ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 83/09/2 Dnro Psy-2008-y-169 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 83/09/2 Dnro Psy-2008-y-169 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Sauvasuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Pyhäntä Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnanaloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemuksen täydennys Hakemuksen täydennyksen johdosta pyydetty lausunto Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 22

3 3 HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Sauvasuon 32,1 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Pyhännän kunnassa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole aikaisempaa lupaa. Hakija on vuokrannut Sauvasuon alueelta 40,0 ha turvetuotantoon. Sopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Sauvasuon alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Maakuntakaavassa on turvetuotantoa koskeva yleismääräys: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti." Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantoalue sijaitsee Pyhännän kunnassa noin 15 kilometriä kuntakeskuksesta itään Pyhäntä Mainua -kantatien varressa. Alue muodostuu yhdestä tuotantoalaltaan 29,8 ha:n kokoisesta lohkosta sekä yhdestä 2,3 ha:n kokoisesta auma-alueesta. Auma-alueella oleva turve tullaan tuottamaan ja turvevaraston paikkaa vaihdetaan. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe vuotta. Toiminta suolla päättyy noin vuonna Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Uudesta käyttömuodosta päättävät alueen maanomistajat sen jälkeen, kun alue on palautettu heille. Kuntoonpano aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesienkäsittelyrakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus teh-

4 dään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, tarvittaessa kunnostetaan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Vuosittain tuotetaan noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turvetta alueella on MWh. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturpeen käyttöpaikaksi on suunniteltu Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitosta. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Jälkihoitovaiheessa alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita noin kahden henkilötyövuoden verran. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Siikajokeen, jonne on matkaa noin 1,4 kilometriä. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,1 ha ja valuma-alue 35 ha. Kentän pinta-ala on 6 % sen valuma-alueesta. Kenttä on osittain metsäojitettua suoaluetta. Hakija tulee tukkimaan ojat ja tekee muutkin tarvittavat toimenpiteet kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Sauvasuon alueen nykyiseksi kuormitukseksi on arvioitu 266 kg kiintoainetta, 53 kg typpeä ja 2 kg fosforia vuodessa. Arvioinnissa on otettu huomioon metsäojitetun ja luonnontilaisen alueen erilainen vedenlaatu. Valinnan määräksi on laskelmissa oletettu 8,9 l/s/km 2. Suon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormitus on laskettu Pohjois- Pohjanmaan alueella vuosina mitattujen pintavalutuskentällisten soiden keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella. 4

5 5 Sauvasuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen arvioidut vuosipäästöt: Brutto Netto Vuosikuormitus Kiintoaine kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kiintoaine kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kuntoonpanovaihe 527 8, ,0 281 Tuotantovaihe 551 4, ,3 71 Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostumiseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja käsiteltävää kosteaa turvetta ei liikutella korkeussuunnassa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu vähenevän voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Tuotantoalueen pieni koko, vallitsevat tuulensuunnat, suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet ja etäisyys lähimmästä asutuksesta (1,7 kilometriä) huomioon ottaen pölystä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöjen käytölle.

6 Hakijan mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisia määriä. Lähialueella oleva Eteläjoki on suojapuuston suojaama, eikä joen vedenpintaan pääse siksi erityisemmin turvepölyä. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. 6 Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Lastausalueiden ja kuljetusreittien varteen ei sijoitu asutusta. Toiminnasta ei hakijan mukaan aiheudu meluhaittaa. Liikenne Varastointi ja jätteet Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskauden aikana loka huhtikuussa keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittain toimitetaan m 3 turvetta, joka vastaa noin 110 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä pitkin Pyhäntä Mainua maantielle (28) ja siitä edelleen Haapavedelle tai Ouluun. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä, kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 5 m 3. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 13 m 3. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 90 litraa sekä muita voiteluaineita noin 20 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovia käytetään vuodessa noin 750 kg.

