YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 119/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 41 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 119/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 41 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pikku Kerusnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Ilmajoki Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie Vaasa HAKEMUS Vaskiluodon Voima Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pikku Kerusnevan 64,2 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Ilmajoen kunnassa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pikku Kerusnevalla ei ole aiempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija omistaa suurimman osan tuotantoalueesta. Hakija on vuokrannut 5,4 ha:n suuruisen alueen tuotantoalueesta sopimuksella, jonka voimassaolo päättyy vuonna Hakija on tehnyt sopimukset ojan käytöstä Tuomiluoman ojitusyhtiön sekä turvetuotantoalueen ja pintavalutuskentän välisen laskuojan maanomistajien kanssa. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan Kyrönjoen valumaalueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla.

2 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Pikku Kerusnevan hankealueesta turvetuotantoalueita on 64,2 ha, varastoalueita 3,1 ha, laskeutusallasaluetta 0,6 ha ja tukikohtaaluetta 0,5 ha. Tukikohta on suunniteltu rakennettavaksi tien varrelle noin 150 metrin etäisyydelle tuotantoalueen eteläisestä kulmasta. Tuotantomenetelmänä on tarkoitus käyttää imuvaunuja, jotka on varustettu pölyä keräävillä sykloneilla. Tuotantopäiviä on kesän aikana noin 40. Pikku Kerusnevan vuosittaiseksi tuotantomääräksi on arvioitu noin m 3. Turpeet käytetään sähkön ja kaukolämmön tuottamiseen hakijan Seinäjoen voimalaitoksella. Tuotannon arvioitu kestoaika on 25 vuotta. Hankkeen on arvioitu työllistävän 1 2 henkilöä ympärivuotisesti ja 2 3 henkilöä osa aikaisesti. Alueen mahdollinen jälkikäyttömuoto on ruokohelven viljely energiakäyttöön. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pikku Kerusnevan kuivatusvedet on suunniteltu puhdistettavaksi siten, että sarkaojien purkupäät varustetaan sakka altailla ja päisteputket padottavilla sihtiputkilla. Sarkaojista vedet valuvat kokoojaojaan, joka johtaa vedet kahdelle laskeutusaltaalle. Laskeutusaltailta vedet pumpataan noin 500 metrin päässä olevalle Iso Kerusnevan turvetuotantoalueen pintavalutuskentälle. Iso Kerusnevan pintavalutuskentän koko (8,8 ha) on 4,7 % Iso Kerusnevan ja Pikku Kerusnevan yhteenlasketusta tuotantopintaalasta (188,1 ha). Pikku Kerusnevan vuotuiset päästöt sulan maan aikana (180 d) on arvioitu seuraaviksi: Fosfori 2,2 kg Typpi 63,5 kg Kiintoaine 250 kg Orgaaninen aines kg Pöly, melu ja liikenne Jyrsinturvetuotannossa syntyy runsaasti pölyä, kun kuivaa turvetta käsitellään. Pölylaskeumat vähenevät kuitenkin voimakkaasti siirryttäessä tuotantokentän ulkopuolelle. Pölymäärä puolittuu jo ensimmäisen viiden metrin matkalla ja pienenee neljännekseen jo kymmenen metrin päässä tuotantokentän reunasta.

