YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 80/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-132 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 80/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-132 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ruokosuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Ähtäri Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksellaan pyytänyt ympäristölupaa Ruokosuon 34,0 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Ähtärin kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Ruokosuon tuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija on vuokrannut hanketta varten tarvittavaa aluetta 49,0 ha vuoden 2012 loppuun saakka. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Ruokosuon alueelle on merkitty moottorikelkkareitti. Muita varauksia kaavaan ei ole tehty. Niemisjoen valuma-aluetta koskee suunnittelumääräys II, jonka mukaan on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistön luonnonarvoa ja jonka mukaan edellytetään tehostettua vesiensuojelutasoa.

2 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Ruokosuon turvetuotantoalue muodostuu yhdestä 30,6 ha:n suuruisesta lohkosta ja yhdestä 3,6 ha:n suuruisesta auma-alueesta. Myös auma-alueella oleva turve tuotetaan. Tuotantoalueen koko on yhteensä 34,0 ha. Kuntoonpanovaiheessa rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Kuntoonpanovaihe kestää yhdestä kolmeen vuotta. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Energiaturvetta toimitetaan mm. Jyväskylässä sijaitseville voimalaitoksille. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Mahdollisesti voidaan tuottaa myös palaturvetta lähialueen pienille lämpölaitoksille. Alueella on turvetta noin MWh. Tuotantopäiviä on vuodessa Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen Tämän jälkeen alueet siirtyvät jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan maaomistajien päättämään jälkikäyttömuotoon, jona voi olla esim. metsittäminen tai viljely. Ruokosuon turvetuotannon suora ja välillinen vuotuinen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 4 henkilötyövuotta. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut kaksi laskeutusallasta sekä pintavalutuskenttä, jolle vedet johdetaan pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,2 ha ja valuma-alue 35 ha, jolloin kentän pinta-ala on 6,3 % valuma-alueestaan. Kenttä on ojitettua suoaluetta, jossa turvepaksuus vaihtelee 0,9 2,2 metriin. Pintavalutuskentän ojat tukitaan turpeella ennen alueen käyttöönottoa. Arvio Ruokosuon tuotantoalueen (34,0 ha) kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aiheuttamasta vuosittaisesta brutto- ja nettokuormituksesta (netto sulkeissa), kun käytössä on pintavalutuskenttäkäsittely, on seuraava: Kiintoaine kg Kok.P kg Kok.N kg Kuntoonpanovuosi 900 (660) 12 (9) 300 (250) Tuotantovuosi 640 (370) 5 (2) 160 (83)

3 3 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, mutta jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Pölynmuodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin ja lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuormat suojataan pölyämisen estämiseksi. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m etäisyydelle. Työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ympäri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 120 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja alueen länsipuolitse kulkevaa yksityistietä seututielle 7091 ja siitä edelleen käyttökohteisiin. Ruokosuon turvetuotannossa käytetään vuosittain polttoöljyä noin l, voiteluöljyjä noin 90 l, muita voiteluaineita noin 20 kg ja varastoaumojen suojamuovia noin 0,8 t. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan pelastussuunnitelmassa osoitetuilla paikoilla siirrettävissä säiliöissä, joista aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 90 l, kiinteää öljyjätettä noin 15 kg, akkuja noin 10 kg, sekajätettä 0,5 m 3, aumamuovia 0,8 t ja rautaromua noin 60 kg vuodessa. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrä-

