ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 71/09/2 Dnro Psy-2008-y-231 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 71/09/2 Dnro Psy-2008-y-231 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Itäsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Utajärvi ja Muhos Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 6 Varastointi ja jätteet... 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Tuotantoalueen nykytila... 8 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Vesistö... 8 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan vastine MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 22

3 3 HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Itäsuon 148,9 hehtaarin suuruisen, tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Utajärven kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 44/97/2 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan luvan Itäsuon turvetuotannossa olevan 117,8 hehtaarin sekä kunnostettavan ja tuotantoon otettavan 61 hehtaarin eli yhteensä 178,8 hehtaarin turvetuotantoalueen puhdistettujen vesien johtamiseen Utosjokeen, eristysojien vesien johtamiseen Sanginjärveen laskevaan veto-ojaan sekä turpeen irrottamiseen ja käsittelyyn. Päätökseen sisältyvät seuraavat, lupamääräysten tarkistamista koskevat määräykset: "Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turpeen irrottamista ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2008 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että vesioikeus voi haittaa kärsivän tai valvontaviranomaisen hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa. Lupaehtojen tarkistamishakemuksessa on esitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys ja yhteenveto toiminnan vaikutuksista vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä rapukantaan, kalastoon ja kalastukseen ja ehdotus mahdollisesti tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten vähentämiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueelta tulevan kuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut vesiasetuksen ja 71 :ssä mainitut selvitykset. Luvan saajan on lupaehtojen tarkistamishakemuksen yhteydessä esitettävä suunnitelmat alueen kuntoonpanosta ja tarkkailusta turpeennoston loputtua. Mikäli toiminta lopetetaan ennen vuotta 2009, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista esitettävä vesioikeudelle hakemusasiana suunnitelmat sen vaatimista vesiensuojelutoimista sekä esitys niistä mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen poistamisesta tai korvaamisesta."

4 Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä pysyttänyt vesioikeuden päätöksen edellä mainituilta osin. Vesien johtamisesta ja jyrsinturpeen irrottamisesta ja käsittelystä Sanginjoen, Utosjoen ja Oulujoen vesistöissä aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen ja haittojen sekä muiden edunmenetysten estämisen, vähentämisen tai korvaamisen selvittämiseksi vesioikeus siirsi hakemuksen käsiteltäväksi vesilain 18 luvun mukaisessa katselmustoimituksessa. Myöhemmin vesioikeus määräsi Itäsuon ja Pehkeensuon turvetuotantohankkeet käsiteltäväksi yhdessä. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksen nro 60/00/2 Itäsuon turvetuotantohankkeesta Utosjoen ja Sanginjoen vesistöalueella aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta sekä Pehkeensuon turvetuotantoalueen vesien johtamisesta Utosjoen kautta Oulujokeen. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen. Hankealue on kokonaisuudessaan Vapo Oy:n omistuksessa. Yhtiö omistaa lisäksi hankealueeseen liittyviä alueita Itäsuon koillispuolella sijaitsevalta Vaarnikkasuolta. Vapo Oy:n omistuksessa oleva pinta-ala on yhteensä 300,35 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Itäsuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Itäsuo sijaitsee Utajärven kunnan Sanginjärven kylässä noin 16 kilometriä kuntakeskuksesta koilliseen. Turvetuotantoalue muodostuu kuudesta lohkosta, joiden tuotantoala on 134,7 hehtaaria, ja viidestä auma-alueesta, joiden yhteisala on 14,2 hehtaaria. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Turveaumojen sijoittelussa otetaan huomioon 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Työmaasuunnitelmaan merkityllä, 1,8 hehtaarin suuruisella haketerminaalialueella ei pidetä turveaumoja läheisen asutuksen vuoksi. Suolla on tuotettu turvetta vuodesta 1979 alkaen. Alkuperäisestä tuotantopinta-alasta on vuoden 2008 loppuun mennessä poistunut 28,7 hehtaaria. Nykyisestä tuotantoalasta pääosan arvioidaan poistuvan tuotannosta kymmenen vuoden sisällä. Pisimpään turvetta tuotettaneen lohkoilla 4 ja 5, joiden yhteispinta-ala ilman auma-alueita on 44,9 hehtaaria. Tuotannon arvioidaan päättyvän kokonaan vuonna Itäsuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta HAKU-menetelmällä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Myös muut turpeen tuotantomenetelmät voivat tulla kyseeseen lohkojen pienentyessä ja mataloituessa. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturve toimitetaan pääasiassa Oulussa sijaitseviin käyttökohteisiin.