3 Varastointi ja jätteet 3 Tuotannosta syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentajat kunnossa sekä tuotantomenetelmän valinnalla. Pikku Kerusnevalta on kuljetusreitti turvetietä pitkin kautta valtatielle 19. Energiaturpeen kuljetukset tapahtuvat pääasiassa marrastoukokuun välisenä aikana. Kuljetuksia on noin 380 rekkakuormaa vuodessa. Pikku Kerusnevan tuotannossa arvioidaan kuluvan vuosittain jäteöljyä noin l, öljyistä ja rasvaista sekajätettä noin 50 l ja kuivaa sekajätettä noin 100 l. Syntyville jätteille on omat astiansa tukikohdassa. Jätteiden eteenpäin kuljetuksesta vastaa hakija tai ulkopuolinen urakoitsija. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Hankealue on kokonaisuudessaan ojittamatonta luonnontilaista suota. Hankealueen reuna alueet on metsäojitettu. Pikku Kerusnevan keskiosa on lyhytkorsinevaa ja kalvakkanevaa. Eteläosa on saranevaa. Pohjoisessa ja lännessä on rahka, tupasvilla ja sararämettä. Pohjoisen ja lännen reuna alueilla on vähäistä rämemännikköä. Hankealueen keskiosa on lähes aukeaa puutonta suota. Suolla on ohuehko heikosti maatunut pintarahkakerros, joka koostuu suurimmaksi osaksi Cuspidata ryhmän rahkasammalien jäännöksistä. Pikku Kerusnevalla ja lähiympäristössä on metsäkanalintuja ja joitakin pikkulintulajeja. Alueella saattaa myös joskus tavata kettuja ja hirviä. Pikku Kerusnevan hankealue sijaitsee noin 15 km Ilmajoen keskustaajamasta kaakkoon ja noin 15 km Seinäjoen keskustasta etelään. Hankealue rajoittuu etelässä ja lännessä rakennettuun turvetiehen. Maastollisesti hankealue rajoittuu etelässä kallioisiin moreenimäkiin, lännessä ja pohjoisessa moreenimäkiin ja niiden välisiin suolahdekkeisiin sekä idässä ojitettuun suohon. Lähimmät asutut talot sijaitsevat luoteen ja pohjoisen suunnalla yli kilometrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hankealueen lähiympäristössä ei ole virkistysalueita. Pikku Kerusnevan kaakkoispuolella on hakijan noin 123 ha:n suuruinen Iso Kerusnevan turvetuotantoalue. Pikku Kerusnevalla syntyvästä pölystä ei aiheudu mainittavaa haittaa ympäristölle, koska lähellä ei ole asutusta, vesistöjä eikä viljelysmaita.

4 4 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hankealueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelu tai pohjavesialueita. Pikku Kerusneva sijaitsee Tuomiluoman valuma alueella (42.034). Valuma alueen pinta ala on noin 90 km 2, josta suunnitellun tuotantoalueen osuus on noin 0,7 %. Pikku Kerusnevan kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Tuomiluomaan, joka laskee Kyrönjokeen. Tuomiluoma on noin 20 km pitkä. Tuomiluoman virtaamat ovat Iso Kerusnevan kohdalla vuosina vaihdelleet välillä 0,6 189 l/s ja luoman suuosassa l/s. Tuomiluoman vesi on tummaa, ravinteikasta ja ajoittain hyvin hapanta. Tuomiluomaa kuormittaa maa ja metsätalouden lisäksi hakijan Iso Kerusnevan turvetuotantoalue (123 ha). Tuomiluoman kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Luomassa harrastetaan pienimuotoista kalastusta, jonka tärkein saalislaji on hauki. Luomassa esiintyy lähinnä ahvenia, haukia, särkiä ja mateita. Rapuja ei ainakaan viime vuosina ole tavattu. Pikku Kerusnevan vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti alapuoliseen laskuojaan ja Tuomiluoman latvaosiin. Vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Suunnitellusta turvetuotannosta ei ole arvioitu olevan mainittavaa haittaa kalastukselle. Tuomiluoman vähäisen vesimäärän ja heikon laadun vuoksi sillä ei ole virkistyskäyttöä. Luoman keski ja yläosissa on muutamia pieniä puronvarsilehtoja, jotka lähinnä sopivat virkistyskäyttöön. Pikku Kerusnevan toiminnasta ei aiheutune haittaa lehtojen virkistyskäytölle. Paloturvallisuus otetaan huomioon rakentamalla riittävästi palokaivoja ja tieyhteys kahdesta suunnasta. Laskeutusaltaiden kaivun yhteydessä rakennetaan tulokanavaan ohitusoja patolaitteineen. Ohitusojaa käytetään esimerkiksi rajun tulvatilanteen sattuessa, etteivät vesimassat vie mukanaan altaisiin kerääntynyttä lietettä. Hakemuksessa on esitetty, että Pikku Kerusnevan päästötarkkailu liitetään osaksi hakijan Etelä Pohjanmaan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. Tarkkailusuunnitelmaan lisätään yksi näytteenottopiste Pikku Kerusnevan alapuoliseen laskuojaan.

