MTI:n KOULUTUSTIIMIN KOKOUS 6/2015

Transkriptio

1 MUISTIO MTI:n KOULUTUSTIIMIN KOKOUS 6/2015 Aika: Keskiviikkona klo 9.00 Paikka: MTI328 Läsnä: Tarja Tammia, Lapin AMK, pj. Minni Haanpää, LaY (kohdat 1 3) Asta Alatossava, LaY Joonas Katajisto, LaY Leena Inkeröinen, MTI Mikko Vehkaperä, MTI, siht. Pauliina Tykkyläinen, MTI (kohdat 1 2) Elisa Lahti, Lapin AMK (kohdat 1 4) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Joonas Katajisto oli valittu Jalojen Villien uudeksi edunvalvontavastaavaksi ja oli paikalla uutena yliopiston opiskelijaedustajana. Käytiin lyhyt esittäytymiskierros. Valitettavasti jälleen oli opettajia estynyt pääsemään kokoukseen. Yritetään ensi vuonna saada ajat sovittua niin, että kaikki pääsevät kokoukseen. 2. Kansainväliset asiat Pauliina esitteli kv-toimenpidesuunnitelman tämänhetkisen tilanteen (liitteenä). Toimenpidesuunnitelmaan oli päivitetty koko MTI:n yhteisiä toimenpiteitä Pauliinan esitysten, MTI:n kehittämispäivillä nousseiden ideoiden ja kv-kehittämisryhmän ajatusten pohjalta. Uusia avauksia on ensi vuodelle aika paljonkin. Seuraavaksi on tarkoitus, että oppilaitokset koulutuksen osalta sekä tutkimus- ja palvelutiimi omalta osaltaan päivittämät taulukkoon toimenpiteensä vuodelle Keskusteltiin, pitäisikö koulutustiimin laatia myös yhteiset toimenpiteet, mutta todettiin, että koulutuksen toimenpiteet on kuitenkin helpointa kirjoittaa oppilaitoksittain; ne ovat kuitenkin läheisesti sidoksissa kunkin tulosseurantoihin ja paljolti talokohtaisia. Yhteiset koulutusasiat tulevat joko koko MTI:n yhteisissä toimenpiteissä tai sitten ne voidaan nostaa tarvittaessa kunkin oppilaitoksen omaan kohtaan. Voidaan siis mennä samalla formaatilla vielä ensi vuosi, sen jälkeen taulukkoa on muutenkin tarpeen selkiyttää ja muuttaa enemmän laadulliseen suuntaan, nyt tavoitteet ovat aika määrällisiä. Kokonaan uusi toimenpidesuunnitelma voidaan tehdä siinä vaiheessa, kun uusi strategia on valmis, todennäköisesti vuosille

2 3. Palvelutoiminta Elisa oli kertomassa palvelutoiminnan kuulumisia. MTI:n palvelutoiminnan kehittäminen on ollut koulutustiimin asialistalla säännöllisin väliajoin jo vuosia. Edelleenkin palvelutoiminta hakee kuitenkin muotoaan ja amk:ssa oli jälleen uusi organisaatiomuutos palvelutoiminnan osalta menossa. Amk:ssa ollaan perustamassa uutta yhden henkilön toimistoa, joka vastaisi koko amk:n palvelutoiminnasta. MTI:ssa toivotaan, että omasta palvelutoiminnasta ja Solmu-mallista voitaisiin pitää kiinni. MTI:lla on monissa muissakin asioissa erikoisrooli, niin ehkä myös palvelutoiminnassa? Solmu-malli on myös luotu hankkeessa, jossa sitä on luvattu noudattaa 5 vuotta, joten kokonaan sitä ei voi hävittäkään. Tilanne selviää kevään aikana. Kuluneena vuonna palvelutoiminta oli ollut aika vähäistä. Tarjouksia oli kyllä tehty, mutta ne eivät olleet menneet läpi. Tarjouksissa oli yleensä ollut mukana asiantuntemusta yli oppilaitosrajojen. Yhteistyötä voitaisiin kuitenkin tehdä vielä enemmän ja saada esim. yliopiston KoKe tiiviimmin mukaan toimintaan. Toisaalta on tunnustettava, että kysyntä asiantuntijapalveluillemme ei ole järin suurta. Yleisestikään korkeakoulujen palvelumyynti ei Suomessa ole mikään rahasampo. Voidaankin miettiä, paljonko resursseja kannattaa uhrata suurimittaisen palvelutoiminnan