5 Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Hankealueen turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin kymmenen henkilötyövuotta. 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Itäsuon puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Utosjokeen ja edelleen Oulujokeen. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kaksi pintapuomeilla varustettua pumppausallasta ja yksi pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti pumppaamalla. Pintavalutuskentän pinta-ala on 12 hehtaaria, mikä on 6,6 % kentän valuma-alueen pinta-alasta (181,5 hehtaaria) ja noin 8 % tuotantopinta-alasta. Pumppausaltaat ja pintavalutuskenttä on rakennettu vuonna 1994 ja sarkaojien vesienkäsittelyrakenteet muutamaa vuotta aiemmin. Itäsuon lohkojen 4 ja 5 pohjoispuolelle sekä osittain lohkon 4 itäreunalle on rakennettu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen sisältyvän toimenpidemääräyksen mukainen tulvapenger. Penkereen ulkopuolella kulkevassa eristysojassa on tulvarumpu, joka estää ulkopuolisten vesien nopean virtauksen tulva-aikana suoraan Utosjokeen. Itäsuolta lähtevää virtaamaa on mitattu vuosina ja vuonna 2000 tarkkailtu talviaikana alueelta lähtevän veden laatua. Vuodesta 2004 lähtien Itäsuon turvetuotantoalue on ollut Pohjois-Pohjanmaan alueen turvesoiden päästötarkkailussa ympärivuotisena päästötarkkailukohteena. Tarkkailutulosten perusteella kiintoainepitoisuudet ovat olleet Itäsuolta lähtevässä vedessä vuosina alhaisempia kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Typpipitoisuudet ovat olleet keskimääräisellä tasolla tai hieman sitä alhaisempia. Sen sijaan fosforia ja happea kuluttavaa ainesta Itäsuon vedessä on ollut hieman keskimääräistä enemmän. Kiintoaineen ja typen ominaispäästöt ovat vuosina olleet Itäsuolla selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin ja fosforin ominaispäästöt keskimääräistä tasoa. Happea kuluttavan aineksen ominaispäästöt ovat olleet Itäsuolla hieman suurempia kuin pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Itäsuolta on vuosina kulkeutunut vesistöön keskimäärin kg kiintoainetta, 630 kg typpeä ja 23 kg fosforia vuodessa. Nettopäästöiksi on arvioitu 500 kg kiintoainetta, 300 kg typpeä ja 10 kg fosforia vuodessa. Nettopäästöjä arvioitaessa taustapitoisuuksien laskennassa on käytetty ympäristöviranomaisen kanssa sovittuja taustapitoisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l).

6 Hakija ei esitä muutoksia vesienkäsittelyyn, joten päästöjen arvioidaan olevan tulevina vuosina samaa suuruusluokkaa. Tuotantopinta-alan vähitellen pienentyessä päästöjen voidaan arvioida vastaavasti pienenevän. 6 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyä muodostuu pääasiassa kesän tuotantokaudella. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulennopeus. Tuulennopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölynmuodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen muodostavat selvästi vähemmän pölyä, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa, koska turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioidaan olevan 37 % HAKU-menetelmän päästöstä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan halkaisijaltaan yli kymmenen mikrometrin kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Puuston on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvilli-

7 suudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastonmuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Tutkimuksen mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Puuston on todettu vaimentavan äänen voimakkuutta tehokkaasti. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 625 rekan ajosuoritetta. Turve kuljetetaan työmaatietä myöten kantatielle 837 ja siitä edelleen tietä 22 myöten Oulun käyttökohteisiin. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. 7 Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Voiteluöljyjä käytetään noin 450 litraa ja muita voiteluaineita noin 97 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa arvioidaan syntyvän jäteöljyjä 447 litraa, kiinteää öljyjätettä 75 kg, akkuja 22 kg, sekajätettä litraa, aumamuovia kg ja rautaromua 300 kg vuodessa. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajätteet toimitetaan jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuille varastoalueille. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyvät mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettava liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa.

