MTI:n KOULUTUSTIIMIN KOKOUS 4/2014

Transkriptio

1 MUISTIO MTI:n KOULUTUSTIIMIN KOKOUS 4/2014 Aika: Tiistaina klo 9.00 Paikka: MTI164 Läsnä: Tarja Tammia, Lapin AMK, pj. Mikko Vehkaperä, MTI, siht. Juha-Matti Aho, Lapin AMK Minni Haanpää, LaY Nanna Hallikainen, LaY Leena Inkeröinen, MTI Eila Linna, MTI 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi syyskauden ensimmäiseen koulutustiimi kokoukseen. Loppusyksystä tiimi kokoontuu vielä kaksi kertaa. 2. Tilannekatsaukset MTI:n henkilöstön yhteiset kehittämispäivät järjestetään Levillä Mukaan oli ilmoittautunut 90 henkilöä, joista yliopistolta 14, ammattikorkeakoulusta 27, matkailuopiston Rovaniemen toimipisteestä 36, Levi-Instituutista 12 ja Sodankylästä 1. Osallistumaan oli siis saatu varsin kattava porukka. Päivien ohjelma oli jo lyöty lukkoon ja se sisältää Staalon tapahtumien lisäksi työryhmätyöskentelyä perjantaiaamuna. Työryhmät ovat erikseen opetukseen, tutkimukseen ja palvelutoimintaan. Koulutuskoordinaattorin nimeämisestä on puhuttu koulutustiimissä pitkään. Olisi hyvä, että päävastuu talon yhteisistä henkilöstökoulutuksista (oppilaitoksilla voi olla lisäksi omia koulutuksia) olisi yhdellä ihmisellä, jolloin hän voisi keskittyä niiden eteenpäin viemiseen. Tällä hetkellä resursseja ei kuitenkaan edelleenkään ole erillisen koulutuskoordinaattorin nimeämiseen. Asiaa oli käsitelty myös johtoryhmässä, mutta asia oli jäänyt auki. Ainakin korkeakouluosapuolille olisi kokoava voima tarpeen. Yliopiston jatkokoulutuksen yhteydessä järjestetään joitain koulutuksia, mutta ne eivät välttämättä sovi kaikille. MTI:n yhteisten tapahtumien järjestämisvastuusta oli johtoryhmässä sen sijaan sovittu, että tapahtumia suunnittelemaan ja toteuttamaan kootaan ryhmä, jossa on edustus kaikista oppilaitoksista. Koko MTI:n kokoavia tapahtumia järjestään vuodessa kaksi: kehittämispäivät syksyllä sekä Vuoden avajaiset tammikuussa. Muista tapahtumista tulee neuvotella

2 erikseen. Oppilaitosten edustajat oli ryhmään jo nimetty. Pohdittiin, että sama ryhmä (+ Leena) voisi toimia myös koulutuskoordinaattorin roolissa. Tällöin ryhmä voisi viedä kehittämispäivissä nousseita koulutusideoita eteenpäin järjestämällä erillisiä koulutuksia tai ottamalla ne asiaksi seuraavassa kehittämispäivässä. Koulutuksissa saataneen tällöin huomioitua paremmin kaikki osapuolet, kun suunnittelussakin on jo edustus kaikista oppilaitoksista. Testataan mallia Levin kehittämispäivien tulosten jatkotyöstössä. Koulutustiimi teki keväällä 2014 korkeakoulukonsernin kirjastolle kannanoton, että MTI:n kirjasto tulisi saada takaisin kampukselle tai ainakin matkailuaiheinen kokoelma yhteen lainauspisteeseen. Kirjasto on vastannut, että kumpaankaan pyyntöön ei tässä tilanteessa vastata. Sen sijaan MTI:iin tulee tietokantojen etäkäytön mahdollistavat tietokoneet. Tietokoneet oli jo sijoitettu Unelmatehtaan ryhmätyötilaan. Road Show n opiskelijarekrytoinnissa oli ollut epäselvyyksiä eikä MTI:n markkinointiryhmää ollut saatu koottua toivotulla tavalla. Nyt opiskelijat oli kuitenkin saatu lähinnä ainejärjestöjen kautta ja projekti voidaan toteuttaa. Ensi vuonna palataan yhteisen kehitysprojektitoteutuksen malliin. 