehty kenttä voi toimia hyvinkin, mutta on olemassa esimerkkejä huonosti toimivista kentistä. Tiedossa ei ole vielä kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat puhdistustulokseen. Samalla osavaluma-alueella sijaitsee osa hakijan Piipsannevan turvetuotantoalueesta sekä Turveruukki Oy:n Jylennevan turvetuotantoalue. Lisäksi on vireillä kaksi uutta turvetuotantohanketta. Paskonevan sekä vireillä olevien Savinevan ja Rimpinevan yhteisvaikutusta on tarkasteltu, mutta tarkastelussa ei ollut mukana jo olemassa olevaa turvetuotantoa. Paskoneva on vesiensuojelun suuntaviivat ohjelman ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen hanke, koska alue on jo ennestään ojitettu. Vuosien vedenlaatuaineistoon perustuvassa käyttökelpoisuusluokittelussa Lamujoen vedenlaatu muuttuu huonommaksi eli luokasta tyydyttävä luokkaan välttävä Ristisenojan laskukohdan jälkeen. Vesienhoitoalueen ekologisen luokittelun mukaan Lamujoen nykytila on arvioitu tyydyttäväksi. Vedenlaadultaan hyvää huonommassa tilassa oleville vesille, myös Lamujoelle esitetään toimenpiteitä tilan parantamiseksi parhaillaan laadittavana olevassa toimenpideohjelmassa. Lupa voidaan

14 myöntää, mutta on varmistuttava, että Paskonevan kuormitus ei vaaranna Lamujoen vesienhoidolle asetettuja tavoitteita. Ojitetulle alueelle rakennettava pintavalutuskentän kaltainen kosteikko tulee rakentaa huolellisesti niin, että varmistetaan veden tasainen jakaantuminen turvekerroksessa. Kentän toimivuutta on seurattava kentän ylä- ja alapuolisin vesinäyttein. Vesistötarkkailu on aloitettava jo kuntoonpanovaiheessa. Hakijan olisi selvitettävä, onko Paskonevan turvetuotannolla riskiä happamuuskuormitukseen. Paskonevan ennakkotarkkailutulosten perusteella vesi on ollut hapanta erityisesti Pasko-ojassa Paskonevan yläpuolisella havaintopaikalla, muun muassa syyskuussa 2005 veden ph oli 4,9. Vesiensuojelurakenteet on tehtävä ensiksi ja niiden on oltava käytössä jo sarkaojitusvaiheesta lähtien. Vesiensuojelua, mukaan lukien pumppausta pintavalutuskentälle on toteutettava myös mahdollisten tuotantokatkosten aikana. Mahdollisista häiriö- ja poikkeustilanteista on heti ilmoitettava ympäristökeskukseen. Häiriötekijät on korjattava heti ja kirjattava käyttöpäiväkirjaan. Vuosittaiset päiväkirjakoosteet on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka voidaan tehdä vuoden 2018 loppuun mennessä. Hakijan esittämää ympäristösuojelulain 101 :n mukaista toiminnanaloittamislupaa ei voida myöntää, koska tehtävät toimenpiteet, kuten pintaturpeen poisto, sarkojen muotoilu ja tuotanto aiheuttavat alapuoliseen vesistöön peruuttamattomia päästöjä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että toiminnan vaikutukset Pasko-ojan, Ristisenojan ja Lamujoen vedenlaatuun on hakemuksessa arvioitu vähäisiksi. Arvio on kuitenkin esitetty ainoastaan keskimääräisenä vuosiarvona, jolloin esimerkiksi rankkasateista aiheutuvat kuormituspiikit jäävät huomiotta. Pasko-ojan ja Ristisenojan merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen, mutta Lamujoen huomattava. Lisääntyvä kuormitus vahvistaa alueella jo nykyisin havaittavia kalastushaittoja ja heikentää kalojen ja rapujen elinolosuhteita. Kalataloudellista kompensaatiota edellyttävän kuormitustason on jo aiemmassa ratkaisukäytännössä katsottu Lamujoen alueella ylittyneen. Olosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, että kompensaatiosta olisi nyt perusteltua luopua. Toiminnasta kalataloudelle aiheutuva haitta voidaan kompensoida kalatalousmaksulla toteutettavin toimin. Maksun suuruutta arvioitaessa vertailukohtana voidaan pitää läheisen Lahnasnevan maksua, ottaen kuitenkin huomioon Paskonevan ympärivuotinen pintavalutus. Hakija on määrättävä maksamaan kunnostuksen aloittamisvuodesta alkaen 250 euron suuruinen kalatalousmaksu. Markkinatilanteesta johtuva kiire ei ole perusteltu syy aloittamisluvan myöntämiseen. Toiminnan aloittaminen lisäisi kuormitusta oleellisesti usean vuoden ajaksi, mikä tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että edellytyksiä toiminnanaloittamisluvan myöntämiseen ei ole. Lupa tulee myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä.

