Kustannuslaskennan ohje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kustannuslaskennan ohje"

Transkriptio

1 1 (20) Kustannuslaskennan hje v Kansallinen DRG keskus FCG Knsultinti Oy Osmntie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Ktipaikka Helsinki

2 FCG KONSULTOINTI OY 2 (20) Sisällys 1 JOHDANTO KUSTANNUSLASKENNAN YLEISKUVAUS Kirjanpit ja laskutus Laskennassa läytettävät tietjärjestelmät Hitpalveluilla katettavat kustannukset Hitpalveluiden ulkpulelle jätettävät kustannukset Hitpalveluihin sisällytettävät kustannukset VÄLISUORITELASKENTA LASKENTAMENETELMÄT Timintperusteinen kustannuslaskenta Suriteperusteinen kustannuslaskenta Hybridikustannuslaskenta Relative Value Unit (RVU)-laskenta LASKENTAKOHTEET Tarkennuksia muiden kustannuslajien khdennuksiin HINNOITTELU PÄIVYSTYSTOIMINTA TAUSTAJULKAISUJA... 20

3 FCG KONSULTOINTI OY 3 (20) 1 JOHDANTO Kansallinen kustannuslaskennan käsikirja antaa yhteisen viitekehyksen, jnka avulla erikissairaanhidn resurssien kulutus yhdistetään kliinisesti mielekkäisiin hitkknaisuuksiin. Kustannuslaskennan käsikirjaa seuraamalla vidaan tteuttaa ptilaskhtainen kustannuslaskenta. Tavitteena n luda yhtenäisiä käytäntöjä kustannusten yhdistämiseksi hidn sisällöllisiin kknaisuuksiin. NrdDRG-tutteistus ja varsinkin DRG-hinnittelu ja - laskutus vat laajalti käytössä Sumen sairaanhitpiireissä. Ptilaskhtainen kustannuslaskenta n jhtamisen väline, jka antaa erinmaisen phjan prsessiajattelulle sekä lääketieteellisen timinnan jhtamiselle. Ptilaskhtaisella kustannuslaskennalla saavutetaan kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä ja pystytään arviimaan eri timijiden tehkkuutta ja tuttavuutta. Ptilaskhtainen kustannuslaskenta n välttämätön edellytys eri palveluntuttajien eli sairaaliden väliselle kustannusvertailulle. Vertailun tteuttaminen edellyttää mahdllisimman yhteneväisiä khdistussääntöjä ptilaskhtaisen kustannuslaskennan perustaksi. Järjestelmä perustuu ajatukseen khdistaa sairaanhidsta aiheutuvat kustannukset aiheuttamisperiaatteella hita saaneeseen ptilaaseen. Ptilaaseen khdistetaan kaikki hänen hitamisestaan aiheutuneet kknaiskustannukset, kuten lääkäri- ja hitajatyö, lääkkeet, tutkimukset, timenpiteet sekä yleiskustannukset kuten kiinteistö- ja hallintkustannukset. Kustannukset n mahdllista khdistaa ptilaalle annettuun hitn erittäin tarkasti, mutta tarkkuuden kasvaessa myös laskentaan kuluva työmäärä kasvaa. Ptilaskhtaista kustannuslaskentaa varten pitää spia siitä, millä tarkkuudella kustannuksia khdistetaan. Kmprmisseja ja laskennan pelisääntöjä tehdään tällä hetkellä itsenäisesti jkaisessa rganisaatissa, vaikka haasteet ja ngelmat vat kaikilla samankaltaisia. jun Kuva 1. Kustannusten linkitys ptilaiden hitn ja laskutukseen

4 FCG KONSULTOINTI OY 4 (20) Ptilaskhtaisen kustannuslaskennan käyttööntt n susiteltavaa kaikissa erikissairaanhidn yksiköissä, jissa se n yksikön timinnan vlyymiin nähden tarkituksenmukaista. Pientenkään sairaaliden khdalla tämän ei pitäisi sittautua khtuuttman kalliiksi ratkaisuksi timinnan vlyymiin sekä laskennasta saatavaan hyötyyn nähden. Ptilaskhtainen kustannuslaskenta n kuitenkin ainut kein selvittää jkaisen rganisaatin man timintamallin aiheuttamat kustannukset ja vain siten vidaan päästä aitn kustannusvertailuun eri rganisaatiiden välillä, esimerkiksi sairaaliden hittiminnan tuttavuusvertailussa. Sairaanhityksikön masta kustannus- ja suriteaineiststa vidaan mudstaa mat painkertimet NrdDRG-tutteistuksen phjaksi ptilaskhtaisen kustannuslaskennan avulla. Mikäli tämä ei le rganisaatissa mahdllista, vidaan käyttää Kansallisen DRGkeskuksen laskemia ylipistsairaaliden tai keskussairaaliden erikseen laskemia painkertimia. 2 KUSTANNUSLASKENNAN YLEISKUVAUS Tässä kappaleessa kuvataan karkealla taslla kirjanpidn ja ulkisen laskutuksen käsitteet sekä ptilaskhtainen kustannuslaskenta. Edellä mainitut käsitteet eriytetään tässä tarkastelussa, mutta kustannuslaskennan kannalta lpputuls n sama, js kustannusten khdistamissäännöt vat yhtenäiset. Kuva 2. Kustannuslaskenta kirjanpidn ja ptilaskhtaisen laskennan näkökulmista 2.1 Kirjanpit ja laskutus Kirjanpidssa kustannuspaikat lukitellaan kahteen ryhmään: 1) Apukustannuspaikat, jiden timinnan tarkituksena n avustaa pääkustannuspaikan timintaa ja hulehtia rganisaatin timinnan yleisistä edellytyksistä. Niiden kustannukset khdistetaan pääkustannuspaikille sisäisenä laskutuksena tai vyörytyksenä. 2) Pääkustannuspaikat (kliiniset ydinpalvelut), jiden timinta khdistuu välittömästi lpullisten suritteiden aikaan saamiseen eli ptilaalle annettavaan hitn. Pääkustannuspaikka n hidn antamisesta ja ulkisesta laskutuksesta vastaava yksikkö. Ulkinen lasku kattaa sekä pää- että apukustannuspaikkjen kustannukset.

5 FCG KONSULTOINTI OY 5 (20) Kuva 3. Sisäisten ja ulkisten maksujen ja laskujen kulku Ptilaskhtainen kustannuslaskenta Kuva 4. Kustannusten yhteys välisuritteisiin ja DRG-tutteisiin Kuvassa: 1) Ylin tas n lpputute, jka määräytyy ryhmittelemällä yksittäisten ptilaiden palvelutapahtumat (käynnit ja hitjakst) useita ptilastapauksia sisältäviksi NrdDRG-tuteryhmiksi. Kunkin tuteryhmän keskikustannusta käytetään hinnittelun perusteena. 2) Seuraava tas n yksittäisen ptilaan palvelutapahtuma, jka ryhmitellään NrdDRGtutteiksi. Yksittäinen ptilastapaus ja ptilaan hitn liittyvien kustannusten rekisteröinti ja laskenta vat tutteistusjärjestelmän perusta. Kunkin palvelutapahtuman kknaiskustannukset lasketaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

6 FCG KONSULTOINTI OY 6 (20) 3) Välisuritetas mudstuu ptilaan hita palvelevista välisuritteista, jtka perustuvat kansallisiin nimikkeistöihin ja palveluntuttajan määrittelemiin suritteisiin. Kullakin välisuritteella n ma kustannuslaskentansa, jnka phjalta mudstuu välisuritehinnast. Välisuritteen rakenteen tulee lla sellainen, että se sisältää tiedn ptilasid:stä, interventin tteuttamisajankhdasta ja ICD 10 kdista. 4) Alimmalla taslla vat kustannuslajit/tilit, jtka khdistetaan välisuritelaskennassa välisuritteisiin. 2.2 Laskennassa läytettävät tietjärjestelmät Kuva 5. Välisuritelaskennan kknaiskuvaus Kknaiskustannuslaskennan ja välisuritelaskennan jälkeen tulksena n välisuritehinnast. Välisuritteet yhdistetään khdistussäännöillä ptilaan palvelutapahtumiin. Hitkntaktit tutteistetaan valitulla tutteistusjärjestelmällä ja hinnitellaan spimusten mukaisella tavalla.