5 5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa arviolla Pikku Kerusnevan eläimistöstä sekä tiedoilla Tuomiluoman muusta kuormituksesta ja lähimpien asuintalojen sijainnista. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ilmajoen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ilmajoki lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ilmajoen kunnalta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut tarkastaneensa Iso Kerusnevan pintavalutuskentän. Pintavalutuskentällä on vanhoja metsäojia, joita pitkin vesi pääsi virtaamaan, eli alueella on oikovirtauksia. Vesi ei päässyt jakaantumaan kentälle tasaisesti. Kenttä on mitoitukseltaan riittävä, mutta se ei ole tehokkaassa toiminnassa kuin murto osalta. Pintavalutuskenttä ei puhdista kunnolla edes Iso Kerusnevan vesiä, eikä varsinkaan Pikku Kerusnevalta johdettavia vesiä ennen kuin kenttä on saatu korjattua. Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta olennaista on veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle. Oikovirtaukset kentällä on estettävä ja nykyiset ojat tukittava. Tätä ennen vesienkäsittelyratkaisua ei voida hyväksyä. Ennen kuin lupa voidaan myöntää, hakijan on selvitettävä kohteen luonnonarvot ja laadittava arvio siitä, mitä vaikutuksia hankkeella olisi lähiympäristöön. Hakemuksessa ei ole tarkasteltu alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa nykyistä kokonaiskuormitusta eikä alapuolisen vesistön nykytilaa ja lisäkuormituksen sietokykyä. Hakijan esittämään päästötarkkailuun on lisättävä yksi ajankohta talvella alivaluman aikaan. Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailun toteuttavalla laboratoriolla on oltava SFS EN 17025:n mukainen johtamisjärjestelmä. Näytteenottajan on oltava henkilösertifioitu tai hyvin näytteenottotyöhön perehtynyt henkilö. Määritysmenetelmien on oltava akkreditoituja tai esimerkiksi pätevyyskoetuloksilla on osoitettava, että käytössä olevilla menetelmillä saadaan luotettavia tuloksia. Pölyämisen estämiseksi turvetuotannon eri vaiheissa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turvetuotanto oheistoimintoineen