4 4 tykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Ruokosuo on kokonaan metsäojitettu ja sen seurauksena alue on osittain puustottunut, kuivahtanut ja luonnontilaltaan selvästi muuttunut. Ruokosuon tuotantoalue sijaitsee Ähtärin kaupungin Valtion metsämaat -nimisessä kylässä noin 15 km kaupungin keskuksesta koilliseen. Suon länsipuolella on asutusta ja lähin asuinrakennus sijaitsee noin 450 m:n etäisyydellä suunnitellun tuotantoalueen reunasta. Kiinteistön ja turvetuotantoalueen väliin jää puustoa. Ruokosuon lähiympäristö on metsä- ja suomaata. Hankkeen lähiympäristössä harjoitetaan pääasiassa maa- ja metsätaloutta. Ruokosuon itäpuolella noin 4 km:n etäisyydellä sijaitsee puolustusvoimien alue ja noin 5 km:n etäisyydellä pohjoispuolella virkistyskäyttöön merkitty alue. Hankealueen itäpuolella noin 300 m:n etäisyydellä on Kivijärvi. Tuotantoalueen etäisyys kohteesta, päätuulensuunnat sekä lähikiinteistön ja tuotantoalueen välillä olevan puuston perusteella lähikiinteistölle tai Kivijärvelle ei arvioida aiheutuvan kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Lähimpään pihapiiriin voi ajoittain kulkeutua Ruokosuon tuotantotoimien ääniä, jotka vastaavat maatalouden ja liikenteen ääniä. Muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella Ruokosuon tuotannosta aiheutuva melu ei aiheuta valtioneuvoston päätöksellä (993/92) annettujen äänitasojen ohjearvojen ylityksiä eikä tuotantorajoituksia ole tarpeen asettaa melun vuoksi. Työmaateiden varressa ei ole asutusta. Ruokosuon lisäksi hakijalla on Kortteisen luusuan yläpuolisilla vesistö-alueilla seuraavat eri vaiheissa olevat turvetuotantoalueet:

5 5 Valuma-alue Tuotantoalue Pinta-ala Tuotantovalmius (ha) Sarasuo 85,0 valmisteilla Ulpassuo 85,0 tuotantokunnossa Haukilamminneva 75,6 lupa myönnetty (ei lainvoimainen) Loukkusuo 15,0 tuotantokunnossa Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Lähin Natura-alue sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä Ruokosuon koillispuolella. Vesilain 1 luvun 17a :ssä tarkoitettuja luonnontilaisia alle hehtaarin suuruisia lampia tai luonnontilaisia lähteitä ja puroja ei Ruokosuon läheisyydessä ole. Rämälän II luokan pohjavesialue sijaitsee noin 3 km hankealueesta etelään. Arpaistenkankaan II luokan pohjavesialue sijaitsee noin 5 km hankealueesta pohjoiseen. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Kaivokysely lähetettiin hankealueen lähialueen kiinteistönomistajalle. Kyseinen tila ottaa vetensä omasta betonirengaskaivosta. Kaivo on lähdepohjainen, mutta myös pintavedet pääsevät kaivoon. Kaivovesi on riittänyt kuivinakin aikoina. Vedenlaadun tutkimuksista ei asukkailla ole tietoa. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta kaivon veden antoisuuteen tai veden laatuun. Ruokosuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien (35.4) Niemisjoen vesistöalueen (35.47) Kortteisen Kivijärven alueella (35.473). Kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Kivijärvestä laskevan Kortteisensalmen kautta Kortteinen-järveen ja sieltä Kortteisenjoen kautta Pemuun, josta vesi laskee Vanhasalmen kautta Niemisveteen noin 6 km:n päässä hankealueesta. Kortteisen-Kivijärven alueen pinta-ala on 34,89 km 2 ja järvisyys 15,76 %. Yläpuoliset valuma-alueet mukaan lukien valuma-alueen pinta-ala Kortteisen-Kivijärven alueen alarajalla Kortteisen luusuassa on 174,48 km 2, josta hankealue muodostaa 0,2 %. Hankealueen suunnitellun laskuojan valuma-alue on 49,6 ha ja valuma-alueen pinta-ala Kortteisensalmessa laskussa Kortteiseen (Ruokosuon laskuojan kohdalla) on 166,22 km 2. Ruokosuon laskuojan keskialivirtaamat (MNQ), keskivirtaamat (MQ) ja keskiylivirtaamat (MHQ) (m 3 /s) laskussa Kortteisensalmeen, Kortteisensalmen virtaamat laskussa Kortteiseen ja Kortteisen luusuan virtaamat laskussa Kortteisenjokeen ovat seuraavat:

6 6 Laskuoja (laskussa Kortteisensalmeen) Kortteisensalmi (laskussa Kortteiseen) Kortteisen luusua (laskussa Kortteisenjokeen) MNQ MQ MHQ 0,001 0,003 0,012 0,342 1,108 3,90 0,367 1,190 4,187 Kalasto ja kalastus Kortteisen vedenlaadusta löytyi tietoja vain vuosilta 1974, 1975 ja Lisänäytteitä otettiin lupahakemusta varten Kivijärvestä ja Kortteisen luusuasta Käytettävissä olevien tietojen perusteella kummankin järven vedenlaatu on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää ja runsashumuksista. Kortteisen veden laadussa ei liene pitkän ajan kuluessa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kivijärvessä ja Kortteisessa esiintyy haukea, ahventa, särkeä, salakkaa ja jonkin verran lahnaa. Kivijärveen on istutettu kuhaa ja siikaa ja järvessä on jonkin verran myös rapuja. Kivijärveen on vuonna 2008 istutettu kappaletta kuhan poikasia. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ruokosuon kuivatusvesien laskennalliset brutto- ja nettopitoisuuslisäykset (netto sulkeissa) alapuolisilla vesialueilla Kortteisensalmessa laskussa Kortteiseen ja Kortteisessa laskussa Kortteisenjokeen ovat seuraavat: Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Kortteisensalmi Kuntoonpanovaihe 0,03 (0,02) 0,34 (0,26) 8,64 (7,04) Tuotantovaihe 0,02 (0,01) 0,14 (0,06) 4,66 (2,38) Kortteisenjoki Kuntoonpanovaihe 0,18 (0,02) 0,32 (0,24) 8,05 (6,56) Tuotantovaihe 0,17 (0,01) 0,13 (0,05) 4,34 (2,21) Hankkeen vaikutus Kortteisensalmen ja Kortteisen kalatalouteen arvioidaan vähäiseksi. Perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ei ole olemassa. Ympäristöriskit Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla.

7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 7 Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaksi. Hakijan mukaan pöly, melu- eikä kalataloustarkkailu ole tarpeen. Korvaukset Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on perustellut toiminnanaloittamishakemustaan käytössä olevien turvevarojen puutteella ja turpeen kysynnän kasvulla. Hakija on esittänyt euron suuruista vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ähtärin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ähtärinjärven Uutisnuotta-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Ähtärin kaupungilta ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, että hakijan esittämä vakuuden määrä toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta on alimitoitettu. Ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luvan saajan on tehtävä käyttö-, päästö-, vesistötarkkailut Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

8 8 Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kunnes kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että vesiensuojelutoimenpiteillä ei voida riittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa ja luvan saaja on velvoitettava suorittamaan 400 euron suuruista vuosittaista kalatalousmaksua Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on edellyttänyt, että vesienkäsittelyssä sovelletaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja menetelmät mitoitetaan turvetuotannon valvontaohjeiden periaatteiden mukaisesti toteuttaen tehostettua vesiensuojelutasoa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan koko maakuntaa koskevassa suunnittelumääräyksessä I todetaan, että tuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Lisäksi maakuntakaavassa on voimassa suunnittelumääräys II ja hankealue sijoittuu Niemisjoen valuma-alueen turvetuotantovyöhykkeelle (tt-1), jota koskeva suunnittelumääräys edellyttää, että valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti tehostettu vesiensuojelutaso on otettava huomioon ja että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen

9 Muistutukset ja mielipiteet 9 kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Maakuntakaavan määräykset tulee ottaa huomioon lupaa myönnettäessä. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, että kuormitus vähenee. Turpeen pölyämistä tulee tarkkailla eikä turvetta tule nostaa tuulen ollessa niin voimakas, että turvepölyä voi siirtyä tuotantoalueen ulkopuolelle. Erityisesti pölyäviä työvaiheita ei tule suorittaa tuulen suunnan ollessa Kivijärvelle tai lähiasutukseen päin aiheuttaen näille pölyhaittaa. Tuotannosta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksellä (993/92) annettuja äänitasojen ohjearvoja. Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää, koska se voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi ja hakijan esittämä vakuus saattaa olla riittämätön. 4) Ähtärin kaupunki on esittänyt kohdan 3) kanssa yhtenevän lausunnon. 5) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on vastustanut luvan myöntämistä toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Vesiensuojelu on järjestettävä niin, että kuormitus pysyy nykyisellään ja huomiota on kiinnitettävä arvaamattomiin tilanteisiin kuten rankkasateisiin ja tulviin, jolloin ravinteita ja kiintoainesta pääsisi järveen. Alapuolinen vesistö on nyt hyvässä tavoitetilassa eikä turvetuotanto saisi muodostaa rasitetta alueilla, joissa vesien hyvä tila on saavutettu. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan Niemisveden alueen vesistöä ei saa kuormittaa turvetuotannolla siten, että se vaarantaisi alueen luontoarvoja. Muistuttaja on vaatinut tehostetun vesiensuojelumenetelmän käyttöä. 6) Kivijärven osakaskunta on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Hakijan on asetettava ylä- ja alarajat päästöille. Riskitekijöitä ovat ukkoskuurot ja kevättulvat. Lisäksi hakijan on määritettävä, mihin toimenpiteisiin ryhdytään ylärajan ylittyessä. Turvetuotannon pinta-ala kasvaa 306,2 ha:iin eikä Kivijärvi tule kestämään sen aiheuttamaa kuormitusta. Vesistön virkistyskäytölle aiheutuisi kohtuutonta haittaa ja alentaisi vapaa-ajan asutuksen arvoa.