7 FCG KONSULTOINTI OY 7 (20) 2.3 Hitpalveluilla katettavat kustannukset Kknaiskustannuslaskennassa ertetaan sairaanhitpiirin ne kustannukset, jita ei kateta hitpalveluiden hinnilla (DRG- tai muulla hitpalveluiden tutteistuksella). Näitä vat esim. valtin krvaukset petukseen (EVO-timinta), erityisvelvitteet ym. Kaikki muut sairaalan timinnan kustannukset lasketaan hitpalveluiden suritteiden kustannukseen mukaan. Esimerkiksi tukipalveluyksiköiden ja hallinnn yksiköiden kustannukset humiidaan jk tutteistamalla palvelut tai vyöryttämällä kustannukset hitpalvelua tuttaville yksiköille. Kaikki kustannukset (Kirjanpit / Tilinpäätös) Yksiköiden tai kustannuspaikkjen Hittiminnan tulilla katettavat kustannukset Muilla tavin katettavat kustannukset (Valtin krvaukset petukseen ja tutkimukseen, jne.) Kuva 6. Hitpalveluilla ja muilla tavin katettavat kustannukset Era sairaanhitpiirien välillä vi aiheuttaa sisäisten katteiden käsittely. Tisissa sairaanhitpiireissä sisäiset palveluiden katteet krjataan kustannuslaskennassa ja tisissa ei. Tämä saattaa aiheuttaa lyhyellä aikavälillä erja suritteiden tai DRGtutteiden kustannuksissa. Pidemmällä aikavälillä ert tdennäköisesti tasaantuvat, kska timinnassa pyritään ja tulee pyrkiä pääsääntöisesti makustannushintaan. Eravaisuuksia sairaanhitpiirien välillä vi syntyä alijäämien erilaisessa käsittelyssä. Susituksen mukaisesti rganisaatiiden sisäisten tukipalvelurganisaatiiden ali- ja ylijäämät tulee sisällyttää tutteiden kustannuksiin. Ali- ja ylijäämissä käytetään samaa vyörytysperustetta kuin laskennallisissa erissä tai ne vidaan vyöryttää timintakulujen suhteessa. Pääasia n, että laskentatapa pidetään samana kk läpi rganisaatirakenteen.

8 FCG KONSULTOINTI OY 8 (20) 2.4 Hitpalveluiden ulkpulelle jätettävät kustannukset Perusperiaate n, että ne kustannukset, jita vastaan saadaan muita tulja, jätetään pis hitpalveluiden kustannuslaskennasta. Js kustannusten jakaminen hitpalveluiden ja muiden palveluiden välillä n hankalaa, vidaan muun timinnan kustannukset lettaa yhtä suureksi kuin siitä saatavat tult. Käytännössä siis kknaiskustannuksista vähennetään muun timinnan tult ja saadut nettment jaetaan kustannuslaskennassa eteenpäin. Valtin krvaukset petukseen ja tutkimukseen (ent. EVO) Valtin krvaukset tutkimukseen ja petukseen tulisi kattaa kaikki tutkimuksesta ja petuksesta aiheutuvat kustannukset. Niiltä sin kun erityisvaltinsuus ei kata näitä kustannuksia, ne vidaan laskuttaa ja tarvittaessa tutteistaa muulla tavin. Käytännössä EVO-kustannusten erttaminen n hankalaa, ellei mahdtnta, erityisesti petustiminnan salta. Tisaalta susituksen muulle tutteistukselle ei le maksajaa. Susitetaan vähentämään saadut EVO-tutt kustannuksista. Läpilaskutettavat palvelut Ne palvelut, jtka sairaanhitpiiri staa tiselta palveluntuttajalta ja velittaa sellaisenaan eteenpäin, jätetään pis kustannuslaskennasta. Muut Menista vähennetään ptilasmaksut sekä mahdlliset muut kuin varsinaisesta suritetutannsta saadut tult aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, kuten tuet ja avustukset, valmiusrahast, vukratult, muiden palvelusten myynnit jne. 2.5 Hitpalveluihin sisällytettävät kustannukset Ns. tukipalveluyksiköiden, hallinnn ym. yksiköiden kustannukset täytyy khdentaa hittiminnalle, jtta kustannukset saadaan sisällytettyä hitpalvelusuritteiden hintihin. Tämä khdentaminen vidaan tehdä jk tutteistamalla k. palvelut, jita hitpalveluyksiköt stavat tai vyöryttämällä kustannukset jllain jaksäännöllä hitpalveluyksiköille. Olennaista n, että lpulliset laskentakhteet sisältävät kk timinnan kustannukset. Tästä käytetään yleisesti nimitystä kknaiskustannuslaskenta. Tutteistus ja sisäinen myynti Js tukipalvelut tutteistetaan, perustuu erikisaljen käyttö ennalta svittuun tutekknaisuuteen ja hintaan. Sillin hitpalveluja myyvä yksikkö maksaa käyttämästään palvelusta ja kustannukset vat menna kirjanpidssa. Osa tutteistetuista tukipalveluista humiidaan sellaisenaan mana suritteena ptilaskhtaisessa kustannuslaskennassa (esim. labratripalvelut) ja sa sisällytetään hitpalveluja myyvän yksikön miin suritteisiin (esim. ravinthult, atk-tekniikka). Vyörytys ja jakperusteet Se suus hallinnn ja tukipalveluiden kustannuksista, jta ei le tutteistettu, khdistetaan hitpalveluja myyville yksiköille erilaisilla jaksäännöillä tai vyöryttämällä. Tämä vidaan tehdä jk kirjanpidssa (budjettiin tai tteumaan perustuen) tai kustannuslaskennan järjestelmässä. Tyypillisiä vyörytettäviä eriä vat yleishallinnn kustannukset, rahitusment ym. Jaettava kustannus n usein ns. nettkustannus, jssa esim. rahitusmenista n vähennetty rahitustult ja jäljelle jäänyt nettmen jaetaan hitpalveluyksiköille.

9 FCG KONSULTOINTI OY 9 (20) Esimerkkejä jaksäännöistä: Palkkament Hithenkilökunnan lukumäärä Lääkärihenkilökunnan lukumäärä Muut henkilökunnan lukumäärä Paintetut neliöt Timintakulut Hitjakst ja pkl-käynnit yhteensä Hitpäivien lukumäärät (laskutus) Pkl-käyntien lukumäärät (laskutus) Päivystyksen käsittely Päivystyshintaa ei vida antaa erikseen tutetaslla, kska usein vain tietty hidn sa, ei kk hit, n päivystyksellinen. Välisuritetaslla hinnittelussa ja timinnan hjaamisessa tulisi käyttää päivystyksellisyyttä kuvaavaa kiireellisyyskerrinta, jka nstaa välisuritteen hintaa. Kiireellisyyskerrinta vidaan käyttää ainakin labratrinäytteiden, radilgian, ym. diagnstisten tutkimusten yhteydessä, tsin kertimen tarkka laskeminen n hankalaa. Ellei tarkkaa laskentaa le mahdllista tteuttaa, vidaan käyttää yleistä kerrinta 1,5 suritteen henkilöstömenille. Päivystyksen aiheuttama ylimääräinen laskutus pitää humiida suritteiden perushintaa laskettaessa. 3 VÄLISUORITELASKENTA Välisuritelaskennan tehtävänä n selvittää välisuritteiden kustannukset. Laskennan tulksena saadaan tutekhtainen kustannus, jta yleensä käytetään perusteena välisuritteen hinnan määrittämisessä. Välisuritelaskennan perusteella vidaan suunnitella tarkemmin resurssien khdentamista ja pyrkiä mahdllisimman kustannustehkkaaseen timintaan. Yhtenä laskennan tavitteena n tutannn hjaaminen tulsten avulla. Välisuritelaskennassa khdennetaan kknaiskustannuslaskennassa saadut pääkustannuspaikan kustannukset eri välisuritteiden yksikkökustannusten selvittämiseksi. Tämä mekanismi n kuvattu alla levassa kuvassa. Kustannusten khdentamisessa kuvan punaisessa laatikssa käytetään aiheuttamisperiaatetta aina kun se n mahdllista, muissa tapauksissa jakperusteena käytetään yhtenäisesti svittuja systemaattisesti kerättyjä jaksääntöjä. Laskenta vidaan surittaa taulukklaskentahjelmalla tai erillisellä käyttöä varten kehitetyllä laskentahjelmalla. Mikäli välisuritelaskentaa tehdään kustannuslaskentaan kehitetyn laskentahjelman avulla, n niihin lemassa käyttöppaat erikseen.