3. Palvelutoiminta, palvelutoiminnan kehittämishankkeen tilannekatsaus Palvelutoiminnan suunnittelija ja MTI:n palvelutoiminnan kehittämishankkeen projektipäällikkö Sari Peltoniemi oli kertomassa palvelutoiminnan kuulumisia (esitys liitteenä). Palvelutoiminta tuottaa maksullisia asiantuntija- ja koulutuspalveluja yrityksille, yhteisöille ja yksityisille. Viime aikoina olivat painottuneet nimenomaan asiantuntijapalvelut, koulutuksille on vaikeampi löytää maksajaa. Tänä vuonna suurimpana työnä oli ollut Kauhavan alueen matkailun master plan. Kehittämishankkeessa on paljon toimenpiteitä ja niitä oli toteutettu ripeästi, esimerkiksi CRMohjelmaan on nyt tallennettuna kaikki palvelutoiminnan yhteistyötahot. Haasteita palvelutoiminnalle aiheuttavat henkilöstön rajallinen määrä ja henkilöstön aikaresurssit. Tarkoitushan on kuitenkin saada kytkettyä nimenomaan talon omia asiantuntijoita palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen. Varahenkilöjärjestelmä olisi myös hyvä olla, jos joku asiantuntija ei pystykään osallistumaan esim. toteutusvaiheessa. Tätä sisäistä organisoitumista pitää palvelutoiminnassa edelleen miettiä. Vuosisuunnittelu auttaisi asiaa, mutta monet palvelutoiminnan tarjouspyynnöt tulevat pikaisella aikataululla. Keskusteltiin myös toisen asteen roolista palvelutoiminnassa. Nyt LAMO:n palvelutoiminta toimii erillään korkeakoulujen palvelutoiminnasta. Toiminnan järjestämisen kannalta eritys toimiikin, koska tuotettavat palvelut ovat niin erilaisia. Ulospäin palvelutoiminnan tulisi kuitenkin näyttäytyä MTI:n yhteisenä. Yhteistä koordinaatiota voitaisiin parantaa esim. yhteisillä palavereilla ja tiedonjaolla. Palvelutoiminta miettii asiaan kehittämistoimia. Keskusteltiin myös täydennyskoulutuksen koordinoinnista yhteen paikkaan. Täydennyskoulutusta korkeakoulupuolella toteuttaa lähinnä yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut sekä avoin yliopisto ja avoin ammattikorkeakoulu. LAMO:ssa on omat täydennyskoulutukset. Myös täydennyskoulutukset voitaisiin kuitenkin koota yhteisen sateenvarjon alle, vaikka järjestäjätahoina ovatkin eri organisaatiot.

3 4. Avoimen matkailukoulutuksen järjestäminen Merija Timonen ja Jonna Löf olivat kertomassa avoimesta koulutuksesta. Avoin opetus sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta toimii korkeakoulukonsernin alla. Lisäksi niiden yhteistyökumppanina toimii Lapin kesäyliopisto. Avoin yliopisto ja avoin ammattikorkeakoulu tarjoavat oman talon opetussuunnitelmien mukaisia opintoja ns. kaikelle kansalle, kesäyliopisto tuo muiden yliopiston tarjontaa Rovaniemelle. Avoimien opintojen tarjonta on löydettävissä Lapin maakuntakorkeakoulu -portaalista. Avoimien opintojen toteutustavoissa pyritään ottamaan huomioon erilaiset kohderyhmät: aikuiset, nuoret ja alueet. Niinpä opetusta järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin tai etäopintoina. Viime aikoina ei erillisiin ryhmiin ollut ollut niin paljon resursseja ja osa avoimesta opetuksestakin järjestetään päiväsaikaan olevaan opetukseen integroituna. Matkailualan osalta avoimessa yliopistossa on tarjolla vain matkailututkimuksen ensimmäinen johdantokurssi. Koko perusopinnoillekin olisi kysyntää, mutta opetusmuotojen pedagogiikka on ollut haasteena avoimen opetuksen integroinnille. Opettajaresurssit ja opetussuunnitelmien suuret uudistustyöt ovat puolestaan rajoittaneet erillisten toteutusten järjestämistä. Pitää kuitenkin miettiä, voisiko perusopinnot saada jatkossa jotenkin tarjolle myös avoimeen yliopistoon. Avoimen ammattikorkeakoulun