7 Alueella syntyy 90 litraa jäteöljyjä, 15 kg kiinteää öljyjätettä, 10 kg akkuja, 0,5 m 3 sekajätettä, 750 kg aumamuovia ja 60 kg rautaromua. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte kerätään erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuille varastoalueille. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines, joita syntyy m 3, välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet, joita syntyy 16 m 3, käytetään teiden rungoissa, siirretään syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyy m 3 mineraalimaita. Ne käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaiden liete, jota syntyy noin 32 m 3, siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Alueelle suunnitellut vesien käsittelyrakenteet ovat hakijan mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Sauvasuosta noin puolet on luonnontilaista suota ja puolet ojitettua aluetta. Luonnontilaiset alueet sijoittuvat suon pohjoisosaan ja ojitettu alue puolestaan eteläosaan. Luonnontilaisesta alueesta valtaosa on puutonta tai lähes puutonta avosuota. Luonnontilaisen suoalueen vallitsevana suotyyppinä on karu rimpinen kalvakkaneva. Rimpisyys on suurinta alueen keskiosissa, missä tyyppi on puhdasta ruopparimpinevaa. Avosuoalueen laiteilla etelälaidalla ja pohjois- sekä koillisosissa rimpisyys on vähäisempää ja tyyppi on puhtaampaa kalvakkanevaa. Pohjoisen lahdelman länsiosissa kalvakkanevalla esiintyy pienialaisesti myös suursaraisuutta. Ojitetut alueet ovat olleet ojitettuina jo yli 20 vuotta. Ojitusalueella esiintyy eriasteisia liukumia turvekankaista ojikko- ja muuttuma-asteella oleviin vaivaiskoivurämeisiin, isovarpurämeisiin ja pallosararämeisiin. Pisimmillään muuttuma-aste on edennyt jo turvekankaisiin. Alueelta ei tavattu luonnonsuojelulaissa tai -asetuksessa suojeltuja lajeja tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Kartoitusalueella ei myöskään havaittu uhanalaisia suotyyppejä tai uhanalaisia kasvilajeja. Alueen välittömästä läheisyydestä ei todettu luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsäalueita. Suomen erityisvastuulajeista rimpisellä kalvakkanevalla esiintyi paikallisesti yksittäisillä rimpipinnoilla runsaana vaaleasaraa (Carex livida). Tehdyn lintukartoituksen perusteella alue ei ole linnustollisesti merkittävä. Suolla ei tavattu luonnonsuojelulaissa tai -asetuksessa uhanalaisiksi tai