rakentamiseen. Kannattaisi keskittyä vain muutamaan hyvään tuotteeseen, jota sitten myydään; ei lähdetä kaikkien tarjouksien perään. Ko. huipputuotteet voisi muotoilla strategian pohjalta. Uusimuotoista korkeakoulujen erikoistumiskoulutusta voisi miettiä matkailualalle. Siitä voisi tulla lisämeriittiä MTI:lle. Samoin emba:n pohjien hyödyntämistä voisi vielä pohtia. Nämä oli nostettu esiin jo aiemmin koulutustiimin kokouksessa. Koulutustiimi toivookin, että palvelutoiminta myös vie sovittuja teemoja eteenpäin kokousten välillä, etteivät ne jää vain puheen tasolle. Uusia ideoita olivat mm. siivoustyön johtamisen/esimiestyön koulutukset, emba-ohjelman suorittaneiden jatkokurssit esim. digitalisaatioon ja kv-markkinointiin liittyen. Voitaisiin tehdä myös kyselyä kentälle, minkälaisia ja minkä muotoisia koulutuspaketteja halutaan. 4. Tilannekatsaukset MTI:n laatutyö oli lähtenyt käyntiin ja palavereita oli pidetty jo useampia. Seuraavalle parille kolmelle vuodelle oli laadittu suunnitelma laatutyön seuraavista askeleista. Tarkoituksena on kehittää talojen omia ja MTI:n yhteistä laatujärjestelmää siten, että 2018 lopussa voidaan tehdä päätös siitä, lähdetäänkö hakemaan kansainvälistä akkreditointia. Sitä ennen ehditään tehdä itsearviointeja ja myös ulkopuolisia auditointeja (KARVI/amk, Laatukeskuksen harjoitusauditointi ). Vuosien aikana nähdään, saadaanko kaikki asiat siihen kuntoon, että akkreditointia voidaan hakea tai ollaanko enää edes sitä mieltä, että sitä on hyödyllistä hakea. Tällä hetkellä ajatuksena on, että voitaisiin hakea UNWTO:n TedQualakkrediointia, joka korostaa vastuullisuutta ja toiminnan kehittämistä, ei laatua laadun takia, ja olisi siksi sopiva MTI:n arvoihin. Vuoden 2016 suurimpana tavoitteena on saada laatutyön edellyttämä dokumentaatio kuntoon. Lisäksi on tarkoitus levittää laatuajattelua sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudessa ja osallistua EFQM-koulutuksiin. Mikko kertoi yliopistolla marraskuussa suoritetusta KARVI:n auditoinnista. Auditoinnissa ja laatutyössä muutenkin oli ollut koko ajan hyvä henki,

3 haluttiin tuoda rehellisesti esiin omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Itsearviointi oli myös koettu hyväksi tavaksi huomata omat vahvuudet. Arviointiryhmä haastatteli kolmen päivän aikana suuren joukon yliopistolaisia ja sidosryhmien edustajia. Kysymykset olivat välillä varsin tiukkojakin. Arviointiryhmän alustavan palautteen mukaan kaikki oli mennyt hyvin ja yliopiston vahvuuksia olivat erityisesti selkeä ja yhteisön omaksuma strategia, joka näyttää kehittämiselle suunnan, innostunut ja toiminnan kehittämiseen vahvasti sitoutunut yliopistoyhteisö, jossa opiskelijoiden rooli on vahva sekä osaamisen suuntaamisen toimintamalli näyttönä yliopiston kyvystä hakea ratkaisuja tunnistettuihin kehittämistarpeisiin. Keskeisimpiä kehittämiskohteita puolestaan olivat systemaattinen hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteistyö tiedekuntien välillä, laadunhallinnan prosessien ja ohjeistuksen yhtenäistäminen sekä alumnitoiminnan vahvistaminen ja vakiinnuttaminen osaksi laatujärjestelmää. Myös yliopiston laatuvastaavien mielestä auditointi oli mennyt hyvin. Varsinainen raportti ja päätös auditoinnin tuloksesta valmistuvat kevään 2016 aikana. Koulutustiimi ei