10 10 Vesienkäsittelyssä on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Vesiensuojelumenetelmät on mitoitettava ottaen huomioon alapuolisen vesistön tärkeys matkailu- ja virkistyskäytössä. Turvepalot ovat lisääntyneet tuntuvasti vuosina ja turvetuotantoalueiden vartiointi on riittämätöntä. Muistuttaja ei luota luvan hakijan käyttö- ja päästötarkkailuun. Hakijan vastine Hakija on todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausuntoon uudistavansa perustelunsa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ja katsonut esittämänsä vakuuden riittäväksi. Hakija on todennut Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) lausunnosta, että hankealueen kuivatusvesien vaikutus kohdistuu ensisijaisesti alapuoliseen Kortteisen järveen. Hankealue muodostaa Kortteisen valuma-alueesta koko järven luusuassa vain 0,2 %. Hankealueen vesistövaikutukset jäävät erittäin vähäisiksi ja hakija on uudistanut näkemyksensä siitä, ettei hankkeesta aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle tai kalastukselle. Tämän vuoksi hakijaa ei tule velvoittaa kalataloudelliseen tarkkailuun. Hakija on todennut Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 3) ja Ähtärin kaupungin 4) lausunnoista, että tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Yleispiirteisessä kaavoituksessa ei suoriteta eikä ole ollut tarkoitus suorittaa ympäristönsuojelulain mukaista lupaharkintaa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu siinä määrin pölyä tai melua, että pöly- tai melutarkkailun määrääminen olisi tarpeen. Hakija on uudistanut perustelunsa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ja katsonut esittämänsä vakuuden riittäväksi. Hakija on todennut Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 5) muistutuksesta, että tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus on parasta käyttökelpoista tekniikkaa eikä hanke vaaranna Niemisveden alueen luontoarvoja. Hakija on uudistanut perustelunsa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ja katsonut esittämänsä vakuuden riittäväksi. Hakija on todennut, että Kivijärven osakaskunnan 6) muistutus perustuu osin virheelliseen olettamukseen, että hankealue kuormittaisi Kivijärveä. Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittely on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuivatusvesien vaikutusten osalta hakija on viitannut Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen ja uudistanut hakemuksessa esittämänsä. Väite turvepalojen lisääntymisestä vuosina 2008 ja 2009 on perustelematon. Hankealueen paloturvallisuusasiat hoidetaan sisäasiainmi-

11 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu 11 nisteriön ja paikallisen pelastusviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Ilmastokysymyksiä ei käsitellä ympäristöluvassa. Hankealueen päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan puolueettoman konsultin toimesta valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Hakijalla ei ole syytä epäillä tarkkailun luotettavuutta. Muilta osin lausunnossa esitetyt seikat tulevat huomioiduiksi lupahakemuksessa tai tavanomaisten lupamääräysten mukaisina velvoitteina. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Ruokosuon turvetuotantoon Ähtärin kaupungissa Niemisjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten tarkennettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 34,0 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kortteisensalmeen. 2) Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma", mittakaava 1:8 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentällä mahdollisesti olevat ojat on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

12 12 Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 5) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6) Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7.

13 13 Varastointi ja jätteet 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Ähtärin kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Luvan muuttamisesta on tällöin voimassa mitä ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11) Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

14 Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu 14 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE-keskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava mainituille viranomaisille ja Ähtärinreitin kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 13) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voi-

15 15 daan ohjata vesienkäsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi- Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista meluja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on liitettävä myös selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Ruokosuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaan on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuiva-

16 16 tusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Pöly- ja meluhaittoja asutukselle ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Ruokosuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevat perustelut Lupamääräysten perustelut Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa vesistöön aiheutuu merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) 4). Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5) ja melun osalta lupamääräys 6). Lähin asutus on noin 450 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7) ja 8) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9) ja 10).