8 Asutus ja maankäyttö erityistä suojelua vaativiksi säädettyjä lajeja eikä luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja rauhoitettujen lintujen suojeltuja pesäpuita. Sauvasuo ympäristöineen on tasaista aluetta eikä sen läheisyydessä ole merkittäviä maisemapaikkoja. Tuotantoalueen lähiympäristössä on metsää ja metsäojitettua suota. Alueen eteläpuolella on Pyhäntä Otanmäkimaantie (kantatie 28). Lähin asutus sijaitsee noin 1,7 kilometrin päässä. Sauvasuon kunnostuksen ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistuvat pääasiassa suunnitelmassa rajattuun alueeseen, joka muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Alueella tehtävät toimenpiteet tulevat näkymään kantatielle 28. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Alueen luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kunnostustöiden johdosta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hankealueen eteläpuolella sijaitsee Eteläjoen vanhojen metsien suojelualue, joka kuuluu Natura ohjelmassa olevaan Itämäen Eteläjoen alueeseen. Tuotantoalue sijaitsee lähimmillään 260 metrin etäisyydellä Eteläjoen suojelualueesta. Itämäessä, noin 2 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta, on myös lehtojensuojeluohjelman kohde. Lisäksi harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Kontiokankaan alue sijaitsee noin 2,5 kilometriä tuotantoalueesta länteen. Hakija on arvioinut alueen korkeuskäyrien ja valumaolosuhteiden perusteella, että tuotantoalueella ei ole vaikutusta Eteläjoen alueen kosteustasapainoon tai joen hydrologisiin tekijöihin. Turvepölystä ei hakijan arvion mukaan ole merkittävää vaikutusta suojelualueen luontoarvoihin. Pölylaskeumat ovat satunnaisia ja pölymäärät vähäisiä, eikä niistä aiheudu haittaa Eteläjoen vanhojen metsien suojelualueelle. Suuri osa turvepölystä sitoutuu suojelualueen ja turvetuotantoalueen välissä olevalle metsäosuudelle. Tuotantomelusta ei myöskään ole merkittävää vaikutusta alueelle. Hakijan arvion mukaan hankkeella ei pitkien etäisyyksien vuoksi ole vaikutuksia muille suojelualueille. Kontiokankaan II-luokan pohjavesialue sijaitsee lähimmillään noin 1,6 kilometrin etäisyydellä alueesta länteen. Hankealueesta noin 2 kilometriä etelään sijaitsee Vörssinvaaran Järvikankaan pohjavesialue. Hakijan arvion mukaan hankkeella ei pitkien etäisyyksien vuoksi ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Lähialueella ei ole talousvesikaivoja. 8 Selvitys hankkeen vaikutuksesta Itämäen Eteläjoen Natura-alueeseen (FI ) Eteläjoen alue on vanhojen metsien suojelualue, jonka lävitse virtaa Eteläjoki. Suunnitellun tuotantoalueen ja Eteläjoen suojelukohteen välinen maasto on tyypiltään metsäojitettua ja puustoista metsätalouskäytössä olevaa turve- ja kivennäismaata. Tuotantoalueen ja suojelukohteen välissä kulkee Pyhäntä Otanmäki maantie. Tuotantomenetelmänä Sauvasuolla on suunniteltu käytettäväksi mekaanista kokoojavaunua ja alussa myös toisioerottimella varustettua imuvaunua.

9 Nykyaikaisella toisioerottimella varustetuista imuvaunuista ja mekaanisista kokoojavaunuista aiheutuva pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön on arvioitu olevan 37 % Haku-menetelmän päästöistä. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Puuston on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Tutkimusten mukaan tuotantoalueen reunalla, toiminnasta alle 50 metrin etäisyydellä oleva puusto sitoo syntyvän pölyn lähes kokonaan. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainetta, joka vastaa koostumukseltaan niitä sammalia, joista suo on aikanaan muodostunut. Suojelualueen suuntaan puhaltavien pohjoistuulien osuus touko syyskuun tuulista on keskimäärin 9 %. Ottaen huomioon, että alueet ovat etäällä toisistaan, että niiden välinen maasto on puustoista, että tuulen suunta vaihtelee turvetuotantotoiminnan aikaan ja ettei tuotantoalueella ole aina toimintaa pohjoistuulten vallitessa, hakija on arvioinut, että Eteläjoen vanhojen metsien suojelualueelle hankealueelta aiheutuvat pölylaskeumat ovat todennäköisesti hyvin satunnaisia ja pölymäärät niin vähäisiä, ettei niistä tule olemaan haittaa vanhojen metsien suojelualueelle. Hakija on katsonut, että Sauvasuon turvetuotantohankkeella ei ole sellaisia vaikutuksia, että se merkittävästi vaarantaisi Itämäen Eteläjoen Naturaalueen niitä luonnonarvoja, joiden perusteella se on liitetty Suomen Natura suojelualueverkostoon. 9 Vesistö Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Sauvasuo sijoittuu luontaisesti osin Siikajoen vesistöalueen (57) Siikajoen yläosan alueen (57.03) Perukan alueelle (57.033) ja Eteläjoen valuma-alueelle (57.038). Hankesuunnitelman mukaan Sauvasuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdettaisiin kuitenkin koko hankealueelta Perukan alueelle. Perukan alueen pinta-ala on 58,3 km 2 ja järvisyys 0,45 %. Perukan alueelle purkutuvat lisäksi Siikajaoen latvaosan (57.034), Kuurajoen (57.036), Pahkapuron (57.037) ja Eteläjoen (57.038) valuma-alueiden vedet. Vesistöalueen koko Perukan alueen alarajalla on 258 km 2 ja järvisyyys 0,6 %. Hankealue muodostaa 0,6 % Perukan alueen pinta-alasta ja 0,12 % vesistöalueen pinta-alasta Perukan alueen alarajalla. Sauvasuon laskuojan laskennallinen keskivirtaama on 0,017 m 3 /s, keskialivirtaama 0,001 m 3 /s ja keskiylivirtaama 0,204 m 3 /s. Perukan alueen maa-alasta 89 % on metsää ja 9 % peltoa. Vesistökuormitus on pääasiassa metsä- ja maatalouden aiheuttamaa hajakuormitusta. Vedenlaatu Siikajoesta noin 1,5 kilometriä Sauvasuon laskuojan yläpuolelta otettujen vesinäytteiden perusteella hakija on arvioinut joen veden olevan hapanta, ruskeaa ja erittäin rehevää. Siikajoesta noin viisi kilometriä Sauvasuolta laskevan laskuojan alapuolelta otettujen vesinäytteiden perusteella hakija on arvioinut joen veden olevan humuspitoista ja rehevää. Vesi on vedenlaatuluokituksen mukaan välttävää. Ravinnetaso on noussut viime vuosina molemmissa näytepisteissä.