15 3. Haapaveden kaupunki Kalataloustarkkailu on tehtävä työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla ja se voidaan tehdä osana Siikajoen yhteistarkkailua. Kaupunki on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä Paskonevan turvetuotannolle. On tärkeää, että Vapo Oy:lle turvataan mahdollisuus turpeen nostoon ja toimittamiseen Kanteleen Voima Oy:n turvevoimalaitokselle ja Vapo Oy:n voimalaitokselle. Laitosten toiminnalla ja koko turvetuotantoketjulla on erittäin suuri merkitys kaupungin elinkeinoelämälle. 4. Haapaveden kaupungin sekä Piippolan ja Pulkkilan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on vaatinut, että maakuntakaavan merkinnät Paskonevan turvetuotantoalueen pohjoisosassa tulisi huomioida turvetuotantoalueen suunnittelussa. Kaavaan on merkitty eurovaellusreitti Nivala Haapavesi Rantsila. 15 Hakijan vastine 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että hakemuksessa on tarkasteltu samalla valuma-alueella sijaitsevien, ympäristölupakäsittelyssä olevien Paskonevan, Rimpinevan ja Savinevan turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta. Kaikilla kolmella tuotantoalueella tullaan käyttämään ympärivuotista pintavalutusta, joka on parasta käyttökelpoista vesienkäsittelytekniikkaa. Tuotantoalueiden yhteisvaikutus Lamujoessa on kuormituslaskelmien mukaan arvioitu erittäin vähäiseksi. Tämä johtuu edellä mainitun BAT-periaatteen noudattamisesta ja siitä, että tuotantoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala, 284,5 ha, on vain 1,6 % Ristisenojan valuma-alueesta ja 0,3 % Lamujoen valuma-alueesta. Kuormituslaskelmien mukaan Paskonevan tuotanto ei vaaranna Lamujoen vesienhoidolle asetettuja tavoitteita. Ympäristökeskus ei ole suositellut käytettävän rinnakkaisia laskeutusaltaita, koska veden tasainen jakaantuminen altaille on haasteellista. Veden tasainen jako altaisiin onnistuu kuitenkin asentamalla altaiden perälle settipadot täsmälleen samalle korkeudelle, kuten Paskonevan vesienkäsittelyrakenteissa tullaan tekemään. Tällöin vesi virtaa tasaisesti molemmista altaista. Lisäksi altaat on mitoitettu sangen suurelle vesimäärälle, jolloin mitoitusvirtaama ei ylity, vaikka virtaus olisikin jonkin verran epätasapainossa. Haasteellisempia ovat useammat rinnakkaiset laskeutusaltaat, jolloin voidaan joutua turvautumaan jakokaivon rakentamiseen ennen laskeutusaltaita. Saatujen kokemusten mukaan ojitetulle alueelle tehty pintavalutuskenttä toimii hyvin, mikäli ojat on tukittu eli oikovirtaukset on estetty. Pintavalutuskentän toimivuutta seurataan ympäristölupahakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma sisältää toimivuuden tarkkailun kentän ylä- ja alapuolisen vesinäytteenoton avulla. Vesistötarkkailu toteutetaan vertailtavuuden vuoksi Siikajoen turvetuottajien tarkkailuohjelman mukaisesti ja ohjelman mukaisessa aikataulussa. Ohjelma on tehty nimenomaan palvelemaan vesistövaikutusten tehokasta ja järkiperäistä tarkkailua. Yksittäisen suon vesistötarkkailulle ei kannata tehdä omaa aikataulua. Happamuuskuormituksen osalta hakija on todennut, että Paskonevan yläpuolisella havaintopaikalla syyskuussa 2005 todettu ph-arvo 4,9 on tyypillinen suoalueen veden ph, eikä ole edes erityisen matala. Turvetuotanto ei