17 17 Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11) ja 12) annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto hylkää luvan epäämistä koskevat vaatimukset, koska ratkaisun perusteluosasta ilmenevillä perusteilla luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimukset parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Ruokosuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyssä huomioon lupamääräyksistä 1)-4) ilmenevällä tavalla. Kuivatusvedet on määrätty käsiteltäväksi pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti perustason vesienkäsittelyn lisäksi. Vaatimukset tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksistä 11) ja 12) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo lähimmän asuinrakennuksen etäisyys tuotantoalueesta ja tuotantoalueen ja sen väliin jäävä puusto huomioon ottaen, että Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 3) ja Ähtärin kaupungin 4) edellyttämä pölytarkkailu ei ole tarpeen. Lupamääräyksessä 5) on muun muassa määrätty, että tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimus voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä otetaan huomioon lupamääräyksestä 8) ilmenevällä tavalla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sekä Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 3) ja Ähtärin kaupungin 4) vaatimukset vesiensuojelurakenteiden mitoittamisesta otetaan huomi-

18 18 oon lupamääräyksestä 2), vesiensuojelurakenteiden valvonnasta ja ojaston puhdistustyön valvonnasta lupamääräyksestä 4) sekä kuormituksen tarkkailusta lupamääräyksestä lupamääräyksestä 11) ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskuksen vaatimus vuosiraportoinnista otetaan huomioon lupamääräyksistä 11)-12) ilmenevällä tavalla. Vaatimus vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ilmoittamisesta otetaan huomioon lupamääräyksestä 3) ilmenevällä tavalla. Vaatimus tuotantoalueen kuivatusvesien johtamisen jatkamisesta vesiensuojelurakenteiden kautta otetaan huomioon lupamääräyksestä 15) ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimus kalataloustarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 12) ja vaatimus kalatalousmaksusta lupamääräyksestä 14) ilmenevällä tavalla. Huomioon ottaen hankealueen vähäinen tuotantopinta-ala ja tehostettu vesienkäsittely ja se, että alue on jo metsäojitettu, määrätty kalatalousmaksun suuruus harkitaan tarkoituksenmukaiseksi. Ympäristölupavirasto toteaa Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 3) ja Ähtärin kaupungin 4) vaatimuksiin Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräysten I ja II huomioon ottamisesta, että hankealueen lähistöllä ei ole suunnittelumääräyksessä I tarkoitettuja suojelukohteita ja huomioon ottaen hankealueen vähäinen tuotantopinta-ala ja tehostettu vesienkäsittely ja se, että alue on jo metsäojitettu, Ruokosuon turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna alapuolisten vesistöjen luontoarvoja. Vaatimus toiminnanaloittamista koskevan hakemuksen hylkäämisestä otetaan huomioon hylkäämällä hakemus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Melua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 6) ilmenevällä tavalla. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 5) vaatimus vesiensuojelusta otetaan huomioon lupamääräyksistä 2)-4) ja vaatimus arvaamattomien tilanteiden huomioon ottamisesta otetaan huomioon lupamääräyksistä 9) ja 10) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Kivijärven osakaskunnan 6) vaatimukseen päästöille asetettavista rajoista, että huomioon ottaen hankealueen vähäinen tuotantopinta-ala ja tehostettu vesienkäsittely, vesistöpäästöjen raja-arvojen asettaminen ei ole tarpeen. Turvepaloja koskevan muistutuksen osalta todetaan, että luvan saajan on noudatettava sisäasiainministeriön ohjetta turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta.

19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 19 Käyttö- ja päästötarkkailun suorittamisen luotettavuuden osalta ympäristölupavirasto toteaa, että päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Kivijärven kuormittumisen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että kuivatusvesiä ei johdeta Kivijärveen. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on euroa ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

20 20 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Anne Valjakka Jukka Leinonen Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Liite 2 Kartta

23 RUOKOSUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti. Vesinäytteet otetaan laskuojasta pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa

24 tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.