8 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Hankealue on kokonaisuudessaan vanhaa turvetuotantoaluetta. Asutus ja maankäyttö Itäsuo sijaitsee suovaltaisella alueella Sanginjärven ja Utosjoen välissä. Lähiympäristössä on eri puolilla joitakin pienehköjä peltokuvioita. Asutusta on Sanginkylässä suon luoteispuolella sekä Utosjoen varrella suon kaakkois- ja eteläpuolella. Noin 500 metrin vyöhykkeellä tuotantokentän ympärillä on kaikkiaan 11 rakennettua kiinteistöä. Turvetuotantoalueen ympäristöön voi satunnaisesti levitä turvepölyä. Pölyhaittaa pyritään estämään muun muassa tuotantomenetelmävalinnan, urakoitsijakoulutuksen ja toimintajärjestelmän ohjeiden avulla. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin toiminnalla olisi vaikutuksia. Toiminta ei myöskään vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu osin metsä- ja maatalouteen. Alueelle kaivetut ja kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana alueella ei voi metsästää, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Turvetuotantoa varten rakennettu tiestö lisää niin metsästäjien kuin marjastajienkin kulkumahdollisuuksia. Tuotannon päättymisen jälkeen hankealue siirtyy metsätalous-, viljely- tai muuhun käyttöön, jolloin maisemassa tapahtuu vastaava muutos. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Itäsuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita eikä pohjavesialueita. Lähin suojelualue on Säippäsuon Kivisuon Natura-alue noin kuuden kilometrin päässä Itäsuosta etelään. Lähin pohjavesialue sijaitsee suosta noin 3,4 kilometriä koilliseen. Pitkien etäisyyksien vuoksi Itäsuon turvetuotanto ei vaikuta suojelualueiden luonnonarvoihin eikä pohjavesialueiden veden määrään tai laatuun. Vesistö Itäsuon turvetuotantoalue sijaitsee Ylä-Oulujoen vesistöalueella (59.2). Itäsuon valumavedet johdetaan Utosjokeen Sanginkylässä. Hankealueen länsipuolella, lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä, on Sanginjärvi.

9 Utosjoki saa alkunsa Puolangan Puustisensuolta ja laskee Oulujokeen Utajärven taajaman kohdalla Utoslahden kylässä. Utosjoen pituus on noin 65 kilometriä ja valuma-alue 625,6 km 2. Vuonna 2007 Utosjoen keskivirtaama oli 5,0 m 3 /s ja kesäaikainen keskivirtaama 1,2 m 3 /s. Utosjoen valuma-alue on joen yläjuoksulla pääosin ojitettua suota ja metsää. Alajuoksulla on soiden lisäksi peltoja ja asutuskeskittymiä. Utosjoki on entinen uittojoki. Utosjoen suulla on Ala-Utoksen voimalaitos. Turvetuotantoala Utosjoen valuma-alueella oli vuonna 2007 yhteensä 676 hehtaaria eli noin 1 % valuma-alueen pinta-alasta. Itäsuon ja Pehkeensuon vesien lisäksi Utosjokeen ja edelleen Oulujokeen kulkeutuu Niskansuon, Kapustasuon ja Latvasuon turvetuotantoalueiden valumavesiä. Utajärven taajaman jätevedet johdetaan nykyisin siirtoviemärillä Muhoksen kautta Ouluun. Hajakuormittajista merkittävin on peltoviljely. Myös hajaasutus ja laskeuma tuovat kuormitukseen oman osansa. Utosjokea käytetään kalastukseen ja uimiseen. Joen vettä käytetään saunavetenä. Vedenlaatu Utosjoen vesi on rauta- ja humuspitoista ja siten väriltään tummaa. Keskimääräisen fosforipitoisuuden perusteella vesi on rehevää ja typpipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Utosjoen alaosalla kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti korkeampia kuin ylemmillä havaintopaikoilla. Veden happitilanne on vaihdellut pääosin tyydyttävästä erinomaiseen. Ympäristöviranomaisten tekemän ekologisen tilaluokittelun sekä käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Utosjoki kuuluu luokkaan tyydyttävä. Kemiallinen hapenkulutus on kasvanut 2000-luvulla lievästi kaikilla Utosjoen havaintopaikoilla. Ravinnepitoisuudet ovat pysyneet jokseenkin ennallaan tai hieman laskeneet. Itäsuon valumavesissä on tarkkailutulosten perusteella ollut yleensä selvästi runsaammin typpeä, humusta ja rautaa vesistöstä mitattuihin pitoisuuksiin verrattuna. Kiintoainetta kuivatusvesissä on sen sijaan ollut useimmiten vähemmän tai saman verran kuin Utosjoen vedessä. Teoreettisen tarkastelun perusteella turvesoiden päästöt kohottavat jonkin verran fosfori- ja typpipitoisuuksia Utosjoen suulla, mutta oleellista rehevyystason nousua pitoisuuslisäykset eivät aiheuta. Kalasto ja kalastus Utosjoen kalastoon kuuluvat ainakin taimen, lohi, kirjolohi, harjus, puronieriä, hauki, ahven, made, lahna, särki, seipi, ja kiiski sekä koskikalastoon lisäksi mutu, salakka, kivisimppu ja kivennuoliainen. Taimen, lohi, kirjolohi ja puronieriä ovat istutustenvaraista kantaa. Harjus lisääntyy luontaisesti koko Utosjoen alueella. Taimen lisääntyy Utosjoella ainakin satunnaisesti. Utosjoen alaosalla on suppealla alueella myös pyyntivahva rapukanta. Muualla rapua esiintynee lähinnä satunnaisesti. Utosjokeen on istutettu viime vuosina pyyntikokoista kirjolohta, taimenta ja puronieriää sekä pieniä eriä lohen jokipoikasia. Kalastus Utosjoella on pääasiassa heittovapakalastusta. Jonkin verran käytetään myös verkkoja, katiskoja, mertoja, koukkuja ja mato-onkia. Kalastajamäärä on ollut eri vuosina noin ja kokonaissaalis 0,9 9