16 tarkkailutietoihin perustuen sinänsä nosta tai laske alueelta poistuvan veden ph:ta. Haapaveden Paskonevan yleisimmät pohjamaalajit ovat Geologian tutkimuskeskuksen (Turvetutkimusraportti 257) mukaan hieta ja hiekka. Suon pinnan korkeus on metriä merenpinnan yläpuolella. Sulfidipitoiset, ojituksen yhteydessä happamuutta aiheuttavat sedimentit ovat koostumukseltaan hienojakoisempaa savea ja silttiä kuin Paskonevan pohjalla esiintyvät karkeammat maalajit. Sulfidipitoiset maat sijaitsevat alueilla, jotka ovat alle 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Myöskään maantieteellisesti ei sulfidisavea synnyttänyt Litorinameri ulottunut Haapavedelle asti. Näistä syistä johtuen ei ole riskiä, että Paskonevan turvetuotanto aiheuttaisi happamuuskuormitusta. Toiminnanaloittamisluvan myöntämiselle muutoksenhausta huolimatta on perusteltu syy. Kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen on tarve, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Hankkeen tekee kiireelliseksi turpeen lisääntyvä käyttötarve ja se, että nykyiset ja 1980-luvuilla käyttöönotetut tuotantoalueet ovat turvevaroiltaan ehtyneet. Vuotuisten nostomäärien on oltava aikaisempia suurempia. Nostomäärät ovat suoraan riippuvaisia käytössä olevan suoalan kokonaispinta-alasta, koska vuosittain suon pinnasta kuoritaan maksimissaan 15 cm:n turvekerros. Poistumien myötä vuosittaiset tuotantomäärät pienentyvät. Suon pohjaa kohti mentäessä tuotanto vaikeutuu ja samalla hidastuu, koska pohjamaan rajassa on nostoa haittaavia kiviä ja koska kenttien kuivatustilanne laskusuhteiden alentuessa useimmiten heikkenee. Lyhyesti sanottuna tuotantoalueiden kulumisen vuoksi tuotantoala pienenee ja tuotannon tehokkuus heikkenee. Lisääntyvää kysyntää ja tuotantoalan pienentymistä sekä tuotannon tehokkuuden alentumista vastaan on tarpeen saada uutta tuotantoalaa, jotta kysyntää ja käyttöä varten tarpeellinen määrä turvetta saadaan tuotettua ja toimitettua käyttökohteisiin sekä käytettyä talousalueen eli yhteiskunnan moninaisiin käyttötarpeisiin. Ottaen huomioon kuntoonpanoon menevä aika hanke on ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetulla tavalla kiireellinen. Mikäli luvan myöhemmän epäämisen johdosta olisi tarpeen toimenpitein saattaa ympäristö ennalleen, on kysymys ojituksen ja mahdollisesti käynnistyneen turvetuotannon kuormitusvaikutuksen hallinnasta. Eräissä vesioikeuksien päätöksissä (muun muassa Isosuo, Utajärvi, Pohjois-Suomen vesioikeuden ja vesiylioikeuden riita-asiassa antama ratkaisu) tuotantoalueen kuormituksen on todettu alentuvan noin kolmessa vuodessa alle korvausvelvollisuuden perustavan kuormitustason. Sama arvio likimäärin toistuu hankkeissa, joissa annetaan määräyksiä toiminnan lopettamiseksi. Esitetty euron vakuus on riittävä kattamaan edellä mainitun ajan kuivatusvesien ympärivuotisesti pintavalutukseen pumppauksen ja kunnossapidon kustannukset. Ympäristökeskuksen esittämä perustelu peruuttamattomista päästöistä ei ole syy evätä ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Vaikka päästöjä muutoksenhaun aikana syntyykin, ne eivät estä ympäristön saattamista ennalleen. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Paskonevan turvetuotannosta kalataloudelle aiheutuva haitta voidaan kompensoida kalatalousmaksulla ja on ottanut vertailukohdaksi Lahnasnevan ympäristöluvassa määrätyn kalatalousmaksun. Lahnasnevan kuormitus on kuitenkin arvioitu suuremmaksi kuin Paskonevan johtuen Paskonevan pintavalutuk- 16