puolella on tarjolla vain nuorten ja aikuisten normaaliryhmiin integroituja opintoja. Osallistujia on aika vähän, eniten vetävät ns. väyläopinnot, kun ammattikorkeakouluunkin voi nyt päästä erillishaussa avoimien opintojen pohjalta. Todettiin, että avoinkin koulutus voi olla täydennys- ja työelämäkoulutusta. Valmiina olevia kursseja voitaisiinkin tarjota siis myös osana palvelutoimintaa. Yhteistyömallit pitää miettiä palvelutoiminnan kanssa. Vaikka järjestäjätahona on avoin, voidaan kursseja mainostaa myös palvelutoiminnan kautta. Avoimet opinnot ovat myös hyvä väylä tuleville opiskelijoille tutustua alaan. Opiskelijavalintojen uudistukset tähtäävät kuitenkin siihen, että oma ala löytyy heti toisen asteen koulutuksen jälkeen. Mietittiin, josko joitain peruskursseja voisi tarjota jo lukiolaisille. Tällöin he voisivat tutustua alaan ennen hakemista ja saisivat kurssin sekä lukio-opintoihinsa että jo suoritetuksi tulevasta korkeakoulututkinnosta. Myös avoin ammattikorkeakoulu on liittymässä kesäyliopistotoimintaan. Yhteistyötä tehdään Jyväskylän kanssa, jolloin sinne tarjotaan joitain kursseja ja vastaavasti saamme Rovaniemelle joitain Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintoja. 5. Hanketoiminta ja hankkeiden suunnitteluprosessi Eila esitteli MTI:n korkeakouluosapuolten hanketoimintaa. Ohjelmakausi on vaihtumassa, joten haasteena on saada pidettyä rahoitus samalla tasolla. Uusia hankkeita oli kuitenkin runsaasti valmistelussa. Hankkeilla ei ole tarkoitus palkata uutta henkilökuntaa, vaan niiden rahoilla pitäisi voida maksaa vakituisen henkilökunnan palkkoja. Niinpä integraatio perustoimintaan tulee väkisinkin mukaan jo hankkeiden alkumetreillä. Samoin hankkeet on pakko silloin sitoa strategioihin yhtä tiiviimmin. Haasteena ovat edelleen henkilökunnan resurssit, sillä vaikka innostusta on, ei yhden ihmisen aika riitä kaikille hankkeille.

4 Yliopiston puoli voisi jatkossa keskittyä enemmän tutkimushankkeisiin, joiden rooli (kilpailtu tutkimusrahoitus) korostuu rahoitusmallissa. Haasteena on kuitenkin se, että niitä hakemaan tarvitaan professoritason henkilöitä, joita ei oppiaineessa kovin monta ole. 6. Työelämäyhteistyön toimintamalli & CRM Työelämäyhteistyön toimintamallia oli hahmoteltu Pyhä-Luoston kanssa tehdyssä yhteistyössä. Dokumentointi ja mallin rakentaminen oli vielä kesken: on auki, kuka sen tekee. Työelämäyhteistyössä keskeistä on yrityksistä nouseva tarve ilman sitä yritykset eivät lähde mukaan. Toisaalta MTI:n pitäisi olla hyvin organisoitunut sisältäpäin, jotta kun tarve tulee, osataan siihen heti tarttua ja toimia. Ulospäin toiminnan ja yhteydenottotavan täytyy näyttäytyä selkeänä, vaikka sisäisesti tehtäviä organisoitaisiinkin usealle taholle. Tarvitaan myös omaa aktiivisuutta jalkautua alueelle ja haistella tarpeita. Samoin pitää itse pohtia, ketkä ovat oikeat kohderyhmät. Esim. jotain koulutusta ei välttämättä kannata tarjota suoraan yrityksille, koska ne eivät ole valmiita maksamaan, vaan esim. ELY-keskukselle, joka voi maksaa koulutuksen, johon yritykset sitten osallistuvat. Oma osaaminen on tunnistettava myös, siinä auttaa esim. CV-pankki. MTI:n alumnit osaavat työelämään siirryttyään paremmin lähestyä instituuttia yhteistyön tiimoilta. CRM auttaa asiakkuuksien hallinnassa. CRM on menossa nyt pilotointiin myös yliopiston puolella (KOKE > Tiedekunnat). Palvelutoiminta miettii toimintamallin laatimista eteenpäin. 