10 FCG KONSULTOINTI OY 10 (20) Kuva 7. Välisuritelaskenta: kustannukset khdennetaan välisuritelajeille Välisuritelaskennan lähtötiedt Välisuritelaskenta jakautuu yllä levan kuvan mukaisesti khdennettaviin kustannuksiin, laskentakhteisiin (välisuritteisiin) ja menetelmiin. Khdennettavat kustannukset Khdennettavat kustannukset saadaan kknaiskustannuslaskennasta. Kustannustietja (tilejä/kustannuspaikkja) n sairaanhitpiireissä paljn, mutta vain pieni sa n kknaiskustannuksiltaan merkityksellistä ja lppuja käsitellään yleiskustannuksina. Henkilöstöment Tarvikekulut Lääkekulut (niiltä sin kuin ei vida seurata aiheuttamisperiaatetta) Tilakustannukset Hallint Laitteet Välinehult Yleiskustannukset Erikissairaanhidssa ylivimaisesti tärkein yksittäinen kustannuslaji n henkilöstökustannukset, jtka mudstavat % kaikista kustannuksista. Kärjistäen vidaan sana, että mikäli henkilöstökulujen khdistus n pääpiirteittään timiva, niin jäljelle jäävätkin kustannukset khdistuvat varsin tarkasti käytettäessä henkilöstömenjen khdistamisen suhdetta myös muihin kustannuslajeihin. Henkilöstökustannusten khdentamisessa henkilöstö ryhmitellään tyypillisesti timinnan mukaan: esimerkiksi kirurgit, anestesialääkärit, sairaanhitajat, heräämön hitajat, lääkintävahtimestarit ja muu henkilökunta. Henkilömäärä ilmaistaan tyypillisesti henkilötyövusina ja määritellään halutulla tarkkuudella.

11 FCG KONSULTOINTI OY 11 (20) Välisuritelaskennan laskentakhteet Kustannuslaskentaryhmän suritelaskennan laskentakhteita välisuritelaskennassa vat: hitpäivät: lasketaan hitpäivän hinta, jka vi lla jaettu esimerkiksi hitisuuden mukaan muutamiin lukkiin pliklinikkakäynnit tehhitpäivät leikkaustimenpiteet kuvantamistutkimukset labratritutkimukset muut hittimenpiteet 4 LASKENTAMENETELMÄT Tässä kappaleessa kuvataan yleisimmin käytössä levia kustannuslaskennan menetelmiä. Menetelmäkuvakset vat arkkimerkkejä erityyppisistä laskentatavista. 4.1 Timintperusteinen kustannuslaskenta Timintperusteisessa laskennassa kustannukset khdistetaan aluksi resursseille ja niiltä edelleen timinnille sen mukaan, miten ne käyttävät resursseja. Timintjen kustannukset khdennetaan pulestaan niille tutteille tai muille laskentakhteille aikaansaatujen suritteiden suhteessa. Kaikissa vaiheissa n kunniitettava aiheuttamisperiaatetta. Timintperusteinen kustannuslaskenta sveltuu hyvin tute- tai tutantkustannuslaskentaan. Sen vahvuutena n, että jkaisen timinnn salta vidaan käyttää siihen sveltuvia jakperusteita ja kustannusajureita. Laskennassa sairaalan timinta pilktaan niin pieniin siin, että sieltä vidaan khtuullisen helpsti löytää sellaiset työtehtävät, jtka kuluttavat eniten sairaalan resursseja eli maksavat eniten. Tämän perusteella vidaan miettiä, miten nämä tehtävät hidetaan niin, että tuttavuutta saadaan parannettua. Mikäli esimerkiksi kapasiteetin kanssa n ngelmia, vidaan timintlaskennan avulla löytää sellaiset työvaiheet, jiden uudelleen järjestämisellä saadaan työmäärä khtuulliseksi ilman että ptilaiden hit kärsii. 4.2 Suriteperusteinen kustannuslaskenta Suriteperusteista kustannuslaskentaa käytetään suritekhtaiseen kustannusten selvittämiseen. Suritekhtaista laskentaa vidaan tehdä jk lisäyslaskentana tai jaklaskentana. Jaklaskennassa (prcess csting) n yksinkertaisimmillaan kyse siitä, että tietyn tarkasteluperidin aikana syntyneet kustannukset jaetaan vastaavan kauden tutantmäärällä. Lisäyslaskentaa (jb rder csting) käytetään sillin, kun jaklaskenta ei tule kysymykseen, siis tilanteissa jissa tutetaan mnia kustannusrakenteeltaan erilaisia tutteita, jihin käytetään eri resursseja ja jiden tutantprsesseissa n erja. Laskettaessa lisäyslaskennalla. kustannukset jaetaan välittömiin ja välillisiin. Kustannuksia käsitellään aluksi kustannuslajiphjalta. Kysymyksessä vi lla ennakktai jälkilaskentatilanne. Välittömät, lähinnä aine- ja työkustannukset, khdistetaan aiheuttamisperiaatteen phjalta tutteille. Jtta tämä lisi mahdllista, n tunnettava

12 FCG KONSULTOINTI OY 12 (20) eri tutteiden edellyttämät työ- ja ainemäärät nimikkeittäin ja niiden yksikkökustannukset. Kertmalla määrät yksikkökustannuksilla, saadaan yhteen laskemalla vastaavat kknaiskustannukset. Välilliset kustannukset, kuten yleiskustannukset, lisätään välittömiin kustannuksiin käyttämällä hyväksi pääkustannuspaikilla määriteltyjä yleiskustannus, eli yk lisiä. Apukustannuspaikkjen kustannukset n aiemmin siirretty pääkustannuspaikille 4.3 Hybridikustannuslaskenta Hybridilaskenta (hybrid csting) sisältää piirteitä sekä jaklaskennasta että lisäyslaskennasta. Mitään varsinaisesti uutta ei tähän liity, Js tutteelle n lemassa samanlaisina tteutettavia työvaiheita että, sellaisia jissa tutteet erilaistuvat, tulisi sillin käyttää hybridilaskentaa. Keskenään samanlaiset timenpiteet hinnitellaan jaklaskennalla ja tisistaan erilaiset lisäyslaskennalla. Hybridilaskenta (hybrid csting) sisältää piirteitä sekä jak- että lisäyslaskennasta. Sen perusajatus n mukauttaa laskenta käytettävään tutanttapaan. Js suritteen tuttamisessa n lemassa samanlaisina tteutettavia työvaiheita sekä sellaisia, jtka pikkeavat tisistaan, tulisi sillin käyttää hybridilaskentaa. Keskenään samanlaiset timenpiteet hinnitellaan jaklaskennalla ja tisistaan erilaiset lisäyslaskennalla. 4.4 Relative Value Unit (RVU)-laskenta RVU-laskennassa käytetään vanhista välisuritelaskennista mudstettua painkerrintaulua, jka kuvaa välisuritteiden suhteellista resurssilajikhtaista resurssien käyttöä. Näin vidaan timia, mutta laskentaa ei suriteta jka vusi. Painkerrintaulun lisäksi RVU-laskennassa käytetään kknaiskustannuslaskennasta saatuja uusia laskentakauden resurssilajikhtaisia kustannuksia ja laskentakauden suritemääriä. RVU-laskentaa vidaan käyttää sillin, kun tarkka perinteinen laskenta n tehty aikaisemmin eikä timinnassa le tapahtunut edelliseen laskentaan nähden leellisia muutksia. Js timinta n muuttunut eri yksiköissä suuresti, ei edellisen laskennan tulksista saada lutettavia painja. Lisäksi js painjen laadinnan phjana n tarpeeksi suuri aineist (useampi yksikkö), n mahdllista saada valmis pain lähes kaikille timenpiteille eikä sitä tarvitse luda itse. 5 LASKENTAKOHTEET Suritelajikhtainen kustannuslaskenta pikkeaa timintaympäristöstä riippuen eri rganisaatiissa. Kustannuslaskenta suritetaan kuitenkin pääpiirteittäin samalla tavalla tässä kappaleessa mainituille laskentakhteille, vaikka laskennan surittava rganisaati vikin vaihdella. Tässä kappaleessa mainittujen laskentakhteiden lisäksi yksiköt vivat käyttää tarkempia laskentakhteitaan ja sääntöjään. Tässä kappaleessa kuvataan sekä yleisiä periaatteita että tärkeimpiä (esimerkiksi leikkaustimenpiteelle) khdistettavia kustannuksia, mutta myös yksittäisiä esimerkkejä asian havainnllistamiseksi. Yksittäisiä esimerkkejä ei le tarkitettu tettavaksi kirjaimellisesti hjeina. Tässä kappaleessa käsiteltävät laskentakhteet sekä niihin khdennettavat kustannukset vat henkilöstö, timitilat, laitteet, peruslääkkeet, tarvikkeet ja yleiskustannukset.