6 6 ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettävillä alueilla sellaisia pölyhaittoja, että valtioneuvoston päätöksessä 480/96 annetut ohjearvot ylittyvät. Tuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa valtioneuvoston päätöksessä 993/92 annettuja ohjearvoja. Poltto ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on sijoitettava katettuun reunallisella suojarakenteella varustettuun tilaan. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle. Mikäli pintavalutuskenttä korjataan ja edellä mainitut täydennykset toimitetaan, ympäristökeskus voi puoltaa luvan myöntämistä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että uusien alueiden käyttöönottoa turvetuotantoon on tarkoin harkittava, mutta luvan hylkäämiseen ei ole kalataloudellisia perusteita. Kuivatusvesien aiheuttama kuorma alapuolisessa vesistössä on kuitenkin pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla. Kaikki tuotantoalueelta johdettavat vedet on puhdistettava mahdollisimman tehokkaalla tavalla ympärivuotisesti. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava työvoima ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu suositellaan toteutettavaksi hakijan muiden alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kanssa yhteistarkkailuna. Lupamääräysten tarkistamisen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden lupamääräysten tarkistamisen kanssa. 3) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on todennut, että Pikku Kerusneva ja samalla valuma alueella sijaitseva jo tuotannossa oleva Iso Kerusneva muodostavat varsin laajan turvetuotantokokonaisuuden, jonka kuivatusvedet kuormittavat Tuomiluomaa ja Kyrönjokea. Tuomiluoma on jo nykyisin voimakkaasti kuormitettu vesistö, jonka valuma alueella sijaitsee runsaasti vesistökuormitusta aiheuttavia toimintoja. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota Tuomiluoman valuma alueen maankäyttömuotojen muutoksiin, joiden seurauksena valuma alueen veden pidätyskyky on heikentynyt ja huippuvirtaamat Tuomiluomassa ovat kasvaneet sulamisvesien ja voimakkaiden sateiden aikaan. Tuomiluoman on havaittu jo nykyisin tulvivan aiempaa herkemmin. Valuma alueella tapahtuvat kuivatushankkeet lisäävät tulvimisherkkyyttä entisestään. Lautakunta on pitänyt hakijan esittämiä vesienkäsittelyrakenteita riittävinä ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisina. Vesienkäsittelyrakenteiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Valmistelun ja tuotannon aikana on kiinnitettävä huomiota erityisesti vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapitoon.

7 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 7 Hakijan esittämä käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma on tarkkailun ja raportoinnin osalta riittävän kattava. Öljyn ja ongelmajätteiden varastointi alueella on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai pintavesien pilaantumisen vaaraa. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiselle. Lautakunta ei ole puoltanut luvan myöntämistä toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Hakija ei ole esittänyt riittäviä perusteluja luvan myöntämiselle. Toiminnan aloittaminen tekee myös muutoksenhaun hyödyttömäksi, koska turvesuon valmistelevilla töillä muutetaan suon luonnontilaisuus pysyvästi. 4) Ilmajoen kunnanhallitus on antanut samansisältöisen lausunnon kuin Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta. 5) Ilmajoen Kalastuskunta niminen osakaskunta on pitänyt erittäin tärkeänä, että fosforin, typen ja kiintoaineen kuormitus luomiin ja sitä kautta Kyrönjokeen saatetaan mahdollisimman alhaiseksi. Nykytason saavuttamista ei voi pitää kriteerinä, vaan näiden vesistöjen suhteen on pyrittävä parhaaseen lopputulokseen. Ajoittainenkin veden happamuus vaikuttaa haitallisesti kala ja rapukantoihin. Luomien jo paikoin elpynyttä rapukantaa on tarkoitus päästä elvyttämään. Riittävän tilavia laskeutusaltaita on rakennettava riittävästi. Niiden kunnosta on huolehdittava ja ne on tyhjennettävä riittävän usein. Sama koskee lietetaskuja ja muita rakenteita. Hakija on todennut 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että pintavalutuskentän vanhan ojituksen aiheuttamat oikovirtaamat tullaan estämään ja kentän toimivuutta tehostetaan. Pintavalutuskentän korjaustoimenpiteet toteutetaan talvikauden aikana. Luontoarvojen selvittämisen osalta hakija on viitannut hakemussuunnitelmassa ja sen liitteissä esitettyyn. Ympäristökeskus on esittänyt yksityiskohtaisia määräyksiä käyttö ja päästötarkkailun suorittamiseksi sekä jopa kilpailua rajoittavia vaatimuksia näytteenoton ja analysointien tehtäviin. Kun kysymyksessä on lähellä ympäristön tausta ja hajakuormitusta olevien vesien analysoinneista, hakija on nähnyt esitetyt vaatimukset turvetuotannon aiheuttamiin vaikutuksiin nähden liian yksityiskohtaisina. Hakija noudattaa turvetuotannossaan ISO sertifioitua ympäristöjärjestelmää. Turvetuotantotoiminnan päästö ja vesistötarkkailun toteuttamisessa hakija noudattaa vuodesta 1993 jatkunutta yhteistarkkailuohjelmaa, jossa seurannan ja analysoinnit suorittaa ulkopuolinen alaan erikoistunut yritys. Hakija on todennut 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnosta, että hakemuksessa esitetyt vesienkäsittelyraken