7. Ristiinvalinnat Ristiinvalintojen ilmoittautuminen oli vielä menossa. LAMO:n opetukseen on ollut paljon kysyntää, mutta LAMO:n opiskelijat eivät ole vielä löytäneet korkeakouluopintoja. LAMO:sta olikin tullut toive, että voitaisiin miettiä jatkotoimenpiteitä, jotta ristiinvalittavat saataisiin tasapainoon. Kokoukseen ei ollut päässyt LAMO:n edustajia, joten päätettiin siirtää keskustelu toimenpiteistä seuraavaan kokoukseen. Keväällä tehty kysely ristiinvalittavista opinnoista todisti, että LAMO:n opiskelijat tuntevat vielä huonosti ristiinvalittavien tarjontaa. He toivoivat informaatiota erityisesti opettajien kautta suullisesti ja sosiaalisen median kautta. Korkeakouluopiskelijat preferoivat sähköpostitiedotteita. Kyselyn tulosten mukaan ristiinvalittavia opintoja toivotaan erityisesti alkusyksyyn ja loppukevääseen sekä virtuaaliopintoina. Eniten haasteita ovat aiheuttaneet aikataulujen päällekkäisyys. Kaiken kaikkiaan ristiinvalittavat opinnot kiinnostavat kovasti. Kyselyn loppuraportti on tämän muistion liitteenä. Todettiin, että ristiinvalittavista opinnoista informoinnissa keskeisessä asemassa ovat tuutoriopettajat. Esim. korkeakouluissa oli nyt vahvasti ohjattu opiskelijoita valitsemaan ristiinvalittavia opintoja. Myös opetussuunnitelmaan voidaan tehdä aukkoja ristiinvalittaville. Esim. jostain kurssista voi olla vain toisen oppilaitoksen toteutus, joka siihen kohtaan on valittava. Ristiinvalittavat voivat tuoda kustannussäästöjä, kun kaikkia kursseja ei opeteta itse. LAMO:sta voisi olla järkeä tuoda johonkin ristiinvalittavaan opintoon koko opiskelijaryhmä, myös opettaja voisi tulla mukana. Pyritään järjestämään keväälle 2015 tällainen ryhmäsuoritus. Jatkossa voi tulla haasteita eri oppimisympäristön käytöstä (Optima/Moodle). Kurssilla käytetään sitä ympäristöä, joka on järjestävässä oppilaitoksessa käytössä. Ympäristöjen käyttö on aika helppoa, joten

5 opiskelijat eivät tarvitse pitkää perehdytystä. On jo olemassa alustojen perusohjeet, joita voidaan jakaa apua tarvitseville. 8. Muut asiat Ammattikorkeakoulun passikoulutukset ja testit ovat avoinna myös yliopiston opiskelijoille. Ilmoittautumiset kerätään WebRopol-lomakkeella. Passit ovat opiskelijoille maksullisia. Passeista tulee koulutuksia ja testejä myös keväällä aikuisryhmien mukana. MTI:n intra MIITTI oli vihdoin julkaistu. Materiaalia lisätään intraan pikku hiljaa ja tarpeiden mukaan. MIITTI esiteltiin Campus Caféssa ja uutiskirjeessä, lisäksi on tulossa informaatiota sähköpostilla. Tapahtumakalenteri ei vielä toimi intrassa siinä muodossa kuin toivottiin, eli että siinä näkyisi kaikki MTI:n yhteiset ja talojen omat tapahtumat. Intran tulisi tuoda lisäarvoa, jotta sitä aletaan käyttää. Opetustiloja pyritään päivittämään resurssien puitteissa. Mieluummin säästetään seinissä kuin irtisanotaan henkilöstöä. Viedään kuitenkin uudistamistarpeita tulossopimusneuvotteluihin. Yritysten kummiluokka-asia oli kuitenkin edennyt ja kummiluokat tulevat kakkoskerrokseen. Keskusteltiin, voisiko Pilke kuitenkin vaihtaa tilansa yliopiston puolen kolmannen kerroksen tilaan 303. Leena selvittää asian. Parhaillaan tehdään myös tilojen käyttöasteen kartoitusta. Tarkoituksena on saada tyhjäkäytöllä olevat tilat kokoustiloiksi, yhteiskäyttötiloiksi tai työhuoneiksi. Muistion laati Mikko Vehkaperä