13 FCG KONSULTOINTI OY 13 (20) Leikkaustimenpiteet Tavitteena n laskea leikkaussaleissa tehtyjen timenpiteiden tuttamisesta aiheutuvat keskimääräiset yksikkökustannukset timenpidenimikkeittäin. Timenpiteeseen liittyvät anestesiakustannukset vidaan sisällyttää timenpiteen kknaiskustannuksiin. Mikäli halutaan tutteistaa anestesiatimenpiteet, jihin ei liity kirurgista timenpidettä, vidaan ne laskea tällä samalla menettelyllä. Humattavia vat myös kalliit tarvikkeet kuten rtpediset tarvikkeet ja sydämien läpät, sekä timenpidekhtaiset kalliit lääkkeet. Timenpiteiden kustannuslaskennan phjaksi tarvitaan keskimääräiset leikkausajat, saliajat ja heräämöajat timenpiteittäin. Tyypillisesti listaus tutetaan tietjärjestelmän avulla. Laskennassa tarvittavat tiedt Laskennassa tarvitaan tilinpäätöksestä lasketut yksikön kknaiskustannukset. Leikkausyksikön kustannuksista n pistettava verivalmisteiden, labratri- ja radilgian kustannukset sekä muut mahdlliset kustannuserät, jtka tulevat ptilaskhtaiseen kustannuslaskentaan muista tietjärjestelmistä (esimerkiksi implantit). Lisäksi tarvitaan edellisen vuden tilasttiedt leikkaussalissa tehdyistä timenpiteistä (timenpidekdi, timenpiteen nimi, keskimääräinen saliaika). Useista leikkaussalin tietjärjestelmistä n saatavissa myös peraatiiden ja leikkaustiimin keskimääräinen henkilöstömäärä. Timenpidekdien pitää lla Sumen THL-Timenpidelukituksen mukaisia. Mikäli samalla timenpidekerralla tehdään useampi timenpide, vidaan kustannuslaskenta surittaa timenpideparille yksittäisen timenpiteen sijaan. Tällöin n syytä käyttää vain useimmin tistuvia timenpideparien yhdistelmiä jtta laskentakhteita ei tule määrättömästi. Materiaalihallintajärjestelmästä pimitaan edellisvuden tarviketiedt, laiterekisteristä haetaan tiedt leikkaussaleissa levista laitteista ja tilarekisteristä pimitaan laskettavan leikkaussalin neliöt. Henkilöstö Timenpideyksikössä timivien lääkäreiden ja hithenkilökunnan määrä lasketaan ammattiryhmittäin jakamalla kustannuslaskennassa k. yksikköön kirjautuneet tai khdistetut henkilöstökustannukset kunkin ammattiryhmän keskimääräisellä vusipalkalla. Henkilökustannusten khdistus tapahtuu timenpideyksikön työhön käytetyn työajan mukaisesti. Khdistuksessa n humiitava ert lääkäreiden ja muun henkilökunnan työajissa. Ihanteellisessa mallissa ainakin lääkäreiden kuhunkin leikkaukseen käyttämä työaika n suraan tiedssa. Käytännössä välittömät henkilöstökustannukset khdistetaan kullekin timenpidetyypille suritetiedista saadun kyseisen timenpidetyypin keskimääräisen sali/leikkausajan ja kaikkien timenpiteiden sali/leikkausajan suhteen perusteella. Leikkaavien lääkäreiden salta n sali/leikkausaika kerrttava timenpidetyypin timenpiteeseen tyypillisesti yhtäaikaisesti sallistuvien lääkärien määrällä (peräkkäiset vurt humiituvat sali/leikkausajassa). Hithenkilöstön salta leikkaustiimi mudstuu pääsääntöisesti klmesta hitajasta (2 leikkaussali- ja 1 anestesiahitaja), mikä humiidaan samalla tavalla kuin lääkäreiden salta. Välittömiin henkilöstökustannuksiin sisältyvät henkilökunnan välittömästi timenpiteeseen käyttämän ajan palkat henkilöstösivukuluineen.

14 FCG KONSULTOINTI OY 14 (20) Välilliset henkilöstökustannukset mudstuvat siitä timenpideyksikön työajasta, jta ei vida khdistaa välittömästi timenpiteelle. Nämä kustannukset tulee khdistaa timenpiteille esimerkiksi välittömien henkilöstökustannusten suhteessa. Timenpiteiden vaativuustas vaikuttaa tdellisiin kustannuksiin ja siksi vaativuustasn humiiminen kustannuslaskennassa n susiteltavaa. Tällöin pyrkimyksenä n määrittää timenpiteen vaativuustasn aiheuttama kustannuslisä. Esimerkiksi erityissaamista vaativan leikkauksen krkeammat kustannukset jäävät humiimatta yllä esitettyyn keskimääräiseen lääkärikustannukseen perustuvassa mallissa. Päivystyksen varallaln kustannukset timenpideyksikön man henkilökunnan salta vidaan humiida kknaiskustannuksissa ja jakaa timenpidetyypeille edellä esitetyn mallin mukaisesti. Lääkäreiden päivystyskrvaukset tulee khdistaa sairaalan päivystystimintaan. Vudesasthitpäivät Yksinkertaisimmillaan keskimääräinen hitpäiväkustannus vidaan laskea jakamalla saadut k. yksikön kknaiskustannukset vastaavan ajan hitpäivämäärällä (nett). Mikäli halutaan humiida ptilaiden hitisuus hitpäiväkustannuksissa, vidaan henkilöstökustannuksia khdentaa erilaisten paintusten avulla, jtka perustuvat asiantuntijiden arviihin tai käyttämällä apuna hitisuuslukituksia. Js sastilla n valvnta- tai eristyshuneita, jille halutaan laskea mat kustannukset, n näissäkin humiitava hitajien ja lääkäreiden työpans. Lisäksi vidaan khdistaa laite-, tila- ja tarvikekustannuksia. Hitpäivien henkilöstön khdennuksessa käytetään tyypillisesti paintuksia, jtka perustuvat hitisuuslukituksiin, asiantuntija-arviihin, tms. Henkilöstö pitää khdistaa keskimääräisen hitpäivän mukaan. Henkilöstökustannukset vat merkittävä, erittäin suuri sa kustannuksista. Henkilöresurssien khdennuksessa tetaan humin jkapäiväiset tai säännölliset tapahtumat, jita vat mm. aamutimet (esim min.), lääkärinkierrt (esim min, myös sairaanhitajien salta), rukailut (esim. á 5 min), lääkkeiden annstukset ja jakelut (esim. á 5-10 min.), leikkausptilaiden kuljetukset (mikäli sairaanhitajat surittavat, esim min), sisään- ja ulskirjaamiset (esim. á 5-10 min.) ja muut jkapäiväiset tapahtumat. Käytännön esimerkkinä tavallisen vudesastn yhden hitpäivän lääkärikhdennus n tyypillisesti min. ja sairaanhitajan khdennus min. Vaativammalla sastlla, esim. lastenneurlgian sastlla, lääkäreitä tai vastaavia henkilöryhmiä saattaa työskennellä useampia, jllin lukumäärät pitää humiida khdennuksessa. Tehhitpäivät Tehhit vaatii humattavasti enemmän sekä lääkäri- että sairaanhitajakhdennusta kuin tavalliset hitpäivät. Ylivimaisesti suurin tehhitpäivän kustannuseristä n henkilökunnan palkkakustannukset. Usein teh-sastilla tehhit jatellaan vaativuudeltaan erilaisiin hitpäiviin, esimerkiksi: tehhidn valvntapäivä nrmaali tehhitpäivä raskas tehhitpäivä Myös tehhidn kustannukset vat tyypillisesti sellaisia, että ne n vaikea khdistaa ptilaskhtaisesti. Tehhitptilaat vaativat enemmän lääkäri- ja sairaanhitajatyöpansta kuin nrmaaleilla vudesastilla levat ptilaat. Niinpä laskentaa suunniteltaessa n arviitava, minkä verran kukin päivä keskimäärin vaatii