10 2,4 tonnia vuodessa koostuen pääasiassa kirjolohesta, hauesta ja ahvenesta. Näiden lisäksi on saatu merkittävästi taimenta ja särkeä. Kokonaissaalis on tarkkailujakson aikana vähentynyt kaikkien merkittävien saalislajien osalta. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta alapuolisen vesistön kalastolle ja kalastukselle aiheutuva kalataloushaitta voidaan ehkäistä 100 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. 10 Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Itäsuon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua on toteutettu vuonna 2004 laaditun ja vuonna 2007 päivitetyn ohjelman "Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille " mukaisesti. Vesistötarkkailuun sisältyy vedenlaadun tarkkailun lisäksi pohjaeläinseurantaa kahdessa kohteessa Utosjoella. Hakija on katsonut, että ohjelmaa ei ole tarpeen tarkistaa lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen hakija on esittänyt tarkkailtavaksi vuonna 2008 laaditun ohjelman "Oulujoen kalataloustarkkailuohjelma v " mukaisesti. Asutuksen ja järven läheisyyden vuoksi hakija on esittänyt, että tuotantotoiminnan aiheuttamia pölyvaikutuksia tarkkaillaan aistinvaraisesti. Pölytarkkailu aloitetaan, kun turpeen tuotanto käynnistyy. Hakija lähettää tuotantokauden alussa kaikkiin 500 metrin puskurivyöhykkeellä sijaitseviin talouksiin kirjeen, jossa ilmoitetaan turvetuotannosta ja pyydetään kiinteistön haltijaa ottamaan yhteyttä hakijan yhteyshenkilöön, mikäli pölyhaittoja ilmenee. Mahdollisten yhteydenottojen jälkeen alueella tehdään tarkastuskäynti ja sovitaan tarvittaessa jatkotoimenpiteistä. Tuotantoalueella seurataan tuotantokauden aikana tuulen suuntaa ja nopeutta rekisteröivän ja tallentavan mittarin avulla.