ollut laatinut mediakirjoitusta syksyllä, vaikka niin oli ollut tarkoitus. Tarja voisi kuitenkin edelleen kirjoittaa kurssien työelämäyhteistyöstä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tarja pohjustaa aiheen ja on yhteydessä opiskelijajärjestöihin. Minna Sipponen ja Mikko olivat palaveeranneet kevään projektiopinnoista. Kehitysprojekteista tulee yksi yhteinen toteutus, Minna tekee ennakkomainoksen yliopiston opiskelijoille jo tämän vuoden puolella. Jatkossa on tarkoitus, että kaikki projektitarjoukset tulevat tarkemmin esittelyyn yhteisessä pilvipalvelussa, johon kaikilla opiskelijoilla on pääsy. Pilvessä voi myös ilmoittautua tietyn projektin tekijäksi. Tällöin kaikki opiskleijat ovat ilmoittautumisessa samalla viivalla; tähän saakka yliopiston opiskelijat ovat ilmoittautuneet sähköpostilla ja ammattikorkeakoulun opiskelijat Moodlessa, mikä on tuonut sekavuutta ja työllistänyt koordinoivaa opettajaa. Kun yliopiston opiskelija on valinnut ryhmänsä, pyydetään häntä vielä täyttämään WebRopol-lomake (laaditaan), jotta hänen tietonsa saadaan Winhaan ja työn arviointikin aikanaan onnistuu. Käytännön projektitöiden ilmoittelua tehostetaan myös ja sitä varten laaditaan sähköpostipohja, jotta yliopiston opiskelijat tietävät, miten voivat lähteä mukaan. Alkukeväästä voitaisiin järjestää kampanja projektiopintojen näkyvyyden lisäämiseksi. Opiskelijoiden osuuskuntatoiminnasta ei ollut kellään tarkkaa tietoa. Osuuskuntaa on viritelty yliopistolla TYYLI-hankkeessa. Ammattikorkeakoulussa samanlaisia teemoja on sivuttu StartUP- ja Innovaatioassistentti-projekteissa ja myös LaplandES-yhteisössä. Opiskelijoiden osuuskunnista on muualla Suomessa hyvin toimivia malleja, miksei voisi olla mahdollista saada asiaa toimimaan myös täällä? Osuuskuntatoiminnasta voisi olla mahdollista saada myös opintopisteitä. Mietitään, voitaisiinko kutsua eri tahot yhdessä koulutustiimiin pohtimaan tulevia toimenpiteitä. 5. Yhteiset opinnot organisaatiotasoiseksi toiminnaksi, ristiinvalittavien infotilaisuudet Keskusteltiin ristiinvalittavien opintojen suosiosta, joka on erinäisistä toimenpiteistä huolimatta vielä laimeaa. Opiskelijat ovat kyllä kiinnostuneita, mutta eivät sitten kuitenkaan monesti ilmoittaudu tai eri syistä suorita kurssia loppuun. LAMO:n puolella opiskelijat eivät vieläkään ole laajasti tietoisia ristiinvalittavista opinnoista tai jopa koko MTI:sta. LA- MO:lla järjestettyyn ristiinvalittavien infoon tuli vain yksi opiskelija. Pohdittiin, kuinka paljon ristiinvalittaviin opintoihin laitetaan resursseja,

4 kun suorituksia ei kerta tule. Pitäisikö niitä vähentää entisestään, vaikka ovatkin MTI:n yhteisen opetuksen ytimessä? Voitaisiinko niiden asemesta lisätä yhteistoteutuksia? Yhteistoteutukset kaipaavat myös kehittämistä ja laajentamista useammalle opettajalle. Voitaisiin pohtia, sovitaanko selkeästi, ketkä opettajat tekevät yhteistoteutuksia; vai sovitaanko teemat, joissa tehdään yhteistyötä opettajasta riippumatta. Voisi olla hyvä selvittää opetussuunnitelmien yhtymäpinnat nyt uudestaan, kun ne ovat kaikilla muuttuneet. Yhteistoteutuksiin voisi löytyä aiheita myös nykyisten (tuotekehitys, gala, tapahtumat) lisäksi. Mikko aloittaa selvityksen alkuvuodesta. Tammi-helmikuun aikana on päätettävä muutoinkin seuraavan lukuvuoden