15 FCG KONSULTOINTI OY 15 (20) työpansta. Arvin pystyy helpiten tekemään teh-sastn ylilääkäri. Käytetyt lääkkeet vivat myös lla erittäin kalliita. Esimerkkejä khdennuksesta: Esimerkki 1: henkilökhdennuksesta: Tehhidn valvntapäivä: lääkäri 60 min., sairaanhitaja min. Nrmaali tehpäivä: lääkäri 200 min., sairaanhitaja min. Raskas tehpäivä: lääkäri 300 min., sairaanhitaja min. Esimerkki 2: tehhidn hinnan prrastus TISS-pisteiden (Therapeutic Interventin Scring System, tehhidn intensiteettiä kuvaava pistejärjestelmä) mukaan: Perustasn tehpäivä n ertettu maksi kustannuksekseen TISS-pisteiden perusteella lisätään hintaan vaativuuslukkaa kuvaava suus Pliklinikkakäynnit Pliklinikkakäyntien henkilöstön khdennuksessa käytetään esimerkiksi lääkärin tai sastnhitajan asiantuntija-arviita. Henkilöstö pitää khdistaa keskimääräisen pliklinikkakäynnin mukaan eri käyntiryhmät humiiden. Kun pliklinikalla tehdään timenpiteitä, ne käsitellään erillään. Yleiskustannukset vat humattava kustannuserä (ajanvaraukset ja muut välillisesti khdennettavat kustannuserät). Khdistetaan kantkyvyn mukaan, ei tasajalla. Pliklinikalla ja sastilla suritettavat timenpiteet Pliklinikalla ja sastilla tehtävien timenpiteiden (esimerkiksi gastrskpiat, kantaslukeräykset ja klnskpiat) khdalla henkilöstön khdennuksessa käytetään esimerkiksi lääkärin tai sastnhitajan asiantuntija-arviita. Henkilöstö pitää khdistaa keskimääräisen timenpiteen mukaan. Lisäksi leelliset laite- ja kertakäyttötarvikekulut khdennetaan. Teh-sastilla tehdään kalliita timenpiteitä, jille vi lla järkevää laskea timenpidekhtainen kustannus, jka vidaan myös khdistaa ptilaskhtaisesti. Esimerkkinä tällaisista vat muun muassa MARS- (keinmaksa) ja typpiksidihit. Mikäli sastilla tehtäviä timenpiteitä hinnitellaan ja khdistetaan ptilaskhtaisesti, n nämä kustannukset jätettävä hitpäiväkustannuksessa humiimatta. Kuvantaminen Khdennetaan henkilöstöment, yleiskustannukset ja muut ment laitteille ja kuvantamisen suritteille. Laitteiden pistt käsitellään laskennassa pitkäjänteisesti (ks. kknaiskustannuslaskenta, pistt). Myös merkki- ja varjaineiden kustannus n humattava. Labratri- ja muut tutkimukset Khdennetaan henkilöstöment, yleiskustannukset ja muut ment labratrin suritteille. Tyypillisesti labratrit surittavat man laskentansa. Erityistyöntekijät ja muut suritteet Khdennetaan henkilöstöment, yleiskustannukset ja muut ment erityistyöntekijöiden suritteille. Henkilöstön khdentamiseen n mia säännöstöjä (knsultaatit, timintaterapia, kuntutushjaajat, fniatria, fysiterapia, jne.). Sairaalat vivat halutessaan tutteistaa myös muita timintjaan ja laskea niille välisuritekustannukset mikäli yleisistä lukituksista puuttuvat tarvittavat kdit. Yleisistä lukituksista puuttuvat sairaalakhtaiset kdit.

16 FCG KONSULTOINTI OY 16 (20) Lääkkeet Lääkkeet eivät yleensä le varsinainen laskentakhde, kska lääkkeet n hinniteltu sisäisesti sairaala-apteekissa ja kustannuksia tarkasteltaessa ne khdistetaan ptilaiden palvelutapahtumille hinnasthinnilla. Osaa lääkehullsta käsitellään hitn sisältyvänä kiinteänä sana. Osa lääkehullsta taas vaihtelee kustannuksiltaan merkittävästi eri ptilaiden välillä, jllin erillinen käsittely n välttämätöntä, mikäli halutaan saada selville tteutuneet ptilaskhtaiset kustannukset. Kalliit lääkkeet eivät usein le varsinainen laskentakhde vaan lääkevälisuritteille saadaan hinnast sairaala-apteekin määrittelemänä. Esimerkkinä kalliista lääkkeistä vat sytstaatit ja veritutteet. Kalliille lääkkeelle ei le selvää hintarajaa, sillä kalliin leikkauksen ja kustannuksiltaan vähäisen pliklinikkakäynnin yhteydessä sanalle kallis ei le yhtä ikeaa hintarajaa. Haluttaessa khdistaa lääkekulut tarkasti, tulisi käyttää ptilastietjärjestelmään kirjattuja antkirjaustietja. Useimmat sairaalat eivät kuitenkaan tee antkirjauksia kattavasti ja valitettavasti myös tietjärjestelmät vat näiltä sin vielä khtuullisen kehittymättömiä. Osastille timitettujen lääke-erien hinnat vaihtelevat erittäin ja tehtäessä antkirjauksia tiet ei yhdisty käytettyyn lääke-erään ja siten käytettävä hintatiet ei le tarkka. Erilaiset pakkauskt ja kauppanimiltään erilaiset lääkkeet eivät myöskään sisälly nykyisten järjestelmien tietsisältöihin. Antkirjauksia ei siis vida käyttää nykyisessä kehitysvaiheessa tarkkana ptilaskhtaisena kustannusinfrmaatina. Lääkehidn kehittämistyöryhmä n phtinut asiaa ja päätynyt susittelemaan ensivaiheessa ptilaskhtaisesti tilattujen lääkkeiden khdistamista ptilaiden palvelutapahtumiin käyttäen Vnr-kdia. Vnr-kdi kert lääkkeen kauppanimen lisäksi pakkauskn ja lääkkeen anttavan. Vnr-kdin tulisi timia lääkekustannuksia khdistettaessa välisuritekdina. Pimittaessa ptilaskhtaisia lääkekustannuksia, tarvitaan tietina Vnr-kdi, lääkkeen ant- tai tilauspäivämäärä, lääkkeen kknaiskustannus eli sairaala-apteekin hinta ja lääkkeen määrä milligrammina. Js ptilaskhtainen lääkeanns kstuu useammasta vaikuttavasta aineesta, eritellään jkainen vaikuttava aine malle rivilleen lääkevälisuriteaineistn. Lääkkeiden khdistaminen ptilaiden palvelutapahtumiin tehdään ptilasid:n ja päivämäärän perusteella. 5.1 Tarkennuksia muiden kustannuslajien khdennuksiin Yleisment ja khdistumattmat kustannukset Mikäli kustannuslajeihin jää kustannuksia, jtka eivät khdistu laskentakhteisiin tavanmaisilla säännöillä, jaetaan nämä khdistumattmat kustannukset kaikkien yksikön tuttamien suritteiden kesken. Tällaisia kustannuksia vat mm. hallinnn kustannukset, tietjärjestelmäkulut ja muut tukipalvelut. Yleismenja khdistetaan usein ns. kantkyvyn suhteessa. Tämä tarkittaa, että kalliit suritteet saavat myös suuremman san yleismenista kuin halvat suritteet. Tarvikkeiden ja muiden erityiskustannuslajien khdentaminen Tarvikkeiden salta materiaalihallinnn järjestelmistä tutetaan nimikekhtaisesti materiaalin käyttö kustannuspaikittain. Khdentamista ennen n svittava mitä khdistustapaa käytetään: Esimerkiksi alle 100 eurn tarvikkeet eivät khdennu aina autmaattisesti yhtenä eränä.