11 11 Vahinkoja estävät toimenpiteet Voimassa olevien Itäsuon ja Pehkeensuon lupapäätösten mukaisesti hakija on vuodesta 2001 alkaen istuttanut Utosjokeen joka toinen vuosi 110 kg pyyntikokoista kirjolohta tai taimenta. Vuotuisesta 55 kg:n istutusvelvoitteesta Itäsuon osuus on ollut 15 kg ja siitä aiheutuva kustannus vuoden 2009 hintatasossa 68 euroa. Hakija on esittänyt, että hakijan tekemät istutukset korvataan Kainuun työja elinkeinokeskukselle vuosittain maksettavalla, 100 euron suuruisella kalatalousmaksulla. Tällöin istutusten koordinointi ja mahdolliset muutokset istutussuunnitelmiin on helpompi toteuttaa. Kalatalousmaksu on ollut yleinen käytäntö uusien turvetuotantoalueiden luvista päätettäessä. Korvaukset Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä määrännyt hakijan maksamaan Laitasaaren kalastuskunnalle, tilalle Utos I (RN:o 79), Utajärven kalastuskunnalle ja tilalle Utos II (RN:o 32) vuosilta korvausta kalastuksen tuoton vähentymisestä sekä tilan Ojansuu (RN:o 5:23) omistajalle Heikki Honkaselle vuosilta korvausta turvelietteen kulkeutumisesta aiheutuneesta virkistyskäyttöhaitasta. Hakija on arvioinut, että hankkeesta ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty saapuneella suunnitelma-asiakirjalla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Utajärven kunnassa sekä Muhoksen kunnassa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kaleva-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Utajärven kunnalta, Utajärven kunnan kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Muhoksen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on huomauttanut, että Utosjokeen kulkeutuu hakemuksessa mainittujen turvetuotantoalueiden lisäksi toisenkin Latvasuon sekä Ruostesuon vesiä. Ympäristökeskukselle ei ole tullut valituksia Itäsuon

12 toiminnasta viime vuosina, mutta hakijalle on tullut valituksia pölyämisestä vuosina 2006 ja Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää. Lupamääräykset tulee tarkistaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Lupahakemukseen on liitettävä yhteenveto päiväkirjakoosteesta. Mikäli lupakaudella poistuu tuotannosta alueita, on niiden vesiensuojelua jatkettava kuten tuotannossa olevien alueidenkin, kunnes uusi maankäyttö on aloitettu tai alueet kasvittuneet luontaisesti. Pölytarkkailua tulee jatkaa samoin kuin tuulen suunnan ja nopeuden seuraamista rekisteröivällä sääasemalla. Vesistötarkkailua voidaan jatkaa osana Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Utosjoella on merkitystä paikallisena kalastuskohteena. Kalastoon kuuluu myös vaateliaampia kalalajeja, jotka osin myös lisääntyvät luontaisesti. Ainakin joen alaosalla on vahva rapukanta. Utosjoen kalataloudellista arvoa lisää suunniteltu kalataloudellinen kunnostus. Alueella esiintyy tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten pyydysten likaantumista ja kalojen makuvirheitä. Työ- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten tarkistamista on haettava vuoden 2018 loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että kalataloudellisen kompensaation määrääminen on tarpeen ja että kompensaatio voidaan määrätä kalatalousmaksuna. Hakijan esittämää maksua työ- ja elinkeinokeskus on kuitenkin pitänyt Utosjoen kalataloudellinen arvo huomioon ottaen liian alhaisena ja vaatinut 300 euron suuruista vuotuista maksua päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen. Kalataloudellista tarkkailua työ- ja elinkeinokeskus on pitänyt tarpeellisena eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi ja vaatinut tarkkailua tehtäväksi työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi. 3. Utajärven kunnanhallitus Kunnanhallitus on puoltanut hakemusta sillä edellytyksellä, että mahdollisten ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi asetetaan riittävät lupaehdot ja kalatalousvelvoitteista huolehditaan riittävästi etenkin, kun Utosjoelle on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. 4. Oulunkaaren ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on Utajärven kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisena viitannut terveydensuojeluviranomaiselle tuotannon alkuvaiheessa tulleisiin valituksiin ja esittänyt, että turpeen tuotantomenetelmän valintaan sekä tuulen voimakkuuteen turvetta käsiteltäessä kiinnitetään enemmän huomiota pölyämisen vähentämiseksi. 12