17 sen ympärivuotisuudesta. Hakija on toistanut kantanaan, että Paskonevan kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset ovat kokonaisuudessaan sen tasoisia, etteivät ne ylitä korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa. Toiminnanaloittamisluvan osalta hakija on viitannut Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. 17 MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antanut päätökset nro 14/09/2 ja 15/09/2 Vapo Oy:n Rimpinevan ja Savinevan turvetuotantoalueita koskevissa ympäristölupa-asioissa. Hakemukset on hylätty. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Paskonevan turvetuotantoon Haapaveden kaupungissa Siikajoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien 100 ha. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 7 olevan Paskonevan tuotantosuunnitelmakartan (mittakaava 1:5 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Pasko-ojaan. Pasko-ojan uoman siirto tuotantoalueelta sen eristysojaan on tehtävä niin, että eristysojan vetokyky on riittävä ja kaivutöiden toteutuksesta ei aiheudu vedenlaadun tarpeetonta heikkenemistä. Suunnitelma eristysojan ja siihen rakennettavan selkeytysaltaan mitoituksista on toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään kaksi kuukautta ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. 2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 7 olevan Paskonevan tuotantosuunnitelmakartan (mittakaava 1:5 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, kahden laskeutusaltaan ja pinta-alaltaan vähintään 4,5 ha:n pintavalutuskentän (Pintavalutuskenttä, mittakaava 1:3 500) avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

18 Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentällä olevat ojat on täytettävä tai tukittava vähintään 10 metrin välein tehtävillä padoilla. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jakoojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitus on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. 18 Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

19 7. Alueen turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. 19 Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Haapaveden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä, laatu tai jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalata-

20 loudellisia vaikutuksia Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailusuunnitelma on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä kalatalouden osalta Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. 20 Kunnossapitovelvoite 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 250 euroa kalatalousmaksua Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen rapukannalle, kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotantotoiminta päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

21 21 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista sekä niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Paskonevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on nykytilassaan kokonaan ojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Paskonevan olosuhteissa. Paskonevan tuotantoalueen lisäksi samalle Ristisenojan valuma-alueelle sijoittuvat Vapo Oy:n Savinevan (115 ha) ja Rimpinevan (69,5 ha) turvetuotantoalueet, joiden lupahakemukset ympäristölupavirasto on ratkaissut samanaikaisesti Paskonevan ympäristölupapäätöksen kanssa. Savinevan ja Rimpinevan hakemukset on hylätty. Ympäristölupavirasto katsoo, että Ristisenojan valuma-alueella ei ole edellytyksiä turvetuotannon kuormituksen merkittävään lisäämiseen aiheuttamatta Lamujoen kala- ja raputaloudellisen sekä virkistyksellisen käyttömahdollisuuden vaarantumista. Tässä tilanteessa on perusteltua sijoittaa turvetuotantoa alueille, jotka on jo ojitettu ja joilta etenkin kuntoonpanovaiheessa aiheutuva vesistökuormitus on oleellisesti pienempi kuin ojittamat-

22 tomien alueiden kuntoonpanoajan kuormitus. Ympäristönsuojelulain varovaisuusperiaatekin huomioon ottaen turvetuotannon sijoittaminen Paskonevan alueelle on mahdollista. Ympäristölupavirasto katsoo, että Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan merkityt luonnon monikäyttöalue ja tärkeä vaellusreitti ovat sijoittumiseltaan siinä määrin ohjeelliset ja vaellusreitin osalta tarkkaan toteutuspaikkaan sijoittumaton, että maakuntakaavan kyseiset merkinnät eivät ole esteenä luvan myöntämiselle. Kun otetaan huomioon Paskonevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista, eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. 22 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvat päästöt vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Luvan saaja ei ole myöskään esittänyt sellaista perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista puuttuvat. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen lupamääräykset 1 5. Tuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on pintavalutuksen osalta oltava käytössä ympäri vuoden. Koska tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, riittävät pöly- ja meluhaittojen rajoittamiseksi yleisluonteiset määräykset 6 ja 7. Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutusken-

23 tän puhdistustehoa on määrätty tarkkailtavaksi ympärivuotisesti koko kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vähintään neljän vuoden ajan niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toimiiko kenttä sille lupahakemuksessa esitetyllä teholla vai onko ryhdyttävä toimenpiteisiin vesien käsittelyn tehostamiseksi. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 15 on tarpeen kala- ja raputaloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 23 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskuksen esittämää erillistä happamuusvaikutusselvitystä ympäristölupavirasto ei pidä tarpeellisena. Happamuutta on määrätty seurattavaksi osana päästötarkkailua kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa. Vesistötarkkailun sisällön hyväksyy ympäristökeskus. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti 45 a, 46 1 ja 4 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti, momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15

24 24 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

25 25 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Antti Ylitalo Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Antti Ylitalo (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman Tiedustelut: asian esittelijä, puh HN/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Tuotantoalueen kartta Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma

26 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois- Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois- Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

27 Liite 2 TUOTANTOALUEEN KARTTA