17 FCG KONSULTOINTI OY 17 (20) Tarvikkeet, jiden kustannus n yli 100 eura tai niiden suus n yli 5 % kaikista tarvikekustannuksista, vidaan khdentaa jk suraan tai epäsurasti. Pääsääntöisesti käytetään epäsuraa khdennusta, sura khdennus ainastaan selvissä tapauksissa, esimerkiksi rtpediset tarvikkeet ainastaan rtpedisiin timenpiteisiin (epäsura khdennus) ehkäisykierukka khdistetaan suraan kierukan laittn Khdennettavat tarvikkeet vähennetään vyörytettävien materiaalikustannusten kknaissummasta. Laitteet Laitteisiin kuuluvat suunnitelmanmukaisen (sumu) pistlaskennan alaiset investintihankinnat (yleensä yli eura). Lyhytvaikutteinen irtaimist kirjataan vusikuluksi ja niiden kustannukset sisältyvät yleiskustannuksiin. Laitteiden hultkustannukset käsitellään yleiskustannuksissa, pikkeustapauksissa merkittävät hultspimukset vidaan liittää laitteen kustannuksiin. Mikäli laite tai laiteryhmä vidaan khdentaa määrättyyn tai määrättyihin timenpiteisiin tai tutkimuksiin, käytetään khdennustapana epäsuraa khdennusta. Muissa tapauksissa laite jätetään khdentamatta, jllin se khdentuu yleisen vyörytysprsentin mukaan. Esimerkiksi kuvantamisyksikössä n mahdllista laskea laitteelle /min kustannus, jta vidaan hyödyntää mm. hinnittelussa. Pistt Usein käytössä n laitteita, jiden kirjanpidn käyttöikä n j ylitetty, jllin tasearv ja vusittaiset pistkustannukset vat 0. Kun vastaava uusi laite hankitaan, nusevat laitekustannukset rajusti, kun pistja aletaan jälleen tehdä. Turhan vusittaisen heittelyn välttämiseksi kustannuslaskennassa susitellaan käytettäväksi laitteen jälleenhankintahintaan perustuvaa pistkustannusta. Peruspääman krk SaTu-susitusten mukaan peruspääman krk tulee mainita hinnastssa ja DRG:n kansallisen käyttöhankkeen kustannuslaskennan työryhmän kanta li sama. 6 HINNOITTELU Sairaanhitpiirien smaattisen sairaanhidn hinnittelun tulee phjautua NrdDRGryhmittelyyn perustuvaan tutteistukseen ja siinä nudatetaan seuraavia periaatteita: 1) NrdDRG-tutteiden hinnat vat kiinteitä spimuskauden tai hinnastn vimassalajan. 2) Samalla tutteella tulisi lla palvelututtajakhtainen hinta riippumatta palveluntutantpaikasta tai rganisimistavasta. Mikäli n perusteltuja syitä, kuten ert ptilasjakaumassa ja/tai tuttamiskustannuksissa, vidaan käyttää sairaala- tai erikisalakhtaista hinnittelua. Sairaalan tulee laatia (väli)suritteille hinnast, jka perustuu k. suritteiden tuttamisen kustannuksiin. Suritejärjestelmää ja hinnasta käytetään pääasiassa sairaalan kustannuslaskennassa, palvelututannn suunnittelussa ja kustannusten khdistamisessa, ja sitä käytetään NrdDRG-ryhmittelyyn perustavan tutteistuksen hinnittelussa.

18 FCG KONSULTOINTI OY 18 (20) Hinnitteluperiaatteet Hinnittelun lähtökhtana n makustannushinta. Omakustannusperiaate n vaikeaa, ellei mahdtn tteuttaa yksittäisten palvelututteiden taslla, jhtuen sairaalan palvelututannn eri sien keskinäisestä riippuvuudesta. Omakustannusperiaatetta eli nllatulsta vidaan nudattaa sairaala- tai kuntayhtymätaslla. Mikäli palvelututtajan n varauduttava investintien rahittamiseen kassavirrallaan, edellyttää tämä investintitarpeen rahituksen huminttamista tulstavitteen asettelussa. Tutteistuksen taustalla levan NrdDRG-ryhmittelijän versin tulisi lla sama kuin käytetyt timenpide- ja diagnsikdistt. Kska timenpide- ja diagnsikdistihin tulee jatkuvasti uusia versiita, vanhat ryhmittelijäversit eivät pysty tunnistamaan uusia kdeja. Tästä syystä tulisi käyttää uusinta ryhmittelijäversita. Ryhmittelijäversiista FullDRG-versin käyttäminen n susiteltavaa, vaikka DRG-tutteistusta ei käytettäisi avhidssa, kska tällöin vidaan käyttää O-ryhmiä esim. päiväkirurgiassa. Kustannuslaskennan ja hinnittelun kannalta käytettävän ryhmittelijäversin n ltava käytössä edellisen vuden keväällä kun hinnittelua tehdään. DRG-hinnan tulee sisältää kaikki välisuritteet, myös kalliit implantit. Outlier-menettely hulehtii pikkeuksellisen kalliit tapaukset. Ostpalvelut Sairaanhitpiirin miin hitkknaisuuksiin liittyvät stpalvelut sisältyvät hintihin esim. radilgian stt yksityisiltä. Js hitpalvelu stetaan kknaisuudessaan esim. käynti tai hitjaks sairaanhitpiirin ulkpuliselta sairaalalta tai muulta ulkpuliselta timijalta, n se läpilaskutettavaa timintaa. Välisuritteita ei läpilaskuteta, läpilaskutettavat vat lppututteita. Välisuritteet laskutetaan samalla hinnalla riippumatta siitä kuka ne n tuttanut Tuttavan yksikön ksta riippuen yksittäinen ptilasryhmä tulee hinnitella, mikäli DRGryhmään päätyy vähintään ptilasta. Ptilasryhmittelyssä "virheryhmiä/kaatlukkia" (esimerkiksi: 470, 468, 477, 999O) ei le tutteistettu. Kaatlukkiin päätyy lukittelun lgiikan vastaisia virheellisiä ja epätyypillisiä ptilastapauksia. Kaatlukkia ei tulisi laskuttaa DRG-perusteisesti, mutta ne vidaan laskuttaa tdellisilla ptilaskhtaisilla kustannuksilla. Sairaanhitpiirien ja kuntien väliset palveluspimukset Erikissairaanhidn järjestämisvastuu n sairaanhitpiirien kuntayhtymillä. Palvelun tilaaja tekee spimuksen palvelututtajan kanssa. Spimus vi lla lunteeltaan puitespimus, jssa palvelujen määrä ja kknaiskustannus jää avimeksi, mutta yksikkökustannusten salta svelletaan sairaanhitpiirin (sairaalan) hinnasta. Vaihtehtisesti vidaan spia palvelujen kknaismäärästä ja/tai kknaiskustannuksista. Sairaanhitpiirien ja kuntien välisissä palvelujen tuttamista kskevissa spimuksissa nudatetaan seuraavia periaatteita: 1) Spimuksen tulee perustua pääsin NrdDRG-tutteistukseen, tutteiden määriin ja niitä vastaaviin svittuihin hintihin sekä ehtihin. Tämä mahdllistaa palvelujen käytön ja kustannusten vertailun. Muista tutteista ja niiden hinnittelusta svitaan erikseen vusispimuksessa. 2) Sairaalan tulee laskuttaa erikseen mahdllisesti tuttamistaan perusterveydenhulln palveluista. Tällaisena vidaan pitää esim. jatkhitn siirtymistä dttavan ptilaan hita. Siirtviivepäiviä ei tule laskuttaa NrdDRGtutteina.