ristiinvalittavat opinnot ja yhteistoteutukset. Tarja vie myös johtoryhmään terveisiä ja kysymyksiä, mihin suuntaan kehittämistä tulisi viedä. Ristiinvalittavien opintojen markkinointia tulee tehostaa erityisesti matkailuopiston suuntaan. Esittelytilaisuudessa olleet opiskelijaesittelijät alkoivatkin heti ideoida uusia tapoja, joilla matkailuopiston opiskelijat voitaisiin tavoittaa. Esimerkiksi voitaisiin ilmoittautumisaikana viedä LA- MO:oon ristiinvalittavien messuosasto, josta ei pääsisi ohi, ennen kuin asia on tullut tutuksi. Esittelyjä voitaisiin viedä myös pakollisille ryhmäohjaajien tunneille, jolloin kuulijoita olisi enemmän. Vapaaehtoisiin tilaisuuksiin on vaikea saada porukkaa. Samoin ohjaajien tulisi nostaa ristiinvalittavat opinnot esiin opiskelijoiden HOPS-keskusteluissa. Oppilaskunta pitäisi saada myös markkinointiin mukaan. Laaditaan kampanja kevään 2016 aikana, toimeksianto tehdään jo tammikuussa. 6. Hanketoiminnan suunnittelu- ja seurantaprosessit Eila ei päässyt kokoukseen, joten siirrettiin asia keväälle Yhteistyö muiden oppilaitosten ja koulutusalojen kanssa Matkailukoultuuksen verkostopäivät järjestetään syksyllä 2016 Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Yleensä päiviä on ollut järjestämässä myös korkeakouluosapuolten edustaja. MTI:lla on yhteistyösopimus SAKK:n kanssa, mutta konkreettisesti sen puitteissa ei ole tehty vielä mitään. Päivien järjestäminen yhdessä voisi olla avaus yhteistyölle. Mikko ehdotti tätä jo SAKK:lle Porvoon verkostopäivillä tänä syksynä, mutta palaa asiaan alkuvuodesta. Lappian koulutuskuntayhtymä on esittänyt kiinnostuksensa yhteistyöhön MTI:n kanssa. Road Show ainakin esiintyy alueella ja mainostaa jatkokoulutusmahdollisuuksia. On myös pohdittu, voisiko restonomin monimuotokoulutusta järjestää myös Kemi-Tornion alueella. Olisi kuitenkin hyvä keskustella tarkemmin yhteistyön mahdollisuuksista yhteisessä tapaamisessa. Voitaisiin mennä vierailulle isommallakin porukalla. Tarja vie asiaa Johanin kanssa eteenpäin. 8. Muut asiat Viirinkankaan kampuksen tilavaraukset on tarkoitus keskittää samaan järjestelmään vuoden 2016 alusta, järjestelmänä käytetään amk:n TimeEditiä. Yliopiston puolella tämä tuottaa haasteita, sillä varaukset eivät suoraan siirry WebOodiin, vaan aikataulut ja tilat tulee syöttää sinne erikseen eli kokonaisuudessaan kahteen kertaan. Uusien järjestelmära-

5 japintojen rakentaminen on kuitenkin niin suuri työ, että tuplatyö muutaman kurssin osalta on vain siedettävä. Tilavaraushenkilöt sopivat keskenään, miten järjestelmien käyttö on parasta käytännössä hoitaa (kuka syöttää mihinkin järjestelmään). Infotaulut säilyvät kampuksella myös steinerkoulun muuton jälkeen. Niissä on ollut jo jonkin verran asiaa, mutta enemmänkin mahtuisi; erityisesti yliopiston ilmoituksia voisi olla enemmän. Muistutetaan henkilökuntaa ja opiskelijoita infotaulun mahdollisuuksista. Vuoden vaihteen tilamuutoksista tarvittaisiin kipeästi lisää tietoa. Monet käytännön asiat, kuten ruokailut ja kulkuväylät ym. ovat vielä tiedottamatta. Tarja ottaa yhteyttä kiinteistöpalveluihin ja pyytää heitä selvittämään tilanteen asianmukaisin tiedottein. Ensi vuoden kokousaikataulu: 1. keskiviikko klo tiistai klo tiistai klo tiistai klo tiistai klo torstai klo 9 12 Muistion laati Mikko Vehkaperä