10 Hakijan tekemän laskennallisen arvion mukaan tuotantoalueen kuormituksen vaikutukset Siikajoen vedenlaatuun ovat hyvin vähäiset. Vuositasolla keskimääräisesti arvioituna hankkeen aiheuttamat pitoisuuslisäykset (nettolisäys) Sauvasuon alapuolisella Haaralan näytepisteellä ovat 0,01 mg/l kiintoainetta, 0,1 0,2 µg/l fosforia ja 3 10 µg/l typpeä. Pitoisuusmuutokset ovat niin pieniä, ettei niitä voi erottaa jokiveden luontaisesta vaihtelusta. Sauvasuon kuivatusvedet lisäävät alapuolisen vesialueen kiintoaineen, fosforin ja typen pitoisuuksia seuraavasti: 10 Brutto Kiintoaine mg/l Netto Kiintoaine mg/l MQ m 3 /s Kok.P µg/l Kok.N µg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Laskuoja 0,017 Kuntoonpanovaihe 1, , Tuotantovaihe 1, , Haaralan näytepiste 0,89 Kuntoonpanovaihe 0,02 0,3 11 0,01 0,2 10 Tuotantovaihe 0,02 0,2 5 0,01 0,1 3 Hankealueen kuivatusvedet eivät normaalissa tuotantovaiheessa muuta purkureitin tilaa. Kuivatusvesien vaikutukset ovat kuntoonpanovaiheessa suuremmat kuin tuotantovaiheessa. Vaikutusten arvioidaan jäävän alapuolisessa vesistössä vähäisiksi, eikä toiminnasta arvioida aiheutuvan korvattavaa virkistyshaittaa. Ympäristöriskit Kalasto ja kalastus Hakija ei ole saanut alueella toimivilta osakaskunnilta kattavia tietoja kalastosta tai kalastuksesta. Kestilän kunnan alueella on useana vuotena istutettu kirjolohta. Hakija on arvioinut tuotantoalueen lähialueen kalastuksellisen merkityksen melko vähäiseksi. Hankkeen vaikutukset hakija on arvioinut niin vähäisiksi, ettei kalatalousvelvoitteelle tai kalatalousmaksulle ole perustetta. Hakija laatii työmaalle vuosittain päivitettävän pelastussuunnitelman ja nimeää paloturvallisuusorganisaation, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueelle tulee tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudate-