13 13 5. Oulun seudun ympäristötoimi Ympäristötoimi on Muhoksen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisena tähdentänyt ympäristön kannalta parhaan käytännön toteuttamista tuotannossa. Vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tulee seurata säännöllisesti kiinnittämällä erityistä huomiota tulvien ja rankkasateiden jälkeiseen sekä keväiseen ja syksyiseen tilanteeseen. Myös pumppausta on tärkeää seurata ja tarvittaessa säätää tai jaksottaa pumppauksen tehoa. Tuotannossa tulee erityisesti ottaa huomioon asutuksen läheisyys niin, että tuotannosta aiheutuu sille mahdollisimman vähän haittaa. Muistutukset 6. Sanginkylän osakaskunta Osakaskunta on katsonut, että Itäsuon turvetuotannon haitat ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin osakaskunnan siitä saamat korvaukset. Osakaskunta ei ole hyväksynyt korvauksen (oikeastaan kalatalousvelvoitteen) muuttamista esitetyn suuruiseksi korvaukseksi (oikeastaan kalatalousmaksuksi), vaan on vaatinut vähintään entisen suuruisen istutusvelvoitteen säilyttämistä. Muun muassa Sapilassuon turvetuotantoalueen ympäristöluvassa määrättyyn kalatalousmaksuun viitaten muistuttaja on katsonut, että hakijan esittämä maksu on liian pieni ja että maksun tulisi tuotantopinta-alan perusteella olla 900 euroa. Muistuttaja on perustellut vaatimustaan turvetuotannon aiheuttamilla kalojen makuhaitoilla vedenlaadun heikentyessä kesäisin pienten virtaamien aikana. Osakaskunta on lisäksi todennut, että Utosjoki tullaan kesän 2011 aikana entisöimään ennen uittoperkausta vallinneeseen tilaan. Jokeen rakennetaan nouseville luonnon lohille kutusoraikkoja ja lohikalojen elinolosuhteita pyritään muutoinkin parantamaan. Turvetuotannon päästöt tulevat tuntuvasti heikentämään lohikalojen oloja. 7. Oulujokivarren kalastusalue Kalastusalue on vaatinut, että Itäsuon lupapäätöksen mukainen pyyntikokoisen kalan istutusvelvoite pidetään ennallaan. Jos velvoite korvataan vuotuisella kalatalousmaksulla, istutettavien kalojen määrä vähenee sitä mukaa, kun istutettavien kalojen kilohinta nousee. Mikäli kuitenkin siirrytään euromääräiseen kalatalouskorvaukseen (oikeastaan kalatalousmaksuun), maksun tulee olla viisi euroa tuotantohehtaarilta, ja se tulee sitoa indeksiin. Hakijan vastine Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa esittänyt lausunnoista ja muistutuksista seuraavaa: 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on katsonut, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää vuoden 2019 loppuun mennessä, kuten Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnossa on esitetty. Esitystään istutusvelvoitteen muuttamisesta Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle maksettavaksi kalatalousmaksuksi hakija on perustellut sillä, että istutusten koordinointi ja mahdollisten muutosten tekeminen istutussuunnitelmiin olisi näin helpompaa. Hakija on katsonut, että 100 euron suuruinen

14 maksu on toteutuneet istutuskustannukset, tehokkaat vesienkäsittelymenetelmät ja tarkkailun perusteella todetut vähäiset vaikutukset huomioon ottaen riittävä. Työ- ja elinkeinokeskuksen vaatimaa 300 euron maksua hakija on edellä olevaan viitaten pitänyt liian suurena. 4. Oulunkaaren ympäristölautakunnan ja 5. Oulun seudun ympäristötoimen lausuntojen johdosta hakija on katsonut, että lausunnoissa esitetyt näkökohdat ovat tulleet riittävällä tavalla huomioiduiksi hakemuksessa. 6. Sanginkylän osakaskunnan ja 7. Oulujokivarren kalastusalueen muistutusten johdosta hakija on viitannut edellä kohdassa 2. esittämäänsä. 14 MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 70/09/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pehkeensuon turvetuotantoon Utajärven kunnassa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 60/09/2 myöntänyt Utajärven kunnalle luvan Utosjoen kalataloudelliseen kunnostamiseen ja töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Itäsuon turvetuotantoon Utajärven kunnassa Oulujoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 148,9 hehtaaria. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Utosjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 8 olevien piirustusten "Työmaasuunnitelma ja vesienjohtaminen" MK 1: ja "Pintavalutuskenttä" MK 1:5 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, pintapuomeilla varustettujen pumppausaltaiden ja ympärivuotisesti vähintään 12 hehtaarin kokoisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Pumppausaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Pumppausaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

