Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta (TKI) -työryhmän kokous

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta (TKI) -työryhmän kokous Aika klo Paikka Osallistujat Kokouskeskus Tampella, nh. Roine, Kelloportinkatu 1 B, Tampere Erillinen liite

2 Muistio 2 (5) Asia 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Esittely, keskustelu, jatkotoimenpiteet Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan osallistujat. 2 Edellisen kokouksen muistio Muistio on jaettu sharepoint-työtilassa. Hyväksyttiin muistio. 3 Alaprojektien tilannekatsaus Projektipäällikkö esitteli Sote TKI-nykytilakartoituksen ja TKI-tietokartoituksen tilanteet. Sote TKI -projektissa on haastatteluja tehty jo 32 kpl. Lisäksi on kerätty määrällistä tietoa ja tausta-aineistoa laajasti. Projekti etenee aikataulussaan. Tuloksista järjestetään seminaari klo 9. Paikkana todennäköisesti Vapriikki. Seminaarikutsut jaetaan lähempänä. TKI-tietokartoitus etenee myös aikataulussaan. Puolet haastateltavista on määriteltynä, ja noin parikymmentä haastattelua on jo tehty. Projektia tehdään tiiviisti yhdessä Tiedolla johtamisen työryhmän kanssa. Ryhmässä todetaan, että projekteista saatava tieto tulee olemaan käyttökelpoista moneen tarpeeseen ja usealle taholle. Projektipäällikkö esitteli terveysalan Test-Bed-verkoston alueellisen kehittämisverkoston kuulumisia. Kyse on Business Finlandin kokoamasta verkostosta. Viimeisin tapaaminen oli maaliskuussa. Silloin analysoitiin eri alueiden test-bed -toimintoja ja miten eri alueet voisivat profiloitua test-bed - toiminnassaan. Tapaamisen jälkeen alueellisten toimijoiden kanssa keskusteltiin siitä, mikä näkökulma Pirkanmaalla otetaan asiaan. Keskusteluissa nousi esille, ettei tällä hetkellä ole niinkään tarvetta lähteä kehittämään erityistestiympäristöä tuotteiden tai palveluiden testaamiselle. Business Finlandin toivomassa muodossa se olisi liian vaikea toteuttaa tällä hetkellä. Keskusteluissa nähtiin, että olisi hyödyllistä ottaa näkökulma, jossa mietittäisiin hoitoketjujen ja palvelukokonaisuuksien validoimista, ja niiden vaikutusten arvioimista. Työryhmässä keskusteltiin tämän hetken testiympäristöistä ja siitä, mitä tietoa niistä on välitetty Test-bed -verkostoon. Osa olemassa olevista innovaatioympäristöistä on haasteellisia juuri testiympäristöinä, sillä kaikissa ei voida suorittaa testausta, vaan ympäristöt ovat koulutustarkoitukseen. Ryhmässä nähtiin tärkeäksi, ettei koitetaan mahduttaa olemassa olevaa toimintaa test bed -käsitteeseen, vaan mietitään pikemminkin sitä, miten verkosto palvelisi meitä ja nykyistä toimintaamme. Työryhmässä todettiin, että yrityksillä on kyllä tarvetta päästä testaamaan tuotteitaan ja palveluitaan oikeaan palveluympäristöön, mutta haasteeksi nousee usein kustannusten jakaminen. Isot yhtiöt pääsevät helposti testiympäristöihin sopimusverkostojensa kautta, mutta juuri ne pienet yritykset, jotka testaamista eniten tarvitsisivat, eivät pääse ympäristöihin niin helposti ja heille kustannukset ovat myös haastavia. Ryhmässä esitettiin