19 FCG KONSULTOINTI OY 19 (20) Erikissairaanhidn palvelujen kilpailutuksessa tulisi käyttää NrdDRG-tutteistusta, jllin tilaajan tulee hankintavaiheessa määritellä tarjuspyynnössään, mitä DRG-ryhmiä mahdllisine rajauksineen tarjuspyyntö kskee. Näin ludaan palvelututannn ja kilpailutuksen yhtenäisiä käytäntöjä ja parannetaan vertailtavuutta. DRG-laskutuksen ulkpuliset tutteet Kuntien ja sairaanhitpiirien välisissä vusispimuksissa svitaan myös DRGtutteistuksen ulkpulisista tutteista ja niiden laskutusperusteista. Samin spimuksessa määritellään, miten rahitetaan kknaiskustannuslaskennan ulkpulelle jätetyitä tehtävistä aiheutuvat kustannukset. NrdDRG-ryhmittelyyn perustuvan tutteistuksen ulkpulelle jätetään psykiatrinen hit ja kuntutus. Näissä tapauksissa päädiagnsiryhmään phjautuva NrdDRG-ryhmittely ei riittävässä määrin selitä resurssien käyttöä. Psykiatriassa tutteistus vaatii katkaisupisteiden ja utlier-menettelyn käyttöä. DRG ryhmittelijän kehittyessä n perusteltua, että myös psykiatriassa tetaan käyttöön NrdDRG-ryhmittelyyn perustuva tutteistus ja laskutus. Sairaanhitpiirien mien sairaaliden väliset ptilassiirrt sisältyvät DRG-tutehintihin. Siirrt man piirin muihin laitksiin eivät sisälly DRG-tutehintihin vaan ne laskutetaan esim. erityisvelvitteina. Siirrt muihin laitksiin laskutetaan erikseen. Hinnastssa pitää mainita, sisältyvätkö ptilassiirrt laskutettaviin hintihin. Muut maksajat Muita maksajia vat muut sairaanhitpiirit ja ns. täydenkrvauksen maksajat kuten vakuutusyhtiöt, vankilat, varuskunnat ja ulkmaalaiset. Muita sairaanhitpiirejä laskutetaan hinnastn mukaisin hinnin. Ns. täydenkrvauksen maksajille hintaan lisätään asiakasmaksun suus. Outlier susitukset, kustannuspikkeama nrmaalista jakaumasta DRG-järjestelmässä utlier iksi kutsutaan tapauksia, jtka kustannuksiltaan selvästi pikkeavat ryhmään kuuluvista tapauksista. Jissakin muissa järjestelmissä utliertilanne vidaan määrittää pikkeavan hidnkestn perusteella. Tämä menettely ei NrdDRG:n yhteydessä le hyväksyttävä. Outlier-menettelyä ei le välttämätöntä käyttää aluesairaalissa eikä keskussairaalissa. Näissä yksiköissä vaihtelu n vähäisempää ja lähes kaikki ptilaat vat jäsenkuntien asiakkaita. Näissä lsuhteissa DRG-perusteinen laskutus tasaa kustannuksia jäsenkuntien kesken ja vähentää yksittäisen kunnan riskiä. Outlier-menettelyä n välttämättä käytettävä ylipistsairaalissa, jissa merkittävä sa pikkeavan kalliista ptilaista n muiden kuin man piirin jäsenkuntien asukkaita ja valtasa tavanmaisista (halvemmista) ptilaista n jäsenkuntien asukkaita. Ilman Outlier-menettelyä jäsenkunnat maksaisivat kalliimman keskihinnan kautta ulkkuntien kustannuksia, mikä ei le hyväksyttävää. Outlier-menettelyssä n svittu käytettäväksi DRG-khtaisesti seuraavia tasja: Variaatikerrin (keskihajnta/keskiarvlla) (V%) <50 % -ryhmän jakauma n hallinnassa eikä utlier-menettelyä tarvita. Variaatikerrin % -ryhmän jakaumaa krjataan jättämällä keskiarva laskiessa pis alin ja ylin 10 %. Outlier-rajiksi mudstuvat 10 %- ja 90 %-pisteet.

20 FCG KONSULTOINTI OY 20 (20) Variaatikerrin yli 100 % ja krkeintaan 150 % -ryhmän jakaumaa krjataan jättämällä pis alin ja ylin 25 % (25 %/75 % -pisteet) Variaatikerrin yli 150 % -ryhmäkhtaista hinnittelua ei pääsääntöisesti tule käyttää. Kaikki tapaukset tulkitaan utlier eiksi. Outlier-rajat määritetään hinnasta ja budjettia laadittaessa eikä niitä vi myöhemmin muuttaa, vaikka kustannusjakauma muuttuisi (ilman että kk myyntilaskutus uusitaan krjauslaskutuksen kautta). Outlier-rajat rikkvat tapaukset tulee laskuttaa välisuritekustannusten mukaisesti, ellei näin menetellä, tult ja ment eivät vi täsmätä. 7 PÄIVYSTYSTOIMINTA Päivystys n merkittävä kustannuserä niiden sairaaliden timinnassa, jtka ylläpitävät jatkuvaa ensiapupalvelua sairaalan ulkpulelta tuleville ptilaille. Kaikki sairaalat jutuvat ylläpitämään päivystysvalmiutta sairaalassa levien ptilaiden hidn turvaamiseksi yllättävissä tilanteissa. 8 TAUSTAJULKAISUJA Punkari J, Kaitkari p, Suunnitelma sairaalalaskutuksen uudistamiseksi. Selvitysmiesten raprtti. Ssiaali- ja terveysministeriö. Työryhmämuisti 2003:1. Ssiaali- ja terveysplitiikan strategiat 2010 khti ssiaalisesti kestävää ja taludellisesti elinvimaista yhteiskuntaa. Ssiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:3. Yhtenäiset päivystyshidn perusteet. Työryhmän raprtti. Ssiaali- ja terveysministeriö Aaltnen Janne, Jaatinen Sepp, Talvink Tuula, Virtanen Martti, Vhlnen Ilkka Erikissairaanhidn palveluiden tutteistus Sumessa. Kuntaliitt 2008

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tuotteistuksen käsikirja

Erikoissairaanhoidon tuotteistuksen käsikirja 1 (83) Erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja v. 2013 27.12.2012 FCG Tietjhtaminen Oy Osmntie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474027-3 Ktipaikka Helsinki

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa? Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO Voimassa 1.1.2013 alkaen. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen. (Tike) hinnasto

PALVELUHINNASTO Voimassa 1.1.2013 alkaen. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen. (Tike) hinnasto Vimassa Maa- ja metsätalusministeriön tietpalvelukeskuksen (Tike) hinnast 1 Vimassa SISÄLLYSLUETTELO TILASTO- JA TIETOPALVELUT... 3 Hinnittelun yleisperusteet... 3 Julkaisut ja tiettutteet... 4 Maatalustilastt.fi

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Hoitopalkkion korotus lapsen tavanomaista suuremman hoitoisuuden perusteella:

Hoitopalkkion korotus lapsen tavanomaista suuremman hoitoisuuden perusteella: 1 Limaan kaupunki PALKKIOT JA KULUKOR VAUS 1.1.2014 ALKAEN LASTENSUOJELULAIN MUKAISESSA PERHEHOIDOSSA HOITOPALKKIO Perushitpalkki 1240 41,33 Hitpalkkin vähimmäismäärä 1.1.2014 alkaen 679,71 22,66 Hitpalkkin

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

Tilaustenhallinnan kokonaispalvelu 9.2 Tilha-ohje toimittajille

Tilaustenhallinnan kokonaispalvelu 9.2 Tilha-ohje toimittajille Valtiknttri Asiakirja 1 (17) Hallinnn hjaus Valtiknttri 28.9.2011 Tilaustenhallinnan kknaispalvelu 9.2 Tilha-hje timittajille Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 18, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. (09) 77251,

Lisätiedot

ValueFrame-NetBaron laskutus liittymä

ValueFrame-NetBaron laskutus liittymä ValueFrame-NetBarn laskutus liittymä Päiväys: 25.6.2015 Laatinut: Janne Fredman Tarkastanut: Versi: 1.0 ValueFrame-NetBarn laskutus liittymä Sisällysluettel 1 Liittymän yleiskuvaus... 3 1.1 NetBarn...

Lisätiedot

6.5.2014 Dnro 1896/60.02.01/2014 UUSIEN SAIRAALALÄÄKKEIDEN NOPEA ARVIOINTI ERVA-YHTEISTYÖNÄ

6.5.2014 Dnro 1896/60.02.01/2014 UUSIEN SAIRAALALÄÄKKEIDEN NOPEA ARVIOINTI ERVA-YHTEISTYÖNÄ 1 (10) 6.5.2014 Dnr 1896/60.02.01/2014 UUSIEN SAIRAALALÄÄKKEIDEN NOPEA ARVIOINTI ERVA-YHTEISTYÖNÄ Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja arviintiylilääkäreiden verkstn ehdtus timintatavaksi.