11 taan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia tullaan seuraamaan ja ne dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (muun muassa ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esimerkiksi pinta- ja pohjavedet ja kalatalous). Käyttö-, päästö ja vaikutustarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä 9 olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Päästötarkkailua tehdään kuntoonpanovaiheen ajan sekä tuotantovaiheessa siten, että tehostetun tarkkailun vuosia on kaksi lupajakson aikana. Vesistötarkkailu tullaan hoitamaan osana Siikajoen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. Tuotantoalueen alapuolista kalastoa on tarkoitus seurata osana Siikajoen yhteistarkkailuun kuuluvaa kalataloustarkkailua. Pöly- tai melutarkkailua ei hakijan käsityksen mukaan tarvita. Toiminnanaloittamisluvan perustelut Hakija on ilmoittanut olevan tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisin puutetta ja turpeen kysyntä kasvaa talousalueella. Luvan myöntämiselle on perusteltu syy. Hakija on esittänyt vakuudeksi euron omavelkaista takausta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Tarkempi selostus täydennyksestä on kirjattu tämän päätöksen kertoelmaosaan. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pyhännän kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kalevalehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pyhännän kunnalta sekä Pyhännän kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.

12 12 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on huomauttanut, että hakemuksessa ei ole kerrottu, miten ja millä osittain ojitetun pintavalutuskentän ojat on tarkoitus tukkia. Noin puolet alueesta on vesitaloudeltaan hyvässä kunnossa olevaa luonnontilaista suota. Uhanalaisia suoluontotyyppejä alueella ei ole, mutta Suomen erityisvastuulajeihin kuuluvaa vaaleasaraa esiintyy runsaasti. Suon alapuolisen vesistön laadun kuvaus, kuormituksen arviointi sekä vaikutusten arvioiminen pitoisuuslaskelmilla on tehty asianmukaisesti. Sauvasuon alapuolisesta pisteestä on tarkkailuohjelmaesityksessä käytetty eri nimeä kuin ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmässä. Kuntoonpanovaiheen aikainen vedenlaadun tarkkailu puuttuu tarkkailuohjelmaesityksestä. Ympäristökeskuksella alueidenkäyttö- ja vesivaraviranomaisena ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Jos lupa turvetuotannolle myönnetään, menetetään Sauvasuolla oleva luonnontilainen suoalue ja sen monimuotoisuusarvot. Lupa hankkeelle voidaan myöntää, koska alue on pieni ja vesiensuojelun taso vaikuttaa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Hanke ei kuitenkaan täytä tavoitetta ohjata turvetuotantoa ensisijaisesti ojitetuille alueille. Tavoite on mainittu valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015, valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan yleisissä suunnittelumääräyksissä. Todennäköistä on, että yleiselle tielle pääsee turvetta, koska hanke ja auma-alue sijaitsevat tien läheisyydessä. Tuulen suunnat on varsinkin aumauksessa ja lastauksessa otettava huomioon ja vältettävä pölyävää toimintaa silloin, kun tuulee tielle päin. Pintavalutuskentän toimivuutta on tarkkailtava kentän ylä- ja alapuolelta otettavien vesinäytteiden avulla. Sauvasuon alapuolisella havaintopaikalla on tarkkailtava vesistön tilaa myös kuntoonpanovaiheen aikana. Havaintopaikan Siikajoki p3 nimi tulee muuttaa kuvaavammaksi. Sauvasuon alapuolisesta havaintopaikasta on sekaannusten välttämiseksi käytettävä nimeä Siikajoki Haarala. Muilta osin vesistötarkkailu voidaan toteuttaa Siikajoen turvetuotantoalueiden tarkkailun osana. Kuntoonpanoon, tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häiriöt ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Niiden syyt on selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät korjattava viipymättä. Tehdyistä päiväkirjamerkinnöistä on tehtävä vuosittaiset koosteet, jotka on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka on tehtävä vuoden 2019 loppuun mennessä. Hakijan esittämää toiminnanaloittamislupaa ei voida ympäristökeskuksen mielestä myöntää, koska tehtävät toimenpiteet, kuten ojitus, pintaturpeen poisto, sarkojen muotoilu ja tuotanto aiheuttavat alapuoliseen vesistöön peruuttamattomia päästöjä. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että lupa turvetuotantoon voidaan myöntää, eikä kalataloudellisen kompensaation määrääminen ole tarpeen. Tarkkailu voidaan toteuttaa työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla osana Siikajoen yhteistarkkailua.