8 Hakemuksen täydennys YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu 8 teet edustavat Pikku Kerusnevalla parasta mahdollista teknisesti ja taloudellisesti soveltuvaa tekniikkaa. Suunnitelman mukaisesti vedet johdetaan Tuomiluoman laskuojan ylitse pintavalutuskentälle pumppaamalla ne dieselpumppuyksiköllä. Pintavalutuskenttä ja pumppausyksikkö toimivat tehokkaasti vain pakkaskauden ulkopuolella, koska molempien toiminta edellyttää sulaa maata ja virtaavaa vettä. Hakija ei ole hyväksynyt vaatimusta vesienkäsittelyrakenteiden ympärivuotisesta toiminnasta ja on pitänyt sitä kohtuuttomana. Hakija on todennut 3) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan ja 4) Ilmajoen kunnanhallituksen lausunnoista, että tuotantoalueen valmistelutyö tullaan aloittamaan vesienkäsittelyrakenteiden toteuttamisella. Hakijan näkemyksen mukaan töiden aloittamisella tilannetta ei Pikku Kerusnevan osittain jo ojitetulla suoalueella peruuttamattomasti muuteta, eikä mahdollista muutoksenhakua näin saateta hyödyttömäksi. Pikku Kerusnevan hankealue on alle 1 % Tuomiluoman valuma alueesta, eikä se tule vaikuttamaan Tuomiluoman tulvimisherkkyyteen. Työmaan vesienkäsittelyrakenteiden avulla pyritään tasaamaan ylivirtaamia varastoimalla niitä alueen ojitukseen. Hakija on todennut 5) Ilmajoen Kalastuskunta nimisen osakaskunnan muistutuksesta, että hakija pyrkii osaltaan vähentämään nykyisiä haittavaikutuksia. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Ympäristölupavirasto myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle luvan Pikku Kerusnevan turvetuotantoon Ilmajoen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta ala auma alueineen on noin 67 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

9 9 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 12 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Tuomiluomaan. 2) Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemuksen liitteenä 14 olevasta suunnitelmakartasta, mittakaava 1: ja hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojaan on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentällä esiintyvät oikovirtaukset on estettävä. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle.

10 10 Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5) Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. 6) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Ilmajoen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty , liite 4). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 7) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet 8) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

11 11 Tarkkailut 10) Käyttö ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 13) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähin

12 12 tään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemassa voimassa, kun Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista meluja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen

13 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 13 on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Pikku Kerusnevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Pikku Kerusnevan olosuhteissa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Pikku Kerusnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Perustelut pyynnön toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta hylkäämiselle Lupamääräysten perustelut Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) 4). Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Määräykset 6) ja 7) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen

14 14 jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8) ja 9). Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10) ja 11) annetut tarkkailu ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 13) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen määrä ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto toteaa 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että hakemuksessa ja sen täydennyksessä on esitetty riittävät tiedot asian ratkaisemista varten. Muilta osin ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Hakija on ilmoittanut kunnostavansa pintavalutuskentän ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa 3) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan ja 4) Ilmajoen kunnanhallituksen lausunnot huomioon toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevasta ratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa 5) Ilmajoen Kalastuskunta nimisen osakaskunnan muistutuksen huomioon lupamääräyksissä 1) 4).

15 15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45a, 46, 52, 55, 56, 67, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelain 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa asian käsittelymaksu on euroa ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

16 16 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Johanna Juvonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Johanna Juvonen. JJ/sl

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

18 Kartta Liite 2

19 Liite 3 PIKKU KERUSNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph.

20 Raportointi Laadunvarmistus Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.

21 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 4