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen

ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen Päätös: Etelä-Karjalan ssiaali- ja terveyspiirin hallitus 11.12.2013 Lyhytaikaisen laitshidn maksu alle 18-vutiailta vain seitsemältä

Lisätiedot

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN PKS-SEHYK Esp Helsinki Kauniainen Kirkknummi Vantaa Suun erikishidn yksikkö (09) 310 47475, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON

Lisätiedot

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista Asiakastiedte hinnastn ja tietjärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista 1.Hinnastn uudistamisen yleiset periaatteet 2.1.9.2015 vimaan tulevat harjittelumaksut ja etuhinnittelu 3.Hinnastn

Lisätiedot

HOITOVÄLINEITTEN JA TARVIKKEIDEN JAKOPERUSTEET. 1.4.2010 alkaen

HOITOVÄLINEITTEN JA TARVIKKEIDEN JAKOPERUSTEET. 1.4.2010 alkaen 4.3.2010 HOITOVÄLINEITTEN JA TARVIKKEIDEN JAKOPERUSTEET 1.4.2010 alkaen Mäntsälä Prnainen yhteistiminta alueella jaetaan pitkäaikaista ja/tai vaikeaa sairautta sairastaville terveyskeskuksen hidssa leville

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Keskusteluihimme viitaten tarjoamme otsikossa mainittua tehtävää mukaisesti.

Keskusteluihimme viitaten tarjoamme otsikossa mainittua tehtävää mukaisesti. TARJOUS Juni Kiimamaa / jun 25.8.2015 Nusiaisten kunta Juhani Kylämäkilä Hallintkuja 2 21270 Nusiainen KAITARAISTEN YRISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Keskusteluihimme viitaten tarjamme tsikssa mainittua

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne 1 (16) Mepc HRM uudet minaisuudet vinkkejä eri sa-alueisiin Khta: Kuvaus: Lmakkeen kansirakenne Lmakkeen kansirakenne Lmakkeet vidaan kategrisida tiettyyn lmakekategriaan. Tämä helpttaa käyttäjiä hakemaan

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT 5_ FI_Annex III_mnbeneficiary_updated_with_v300714 I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki OrSi yhdistää hyvät ideat ja tteuttajat Organisaatiidenvälinen sidsryhmäviestintä Algplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki Hyvät ideat ja tteuttajat khtaavat tisensa Intranet/extranet vi sisältää

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

Miten tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa huomioidaan tulevaisuuden prosessit?

Miten tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa huomioidaan tulevaisuuden prosessit? Miten tulevaisuuden ssiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa humiidaan tulevaisuuden prsessit? Case Järvenpään uusi ssiaalija terveyskeskus (JUST) Rashmi Werning, Delfi Oy Miksi tiljen suunnittelun

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

kriisiviestintäohjeistus esimiehille

kriisiviestintäohjeistus esimiehille . Espn kaupungin 11.2.2009 kriisiviestintähjeistus esimiehille 1 (5) Espn kriisiviestintähje esimiehille Kun ikävää sattuu Pelasta ja varita välittömässä vaarassa levia. Estä lisävahinkjen syntyminen.

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Kattoturvatuotteet - Kattopollarit, talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot 2.7.2014

Kattoturvatuotteet - Kattopollarit, talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot 2.7.2014 Kattturvatutteet - Kattpllarit, taltikkaat, lumiesteet ja katn vaakaturvakiskt 2.7.2014 Sisällysluettel 1. Sveltamisala... 2 2. Tutekuvaus... 2 3. Tutteen vaatimukset... 2 4. Suritustasn pysyvyyden arviinti

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA: RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KEHITTÄMINEN

TUTKIMUSSUUNNITELMA: RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KEHITTÄMINEN Metrplia Ammattikrkeakulu..0 YAMK, Kliininen asiantuntija YAMK-piskelija Heli Hyrsylä Helsingin kaupunki, ssiaali- ja ter/eysvirast Kaupunginsairaalanjhtajalääkäri Kristina Backlund TUTKIMUSSUUNNITELMA:

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje EU-valmistelurahoitus (maakunnan kehittämisraha)

Rahoitushakemuksen täyttöohje EU-valmistelurahoitus (maakunnan kehittämisraha) Rahitushakemuksen täyttöhje EU-valmistelurahitus (maakunnan kehittämisraha) Uusi hakemus, krjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Tällä lmakkeella haetaan rahitusta uudelle hankkeelle, jka tulee ensimmäistä

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT FINvs3_Annex III_mnbeneficiary_updated_with_v300714.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä

Lisätiedot

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Pöytäkirja 5/2010 1(13) Kdistpalvelun jhtryhmän kkus Aika Maanantai 7.6.2010 kl 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL), Kkushune Tiira, 8. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjhtaja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

Keskusteluihimme viitaten tarjoamme otsikossa mainittua tehtävää mukaisesti.

Keskusteluihimme viitaten tarjoamme otsikossa mainittua tehtävää mukaisesti. TARJOUS Juni Kiimamaa / lli 17.9.2015 Nusiaisten kunta Juhani Kylämäkilä Hallintkuja 2 21270 Nusiainen NUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, NUMMENTIE JA MOISIONTIEN ALKU Keskusteluihimme viitaten tarjamme tsikssa

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta.

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta. FIN_Annex III_mnbeneficiary_v20140604.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle LIITE III TALOUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT I. JOHDANTO Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Talousarvion täytäntöönpano-ohje 2015

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Talousarvion täytäntöönpano-ohje 2015 Keski-Phjanmaan erikissairaanhitja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Talusarvin täytäntöönpan-hje 2015 Sisällysluettel 1. TALOUSARVIO ON SITOVA... 3 2. TOIMINTA JA TALOUS...

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA V0.1 Tämä määrittely n sa petusministeriön Kansallinen digitaalinen kirjast hanketta (hankenumer OPM039:00/2008) SISÄLTÖ 1 Jhdant... 3

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ 1(4) LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta ja sen hallinnima InnKas -prjekti (S 12115) tarjaa prjektissa mukana

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

1.1.2015. Toimituskohteen paikka määritellään mittauslaitteiston sijainnin mukaan.

1.1.2015. Toimituskohteen paikka määritellään mittauslaitteiston sijainnin mukaan. 1 (5 ) Gasum Energiapalvelut Oy TEHOTEMPO ALKAEN (svelletaan yli 1,2 MW:n laitksiin) 1. KAASULIITTYMÄ 1.1 Timituskhde ja timitusraja Timituskhteen paikka määritellään mittauslaitteistn sijainnin mukaan.

Lisätiedot

Flash ActionScript osa 2

Flash ActionScript osa 2 Liiketalus syksy 2012 Flash ActinScript sa 2 Scripti-kieli Skriptikieli n tarkitettu skriptien eli kmentsarjjen tekemiseen. lyhyitä hjeita, siitä kuinka svelluksen tulisi timia Skripteillä autmatisidaan

Lisätiedot

Edelliset kirjeet löydät tarvittaessa Purkista: purkki.partio.fi > Piiri palvelee > Kuksa-jäsenrekisteri

Edelliset kirjeet löydät tarvittaessa Purkista: purkki.partio.fi > Piiri palvelee > Kuksa-jäsenrekisteri KUKSA-KIRJE 3 26.11.2014 1 (8) HEI! Tämä n syksyn 2014 aikana klmas Pääkaupunkiseudun Partilaisten tuttama Kuksa-kirje eli lyhyt apuväline lippukunnille Kuksan käyttöönttn. Edellisissä kirjeissä n hjeistettu:

Lisätiedot

Ylälinjasi johtaja on:

Ylälinjasi johtaja on: Tärkeää tieta sinulle jka let PM:n Teampartner Me pyrimme ylläpitämään krkeaa palvelutasa, jtta vimme pitää tästä kiinni n tärkeää, että hyödynnät seuraavaa infrmatita. Lue tämä tarkasti ja käy nämä asiat

Lisätiedot