13 13 3. Pyhännän kunnanhallitus Kunnanhallitus on puoltanut ympäristölupahakemuksen mukaisen turvetuotannon aloittamista. Hankealueen eteläosan vedet laskevat osittain metsäojia pitkin valtatien 28 sivuojaan, mistä ne laskevat tierummun kautta Eteläjokeen. Eteläjoessa on suojelualueen lisäksi paikallinen tammukkakanta, jonka lisääntymisen edellytykset on turvattava. Noin 1,5 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueen länsipuolella sijaitsee Pyhännän Vapaa-ajan kalastajien ylläpitämä virkistyskalastuskohde ja lammen ympärillä on vapaa-ajan rakennuksia sekä lomarakennuksia. Edellä mainitut virkistys- ja luontoarvot tulee erityisesti ottaa huomioon ennen toiminnan aloittamista. Muistutukset ja mielipiteet 4. Kainuun Sähköverkko Oy Muistuttaja on vaatinut, että turvetuotantoalueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotantoaluetta sivuava yhtiön 20 kv:n ilmajohto. Mikäli johtoon on tarvetta tehdä muutoksia, niiden osalta on meneteltävä sähköturvallisuuslain (410/1996) 52 :ssä säädetyllä tavalla. Johdon käyttöteknisen luonteen vuoksi siihen ei ole mahdollista liittää sähkönkäyttäjiä normaaliehdoin. 5. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Yhdistys on vaatinut lupahakemuksen hylkäämistä ympäristönsuojelulain 4 :n, 6 :n, 41 :n ja 42 :n sekä vesienhoitolain 1 :n ja 22 :n vastaisina. Asiaa ratkaistaessa viranomaisen tulee myös ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n sekä luonnonsuojelulain 65 :n velvoitteet. Jos hanke saa luvan, sille ei tule myöntää toiminnanaloittamislupaa. Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta olisi ympäristönsuojelulain 101 :n vastainen, koska täytäntöönpano tekisi muutoksenhausta hyödyttömän. Perusteluina yhdistys on esittänyt, että suon kuivattaminen turvetuotantoon olisi ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Suo sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Eteläjoen Itämäen luonnon monikäyttöaluetta osoittavan rajauksen sisäpuolella. Maakuntakaavan luonnon monikäyttöaluetta osoittavalla merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Merkintä edellyttää, että alueen maankäyttöä suunniteltaessa kiinnitetään huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Turvetyömaan aiheuttama melu ja pölypäästöt varmasti ulottuvat koko Eteläjoen Natura-alueelle. Pölypäästöjen kulkeutumista edistävät vielä Sauvasuon eteläosan metsäojat, jotka laskevat Eteläjokeen. Tästä huolimatta hankkeesta ei ole tehty Natura-arviota. Sauvasuon ympäristölupa tulee hylätä jo Natura-arvioinnin puuttumisen vuoksi. Kasvillisuuskartoitus on tehty elokuussa, joka on liian myöhäinen ajankohta esimerkiksi kämmeköiden havaitsemiseen. Sauvasuolta tavatuista kuudesta suotyypistöä kaksi on silmälläpidettäviä ja neljä vaarantunutta. Lisäksi alueella esiintyy vaaleasaraa, joka on Suomen erityisvastuulla. Saran kasvupaikat ovat säilyneet vesitaloudeltaan luonnontilaisina ja pienmaisemiltaan miellyttävinä. Vaikka ojittamaton alue on pieni, vain ha, se sisältää pääosan lähes