15 Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti sekä aina tulvien ja rankkasateiden jälkeen. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. 15 Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista, vesistöistä ja viljelyksistä. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty alle 500 metrin etäisyydellä asutuksesta, vesistöistä ja viljelyksistä, kun tuulee niihin päin. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto ja kuormaus on keskeytettävä koko alueella. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Utajärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraomi-

16 naisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. 16 Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan on tarkkailtava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Pölyn ja melun vaikutuksia lähialueella on tarkkailtava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2013 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalataloustarkkailussa voidaan vastaavasti noudattaa vuoden 2014 loppuun asti vuosiksi laadittua Oulujoen kalataloustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seu-

17 rannan järjestämiseksi. Ehdotus pölyn ja melun vaikutusten tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle sekä Utajärven ja Muhoksen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Oulujokivarren kalastusalueelle. Pölyn ja melun vaikutustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17 Kunnossapitovelvoitteet 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on osallistuttava Utosjoelle kalataloudellisen kunnostuksen yhteydessä tehtävien kutusoraikkojen puhdistuskustannuksiin hankkeen vaikutusalueella siltä osin kuin puhdistustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Mikäli luvan saaja ei pääse kustannusosuudesta yksimielisyyteen Utajärven kunnan kanssa, luvan saaja voi tältä osin panna asian vireille ympäristölupavirastossa. Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 300 euroa kalatalousmaksua Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Maksu on ensimmäisen kerran suoritettava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuotena. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

18 Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään vuoden 2019 loppuun mennessä jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Korvattava päätös Pohjois-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 44/97/2 sellaisena kuin se on vesiylioikeuden antamalla päätöksellä muutettuna voimassa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 60/00/2 lupamääräys A2. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Koko Itäsuon turvetuotantoalue on tuotannossa olevaa aluetta. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Itäsuon olosuhteissa.

19 Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla. Kun otetaan huomioon Itäsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 19 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotantoalueen ympärillä on asutusta lähimmillään noin 215 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle pöly- ja meluhaittaa. Haitan vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 5 ja 6. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja muun muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 1) kohdan perusteella enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi laskuojasta. Lupamääräys 14 on tarpeen turvetuotannosta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi Utosjoessa.

20 Lupamääräys 15 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 20 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen, 3. Utajärven kunnanhallituksen, 4. Oulunkaaren ympäristölautakunnan ja 5. Oulun seudun ympäristötoimen lausunnoissa esitetyt vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 6. Sanginkylän osakaskunnan muistutuksessa esitetty vaatimus vähintään entisen suuruisen istutusvelvoitteen säilyttämisestä hylätään. Kainuun työja elinkeinokeskukselle lupamääräyksen 15 mukaisesti maksettava kalatalousmaksu antaa paremmat mahdollisuudet hankkeesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla vesistössä vallitsevien olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa. Myös toissijainen vaatimus 900 euron suuruisesta kalatalousmaksusta hylätään. Itäsuolla käytössä olevat vesienkäsittelymenetelmät, vesistön kalataloudellinen arvo ja havaitut kalataloudelliset vaikutukset huomioon ottaen 300 euron suuruinen kalatalousmaksu katsotaan riittäväksi. 7. Oulujokivarren kalastusalueen ensisijainen vaatimus voimassa olevan lupapäätöksen mukaisen istutusvelvoitteen pitämisestä ennallaan samoin kuin vaatimus viiden euron suuruisesta, indeksiin sidotusta maksusta tuotantohehtaarilta hylätään. Lupamääräyksen 15 mukainen kalatalousmaksu katsotaan edellä Sanginkylän osakaskunnan muistutuksen johdosta esitetyillä perusteilla tarkoituksenmukaiseksi ja riittäväksi. Maksun perusteena olevan kustannustason muuttuessa maksu peritään vesilain 2 luvun 22 b :n ja ympäristönsuojelulain 44 :n mukaan kustannustason nousua vastaavasti tarkistettuna. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

21 21 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 55 2 momentti sekä 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

22 22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Satu Kouvalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Satu Kouvalainen (esittelevä jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh SKK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailusuunnitelma

23 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde ; telekopio: sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

24 Liite 2 1