3 Muistio 3 (5) kysymys siitä, missä määrin TKI:n pitäisi kiinnittyä palvelukokonaisuuksiin? Palvelukokonaisuudet ovat puheissa ja työnalla monissa eri kokoonpanoissa ja ryhmissä. Keskustelun pohjalta projektipäällikkö ehdotti, että kesäkuun tapaamisen yhteyteen voitaisiin suunnitella tutustuminen Kaupin kampuksen TKIympäristöihin. Kesäkuun kokouksen ajankohtaa jouduttiin myös muuttamaan. Uudeksi ajankohdaksi sovitaan 8.6. klo 9-12:30. Kokous pidetään PSHP:n tiloissa ja tarkemmat tiedot paikasta lähetetään myöhemmin. 4 PSHP:n TKI-keskus Matti Eskola esitteli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskusta. Käynnistämisvaihe on ohi ja nyt on menossa 1. kehitysvaihe. Vuoden 2018 aikana keskitytään uuden toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Työryhmässä käytiin keskustelua siitä, että uudessa keskuksessa patenttiosaaminen nousee tärkeäksi. Todettiin, että Tampereen yliopistolla on tätä osaamista, jota esim. BioMediTech on hyödyntänyt tähän asti. Lisäksi keskusteltiin myös siitä, miksi TKI-keskuksen tutkimusjohtaja sekä innovaatiojohtaja ovat sijoitettuna yhtymähallintoon ja toiminnan operatiivinen toiminta varsinaiseen TKI-keskukseen. Matti Eskola selvensi, että johtajien sijoittuminen yhtymähallintoon varmistaa vahvemman linkin päätöksentekoon. Tieto liikkuu näin paremmin kentältä päätöksentekoon ja päätöksenteosta kentälle. Työryhmässä todettiin, että keskuksen malli voisi toimia esimerkkinä myös uuden maakunnan TKI-mallin rakentamiseen. Keskuksen suunnittelussa käyty keskustelu ja arviointi voisivat hyödyttää maakunnan TKI-johtamisen suunnittelua. Keskusteltiin myös siitä, miten tällaisessa johtamismallissa operationaalisesta toiminnasta saadaan suodatettua sellaista ylätason strategista tietoa, jota voi hyödyntää päätöksenteossa ja johtamisessa. Ja miten johtajat pystyisivät kuuntelemaan operationaalista kenttää tukehtumatta tietotulvaan. 5 Järjestäjän ja tuottajan roolit TKI-toiminnan johtamisessa Projektipäällikkö esitteli työpajaa varten järjestämisen ja tuottamisen eriyttämistä maakunnassa. Työryhmässä keskusteltiin mallin linjauksista ja valmistelun tilanteesta sekä TKI-ryhmän sijoittumisesta kokonaisuuteen. Projektipäällikkö muistutti mieleen myös asiakaskeskeisen TKI-mallin kehittämisen ja miten sen voisi toteuttaa eri tavoin. Esityksessä eriteltiin eri tapoja kolmen moodin avulla. Moodit (STI, DUI ja SI) esiteltiin alun perin jo helmikuun kokouksessa. Osallistujat jaettiin pienempiin ryhmiin miettimään järjestämisen ja tuottamisen vastuunjakoa eri TKI-johtamistehtävissä edellä mainittujen

4 Muistio 4 (5) moodien mukaan. Tuloksista havaittiin, että vastuut tehtävien osalta poikkesivat riippuen siitä, miten TKI-kokonaisuus rakennetaan. Määrittelyt vastuista eivät ole yksiselitteisiä ja monet tehtävät pitivät sisällään vastuita sekä järjestäjälle että tuottajalle. Ryhmä keskusteli runsaasti näkemyksistään ja tulevan maakunnan säästötavoitteista. Mikä on vahva järjestäjä? Mitä se vaatii ja tarkoittaa TKItoiminnan tehtävien osalta. Keskustelussa todettiin, että TKI pitäisi nähdä investointina eikä menona. Pitää miettiä mitä vaikutuksia sillä on ja mitä säästöjä se saa aikaan. Nostettiin esille, että tämänsuuntaisten arviointikäytäntöjen osaaminen on vielä toistaiseksi ohutta. Pitää miettiä keinoja osaamisen kehittämiseen ja arviointiin panostamiseen. Työpajassa syntyneet materiaalit viedään työtilaan. Projektipäällikkö tekee materiaaleista synteesin, jota hyödyntää valmistelussa. 6 Työryhmän työsuunnitelma Työsuunnitelmaa ei käsitelty aikataulullisista syistä. Otetaan esille seuraavassa kokouksessa. 7 Tiedotettavat asiat Valmisteluun laaditaan tiedotettavien asioiden dia valmistelun tilanteesta ja esille nousseista huomioista. 8 Muut asiat Varsinais-Suomi on tehnyt valtion suuntaan epävirallisen aloitteen maakuntien sote-innovaatiorahoituskomponentin luomisesta, toisin sanoen korvamerkitystä rahasta TKI-toimintaan. Nyt toivovat Pirkanmaata mukaan tekemään yhteistä lausuntoa. Projektipäällikön ehdotuksesta päätettiin selvittää asiaa tarkemmin ja sen perusteella päättää mukaan lähtemisestä. Pirkanmaa2019 muutosorganisaatio on antanut lausunnon muutosesityksistä sote-tietojen toissijaista käyttöä koskevaan lakiehdotukseen. Merkitään lausunto tiedoksi. 9 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään ke klo 13-15, Roine. 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen.

5 Muistio 5 (5)