14 kauttaaltaan ojitetun lähialueen soiden luontoarvoista. Maakuntakaavan suunnittelumääräys huomioon ottaen alueen tuhoaminen on kiellettyä. Turvetuotantoalueen käyttöönotto heikentäisi vesienhoitolain mukaisen tilatavoitteen saavuttamista Siikajoen vesistössä. Ehdotuksessa Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi Siikajoen pääuoman ekologinen tila on todettu tyydyttäväksi ja useiden sivujokien tila välttäväksi. Tavoitteena on saavuttaa kaikissa vesimuodostumissa hyvä tila tai hyvä saavutettavissa oleva tila voimakkaasti muutetuksi nimetyissä vesistön osissa. Suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus. Esimerkiksi Siikajoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitusta tulisi saada vähennettyksi noin puoleen nykyisestä. Toimenpiteet tulisikin ensimmäisellä vesienhoitokaudella kohdentaa pääasiassa kuormituksen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Sauvasuon valmistelu turpeen kaivamista varten ja toiminnan aloittaminen merkitsisivät suon kuormituksen olennaista kasvua ja mahdollisesti riskiä alunamaiden happo- ja metallikuormituksen lisääntymiseen, joten suota koskeva ympäristölupa tulee hylätä. 14 Hakijan vastine Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, ettei se näe pölyn leviämisen osalta ongelmaa suon sijoittumisesta tien läheisyyteen. Onkinevan turvetuotantoalue Kärsämäellä sijoittuu ongelmitta noin metrin matkalla 4-tiehen samalla etäisyydellä. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Hakijalla ei ole ollut huomauttamista lausunnon johdosta. 3. Pyhännän kunnanhallitus Hakija on todennut lausunnon johdosta, että tuotantoalueen kuivatusvesiä ei johdeta Eteläjokeen. 4. Kainuun Sähköverkko Oy Hakijalla ei ole ollut huomauttamista yhtiön lausunnosta. 5. Pohjois-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Hakija on todennut, että yhdistys ei esitä sellaista, jonka johdosta hakemus tulisi hylätä osaksikaan tai asettaa sille erityisiä lupaehtoja.

15 15 Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan ja arvioinut hankkeen vaikutuksia Natura-alueeseen huomioiden sinne kantautuvan pölyn määrän ja vallitsevat tuulen suunnat. Täydennyksen perusteella hakija on katsonut, että hankkeella ei ole sellaisia vaikutuksia, jotka vaarantaisivat Itämäen Eteläjoen Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden perusteella se on liitetty Suomen Natura verkostoon. Tarkempi selostus täydennyksestä on kirjattu tämän päätöksen kertoelmaosaan. Hakemuksen täydennyksen johdosta pyydetty lausunto Hakemuksen täydennyksen johdosta on pyydetty lausuntoa Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselta. 6. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskuksen mielestä täydennyksessä esitetyt perustelut pölyhaitan vaikutuksista Natura-alueelle ovat asialliset ja johtopäätös hyväksyttävä. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Sauvasuon turvetuotantoon Pyhännän kunnassa Siikajoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 32,1 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 8 olevan kartan MK 1: mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Siikajokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä tämän päätöksen liitteenä 2 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaan, pumppausaltaan ja ympärivuotisesti käytössä olevan, vähintään 2,1 ha:n kokoisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

16 Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskenttää rakennettaessa tulee oikovirtauksien estämiseksi alueella olevat ojat täyttää tai tukkia vähintään 10 metrin välein tehtävillä padoilla. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Niiden rakenteisiin saa Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettavan lietteen saa läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä aiheutuvat päästöt vesistöön on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. 16 Päästöt ilmaan ja melu 6. Toiminta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Pölyn leviämistä läheiselle kantatie 28:lle on vältettävä. Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Pyhännän kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittä-

17 västi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen valuma-allas. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, että polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana ei voi päästä maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. 17 Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pyhännän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aikana tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2011 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uusiksi havaintopaikoiksi on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Kalataloustarkkailussa voidaan vastaavasti noudattaa vuoden 2012 loppuun asti vuosiksi laaditun Siikajoen yhteistarkkailuohjelman osaa II Kalataloustarkkailuohjelma ja osaa III Pohjaeläintarkkailuohjelma. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Vesistötarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailuohjelmaa Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

18 18 Kunnossapitovelvoite 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Sauvasuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva uusi tuotantoalue, josta noin puolet on ojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Suomen erityisvastuuseen kuuluvaa vaaleasaraa ei ole luokiteltu uhanalaiseksi eikä kasvin häviämien ole esteenä luvan myöntämiselle. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Sauvasuon olosuhteissa. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Ympäristölupavirasto katsoo, että Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty luonnon monikäyttöalue on sijoittumiseltaan ohjeellinen, eivätkä maakuntakaavan merkinnät ole esteenä luvan myöntämiselle. Kun otetaan huomioon Sauvasuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantu-

19 mista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 19 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvat päästöt vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Luvan saaja ei ole esittänyt sellaista perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista puuttuvat. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Yleisluonteinen määräys 6 on annettu pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi. Yleisluonteisten määräysten on katsottu riittävän, koska tuotantoalueen lähialueella ei sijaitse häiriintyviä kohteita kuten asutusta tai lomaasuntoja. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei Natura verkostoon kuuluvalle alueelle aiheudu sinne leviävästä pölystä sanottavia vaikutuksia. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten on annettu lupamääräykset 9 ja 10. Riittävä varautuminen ja onnettomuuksien torjuntavälineet ovat tarpeen, jotta pystytään estämään ja rajoittamaan hallitsemattomien päästöjen aiheuttamat ympäristöhaitat. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa.

20 Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 20 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. 3. Pyhännän kunnanhallituksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Suon vedet on lupamääräyksessä 1 määrätty johdettavaksi pintavalutuskentän ja laskuojan kautta Siikajokeen. 4. Kainuun Sähköverkko Oy:n vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto katsoo, ettei hankkeella ole vaikutusta yhtiön ilmajohtoon. 5. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n mielipiteen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa. Hanke ei ole maakuntakaavan suunnittelumääräysten vastainen. Perustelut ilmenevät ratkaisun perusteluista. Melu- ja pölypäästöjen vaikutuksia Natura verkostoon kuuluvalle alueelle on katsottu siinä määrin vähäisiksi, etteivät ne estä luvan myöntämistä. Sauvasuolla ei ole sellaisia luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja luontoarvoja, jotka vaativat suon säilyttämistä. Ympäristölupavirasto katsoo, että tuotantoalueen kuntoonpanosta ja tuotannosta aiheutuva Siikajokeen kohdistuva lisäkuormitus ei aiheuta vesistössä eri ainespitoisuuksissa suuria muutoksia ja edellytykset luvan myöntämiselle tältä osin täyttyvät. Suon päästö- ja vesistötarkkailun avulla voidaan seurata tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Lupaviranomainen voi ympäristökeskuksen esityksestä muuttaa tuotantoalueen lupamääräyksiä, mikäli kuormitus ja ympäristövaikutukset poikkeavat ennalta arvioidusta. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesistöpäästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdolli-

21 suuksista tehostaa vesienkäsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. 21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45, 45 a, 46 1, 3 ja 4 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti, momentti ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Alle ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

22 22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Satu Kouvalainen Juha Koskela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Satu Kouvalainen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Juha Koskela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh JK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailusuunnitelma

23 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde ; telekopio: sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

24 Liite 2 1